Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe viljanviljelyllä eläminen ?  (Luettu 57492 kertaa)

lasershot

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 93
Vs: viljanviljelyllä eläminen ?
pellon 1

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52007
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: viljanviljelyllä eläminen ?
pellon 1

27/1.3/4.

325kg/ha? Ei riitä jos et saa jotain haisevaa vähintään 60kilon edestä....

Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19963
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljanviljelyllä eläminen ?
ajankohtainen kysymys on että jättäskö apulannat vallan ostamatta.5 säkkiä tämänvuotista 10ha viljaan loput höpöä ja hömppää.Voisiko tästä taloudellinen tulos olla  parempi kuin 2000 rehuvehnäsadon?

Joo mallasohraa, niin voi kuivan kesän tullessa olla kannattava pihtaus, kun valkuainen ei ole 21,  11% sijasta. . Toisaalta, jos ympäristökorvauksen RTK: yksi laskentavuosi tulee mukaan tässä "sadottomassa vuodessa", poistuu lannoitusmahdollisuus vähitellen vilja- ja öljykasveilta ja on ainakin kevätvehnän osalta tuomittu rehuvehnälle useakksi vuodeksi. Onhan hömppäheinissäkin tämä sama ongelma, maksu tulee joskus sitten, kun pitäisi vaateliasta kasvia kasvattaa ja lannoittaa.

Jos on saanut 170 kg typpilannoitusmahdollisuuden aikaiseksi, sitä mahdollisuutta on vaalittava ja säilytettävä henkeen ja vereen. Satotasokorjaus on kuin tukioikeus, kun sen menettää, on aika työ tai kallista hommaa saada takaisin.

-SS-

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12224
  • Virolaista kiitos!
Vs: viljanviljelyllä eläminen ?

Jos on saanut 170 kg typpilannoitusmahdollisuuden aikaiseksi, sitä mahdollisuutta on vaalittava ja säilytettävä henkeen ja vereen. Satotasokorjaus on kuin tukioikeus, kun sen menettää, on aika työ tai kallista hommaa saada takaisin.

Se on just näin. Toi satotasokorjaus on koko homman ydin tällä tukikaudella. Ei ne viljat ilman apulantaa kasva, sinne on laitettava potkua tavalla tai toisella. Ja jos haluaa, että homma on jollain lailla laillista, niin satotasokorjauksilla voi sen lannoituksen perustella. Tässä tulee samaan syssyyn vielä lajikkeiden nopea kehittyminen ohralla. Ne tarvitsevat kunnolla typpeä, että jotain tulee. Kuulemma Harbingerillekin lyödään 140-150 kiloa typpeä (ja 2x moddus), rupee jyvää tuleen niin, että heikompaa harmittaa..... :o

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19963
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljanviljelyllä eläminen ?

Jos on saanut 170 kg typpilannoitusmahdollisuuden aikaiseksi, sitä mahdollisuutta on vaalittava ja säilytettävä henkeen ja vereen. Satotasokorjaus on kuin tukioikeus, kun sen menettää, on aika työ tai kallista hommaa saada takaisin.

Se on just näin. Toi satotasokorjaus on koko homman ydin tällä tukikaudella. Ei ne viljat ilman apulantaa kasva, sinne on laitettava potkua tavalla tai toisella. Ja jos haluaa, että homma on jollain lailla laillista, niin satotasokorjauksilla voi sen lannoituksen perustella. Tässä tulee samaan syssyyn vielä lajikkeiden nopea kehittyminen ohralla. Ne tarvitsevat kunnolla typpeä, että jotain tulee. Kuulemma Harbingerillekin lyödään 140-150 kiloa typpeä (ja 2x moddus), rupee jyvää tuleen niin, että heikompaa harmittaa..... :o

Juu Elmerille voi saman laittaa, eikä tarvii moddusta, lujakortisin ja happamuudenkestävä ohra. Ja juu kyllä aikas hirviösatoa silloin tulee, jos vähänkin sataa, nin kuin tänä vuonna.  Jos mallasohraa, niin varmaan Harbinger silloin, mutta kalkkia 15 tonnia apulannan kyytipojaksi tarvittaneen.

-SS-