Aloitan arasta aiheesta kun ole useilla lohkoilla ( kaura , vehnä) huomannut nautakarjan kuivalannalla olleen  sadon myöhästyttämisvaikutus. Kylmä  sateinn sää on käsittääkseni hidastanut  ravinteiden kiertoon tulemista. Satoa näyttäisi tulevan , mutta tuleentuminen venyy  ainakin yhden viikon normaalista. ei lantaa saaneista lohkoista.
Onko muilla vastaavia havaintoja, viljelyvyöhyke II.

Jaahah...lietteellä näyttäisi viljat kasvaneen ihan normaalisti, mutta
nurmet aivan kummia. Elokuun ekoina päivinä korjattiin 2. sr.sato, jonka jälkeen
oletin kasvun alkavan hyvin. Olihan heinäkuussa tullut vettä ja elokuu alkoi lämpöisenä.
Nurmet saivat lietettä sijoitettuna 1. korjuun jälkeen hyvissä oloissa osa myös keväällä.

Mutta ei...ilm. kuivuus vaivasi elokuun eikä heinäkuun sateista jäänyt reserviä ja kasvit tuumasivat, että nyt on jo aika talviunille.
Nurmissa vähän joka lajia. Vain mailaset (näyttävät menestyvän vain aika satunnaisesti)
kasvavat mittaa. Edes apilat eivät oikein kasva. Ruokonatakin kellastaa lehden kärkiä.

 

kesä näköjään haastava joka alalla.  ite ihmettelen kun ei äpäreet tänä kesänä enää kasva kuin muina vuosina... aina on pitäny silppurilla käydä ajamassa nutikoitten polettavaks heinälohkoja kun ei talven alle sellaisia turkkeja ilkiä jättää.. mutta tänä syksynä ei näköjään tartte edes yrittää hakea syötäväksikään...   apolatuppaat kasvaa tuolla mutta heinistä ei pahemmin huolta..  mikä lie ens kesänä kohtalona.

Keväällä tuli hernevehnä kylvölle ajettua reilusti lietettä kuivien ajopaikkojen puutteessa. Kesällä typpitasoa tutkittiin vehnän lehdestä mittarilla. Neuvoja tuumasi että pikkusen naftisti on typpeä, olis vielä muutaman kuution voinut ajaa... 

Aloitan arasta aiheesta kun ole useilla lohkoilla ( kaura , vehnä) huomannut nautakarjan kuivalannalla olleen  sadon myöhästyttämisvaikutus. Kylmä  sateinn sää on käsittääkseni hidastanut  ravinteiden kiertoon tulemista. Satoa näyttäisi tulevan , mutta tuleentuminen venyy  ainakin yhden viikon normaalista. ei lantaa saaneista lohkoista.
Onko muilla vastaavia havaintoja, viljelyvyöhyke II.

No vaikutus ihan sama kun muinakin vuosina. Valmistuu kuten kuuluukin ja ottaa lepoa.

Fosforin puute aiheuttaa tuulentumisen myöhästymisen, siis jos paskasta ei ole fosfori liuennut ja ajettu pelkkää salttua, että sikäli jutussa on perää.

Lainaus käyttäjältä: agn2926 - 16.09.15 - klo:23:16

Aloitan arasta aiheesta kun ole useilla lohkoilla ( kaura , vehnä) huomannut nautakarjan kuivalannalla olleen  sadon myöhästyttämisvaikutus. Kylmä  sateinn sää on käsittääkseni hidastanut  ravinteiden kiertoon tulemista. Satoa näyttäisi tulevan , mutta tuleentuminen venyy  ainakin yhden viikon normaalista. ei lantaa saaneista lohkoista.
Onko muilla vastaavia havaintoja, viljelyvyöhyke II.

No vaikutus ihan sama kun muinakin vuosina. Valmistuu kuten kuuluukin ja ottaa lepoa.

Fosforin puute aiheuttaa tuulentumisen myöhästymisen, siis jos paskasta ei ole fosfori liuennut ja ajettu pelkkää salttua, että sikäli jutussa on perää.

Ei taida olla kuitenkaan fosfori, liiallinen typpi ja magnesiumin puute on alan kirjallisuudessa mainittu merkittävimpänä tuleentumisen viivästyttäjänä. Karjatiloilla muutenkin fosforiluvut ovat toisellasadalla, ja jos pH:t ovat 7:n päällä, en laittaisi fosforia minimitekijäksi missään tilanteessa.

Toukokuun lopussa kylvetty Zebra 15 kosteata viime viikonloppuna puidessa, fosfori punaisella, pH 6:n nurkilla, pelkällä salpietarilla tai kokonaan ilman.
Kyllä samalla pellolla ryhtikaurat meni lokakuulle, jos keväällä ennen kylvöä multasi traktorinkuorman tuoretta olkilantaa kymmenelle aarille.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 17.09.15 - klo:10:52

Lainaus käyttäjältä: agn2926 - 16.09.15 - klo:23:16

Aloitan arasta aiheesta kun ole useilla lohkoilla ( kaura , vehnä) huomannut nautakarjan kuivalannalla olleen  sadon myöhästyttämisvaikutus. Kylmä  sateinn sää on käsittääkseni hidastanut  ravinteiden kiertoon tulemista. Satoa näyttäisi tulevan , mutta tuleentuminen venyy  ainakin yhden viikon normaalista. ei lantaa saaneista lohkoista.
Onko muilla vastaavia havaintoja, viljelyvyöhyke II.

No vaikutus ihan sama kun muinakin vuosina. Valmistuu kuten kuuluukin ja ottaa lepoa.

Fosforin puute aiheuttaa tuulentumisen myöhästymisen, siis jos paskasta ei ole fosfori liuennut ja ajettu pelkkää salttua, että sikäli jutussa on perää.

Ei taida olla kuitenkaan fosfori, liiallinen typpi ja magnesiumin puute on alan kirjallisuudessa mainittu merkittävimpänä tuleentumisen viivästyttäjänä. Karjatiloilla muutenkin fosforiluvut ovat toisellasadalla, ja jos pH:t ovat 7:n päällä, en laittaisi fosforia minimitekijäksi missään tilanteessa.

Toukokuun lopussa kylvetty Zebra 15 kosteata viime viikonloppuna puidessa, fosfori punaisella, pH 6:n nurkilla, pelkällä salpietarilla tai kokonaan ilman.
Kyllä samalla pellolla ryhtikaurat meni lokakuulle, jos keväällä ennen kylvöä multasi traktorinkuorman tuoretta olkilantaa kymmenelle aarille.

-SS-

Onkohan toikin taas "Paikkakuntakohtanen" juttu, meinaan kun 22.5 vasta levitettiin suurin osa skeidasta ja kylvö oli 24-25.5, silti ehti hyvin näille poutakeleille.

Toki määrät ei ollu niin suuria kun teillä sen Ryhtikauran kanssa. 


Mulla on pääsääntöisesti tän näkösiä viljavuudet...

Toki määrät ei ollu niin suuria kun teillä sen Ryhtikauran kanssa. 

Jep, 16 metrin saralla rivi kuormia, aina traktorin 3,5 m ja kärryn, 4 m  yhteismitan välein.
Tasalaitaan 3 kuutiota, useimmiten kukkukuorma, niin että vähän varisi tiellekin.

Ei tarnu Kemiraan turvautua.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 17.09.15 - klo:11:41

Toki määrät ei ollu niin suuria kun teillä sen Ryhtikauran kanssa. 

Jep, 16 metrin saralla rivi kuormia, aina traktorin 3,5 m ja kärryn, 4 m  yhteismitan välein.
Tasalaitaan 3 kuutiota, useimmiten kukkukuorma, niin että vähän varisi tiellekin.

Ei tarnu Kemiraan turvautua.

-SS-

 

Hyvin on tullu luomukauraa kohtuullisella lietelannalla, siis pelkästää.

Kuivalannan vaikutus on kauralla juuri noin kuin avaaja kirjoittaa. Normaali kasvusto myöhästyi sen viikon ainakin utta syksylevitteinen hieman nopeampi ja tasaisempi tuleentuminen.
Toukokuun 26 kylvetty 3 ha kauralohko on vielä puimatta ,viikkoa aiemmin kylvetyt puitiin 18-22 kosteuksin .Hyvä kuitenkin että tuli hätäiltyä ,vaikuttaa siltä että se 30 mm sadetta tulee nyt helposti täyteen

Kyllä se lietekin viivästyttää reiluina annoksina... mulla on tuossa pirtin vieressä ohra joka on saanut pelkästään lietettä ja on selkeästi sitkiämpää valmistumaan.

Wolmari oli maassa kolme viikkoa yli laskennallisen kasvuajan, eikä siltikään ihan täysin valmista ollut. Lämpösummaa kertyi toista tonnia. Silmämäärääisesti naapurin Yaralla ruokitut oli vähintään viikon edellä vaikka kylvössä ei monta päivää eroa ollut. Omat sai siis lietettä joko keväällä tai syksyllä.

Juu salpeetarista loppuu voima kuin seinään. Sitten puimaan.
Kyllä nyt naurattaa kun sataa, mutta useimpina kuivina
kesinä se keinosuolalannoite kärvistää viljat, ja polveen asti mätetty
lantakasa siinä toisella puolella aukeaa vihertää keräten
jättisatoa ja valkuaista.

Mutta se on vähässä ja tiukassa se lanta näinä aikoina,
kun ei enää liikaa elukoita oikein seutukunnalla ole.

-SS-

Kutterinlastulla kuivitettu kuivalanta, siinä vasta kaikkien paskojen kuningas jos sitä mitataan tuleentumisen myöhästyttämisellä...