Nuo likviittiongelmat tulevat siksi, että panokset laitetaan uuteen navettaan, mutta eläinpääomaan  ei riitä merkkejä eikä mahdollisesti peltojen kunnostukseen. Jos rehuntekokoneet vaihdetaan urakoitsijaan, katoaa rahaa nopeasti muuttuviin kustannuksiin. Se on tuo mänitsmentti, jota kysytään, kun pistetään 30 lehmän parsinavetan nurkalle kahden robon miljoonapytinki.

 

Eikö omatoimitäpinöinnin takia ostetut koneen aiheuta kuluja ?. Vai eikö tarvi laskea kun on saanut agriboonusta / blop blop palloja halvalla liikkeen rahoituksella .Mutta silti  kaikkihan on maksettava eikös juu
[/quote]

Tottakai koneet aiheuttavat kustannuksia, olivat omia tai toisten, niin pääoma kuin kiinteitäkin. Kokemuksesta tiedän, että investoinnin jälkeiset vuodet ovat raskaita ennen kaikkea käyttöpääoman riittävyyden kanssa. Tuotannon ylösajossa ei kassavirtaa tahdo syntyä likvin lukujen mukaan. Se miten kassan rahat saa riittämään niin tuotantopanosten hankintaan kuin lainahoitokuluhin on tietysti jokaisen tilan omakohtainen ratkaisu. Jossakin tilanteessa voi  olla järkevä yrittää tuottaa palveluja myös omin avuin.

 Investoineiden tilojen kannattavuudesta jaksetaan taittaa peistä. Joskus olisi hyvä pohtia, miten vaikkapa 60 tai 120 lehmän  robonavetan rakentanut  hoitaa maksuliikennettään vuosina 0-3 investoinnin jälkeen.
Kannattavuus syntyy viiveellä, nousukiito voi ottaa viisi vuotta tai enemmän, mutta noutaja voi tulla, jos maitotili ja tuet eivät riitä edes muuttuuviin kustannuksiin. Eikö?

Rp navetassa karja uudistuu nopeasti.Käytännössä 2 vuotta aloituksen jälkeen tuskin on alotuskarjaa jäljellä yhtäkään,tämä on karu totuus.Muutos stressi on valtaisa ja sen kestävät vain nuoremmat yksilöt.Pihatosta siirto voi olla helpompaa.
Pankinjohtajan kanssa kannattaa pysyä hyvissä väleissä koska ensimmäinen vuosi menee rutkasti tappiolle ja jos velttoilee toinen mokoma päälle. Lainaa joutuu lisää ottamaan ensimmäisenä vuonna tuotannon ylläpitämiseen.
Näitä asioita ei kyllä valitettavasti päästetä julkisuuteen mutta näin se kuitenkin menee.Harvapa epäonnistumistaan tunnustaa,se kuuluu
ihmisen perusluonteeseen.
Kun kaikki riskit ottaa realistisesti huomioon etukäteen niin voipa siitä selvitä ehjin nahoin.
Se ottaa aina koville kun ihmistä ja eläintä yritetään koneen osaksi.

Toivottavasti et puhu omasta kokemuksesta - kuulostaa aika epätoivoiselta. Toistan edelleen itseäni eli jos navetan olosuhteet on kunnossa, isäntäväen tietotaito riittävä ja eläinaines edes jonkinlainen, ongelmia ei pitäisi kovin suuressa mittakaavassa tulla. Se managementti ei toimi automaattisesti, vaan se lähtee sieltä kahden korvan välistä. Jos sitä ei oo, niin ei tuu homma sujumaan, vaikka lypsykone olis poljettava. Lehmillä ei tunnu olevan ainakaan mitään ongelmaa "koneen osaksi" siirtymisestä.

Meille tulee ritiläpalkit. matto niitten päälle maksaa tämänhetkisten tarjousten mukaan enempi, kun itse palkki. Voi olla poijjilla katteet kohdallaan.

***Hävyttömän kalliit matot tosiaan ritiläpalkkien päälle. Lisäksi mahdollisten raappojen toiminta kyseenalaista. Käy ritilä tarkkaan läpi ettei niihin ole jäänyt mitään "muottimiesten" erikoisuuksia.

Minkälaisia eläinmääriä on robottinavettaan kerralla tuotu? Meillä olisi tarkoitus noin 50-60 rytkäyttää kerralla robotille ensi syksynä uutena tulee myös aperuokinta. Rehunteko ei pitäisi olla ongelma. Lietteenajokin ulkoistetaan. Viljansäilönnässäkin siirrytään pois kuivauksesta, joten puintikin pitäisi käydä nopeasti.

Minkälaisia eläinmääriä on robottinavettaan kerralla tuotu? Meillä olisi tarkoitus noin 50-60 rytkäyttää kerralla robotille ensi syksynä uutena tulee myös aperuokinta. Rehunteko ei pitäisi olla ongelma. Lietteenajokin ulkoistetaan. Viljansäilönnässäkin siirrytään pois kuivauksesta, joten puintikin pitäisi käydä nopeasti.

Savolaisittain voisi opastaa että rytkäytä navetta kerralla täyteen. 50-60 lehmää on liian vähän. Miljoonainvestointi vaatii vähintään miljoona litraa maitoa meijeriin ja mieluimmin ensimmäisenä täytenä vuotena eli kaksi robottia kerralla töihin.

 Navettainvestointien kannattavuudesta on paljon puhuttu. Vaikka uusi navetta saadaan nopeasti täyteen ja koneet 100 %:n käyttöasteeseen, nousee kannattavuus hitaasti. Kannattaa varautua vähintään viiteen pitkään vuoteen.

Navettainvestointien kannattavuudesta on paljon puhuttu. Vaikka uusi navetta saadaan nopeasti täyteen ja koneet 100 %:n käyttöasteeseen, nousee kannattavuus hitaasti. Kannattaa varautua vähintään viiteen pitkään vuoteen.

***Ei ole mikään pakko tulla noita viittä pitkää vuotta. Kaikista tärkeintä on saada navetta nopeasti tuottamaan. Kahden robon pihastosta milli maitoa meijeriin jo ensimmäisenä vuotena. Pari ekaa vuotta on lainoista lyhennysvapaita. Silloin on taottava kun rauta on kuumaa...

Kyl sitä pystyy siitä laajentamaan, kunhan eka kattoo onko toi robottitouhu niin oma juttu ja jos ei tunnu olevan niin jättää siihen yhteen robottiin alkuunsa ja kun laajentaa niin vaihtaa lypsyasemaan. Navetta suunniteltu siten, että pystyy jatkamaan peilikuvana nätisti toiseen suuntaan 6 rivisenä ja laittamaan kaksi robottia lisää. Sairaskarsinoita ja poikimakarsinoita pitää tosin laittaa muutamat eli pelkkä eläinhallinlaajennus ei enää sit riitä. Apemyllynkin joutuu varmaan pistämään siinä isomman jos laajentelee paljon. Ja rehuvarastoja ja varmaan toisen noukinvaununkin ja pari etälietesäiliötä ja vähän lisää lannanlevitysalaa, joka ei näillä apulannan hinnoilla ole vaikeaa täälläpäin.

Edellisten lisäksi.
-Totuta lehmät sille rehulle mitä tulevat saamaan robotista tarpeeksi ajoissa, jotta pötsimikrobisto on ehtinyt sopeutua ko. rehuun (mahd. hapan pötsi-sorkkavaivat). Opeta lehmä seuraamaan vaikkapa tietyn väristä rehunjakokauhaa jo vanhassa navetassa ja houkuta lehmä sen kauhan avulla robottiin.
-Muista lopettaa lehmän "ajaminen" robotiin tarpeeksi ajoissa, max. 4-5 vrk. Lehmä oppii menemään robottiin itse, kun utareet täyttyvät ja se muistaa mistä "raksuja" saa (appeen ollessa tarpeeksi laihaa).

Kiitän taasen:D Mitenkäs kun siirrytään aperuokintaan samalla? Mahtaako tulla ongelmia? Appeenhan pitäisi olla pötsiystävällisempää, kuin erilleen jaetun rehun. Varmasti hyvä olisi ruokkia appeella jo vanhassa navetassa. Totuttaminen voitaisiin ehkä jollain tavalla järjestää, mutta oikeastaan sulkisi pois kiinteän apesekoittimen uudesta navetasta.

Monissa aperuokinta navetoissa on kioskit varmuuden vuoksi tai lisäravintona . Appeen voi säätää esin 25litraa/maitoa ja kioskilta lisäruokaa . Jos on pelkkä aperuokinta ja tulee laihaseos , tuotos tippuu ja lehmät laihtuu . saattaa olla myös hyväksi hakea appeen väkevyys vähitellen . Asiantuntia en ole vaan kuunnellutu tuottajia . Onnea karjanpitoon . 

Kiitän taasen:D Mitenkäs kun siirrytään aperuokintaan samalla? Mahtaako tulla ongelmia? Appeenhan pitäisi olla pötsiystävällisempää, kuin erilleen jaetun rehun. Varmasti hyvä olisi ruokkia appeella jo vanhassa navetassa. Totuttaminen voitaisiin ehkä jollain tavalla järjestää, mutta oikeastaan sulkisi pois kiinteän apesekoittimen uudesta navetasta.

Laita appeeseen aluksi suunnilleen ne vanhan navetan pöperöt. Sitten alat hiljalleen muuttamaan reseptiä.

Monissa aperuokinta navetoissa on kioskit varmuuden vuoksi tai lisäravintona . Appeen voi säätää esin 25litraa/maitoa ja kioskilta lisäruokaa

***Appeen säätäminen jonkun maitomäärän mukaan on oppia, jota harrastettiin aikaan jolloin ei aperuokinnasta mitään Suomessa ymmärretty. Jopa proagria on viime vuosina tajunnut, että rehuarvojen ja koostumuksen kautta on lähdettävä liikkeelle.

Lainaus käyttäjältä: sorkkahessu - 09.01.09 - klo:18:41

Monissa aperuokinta navetoissa on kioskit varmuuden vuoksi tai lisäravintona . Appeen voi säätää esin 25litraa/maitoa ja kioskilta lisäruokaa

***Appeen säätäminen jonkun maitomäräärän mukaan on oppia, jota harrastettiin aikaan jolloin ei aperuokinnasta mitään Suomessa ymmärretty. Jopa proagria on viime vuosina tajunnut, että rehuarvojen ja koostumuksen kautta on lähdettävä liikkeelle.

Huom apemies . esim 25 litraa , luonnollisesti se voi olla suurempikin . Loppulypsyssä lehmä ei tarvitse valkuaista niin paljoa kuin tuotoksen ollessa suurimmillaan . Toinen seikka on se että tuotokset vaihtelee lehmillä ja sen vuoksi saattaa olla hyvästä antaa väkirehua kovempituottoiselle . Kinaamaan en missään nimessä ryhdy .

Lainaus käyttäjältä: apemies - 09.01.09 - klo:18:47

Lainaus käyttäjältä: sorkkahessu - 09.01.09 - klo:18:41

Monissa aperuokinta navetoissa on kioskit varmuuden vuoksi tai lisäravintona . Appeen voi säätää esin 25litraa/maitoa ja kioskilta lisäruokaa

***Appeen säätäminen jonkun maitomäräärän mukaan on oppia, jota harrastettiin aikaan jolloin ei aperuokinnasta mitään Suomessa ymmärretty. Jopa proagria on viime vuosina tajunnut, että rehuarvojen ja koostumuksen kautta on lähdettävä liikkeelle.

Huom apemies . esim 25 litraa , luonnollisesti se voi olla suurempikin . Loppulypsyssä lehmä ei tarvitse valkuaista niin paljoa kuin tuotoksen ollessa suurimmillaan . Toinen seikka on se että tuotokset vaihtelee lehmillä ja sen vuoksi saattaa olla hyvästä antaa väkirehua kovempituottoiselle . Kinaamaan en missään nimessä ryhdy .

En  neuvois väitteleen apemiehen kanssa tästä. Taitaa aika moni jäädä toiseks

Juu selkeänä hommana pidän sitä, että kioskeja navettaan ei tule. Ja siten appeen olen käsittänyt, ettei sitä tehdä minkään tuotoksen mukaan, vaan lehmä syö itse sitä tarpeensa mukaan. Tarkoitus olisi tehdä ape rypsinrouheen, oman ohran, oman kauran, säilörehun ja oljen voimalla, kivennäisiä unohtamatta. Kannattaisikö nykyinen puolitiiviste alkaa jo ennen eläinten navetan vaihtoa vaihtaa rypsirouheeseen? Alussa ilmeisesti hieman laimeampi seos, mitä aletaan pikkuhiljaa tukevoittamaan ja säädellään jatkossa. Robotille todennäköisesti ainakin alussa joku täysrehu ja ehkä myöhemmin vilja ja puolitiiviste ja kenties joku nestemäinen energiarehu. Olenko aivan metsässä?