Lainaus käyttäjältä: Make - 16.10.15 - klo:20:43

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.10.15 - klo:20:34

Raha tulee rahan luo, hyrisi edesmennyt salolainen eläinlääkäri silmää iskien, kun pujotteli myttyä paksuun lompsaansa lehmän piikityksen jälkeen. 

Et kai ne pellot niille menee, jotka uskaltaa ja joilla on rahaa. Mitenpä muutenkaan ? Mullakin sitä olisi ihan jeevelisti, sitä rahaa nimittäin, mut naapureilla onkin enempi. Siksi mulla ei ole ja niillä on.

Peltoa nimittäin. 

-SS-

Yks porukka on ostanut 120 ha tänävuonna. 

Hyvät onnentoivotukset heitille vaan.

Toivottavasti ei niiltä ihanheti lopu massista paalu,
että ittekin saisi hyvän hinnan jos joskus sattuis käteistä tarviimaan....

-SS-

Ovat tainneet iätajat ajella teidän ohi.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.10.15 - klo:20:47

Lainaus käyttäjältä: Make - 16.10.15 - klo:20:43

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.10.15 - klo:20:34

Raha tulee rahan luo, hyrisi edesmennyt salolainen eläinlääkäri silmää iskien, kun pujotteli myttyä paksuun lompsaansa lehmän piikityksen jälkeen. 

Et kai ne pellot niille menee, jotka uskaltaa ja joilla on rahaa. Mitenpä muutenkaan ? Mullakin sitä olisi ihan jeevelisti, sitä rahaa nimittäin, mut naapureilla onkin enempi. Siksi mulla ei ole ja niillä on.

Peltoa nimittäin. 

-SS-

Yks porukka on ostanut 120 ha tänävuonna. 

Hyvät onnentoivotukset heitille vaan.

Toivottavasti ei niiltä ihanheti lopu massista paalu,
että ittekin saisi hyvän hinnan jos joskus sattuis käteistä tarviimaan....

-SS-

Ovat tainneet iätajat ajella teidän ohi.

Ei hirvitys. Ahneet punertavat liskonsilmät tutkailee mun neitseellistä ruismaata.     Edesmennyt naapuri, kun oli myymässä peltojansa, saikin melkoisen hyvät hinnat kun oli niin kova kisa; kertoi, et laita sitten apulantaa kaks kertaa pellon reinaan aina, niin alkaa kiinnostaa tieltäkattelijoita 

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.10.15 - klo:21:22

Lainaus käyttäjältä: Make - 16.10.15 - klo:21:07

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.10.15 - klo:20:47

Lainaus käyttäjältä: Make - 16.10.15 - klo:20:43

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.10.15 - klo:20:34

Raha tulee rahan luo, hyrisi edesmennyt salolainen eläinlääkäri silmää iskien, kun pujotteli myttyä paksuun lompsaansa lehmän piikityksen jälkeen. 

Et kai ne pellot niille menee, jotka uskaltaa ja joilla on rahaa. Mitenpä muutenkaan ? Mullakin sitä olisi ihan jeevelisti, sitä rahaa nimittäin, mut naapureilla onkin enempi. Siksi mulla ei ole ja niillä on.

Peltoa nimittäin. 

-SS-

Yks porukka on ostanut 120 ha tänävuonna. 

Hyvät onnentoivotukset heitille vaan.

Toivottavasti ei niiltä ihanheti lopu massista paalu,
että ittekin saisi hyvän hinnan jos joskus sattuis käteistä tarviimaan....

-SS-

Ovat tainneet iätajat ajella teidän ohi.

Ei hirvitys. Ahneet punertavat liskonsilmät tutkailee mun neitseellistä ruismaata.     Edesmennyt naapuri, kun oli myymässä peltojansa, saikin melkoisen hyvät hinnat kun oli niin kova kisa; kertoi, et laita sitten apulantaa kaks kertaa pellon reinaan aina, niin alkaa kiinnostaa tieltäkattelijoita 

-SS-

Kun tykkäät kadehtia naapurisi suomensuurinta suurviljelijää, niin tässä sulle faktoja https://www.mtk.fi/maatalous/maatilat_suomessa/fi_FI/maatilat_suomessa/ nii, et onks tääl ny kaikki niitä 1200ha viljelijöitä linkkukoneillaa?

Eiköhän Länsi- ja Keski-Uudellamaalla rupee kohta olemaan kolmen-neljän kaupaksi taputeltu se kasvinviljely.  Puutarhatiloille, syrjäisille kulmille ja luomulampaille tietenkin on aina asuttamisen tilausta, sitten Helsinki tuo heppatyttöjä myös.

Kaikilla on kyllä muuta bisnestä, ja suurin osa suurituloisista ei ole kiinnostunut maatalousmaasta, kuitenkaan. Odottelen kyllä, milloin kiinalaiset sijoittajat käyvät Suomessa tutustumassa markkinatilanteeseen.

Ehkäpä täällä kuitenkin onkin ihan toisia kateellisia; esimerkiksi sellaisia, jotka ovat hyvistä lähtökohdista ponnistamatta jättäen laiminlyöneet oman lahjakkuutensa ja painuneet oman elämänsä alisuorittajiksi. Ja ovat katkeria ihan kaikille, työttömille, mamuille, duunareille, pomoille, tehtaanomistajille, jopa pienviljelijöille. Mikäs minun tässä on, paremmin kuin edellisellä sukupolvella, jolla jäi osa raajoistakin Karjalan metsiin, lämmintä ja ruokaa on riittänyt, ja jotain säästöönkin, lapset saaneet olla terveitä, ja viimeset vanhat velat loppuu 2017.

Voi kehua sitte nuorelle väelle, et ainakin kaksi lamaa nähty, ja hengissä vielä.

-SS-

Lainaus

kiinteät kulut 350e ha tulot myynti 800e ha +tuki 450-500?yht 1250-1300 ni jää noin 900e ha räpylään ostella koneita näin täällä lasketaan

Ja muita kuluja ei ole, apulanta, siemenet, myrkyt, polttöljyt? Ei auta laskeminenkaan jos räpylään ei käytännössä tule mitään.
Tuosta kiinteästä määrästä olen samaa mieltä, mutta lisäksi tulee toinen mokoma liikkuvaa maksamista ja myyntitulot ovat arvioitu lievästi yläkanttiin. Laskutaito on aika huono kun edes valehtelemalla ei saa numerot oikeaan suuruusluokkaankaan.

Joopa joo. Komppaan Cynic'iä.
Kyseessä on varmaan jokin sumea logiikka, jota tiukkapipoisempi (kuten minä) laskukoneen käyttäjä ei ymmärrä tai osaa. Jos mä saisin laskukoneen ja tiliotteen näyttämään tuollaisia numeroita tuloksesta, olisin kovin tyytyväinen!

Jokunen vuosi sitten kysyin pankin maatalousexpertiltä, kuinka toiset saa laskettua korkeat pellonvuokra tai ostohinnat kannattaviksi? Vastas vaan itsekin ihmettelevänsä asiaa...

Toisaalta. Onhan tuota uutisoitu, kuinka aikuisetkaan ei enää oikein hallitse prosenttilaskua tai ymmärrä mitä korko tarkoittaa... Tässähän ei nyt niinkään ollut kyse edellä mainituista, mutta laskutaidosta -tai taidottomuudesta kuitenkin...

Lainaus käyttäjältä: taisker - 16.10.15 - klo:18:55

kyl sillä viljalla pärjää viljely kulut kiinteät kulut 350e ha tulot myynti 800e ha +tuki 450-500?yht 1250-1300 ni jää noin 900e ha räpylään ostella koneita näin täällä lasketaan

Tate vois vähän avata tätä siltä osin, että onko kaikki pellot omia; jos on, niin ostettu vai peritty. Taitaa kuitenkin olla Suomen parhaita peltoja? Näitä hakamaita kun "viljelee" niin ei ole ihan hehtaarin myyntitulot tuota luokkaa...

kaikki omaa .kaikki ostettu. kahteen sukupolveen. ei oo perintötila

Yksinkertaistettu laskelma vehnän tuotosta, 4t/ha

Menoja
Y1        0,45t x 381e (sis. rahdin) = 171e
Serti     0,32 x 529 e (sis. rahdin) = 170e
Kylvö                                                      60e  (Suorakylvöllä, kyntö ja äestykset vähintää tuplaavat varmaankin tuon)
Kasvinsuojelu                                       60e
Puinti                                                    100e
Kuivaus                                                  75e
Rahti                                                       64e
--------------------------------------------
Yhteensä                                             700e

Tuossa siis vaan helposti laskettavat kulut. Poissa laskelmasta ovat kaikki rakennuksiin, peltoihin, koneisiin kuluvat: huolto, ylläpito, perusparannus, korko, ym. kulut. Nämä usein merkittäviä menoeriä. Tietty koneiden osalta voi ajatella että nämä sisältyvät jo hehtaari kuluihin jos vaikka käyttäisi pelkästää urakoitsijaa. Sitten myös mahdolliset pellonvuokrat, aika monella lienee näitäkin. Eikä nyt ole kovin kaukaa haettua, että peltoihin ja kalustoon sitoutuneelle pääomallekin pitäisi laskea joku korkovaatimus... Tässä vaiheessa voi jo alkaa tuumimaan maajussin järjenjuoksua; helposti omaisuutta on kiini jo puolesta miljoonasta ylöspäin... Kauppalehden keskusteluissa lieni jonkinlainen keskiarvo pääomalle, jonka tuotolla voisi kohtuudella elää 800 000. Siis tekemättä juurikaan mitään...

Tuloja
Tuet                                                        500e
Viljan myynti 4t x 175 e                      700e
--------------------------------------------
Yhteensä                                              1200e

Tulot - menot                                         500e


Spekulointia sadon määrän vaikutuksesta tulokseen
4t/ha siis                                    500e/ha
5t/ha  500e + 175e =                675e/ha
6t/ha   500e +(2 x 175e) =       850e/ha
Jne...
Yllä olevastakin puuttuu sitten suuremman sadon vaikutus kuivatukseen ja rahteihin, joitakin kymppejä/tonni sekin tekee, kun rahti yksistään n.16/t

Sadolla on siis huomattava merkitys tulokseen, tämähän nyt tiedettiinkin.
Valitettavasti saan ainakin itse tyytyä lähinnä tuohon 4t/ha, kun otetaan 10v keskiarvo. Tänä kautena sain tyytyä 3t/ha vehnällä, kuivuuden takia...
Vieläpä satoakin merkittävämpi vaikutus on viljan hinnan vaihteluilla, 100e vai 200e/t... Jokainen osannee itse laskea yhtälön eri arvoilla. Laskelmassa käytin tällä hetkellä realistisia hintoja.

Sitten vielä huomautus, mahdollisille alaa tuntemattomille, mutta keskustelua mahdollisesti lukeville:
Menoista todellakin puuttuu helposti jopa useampia satasia, juuri noiden kaikkien muiden menojen puuttuessa laskelmasta! Eli nettovoitto on jotain muuta kuin tuo näkyvä 500-850e/ha, kun jo pelkkä pellovuokra on helposti 200e/ha (vaihteluväli ehkä jotainn 100e- 400e)

Tämä siis toisesta, vanhemmasta keskustelusta.
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=49233.msg845785#msg845785

Lainaus käyttäjältä: taisker - 16.10.15 - klo:18:55

kyl sillä viljalla pärjää viljely kulut kiinteät kulut 350e ha tulot myynti 800e ha +tuki 450-500?yht 1250-1300 ni jää noin 900e ha räpylään ostella koneita näin täällä lasketaan

Tate vois vähän avata tätä siltä osin, että onko kaikki pellot omia; jos on, niin ostettu vai peritty. Taitaa kuitenkin olla Suomen parhaita peltoja? Näitä hakamaita kun "viljelee" niin ei ole ihan hehtaarin myyntitulot tuota luokkaa...

tatella enemmän omaa ku mulla, mulla vuokramaita. jos maa on omaa ni tuen saa pitää. jos se on vuokraa ni tuki menee siihen ja pitää saa vaan erotuksen. jää silti.

mut suurinpiirtein toi 800 € on millä uskaltaa myyntitulot laskee läpi. tänä vuonna menee yli kun rapsi ja ruis pitkälle toista tonnia. vielä helpommin pääsee yli niinä vuosina kun viljan hinta korkealla. mut 800 € on melko turvallinen taso laskea pitkässä juoksussa.

ehkä 400 € vois laittaa muuttuviin. sillä sit jo vähän kalkitteekin, uusii siemeniä ja ruiskuttaa hukkakauroja ym. ylimääräistä.

Vanha, mutta minusta hyvin tehty laskennallinen tutkimus eri perusmuokkausmenetelmien vaikutuksesta riskitasoon ja viljanviljelyn hehtaarikohtaisen tappion minimointiin, Uusitalo, Eriksson. Viljanviljelyn perusmuokkausmenetelmien taloudellisuusvertailu. Maa ja Elintarviketalous 60. MTT taloustutkimus. Helsinki 2004.

Niin siitä voisi nähdä, että 40-50 ha tilalla suorakylvö on riskialttiimpi ja aivan yhtä kallis menetelmä kuin kultivointi tai jopa kyntö. Kevätvehnä on se herkkä tilanne. 80 ha tilalla näkyy jo tehostamisen vaikutus ja yli 125 ha tyyppitilalla suorakylvö oli selvästi edullisin, hietasavimaata lukuunottamatta. Käytännössä tämä näkyy siten, että suuret hehtaarimäärät jos kerää mailta ja mannuilta, niitä ensinnäkin pystyy laajentamaan lähinnä vain suorakylvökoneella maakuntaa ympäri reissaamalla, kyntäminen ja kaikenlainen äestäminen loppuu järjettömänä alkuunsa, ja kultivointikin vaatii pellolla käyntiä muutenkin kiireisenä syksynä tai keväänä.

Pikkutilan kannattaa jäädä kyntöauroihin, äkeeseen ja johonkin vanhaan HKL tumeen, jotka kestävät maailman tappiin, vantaita ja kulutusosia hiukankin huoltamalla. Suorakylvökoneen hinnalla saa pikkutilan koko käypäsen kaluston, eikä muu kuin joku Eelan vanha MF kulje 80 hv takavedolla.

Niin siis tuota "Suorakylvöllä, kyntö ja äestykset vähintää tuplaavat varmaankin tuon", nin sitä hiukan yskähdin. Maan kovuuskin voi kehittyä ihan eri suuntiin. Ei juoksuvauhtia nelisiipisellä pikkutraktorilla tietenkään nykypelloilla pääse, jos sinne kerrankin päästää 10 tonnin hirviötraktorin 7 - siipisillä nostolaitepaluuauroilla ja parin tonnin nokkapuntilla keikkumaan. Mutta ei se ero kumminkaan ollut kultivointiin kuin noin kympin. 45 ha:lla ero olisi 500 . 20 v vasta 20% superhyper deluxe suorakylvökoneen uushankintahinnasta olisi säästetty pelkästään teknisellä ratkaisulla.

Eli nämä kannattavuusongelmat nähtävästi aina kulminoituvat pientiloihin, mutta eipäs sillä olekaan väliä; se laskennallinenkin tappio kumminkin on vähäisempi, kuin vaikkapa ostamalla lamborghiinin ja romuttamalla sen johonkin liikenneympyrän kaiteeseen.

-SS-

jose/tate laskukaava:

siemen (suurin osa tos) 70 €
300 kg salttua/cannia 90 €
polttoöljyä 100 L/ha 60 €
myrkyt 50 €
kunnossapito koneet ja pellot 80 €

tekee 350 €.

Nii se loput kasitonnarista tulee tavallaan sivuvirtana sieltä teidän pötköyhtiöstä, eikö. Jos 300 kilolla salpeetaria pitkästi ajattelee, silloin se jää se sato kolmeen tonniin.

-SS-

Oli aivan pakko tehdä tällänen 

Yksinkertaistettu laskelma rypsin tuotosta, 2t/ha

Menoja
Agro 28-3-5+S       0,25t x 360e (sis. rahdin) = 90e
Serti                        5kg x 7 e (sis. rahdin) = 35e
Kylvö, kyntö ja äestykset                             100e 
Kasvinsuojelu                                            125e
Puinti                                                     100e
Kuivaus                                                    30e
Rahti                                                       20e
--------------------------------------------
Yhteensä                                                  500e

Tuossa siis vaan helposti laskettavat kulut. Poissa laskelmasta ovat kaikki rakennuksiin, peltoihin, koneisiin kuluvat: huolto, ylläpito, perusparannus, korko, ym. kulut. Nämä usein merkittäviä menoeriä. Tietty koneiden osalta voi ajatella että nämä sisältyvät jo hehtaari kuluihin jos vaikka käyttäisi pelkästää urakoitsijaa. Sitten myös mahdolliset pellonvuokrat, aika monella lienee näitäkin. Eikä nyt ole kovin kaukaa haettua, että peltoihin ja kalustoon sitoutuneelle pääomallekin pitäisi laskea joku korkovaatimus... Tässä vaiheessa voi jo alkaa tuumimaan maajussin järjenjuoksua; helposti omaisuutta on kiini jo puolesta miljoonasta ylöspäin... Kauppalehden keskusteluissa lieni jonkinlainen keskiarvo pääomalle, jonka tuotolla voisi kohtuudella elää 800 000. Siis tekemättä juurikaan mitään...

Tuloja
Tuet                                                        600e
Rypsin myynti 2t x 350 e                              700e
--------------------------------------------
Yhteensä                                                1300e

Tulot - menot                                           800e

Paras keino saada viljatilan kannattavuuskerroin ja tulos nollaan/tappiolliseksi on se, että tehdään sillä 50ha:lla 2000 tuntia töitä vuodessa uudella kalustolla

Muutenhan tää ketju onkin tätä tuttuu ässässän suurista jauhamista ja "taten" trollailua heppatilallaan

Paras keino saada viljatilan kannattavuuskerroin ja tulos nollaan/tappiolliseksi on se, että tehdään sillä 50ha:lla 2000 tuntia töitä vuodessa uudella kalustolla

Muutenhan tää ketju onkin tätä tuttuu ässässän suurista jauhamista ja "taten" trollailua heppatilallaan

Suurista ??   

Onhan täällä etelässä suuria tiloja, eikä niitä näy valittelemassa kohtaloansa.

Mutta onhan tuota tutkimusta tehty

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/esittely/toimipaikat/ruukki/Tietopankki/Peltokasvituotanto/Rehuviljat/K%C3%A4ssi%20-%20rypsin%20kannattavuus%20ja%20riskit.pdf

Tämä on aika hyvä arvio öljykasville, missä on sekä sato- että hintatasoriskit otettu huomioon. Ohran kanssa kilpailee kahden tonnin rypsi siten, että rypsi tuottaa jopa 160(+valkuaistuki) enemmän. Toisinkin päin voi olla, jos koko sato menetetään.

40 vuoden aikana en juurikaan ole nähnyt puimatonta tai täysin tuhoutunutta viljapeltoa, jos samalla  on hienot öljykasvit siinä viereisellä lohkolla runsasta mustaa kultaa tarjoamassa. Viljakatovuonna myöhäisen syystalven sumuisesta pimeydestä on niitä öljykasviaarteita kärrätty. Rypsipeltoja on "tyhjentynyt" jo kevätkesällä mullokselle silmien alla ehkä muutaman kerran, en tiedä syytä, mutta kai ne kirpat sitten on ? Ne on vuossadan sokerijuurikkaanviljelyllä karaistuja kirppoja varmaan.

Öljykasveilla on kovasti suurien voittojen mahdollisuus, menetystenkin mahdollisuus, mutta onhan jotakin erikoisia avomaan vihanneksia, joilla liikevaihtoa voi kasvattaa kovastikin, jos haluaa olla tiiviimmin "läsnä" kesän siellä tilalla. Sehän on se oletus kovasti kasvatettavalla supersatoisalla öljykasvillakin.

En ole nähnyt näennäisviljellyn vehnän/ohran koskaan häviävän kokonaan, jos on saanut aikaiseksi kylvää. Jatkuvat ruiskuttelut ja lisälannoitukset ja hivenet ja ja ja ovat nyt semmosta yliorganisointia vähän...Kaura on kerran hävinnyt pellolta melkein kokonaan meillä 60-luvun puolivälin tienoilla, "punatautiin" eli kirvojen levittämään tautiin. Siitäkin on hyvä ennuste olemassa, jolla voi nykyään varautua. Sitten syysvenhnällä virustauti kerran vei omat, oma syyhän se, ja sitähän saa vältettyä myöhäisellä kylvöllä.

Neljän tonnin ohraa pitänee verrata tonnin rypsiin. Kummassakin tapauksesa on jokin merkittävä asia viljelyssä kohdannut epäonnea. Miksei siis verrata 2.5 tonnin rypsisatoa 7 tonnin ohraan ? Samanlainen  1/20 vuoden rock'n roll -sattuma se kumpikin taitaa olla ?

Ja kumpi on helpompi pienen toimijan markkinoida, jos ei ole sopimusta ? Ohra sentään lähtee kahdeksallakympillä niin että sauhu pöllähtää auton perästä. Rypsi voi jäädä vaikka kuinka pitkäksi aikaa jemmaan, ja rahaakin pitäs varmaan saada tilalle päin, vaikka hinta olisi mitä, niin ei vaan kukaan hae? Pohjanmaalla varmaan onkin toimivat markkinat. Täällä päin ollaan pienerien osalta hiukan hintelämmän viljakaupan organisoinnin piirissä. Ei ole niikö "kuulolla" enää se viljakaupan mies. Ei ole huomaavinaankaan, luuri korvassa juttelee vaan jollekin ammattilaiselle, et tuliko sulla sitä tattaria se 30 rekkaa, tullaan hakeen heti.

-SS-

Paras keino saada viljatilan kannattavuuskerroin ja tulos nollaan/tappiolliseksi on se, että tehdään sillä 50ha:lla 2000 tuntia töitä vuodessa uudella kalustolla

Muutenhan tää ketju onkin tätä tuttuu ässässän suurista jauhamista ja "taten" trollailua heppatilallaan

Ensinnäkin, tatella ei liioin konit kukkaroa turvota saati rasita.

Toiseksi, niin kauan kun isu ostaa kotaklapit ja talvikontiot, ei lasten kannata huudella aikuisten pöytiin. 

Neljän tonnin ohraa pitänee verrata tonnin rypsiin. Kummassakin tapauksesa on jokin merkittävä asia viljelyssä kohdannut epäonnea. Miksei siis verrata 2.5 tonnin rypsisatoa 7 tonnin ohraan ? Samanlainen  1/20 vuoden rock'n roll -sattuma se kumpikin taitaa olla ?

-SS-

Seitsemän tonnin ohralla tulee ruiskutuskertoja jo enempi, samoin lääkekustannuksia tulee 7-tonnin ohralla enempi, seitsemäntonnin ohria kuivataan lähes kolme kertaa enempi, rypsiä kylvää koneellisella enempi, lannoitetta pitää laittaa ohralle enempi, ohran siemenet maksaa enempi, rypsisatoa mahtuu puidessa peräkärryyn hehtaaria kohti enempi, rahti ohralla/ha maksaa kolmekertaa enempi, samaten varastotilaa/ha menee ohralla kolme kertaa enempi, rypsille on markkinarakoa enempi, rotat tykkää ohrasta enempi, rypsistä saa tukia enempi, rypsistä jää käteen massia enempi