Miten on, nythän alkaa pikkuhiljaa lähestyä näitä uudenajan pihattoja siihen ikään, että niissä alkaa tulla korjaustarvetta, vai tuleeko? Kuinka ajan hammas on kohdellut näitä 10-15 vuotiaita ratkaisuja. Onko yllätyksiä tulossa, onko laho-ongelmaa katoissa yms.?

Aika sutta ja sekundaa on tullut tehtyä, jos ajan hammas alkaa rakenteita puremaan. Tekniikka on sitten toinen juttu.

Meillä peruskorjattiin 2000 valmistunut petoni elementti pihatto. Katossa ei ole ollut mitään vikaa, katto rakennelma on tehty kattotuoleilla. Mutta parsikalusteet , parsipedit, käytävämatot,lantakoneet,ruokintalaitteet ja lypsyjärjestelmä  päivitettiin nyky päivään.

Aika sutta ja sekundaa on tullut tehtyä, jos ajan hammas alkaa rakenteita puremaan. Tekniikka on sitten toinen juttu.

Kosteus jos tiivistyy rakenteisiin, märkiä pihattoja kuulema on. Näissä käy sitten niin, että pari vuotta menee hyvin, jonka jälkeen kun ne on märkiä ja sitten vielä ilmanlaatu huono, alkaa elukat sairastella, tuotos putoo ja alkaa ongelmakierre, näin kuulin. Onko totuuspohjaa?

Itellä ton ikäluokan kylmä mullipihatto surkealla ilmanvaihdolla ja parina viime vuonna on uusittu kattoon valokatteet ja vuotojen takia ruoteet niiltä osin, vesikuppien venttiilit ja kiinnitykset ja osaan aitatolpista uusittu eka puoli metriä lattiasta.

Parsipedit olis uusittava.

15 vuotta tulee enstalvena täyteen. Valaistusta pitäis uusia, kun varakupuja ei enää saa ja tahtovat rikkoontua putkienvaihdossa. Putkista osaan on viimeaikoina laitettu lediputket. Apesekoitin alkaa olemaan aikalailla kulunut. Lantakoneisiin on useaan kertaankin laitettu aikalailla uutta osaa. Myös ketjupöydän osia on vaihdeltu. Lypsyaseman Alfa Plast on paikoitellen lehmien jalkojen kohdalta kulunut puhki. Puukattorakenteet on ihan terveitä, lautakatossa on hiukan hometta lypsyaseman kohdalla. Mulla on lisälämpö hakkkeella ja putkipattereilla, vaikka sitä ei kylläkään oo tar***** edes jokatalvi. Yli 20 asteen pakkasilla on lisälämpö käytössä.

meillä 2003 käyttöönotettu pihatto, betonielementti seinät ja kertopuu palkisto katossa jonkapäällä peltiuretaanipeltielementti, avokourut, kioskit ja lypsyasema (Westfalia) ja parsissa parsipatjat.noin niinkuin karkeesti pihatossa ei ole muuta ehjää enää kuin seinät lattia ja katto. loisteputkivalaisimet uusittu monimetalli valaisimiin. lantakoneeseen ja parsikalusteisiin (merivirta) on uponut kilotolkulla hitsauspuikkoja. asema ja kioski pelittävät hyvin paitsi että mystisiä sähkö/tiedonsiirto ongelmia alkanut esiintymään ,parsipatjoissa muutama reikä. Tarkotus oli rakentaa lehmille uusi halli viereen (ymppilupa valmiina 150 memmulle) ja jättä vanha hiehoille ja vasikoille, mut jostain kumman syystä hanke tällähetkellä jäissä katotaan sit uudelleen jos maidonhinta  joskus nousee yli 40c

NYT on oikea aika rakentaa kun kustannukset on alhaalla, kyllä se maidon hinta sillon taas on korkea kun saat sen uuden hallin käyttöön 

Ei nyt ihan peruskorjausta olla suunnittelemassa, mutta emännän puolesta kyselen. Kyseessä on 1995 käyttöönotetttu makuuparsipihatto, jossa 27 eläinpaikkaa. Kolmipaikkainen tandem, yksi kioski. Tiiliseinät, kattotuolikatto (=välikatto matalalla). Toiminnallisia puutteita toki on, mutta lähinnä rakenteisiin liittyviä parannuksia on haaveena. Vesiputket lahos jo 10 vuotta sitten. Valaisimia on uusittu sitä mukaan, kun ei enää saa putkia vaihdettua.

Parsien kohdalla betoni on erityisen huonoa (rakennus on ajalta, jolloin kaikki betoni on tehty mammutilla) ja syynä lienee huonolaatuinen sementti. Kymmenen vuotta sitten asennetuista parsimatoista viidennes on a) rikki, kolmannes b) irti ja kaikkien alla on enemmän tai vähemmän turvetta, josta aiheutuu kohdat a) ja b). Olis tarvinnu kumimattoja asentaessa jättää matot ehjiksi ja viritellä parrenerottajat latttiasta sen verran irti, että olis saanu maton läpi putket kiinni. Eikä loveta mattoja kuten teimme. Kolme erottajaa tuli silloin uudet ja ne on maton päältä pultattu lattiaan - ne matot on kaikki ehjiä eikä turvetta alla.

Lypsyaseman boksien ja käytävän lattia on syöpynyt kuopille. Asema toimii ok, kun ei ole mitään hienouksia. Ikkunat ovat toistaiseksi paikoillaan eikä niiden kanssa ole ongelmia. Ritiläpalkkien kunto?

Parrenerottajat ovat ehjiä, mutta niiden kiinnitys on ollut puutteellinen jo pitkään (johtuen mm. siitä huonosta lattiabetonista). Ruokintaetuaita on hankomallinen ja vain kahdesta kohtaa toistaiseksi ruostunut poikki.

Parret tyhjäksi, betonilla tasaiseksi ja yhtenäinen matto (mikä?) päälle? Loputkin erottajat läpitangoilla tiiliseinän läpi kiinni, entä kiinnitys lattiaan? Erottajien niskaputki siirrettiin jo aikaa sitten lähelle seinää, niin niskapattien muodostuminen väheni - ruokintapöydän esteestä joillekin holsteineille näyttää pattia tulevan.

Nuorisoo on jo siiilossa ja umpparit menossa seuraavaksi. Nyt on myös siemennettäviä hishoja ollut välillä lehmien joukossa. Noi häiriköt kun sais kaikki muualle niin auttais sekin vähän. Tuotannon vähentäminen ei ole suunnitelmissa.

Erillisruokinnalla jatketaan luultavimmin. Säilörehu on tänä talvena kilsan päässä aumassa - sieltä tuodaan kippikärryllä ja jaetaan rehuhamsterilla pöydälle. Täysrehu kioskista ja rypsiä asemalla käsin.

Vai?

Miten on, nythän alkaa pikkuhiljaa lähestyä näitä uudenajan pihattoja siihen ikään, että niissä alkaa tulla korjaustarvetta, vai tuleeko? Kuinka ajan hammas on kohdellut näitä 10-15 vuotiaita ratkaisuja. Onko yllätyksiä tulossa, onko laho-ongelmaa katoissa yms.?

Valitettavasti ei. Eiköhän tuo ole melko pitkälti parsinavettapiirien toiveajattelua, jotta pihatot mätänevät ja sortuvat kaikki viimeistään 15 vuotisina.

Ei nyt ihan peruskorjausta olla suunnittelemassa, mutta emännän puolesta kyselen. Kyseessä on 1995 käyttöönotetttu makuuparsipihatto, jossa 27 eläinpaikkaa. Kolmipaikkainen tandem, yksi kioski. Tiiliseinät, kattotuolikatto (=välikatto matalalla). Toiminnallisia puutteita toki on, mutta lähinnä rakenteisiin liittyviä parannuksia on haaveena. Vesiputket lahos jo 10 vuotta sitten. Valaisimia on uusittu sitä mukaan, kun ei enää saa putkia vaihdettua.

Parsien kohdalla betoni on erityisen huonoa (rakennus on ajalta, jolloin kaikki betoni on tehty mammutilla) ja syynä lienee huonolaatuinen sementti. Kymmenen vuotta sitten asennetuista parsimatoista viidennes on a) rikki, kolmannes b) irti ja kaikkien alla on enemmän tai vähemmän turvetta, josta aiheutuu kohdat a) ja b). Olis tarvinnu kumimattoja asentaessa jättää matot ehjiksi ja viritellä parrenerottajat latttiasta sen verran irti, että olis saanu maton läpi putket kiinni. Eikä loveta mattoja kuten teimme. Kolme erottajaa tuli silloin uudet ja ne on maton päältä pultattu lattiaan - ne matot on kaikki ehjiä eikä turvetta alla.

Lypsyaseman boksien ja käytävän lattia on syöpynyt kuopille. Asema toimii ok, kun ei ole mitään hienouksia. Ikkunat ovat toistaiseksi paikoillaan eikä niiden kanssa ole ongelmia. Ritiläpalkkien kunto?

Parrenerottajat ovat ehjiä, mutta niiden kiinnitys on ollut puutteellinen jo pitkään (johtuen mm. siitä huonosta lattiabetonista). Ruokintaetuaita on hankomallinen ja vain kahdesta kohtaa toistaiseksi ruostunut poikki.

Parret tyhjäksi, betonilla tasaiseksi ja yhtenäinen matto (mikä?) päälle? Loputkin erottajat läpitangoilla tiiliseinän läpi kiinni, entä kiinnitys lattiaan? Erottajien niskaputki siirrettiin jo aikaa sitten lähelle seinää, niin niskapattien muodostuminen väheni - ruokintapöydän esteestä joillekin holsteineille näyttää pattia tulevan.

Nuorisoo on jo siiilossa ja umpparit menossa seuraavaksi. Nyt on myös siemennettäviä hishoja ollut välillä lehmien joukossa. Noi häiriköt kun sais kaikki muualle niin auttais sekin vähän. Tuotannon vähentäminen ei ole suunnitelmissa.

Erillisruokinnalla jatketaan luultavimmin. Säilörehu on tänä talvena kilsan päässä aumassa - sieltä tuodaan kippikärryllä ja jaetaan rehuhamsterilla pöydälle. Täysrehu kioskista ja rypsiä asemalla käsin.

Vai?

Siis et ole tosissasi kunnostamassa tuota alle 30 lehmän navettaa lypsäville vielä? Tehkää hyvät ihmiset uusi pihatto ja tuon vanhan voi sitten kunnostaa hiehoille.

Ja 90 prosenttia navetta investoinneista on kannattamattomia. Jos ajattelee kuuluvansa tuohon 10 prosenttiin, niin sitten vaan uutta pihattoa.

Ja 90 prosenttia navetta investoinneista on kannattamattomia. Jos ajattelee kuuluvansa tuohon 10 prosenttiin, niin sitten vaan uutta pihattoa.

Minulle kävi ValtakunnanPessimisti sanomassa että meidän navettainvestoiti on kannattava. Kuulutaan varmaan siihen vajaaseesn prosenttiin jolle se on sanonut näin.... 

Parsirakenteet sellaisiksi, että tolppa kiinnitetään vaan parren yläosasta lattiaan minne matto ei yllä, toki kannattaa laittaa seinäänkin jos on helppo homma. Sitten petirakenteet ja yhtenäinen matto päälle.
Meillä on navetassa tuollaisia ja sitten on wingflexejä jotka sahattiin liitoskappaleistaa sopimaan vanhoihin 2-jalkaisiin erottimiin (raot täytettiin ettei puru pääse alle). Mielestäni yhtenäinen peti on helpompi ja lehmät tykkää siitä vähintään yhtä paljon kuin wingflexeistä.
Pulttien reikiin sit jotain massaa joka kovettaa sen kunnolla sinne.

Aseman lattia tasaiseksi ja jokin pinnoite joka on kestävä ja lisää sorkan pitoa.

Suurin riski tuossa on nuo 20 vuotiaat ritiläpalkit.