Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: maidontuottaja - 11.09.15 - klo:09:24
-
Miten on, nythän alkaa pikkuhiljaa lähestyä näitä uudenajan pihattoja siihen ikään, että niissä alkaa tulla korjaustarvetta, vai tuleeko? Kuinka ajan hammas on kohdellut näitä 10-15 vuotiaita ratkaisuja. Onko yllätyksiä tulossa, onko laho-ongelmaa katoissa yms.?
-
Aika sutta ja sekundaa on tullut tehtyä, jos ajan hammas alkaa rakenteita puremaan. Tekniikka on sitten toinen juttu.
-
Meillä peruskorjattiin 2000 valmistunut petoni elementti pihatto. Katossa ei ole ollut mitään vikaa, katto rakennelma on tehty kattotuoleilla. Mutta parsikalusteet , parsipedit, käytävämatot,lantakoneet,ruokintalaitteet ja lypsyjärjestelmä päivitettiin nyky päivään.
-
Aika sutta ja sekundaa on tullut tehtyä, jos ajan hammas alkaa rakenteita puremaan. Tekniikka on sitten toinen juttu.
Kosteus jos tiivistyy rakenteisiin, märkiä pihattoja kuulema on. Näissä käy sitten niin, että pari vuotta menee hyvin, jonka jälkeen kun ne on märkiä ja sitten vielä ilmanlaatu huono, alkaa elukat sairastella, tuotos putoo ja alkaa ongelmakierre, näin kuulin. Onko totuuspohjaa?
-
Itellä ton ikäluokan kylmä mullipihatto surkealla ilmanvaihdolla ja parina viime vuonna on uusittu kattoon valokatteet ja vuotojen takia ruoteet niiltä osin, vesikuppien venttiilit ja kiinnitykset ja osaan aitatolpista uusittu eka puoli metriä lattiasta.
-
Parsipedit olis uusittava.
-
15 vuotta tulee enstalvena täyteen. Valaistusta pitäis uusia, kun varakupuja ei enää saa ja tahtovat rikkoontua putkienvaihdossa. Putkista osaan on viimeaikoina laitettu lediputket. Apesekoitin alkaa olemaan aikalailla kulunut. Lantakoneisiin on useaan kertaankin laitettu aikalailla uutta osaa. Myös ketjupöydän osia on vaihdeltu. Lypsyaseman Alfa Plast on paikoitellen lehmien jalkojen kohdalta kulunut puhki. Puukattorakenteet on ihan terveitä, lautakatossa on hiukan hometta lypsyaseman kohdalla. Mulla on lisälämpö hakkkeella ja putkipattereilla, vaikka sitä ei kylläkään oo tar***** edes jokatalvi. Yli 20 asteen pakkasilla on lisälämpö käytössä.
-
meillä 2003 käyttöönotettu pihatto, betonielementti seinät ja kertopuu palkisto katossa jonkapäällä peltiuretaanipeltielementti, avokourut, kioskit ja lypsyasema (Westfalia) ja parsissa parsipatjat.noin niinkuin karkeesti pihatossa ei ole muuta ehjää enää kuin seinät lattia ja katto. loisteputkivalaisimet uusittu monimetalli valaisimiin. lantakoneeseen ja parsikalusteisiin (merivirta) on uponut kilotolkulla hitsauspuikkoja. asema ja kioski pelittävät hyvin paitsi että mystisiä sähkö/tiedonsiirto ongelmia alkanut esiintymään ,parsipatjoissa muutama reikä. Tarkotus oli rakentaa lehmille uusi halli viereen (ymppilupa valmiina 150 memmulle) ja jättä vanha hiehoille ja vasikoille, mut jostain kumman syystä hanke tällähetkellä jäissä katotaan sit uudelleen jos maidonhinta joskus nousee yli 40c
-
NYT on oikea aika rakentaa kun kustannukset on alhaalla, kyllä se maidon hinta sillon taas on korkea kun saat sen uuden hallin käyttöön ;D
-
Ei nyt ihan peruskorjausta olla suunnittelemassa, mutta emännän puolesta kyselen. Kyseessä on 1995 käyttöönotetttu makuuparsipihatto, jossa 27 eläinpaikkaa. Kolmipaikkainen tandem, yksi kioski. Tiiliseinät, kattotuolikatto (=välikatto matalalla). Toiminnallisia puutteita toki on, mutta lähinnä rakenteisiin liittyviä parannuksia on haaveena. Vesiputket lahos jo 10 vuotta sitten. Valaisimia on uusittu sitä mukaan, kun ei enää saa putkia vaihdettua.
Parsien kohdalla betoni on erityisen huonoa (rakennus on ajalta, jolloin kaikki betoni on tehty mammutilla) ja syynä lienee huonolaatuinen sementti. Kymmenen vuotta sitten asennetuista parsimatoista viidennes on a) rikki, kolmannes b) irti ja kaikkien alla on enemmän tai vähemmän turvetta, josta aiheutuu kohdat a) ja b). Olis tarvinnu kumimattoja asentaessa jättää matot ehjiksi ja viritellä parrenerottajat latttiasta sen verran irti, että olis saanu maton läpi putket kiinni. Eikä loveta mattoja kuten teimme. Kolme erottajaa tuli silloin uudet ja ne on maton päältä pultattu lattiaan - ne matot on kaikki ehjiä eikä turvetta alla.
Lypsyaseman boksien ja käytävän lattia on syöpynyt kuopille. Asema toimii ok, kun ei ole mitään hienouksia. Ikkunat ovat toistaiseksi paikoillaan eikä niiden kanssa ole ongelmia. Ritiläpalkkien kunto?
Parrenerottajat ovat ehjiä, mutta niiden kiinnitys on ollut puutteellinen jo pitkään (johtuen mm. siitä huonosta lattiabetonista). Ruokintaetuaita on hankomallinen ja vain kahdesta kohtaa toistaiseksi ruostunut poikki.
Parret tyhjäksi, betonilla tasaiseksi ja yhtenäinen matto (mikä?) päälle? Loputkin erottajat läpitangoilla tiiliseinän läpi kiinni, entä kiinnitys lattiaan? Erottajien niskaputki siirrettiin jo aikaa sitten lähelle seinää, niin niskapattien muodostuminen väheni - ruokintapöydän esteestä joillekin holsteineille näyttää pattia tulevan.
Nuorisoo on jo siiilossa ja umpparit menossa seuraavaksi. Nyt on myös siemennettäviä hishoja ollut välillä lehmien joukossa. Noi häiriköt kun sais kaikki muualle niin auttais sekin vähän. Tuotannon vähentäminen ei ole suunnitelmissa.
Erillisruokinnalla jatketaan luultavimmin. Säilörehu on tänä talvena kilsan päässä aumassa - sieltä tuodaan kippikärryllä ja jaetaan rehuhamsterilla pöydälle. Täysrehu kioskista ja rypsiä asemalla käsin.
Vai?
-
Miten on, nythän alkaa pikkuhiljaa lähestyä näitä uudenajan pihattoja siihen ikään, että niissä alkaa tulla korjaustarvetta, vai tuleeko? Kuinka ajan hammas on kohdellut näitä 10-15 vuotiaita ratkaisuja. Onko yllätyksiä tulossa, onko laho-ongelmaa katoissa yms.?
Valitettavasti ei. Eiköhän tuo ole melko pitkälti parsinavettapiirien toiveajattelua, jotta pihatot mätänevät ja sortuvat kaikki viimeistään 15 vuotisina. :-X
-
Ei nyt ihan peruskorjausta olla suunnittelemassa, mutta emännän puolesta kyselen. Kyseessä on 1995 käyttöönotetttu makuuparsipihatto, jossa 27 eläinpaikkaa. Kolmipaikkainen tandem, yksi kioski. Tiiliseinät, kattotuolikatto (=välikatto matalalla). Toiminnallisia puutteita toki on, mutta lähinnä rakenteisiin liittyviä parannuksia on haaveena. Vesiputket lahos jo 10 vuotta sitten. Valaisimia on uusittu sitä mukaan, kun ei enää saa putkia vaihdettua.
Parsien kohdalla betoni on erityisen huonoa (rakennus on ajalta, jolloin kaikki betoni on tehty mammutilla) ja syynä lienee huonolaatuinen sementti. Kymmenen vuotta sitten asennetuista parsimatoista viidennes on a) rikki, kolmannes b) irti ja kaikkien alla on enemmän tai vähemmän turvetta, josta aiheutuu kohdat a) ja b). Olis tarvinnu kumimattoja asentaessa jättää matot ehjiksi ja viritellä parrenerottajat latttiasta sen verran irti, että olis saanu maton läpi putket kiinni. Eikä loveta mattoja kuten teimme. Kolme erottajaa tuli silloin uudet ja ne on maton päältä pultattu lattiaan - ne matot on kaikki ehjiä eikä turvetta alla.
Lypsyaseman boksien ja käytävän lattia on syöpynyt kuopille. Asema toimii ok, kun ei ole mitään hienouksia. Ikkunat ovat toistaiseksi paikoillaan eikä niiden kanssa ole ongelmia. Ritiläpalkkien kunto?
Parrenerottajat ovat ehjiä, mutta niiden kiinnitys on ollut puutteellinen jo pitkään (johtuen mm. siitä huonosta lattiabetonista). Ruokintaetuaita on hankomallinen ja vain kahdesta kohtaa toistaiseksi ruostunut poikki.
Parret tyhjäksi, betonilla tasaiseksi ja yhtenäinen matto (mikä?) päälle? Loputkin erottajat läpitangoilla tiiliseinän läpi kiinni, entä kiinnitys lattiaan? Erottajien niskaputki siirrettiin jo aikaa sitten lähelle seinää, niin niskapattien muodostuminen väheni - ruokintapöydän esteestä joillekin holsteineille näyttää pattia tulevan.
Nuorisoo on jo siiilossa ja umpparit menossa seuraavaksi. Nyt on myös siemennettäviä hishoja ollut välillä lehmien joukossa. Noi häiriköt kun sais kaikki muualle niin auttais sekin vähän. Tuotannon vähentäminen ei ole suunnitelmissa.
Erillisruokinnalla jatketaan luultavimmin. Säilörehu on tänä talvena kilsan päässä aumassa - sieltä tuodaan kippikärryllä ja jaetaan rehuhamsterilla pöydälle. Täysrehu kioskista ja rypsiä asemalla käsin.
Vai?
Siis et ole tosissasi kunnostamassa tuota alle 30 lehmän navettaa lypsäville vielä? Tehkää hyvät ihmiset uusi pihatto ja tuon vanhan voi sitten kunnostaa hiehoille.
-
Ja 90 prosenttia navetta investoinneista on kannattamattomia. Jos ajattelee kuuluvansa tuohon 10 prosenttiin, niin sitten vaan uutta pihattoa.
-
Ja 90 prosenttia navetta investoinneista on kannattamattomia. Jos ajattelee kuuluvansa tuohon 10 prosenttiin, niin sitten vaan uutta pihattoa.
Minulle kävi ValtakunnanPessimisti sanomassa että meidän navettainvestoiti on kannattava. Kuulutaan varmaan siihen vajaaseesn prosenttiin jolle se on sanonut näin.... :P
-
Parsirakenteet sellaisiksi, että tolppa kiinnitetään vaan parren yläosasta lattiaan minne matto ei yllä, toki kannattaa laittaa seinäänkin jos on helppo homma. Sitten petirakenteet ja yhtenäinen matto päälle.
Meillä on navetassa tuollaisia ja sitten on wingflexejä jotka sahattiin liitoskappaleistaa sopimaan vanhoihin 2-jalkaisiin erottimiin (raot täytettiin ettei puru pääse alle). Mielestäni yhtenäinen peti on helpompi ja lehmät tykkää siitä vähintään yhtä paljon kuin wingflexeistä.
Pulttien reikiin sit jotain massaa joka kovettaa sen kunnolla sinne.
Aseman lattia tasaiseksi ja jokin pinnoite joka on kestävä ja lisää sorkan pitoa.
Suurin riski tuossa on nuo 20 vuotiaat ritiläpalkit.
-
Ja 90 prosenttia navetta investoinneista on kannattamattomia. Jos ajattelee kuuluvansa tuohon 10 prosenttiin, niin sitten vaan uutta pihattoa.
Minulle kävi ValtakunnanPessimisti sanomassa että meidän navettainvestoiti on kannattava. Kuulutaan varmaan siihen vajaaseesn prosenttiin jolle se on sanonut näin.... :P
Oliko se tuo 90 prosenttia jostain tilastoista, muistaakseni. Saattoi olla tietysti pessimistin tekemä tilasto, mutta 30 lehmän kunnostettu pihatto tuottaa varmasti viivan alle 10 vuoden tähtäimellä saman, kuin uusi isompi.
-
Siis et ole tosissasi kunnostamassa tuota alle 30 lehmän navettaa lypsäville vielä? Tehkää hyvät ihmiset uusi pihatto ja tuon vanhan voi sitten kunnostaa hiehoille.
Jos ei kunnosteta, niin sitten jatketaan nykyisellä ja korjataan se, mikä välttämätöntä on.
Uusi navetta olis lypsäjänkin mielestä ihan jees ja on sille paikkakin jo mietittynä :)
-
Ja 90 prosenttia navetta investoinneista on kannattamattomia. Jos ajattelee kuuluvansa tuohon 10 prosenttiin, niin sitten vaan uutta pihattoa.
Minulle kävi ValtakunnanPessimisti sanomassa että meidän navettainvestoiti on kannattava. Kuulutaan varmaan siihen vajaaseesn prosenttiin jolle se on sanonut näin.... :P
Oliko se tuo 90 prosenttia jostain tilastoista, muistaakseni. Saattoi olla tietysti pessimistin tekemä tilasto, mutta 30 lehmän kunnostettu pihatto tuottaa varmasti viivan alle 10 vuoden tähtäimellä saman, kuin uusi isompi.
Ja molemmat summat (uuden tai kunnostetun pihaton viivan alle jäävä summa) ovat melkein yhtä suuret kuin se summa, jonka saisi tilan pellot pois vuokraamalla (tai matalan vuokran alueilla kasviviljelyluomuun siirtymällä). :)
-
Parsirakenteet sellaisiksi, että tolppa kiinnitetään vaan parren yläosasta lattiaan minne matto ei yllä, toki kannattaa laittaa seinäänkin jos on helppo homma. Sitten petirakenteet ja yhtenäinen matto päälle.
Meillä on navetassa tuollaisia ja sitten on wingflexejä jotka sahattiin liitoskappaleistaa sopimaan vanhoihin 2-jalkaisiin erottimiin (raot täytettiin ettei puru pääse alle). Mielestäni yhtenäinen peti on helpompi ja lehmät tykkää siitä vähintään yhtä paljon kuin wingflexeistä.
Pulttien reikiin sit jotain massaa joka kovettaa sen kunnolla sinne.
Aseman lattia tasaiseksi ja jokin pinnoite joka on kestävä ja lisää sorkan pitoa.
Kumimatto!
Suurin riski tuossa on nuo 20 vuotiaat ritiläpalkit.
-
Meillä -97 rakennettu betonielementtipihatto n 40 lehmälle. yllätys kun on itse tehty lattiabetoni lähes kunnossa. Sensijaan ilmakatto on jo uusittu ja ikkunoiden sijaan suunnitelmissa valolevy aukaisumekanismeineen. Poistopuhaltimet uusittu ( suurennettu). AF asema toimii lähes täydellisesti vielä. Odottelemme nuorempien päätöstä jääkö tämä joutokarjalle ja tuotantoon uusi ehkä 2 robottinen.
-
Mää oon luullu (tai mulle on kerrottu), että meidän navetan parret on pieniä nykylehmille. Koska lehmät olivat pienempiä silloin, kun navetta on suunniteltu. Näin ehkä onkin.
Mutta parren pituutta ihmettelen tai siis maton. Leveys on jotain 115-120 cm, en ihan tarkkaan tiedä, mikä sen pitäisi olla, kun oikeastaan mikään erottaja ei ole alkuperäisessä kiinnityksessään. Mutta se maton pituus...en ollut talossa silloin, kun nykyiset matot on hankittu reilu 10 vuotta sitten, mutta olen ollut mukana mattoja asentamassa. Tiiliseinästä ritiläpalkkiin mitta on 218 cm. Ja matto on viitisen senttiä irti seinästä, joten maton mitta lienee 213 cm. Jouduttiin kyllä lyhentämään joka ainoa matto ehkä 12 cm. Mutta ei se ollu paha homma, ne erottajan jalkojen lovet oli työläämmät.
Nykyisin myytävät matot ovat luokkaa 170-180 cm, ainakin Pellon uuden kuvaston mukaan. No eihän se lehmä päänsä alle mattoa tarviikaan. Pitääkö sinne maton etupuolelle laittaa joku toppari? Aikanaan erottajat toisiinsa kiinnittävä putki oli aika kaukanakin seinästä. Kerran jalotussuunnitelmaa tehtäessä neuvoja sanoi, että pitää siirtää se putki eteenpäin, sillä on niin paljon patteja lehmillä niskassa. Nyt ei oo ku kahdella kauhea patti, voi tulla ruokintaetuaidastakin.
En oo vielä ihan sinut itseni kanssa, mitä noille parrenerottajille tehdään. Turha niitä on uusiakaan, vaikka joku vähän mutkalla onkin. Eikä nykymallit oikein sopisikaan. Kiinnitystä olen miettinyt, kun uutta betonia tulee lattiaan niin vähän, ettei siihen mitään kiinni saa. Kuinka korkean parresta voi tehdä? Mielestäni valun tulisi olla joka kohdasta vähintään muutaman sentin?
No maaliskuussa pitäis olla joku meijerin remonittiteemapäivä, jospa siellä selkenisi asia.
-
Ei tartte vältämättä mitään eteen, niskapuomi vaan oikealla etäisyydellä niin ei oo mitään ongelmaa.
Parsi voi olla ainaki 30cm korkea, ei ongelmaa.
Ne uudet erottajat kyllä pysyis ilman valamistakin.
-
Ei tartte vältämättä mitään eteen, niskapuomi vaan oikealla etäisyydellä niin ei oo mitään ongelmaa.
Parsi voi olla ainaki 30cm korkea, ei ongelmaa.
Ne uudet erottajat kyllä pysyis ilman valamistakin.
No se niskapuomi siinä aiheutti sitä ongelmaa, olisko vaan ollu liian matalalla sitten? Ei ne eteenpäin meillä mihinkään karkaa, tiiliseinä vastassa :) Siinähän se ongelma on myös, että pääntilaa ei ole edessä vaan sivulla. Siksi nykyerottajat ei oikein näytä toimivilta.
Valaa täytyy joka tapauksessa, sillä muutamasta parresta on se alkuperäinen kymmenen (?) sentin valu murentunut kokonaan kuopaksi. Valetaanko parret nykyään suoraksi ja kallistua tehdään matolla/pedillä?