Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Poikapoloinen - 17.12.08 - klo:14:46
-
Miten käyttöönotto tapahtuu ja olisiko siihen hyviä vinkkejä? Robotin merkistä ja eläinliikenteestä riippumatta, kaikki kokemukset olisivat tervetulleita.
-
Myös käyttöönottoon valmistautumisvinkit ovat tervetulleita:)
-
Muutelkaa viimeisellä viikolla lypsyaikoja, jos vain rahkeet riittää niin 3*pv ei ollenkaan paha juttu.
Laittakaa lehmät kulkemaan oudoista paikoista outoon suuntaan.
Utarekarvojen ajo lienee selviö ja samoin häntäkarvojen katkaisu. Siinä hyvä huomioida että jos hännänpää alempana kuin utare, ei päätä kannata ajella "muliksi" vaan pelkästään katkaista karvat siististi jolloin se ei muistuta edes etäisesti vedintä.
Alle 10v lapsille 24h hoito parin eka päivän ajaksi ja ruokahuolto kanssa muiden kuin navetassa olijoitten vastuulle ellei sitten ole jo valmiiksi koko suku hankkeessa mukana.
Tässäpä aluksi
-
Itse arvelisin, että mikäli on mahdollista siinä vaiheessa kun käyttöönottoa alkaa olla ajankohtainen niin lypsäisi lehmät vanhassa navetassa ja päästäisi uuteen navettaan lompsimaan päiviksi ja öiksi. Samalla ruokkisi ne uudessa navetassa. Roborilla aluksi ei lypsyä vaan pelkkä ruokinta ja lypsy vasta parin viikon uuteen navettaan totuttelun jälkeen. Lypsýn aloitteluun jos saisi palkattua, jonkun robotilla lypsäneen kaveriksi ja näin eespäin. Sorkkaihoidot vissiinkin kannattaa tehdä koko karjalle jonkun puoli vuotta ennen käyttöönottoa, jotta ehtii sorkkiin kasvaa kulumisvaraa ja uudelleen jonkin aikaa käyttöönoton jälkeen. En usko että tommoisessa konkurssissa enää tuntuu missään, vaikka kaksi viikkoa myöhemmin aloittaa robotilla lypsyn ja opettettaa ensin ruokintaan ja parsiin ja muuhun lehmät uudessa navetassa.
-
Kaikki betonipinnat hiottava varsinkin jos ritiläpalkit tai lantakäytävä ilman mattoja joka nyt ei suositeltavaa. Sorkkahoitoa ei kannata jättää viime tinkaan
Niskapuolmit eteen ja parsiin reilusti kuiviketta.
Ruokinnan energiatasoa kannatanee laskea että lehmät mahollisimman aktiivisia.
Utarekarvat kannatta ajaa ja hännät siistitävä.
Hyvä oli jos lehmät sais tutustua pihattoon ennen lopullista muuttoa mut monasti se ei ole mahdollista. Kodikkaan tunnelman luomiseksi olis hyvä laiittaa edes muutama eläin pihattoon ennen muuttoa et saa hajut ja maholliset epäkohdat korjattua ennen isoa rysäystä.
Jos lehmät menevät makuulle käytäville ne heti sidottava makuuparteen kiinni niin pitkäks aikaa että menevät makuulle.
Niin ja maltti on valttia! Lehmää turha väkivalloin ja huutamalla pakotta robottiin jollei aivan pakko. Jos lehmät tottuneet riimuun ne kannataa ensimmäisellä kerralla taluttaa robottiin saakka.
Kaikista tärkeintä on kuitenkin oma jaksaminen . Pari ensimmäistä yötä olis hyvä olla talkooväkeä että itse voi nukkua kunnon yöunet.
-
Käytännössä tarpeeksi paljon ihmisiä aloitukseen, että lehmät saadaan alusta asti pyörimään kolmesti vuorokaudessa. Tupahommiin sisäkkö ja lapsille amma ja isäntäväki on navetalla niin, että hallitsee homman vaikka unissaan. Luultavasti pääsee parilla valvotulla yöllä... Vai onko joku muka joutunut valvomaan aloituksen takia viikkokaupalla??? Kuten JW sanoi, ape kannattaa olla aluksi turhankin laiha, liikuttaa lehmiä kummasti. Samoin kaikki umpeutukset tehtynä ennen robotin aloitusta, pienimaitoisia ja/tai soluttelijoita on turha kierrättää aikaa ja vaivaa haukkaamassa alussa. Varmaan totuttelujaksosta on hyötyä, varsinkin parsinavetasta lähdettäessä. Jos on tilaa ja mukavat olot, ruokinta kunnossa, karja-aines edesjonkinlainen ja isäntäväellä homma hanskassa niin ei pitäisi olla kovin vaikeaa....
-
Rp navetassa karja uudistuu nopeasti.Käytännössä 2 vuotta aloituksen jälkeen tuskin on alotuskarjaa jäljellä yhtäkään,tämä on karu totuus.Muutos stressi on valtaisa ja sen kestävät vain nuoremmat yksilöt.Pihatosta siirto voi olla helpompaa.
Pankinjohtajan kanssa kannattaa pysyä hyvissä väleissä koska ensimmäinen vuosi menee rutkasti tappiolle ja jos velttoilee toinen mokoma päälle. Lainaa joutuu lisää ottamaan ensimmäisenä vuonna tuotannon ylläpitämiseen.
Näitä asioita ei kyllä valitettavasti päästetä julkisuuteen mutta näin se kuitenkin menee.Harvapa epäonnistumistaan tunnustaa,se kuuluu
ihmisen perusluonteeseen.
Kun kaikki riskit ottaa realistisesti huomioon etukäteen niin voipa siitä selvitä ehjin nahoin.
Se ottaa aina koville kun ihmistä ja eläintä yritetään koneen osaksi.
-
Itsellä suunnitelmissa robottinavettaan siirtyminen, tällä hetkellä parsinavetta ja vähän vajaa 60 lypsävää. Juuri tuon alun karsiutumisen takia tarkoituksena aluksi rakentaa keväällä yhden robotin yksikkö ja myöhemmin peilikuvana jatkaa toiselle robotille.
-
Rp navetassa karja uudistuu nopeasti.Käytännössä 2 vuotta aloituksen jälkeen tuskin on alotuskarjaa jäljellä yhtäkään,tämä on karu totuus.Muutos stressi on valtaisa ja sen kestävät vain nuoremmat yksilöt.Pihatosta siirto voi olla helpompaa.
Pankinjohtajan kanssa kannattaa pysyä hyvissä väleissä koska ensimmäinen vuosi menee rutkasti tappiolle ja jos velttoilee toinen mokoma päälle. Lainaa joutuu lisää ottamaan ensimmäisenä vuonna tuotannon ylläpitämiseen.
***Jos tuo SASin väite pitää paikkansa, niin jokin mättää managementissä pahasti. Itse en väitettä allekirjoita.
-
Jostain kuulin joskus, että pihattolehmien sisäinen kello olisi hankalampi kääntää robottilypsyyn kun parsinavettalehmien. Sorkat siinä lehmillä varmaan on kovilla, kun uusi navetta ja uudet pinnat.
-
Jostain kuulin joskus, että pihattolehmien sisäinen kello olisi hankalampi kääntää robottilypsyyn kun parsinavettalehmien. Sorkat siinä lehmillä varmaan on kovilla, kun uusi navetta ja uudet pinnat.
***Noi pinnat täytyy laittaa kuntoon. Työmaan tarkin mies kiertämään kaikki betonitirsat rälläkäs olevalla hiomakivellä, parsiin petit ja käytäville matot.
Sisäinen kello on hyvä muuttaa joko kolmesti lypsäen tai ruokinta-aikoja jaksottamalla. Työtä se teettää, mutta tässä hommas mikään ei tule ilmaiseksi.
-
Meille tulee ritiläpalkit. matto niitten päälle maksaa tämänhetkisten tarjousten mukaan enempi, kun itse palkki. Voi olla poijjilla katteet kohdallaan.
-
Rp navetassa karja uudistuu nopeasti.Käytännössä 2 vuotta aloituksen jälkeen tuskin on alotuskarjaa jäljellä yhtäkään,tämä on karu totuus.Muutos stressi on valtaisa ja sen kestävät vain nuoremmat yksilöt.Pihatosta siirto voi olla helpompaa.
Pankinjohtajan kanssa kannattaa pysyä hyvissä väleissä koska ensimmäinen vuosi menee rutkasti tappiolle ja jos velttoilee toinen mokoma päälle. Lainaa joutuu lisää ottamaan ensimmäisenä vuonna tuotannon ylläpitämiseen.
Näitä asioita ei kyllä valitettavasti päästetä julkisuuteen mutta näin se kuitenkin menee.Harvapa epäonnistumistaan tunnustaa,se kuuluu
ihmisen perusluonteeseen.
Kun kaikki riskit ottaa realistisesti huomioon etukäteen niin voipa siitä selvitä ehjin nahoin.
Eipä tullut robottilypsyn mukana poistotarpeen kasvua. Päin vastoin. Vanhat lehmät innostuivat uudesta lypsytavasta ja tiinehtyivät paremmin. Lehmämäärän kasvu on ongelma, jos tuotantoa pitää nelin, viisinkertaistaa ja odotukset ovat lehtijuttujen menestyjiltä kopioitu. Kaikki hiehot eivät ensimmäisenä tuotantovuotenaan todellisuudessa heru neljään, viitenkymmeneen, vaan heikkoja on joukossa. Siinä on sitten pohtimista, onko 4000 kg:n tuotos kannattava vai tyhjä parsipaikka.
Nuo likviittiongelmat tulevat siksi, että panokset laitetaan uuteen navettaan, mutta eläinpääomaan ei riitä merkkejä eikä mahdollisesti peltojen kunnostukseen. Jos rehuntekokoneet vaihdetaan urakoitsijaan, katoaa rahaa nopeasti muuttuviin kustannuksiin. Se on tuo mänitsmentti, jota kysytään, kun pistetään 30 lehmän parsinavetan nurkalle kahden robon miljoonapytinki.
-
Rp navetassa karja uudistuu nopeasti.Käytännössä 2 vuotta aloituksen jälkeen tuskin on alotuskarjaa jäljellä yhtäkään,tämä on karu totuus.Muutos stressi on valtaisa ja sen kestävät vain nuoremmat yksilöt.Pihatosta siirto voi olla helpompaa.
Pankinjohtajan kanssa kannattaa pysyä hyvissä väleissä koska ensimmäinen vuosi menee rutkasti tappiolle ja jos velttoilee toinen mokoma päälle. Lainaa joutuu lisää ottamaan ensimmäisenä vuonna tuotannon ylläpitämiseen.
Näitä asioita ei kyllä valitettavasti päästetä julkisuuteen mutta näin se kuitenkin menee.Harvapa epäonnistumistaan tunnustaa,se kuuluu
ihmisen perusluonteeseen.
Kun kaikki riskit ottaa realistisesti huomioon etukäteen niin voipa siitä selvitä ehjin nahoin.
Eipä tullut robottilypsyn mukana poistotarpeen kasvua. Päin vastoin. Vanhat lehmät innostuivat uudesta lypsytavasta ja tiinehtyivät paremmin. Lehmämäärän kasvu on ongelma, jos tuotantoa pitää nelin, viisinkertaistaa ja odotukset ovat lehtijuttujen menestyjiltä kopioitu. Kaikki hiehot eivät ensimmäisenä tuotantovuotenaan todellisuudessa heru neljään, viitenkymmeneen, vaan heikkoja on joukossa. Siinä on sitten pohtimista, onko 4000 kg:n tuotos kannattava vai tyhjä parsipaikka.
Nuo likviittiongelmat tulevat siksi, että panokset laitetaan uuteen navettaan, mutta eläinpääomaan ei riitä merkkejä eikä mahdollisesti peltojen kunnostukseen. Jos rehuntekokoneet vaihdetaan urakoitsijaan, katoaa rahaa nopeasti muuttuviin kustannuksiin. Se on tuo mänitsmentti, jota kysytään, kun pistetään 30 lehmän parsinavetan nurkalle kahden robon miljoonapytinki.
Kyllähän sitä karjan määrää pitää nopeasti nostaa ja mikäli mahdollista niin myös laatua parantaa, ei se muuten tuota sen enempää se uusi navetta.
-
Nuo likviittiongelmat tulevat siksi, että panokset laitetaan uuteen navettaan, mutta eläinpääomaan ei riitä merkkejä eikä mahdollisesti peltojen kunnostukseen. Jos rehuntekokoneet vaihdetaan urakoitsijaan, katoaa rahaa nopeasti muuttuviin kustannuksiin. Se on tuo mänitsmentti, jota kysytään, kun pistetään 30 lehmän parsinavetan nurkalle kahden robon miljoonapytinki.
[/quote]
Eikö omatoimitäpinöinnin takia ostetut koneen aiheuta kuluja ?. Vai eikö tarvi laskea kun on saanut agriboonusta / blop blop palloja halvalla liikkeen rahoituksella .Mutta silti kaikkihan on maksettava eikös juu
-
Nuo likviittiongelmat tulevat siksi, että panokset laitetaan uuteen navettaan, mutta eläinpääomaan ei riitä merkkejä eikä mahdollisesti peltojen kunnostukseen. Jos rehuntekokoneet vaihdetaan urakoitsijaan, katoaa rahaa nopeasti muuttuviin kustannuksiin. Se on tuo mänitsmentti, jota kysytään, kun pistetään 30 lehmän parsinavetan nurkalle kahden robon miljoonapytinki.
Eikö omatoimitäpinöinnin takia ostetut koneen aiheuta kuluja ?. Vai eikö tarvi laskea kun on saanut agriboonusta / blop blop palloja halvalla liikkeen rahoituksella .Mutta silti kaikkihan on maksettava eikös juu
[/quote]
Tottakai koneet aiheuttavat kustannuksia, olivat omia tai toisten, niin pääoma kuin kiinteitäkin. Kokemuksesta tiedän, että investoinnin jälkeiset vuodet ovat raskaita ennen kaikkea käyttöpääoman riittävyyden kanssa. Tuotannon ylösajossa ei kassavirtaa tahdo syntyä likvin lukujen mukaan. Se miten kassan rahat saa riittämään niin tuotantopanosten hankintaan kuin lainahoitokuluhin on tietysti jokaisen tilan omakohtainen ratkaisu. Jossakin tilanteessa voi olla järkevä yrittää tuottaa palveluja myös omin avuin.
Investoineiden tilojen kannattavuudesta jaksetaan taittaa peistä. Joskus olisi hyvä pohtia, miten vaikkapa 60 tai 120 lehmän robonavetan rakentanut hoitaa maksuliikennettään vuosina 0-3 investoinnin jälkeen.
Kannattavuus syntyy viiveellä, nousukiito voi ottaa viisi vuotta tai enemmän, mutta noutaja voi tulla, jos maitotili ja tuet eivät riitä edes muuttuuviin kustannuksiin. Eikö?
-
Rp navetassa karja uudistuu nopeasti.Käytännössä 2 vuotta aloituksen jälkeen tuskin on alotuskarjaa jäljellä yhtäkään,tämä on karu totuus.Muutos stressi on valtaisa ja sen kestävät vain nuoremmat yksilöt.Pihatosta siirto voi olla helpompaa.
Pankinjohtajan kanssa kannattaa pysyä hyvissä väleissä koska ensimmäinen vuosi menee rutkasti tappiolle ja jos velttoilee toinen mokoma päälle. Lainaa joutuu lisää ottamaan ensimmäisenä vuonna tuotannon ylläpitämiseen.
Näitä asioita ei kyllä valitettavasti päästetä julkisuuteen mutta näin se kuitenkin menee.Harvapa epäonnistumistaan tunnustaa,se kuuluu
ihmisen perusluonteeseen.
Kun kaikki riskit ottaa realistisesti huomioon etukäteen niin voipa siitä selvitä ehjin nahoin.
Se ottaa aina koville kun ihmistä ja eläintä yritetään koneen osaksi.
Toivottavasti et puhu omasta kokemuksesta - kuulostaa aika epätoivoiselta. Toistan edelleen itseäni eli jos navetan olosuhteet on kunnossa, isäntäväen tietotaito riittävä ja eläinaines edes jonkinlainen, ongelmia ei pitäisi kovin suuressa mittakaavassa tulla. Se managementti ei toimi automaattisesti, vaan se lähtee sieltä kahden korvan välistä. Jos sitä ei oo, niin ei tuu homma sujumaan, vaikka lypsykone olis poljettava. Lehmillä ei tunnu olevan ainakaan mitään ongelmaa "koneen osaksi" siirtymisestä.
-
Meille tulee ritiläpalkit. matto niitten päälle maksaa tämänhetkisten tarjousten mukaan enempi, kun itse palkki. Voi olla poijjilla katteet kohdallaan.
***Hävyttömän kalliit matot tosiaan ritiläpalkkien päälle. Lisäksi mahdollisten raappojen toiminta kyseenalaista. Käy ritilä tarkkaan läpi ettei niihin ole jäänyt mitään "muottimiesten" erikoisuuksia.
-
Minkälaisia eläinmääriä on robottinavettaan kerralla tuotu? Meillä olisi tarkoitus noin 50-60 rytkäyttää kerralla robotille ensi syksynä uutena tulee myös aperuokinta. Rehunteko ei pitäisi olla ongelma. Lietteenajokin ulkoistetaan. Viljansäilönnässäkin siirrytään pois kuivauksesta, joten puintikin pitäisi käydä nopeasti.
-
Minkälaisia eläinmääriä on robottinavettaan kerralla tuotu? Meillä olisi tarkoitus noin 50-60 rytkäyttää kerralla robotille ensi syksynä uutena tulee myös aperuokinta. Rehunteko ei pitäisi olla ongelma. Lietteenajokin ulkoistetaan. Viljansäilönnässäkin siirrytään pois kuivauksesta, joten puintikin pitäisi käydä nopeasti.
Savolaisittain voisi opastaa että rytkäytä navetta kerralla täyteen. 50-60 lehmää on liian vähän. Miljoonainvestointi vaatii vähintään miljoona litraa maitoa meijeriin ja mieluimmin ensimmäisenä täytenä vuotena eli kaksi robottia kerralla töihin.
Navettainvestointien kannattavuudesta on paljon puhuttu. Vaikka uusi navetta saadaan nopeasti täyteen ja koneet 100 %:n käyttöasteeseen, nousee kannattavuus hitaasti. Kannattaa varautua vähintään viiteen pitkään vuoteen.
-
Navettainvestointien kannattavuudesta on paljon puhuttu. Vaikka uusi navetta saadaan nopeasti täyteen ja koneet 100 %:n käyttöasteeseen, nousee kannattavuus hitaasti. Kannattaa varautua vähintään viiteen pitkään vuoteen.
***Ei ole mikään pakko tulla noita viittä pitkää vuotta. Kaikista tärkeintä on saada navetta nopeasti tuottamaan. Kahden robon pihastosta milli maitoa meijeriin jo ensimmäisenä vuotena. Pari ekaa vuotta on lainoista lyhennysvapaita. Silloin on taottava kun rauta on kuumaa...
-
Kyl sitä pystyy siitä laajentamaan, kunhan eka kattoo onko toi robottitouhu niin oma juttu ja jos ei tunnu olevan niin jättää siihen yhteen robottiin alkuunsa ja kun laajentaa niin vaihtaa lypsyasemaan. Navetta suunniteltu siten, että pystyy jatkamaan peilikuvana nätisti toiseen suuntaan 6 rivisenä ja laittamaan kaksi robottia lisää. Sairaskarsinoita ja poikimakarsinoita pitää tosin laittaa muutamat eli pelkkä eläinhallinlaajennus ei enää sit riitä. Apemyllynkin joutuu varmaan pistämään siinä isomman jos laajentelee paljon. Ja rehuvarastoja ja varmaan toisen noukinvaununkin ja pari etälietesäiliötä ja vähän lisää lannanlevitysalaa, joka ei näillä apulannan hinnoilla ole vaikeaa täälläpäin.
-
Edellisten lisäksi.
-Totuta lehmät sille rehulle mitä tulevat saamaan robotista tarpeeksi ajoissa, jotta pötsimikrobisto on ehtinyt sopeutua ko. rehuun (mahd. hapan pötsi-sorkkavaivat). Opeta lehmä seuraamaan vaikkapa tietyn väristä rehunjakokauhaa jo vanhassa navetassa ja houkuta lehmä sen kauhan avulla robottiin.
-Muista lopettaa lehmän "ajaminen" robotiin tarpeeksi ajoissa, max. 4-5 vrk. Lehmä oppii menemään robottiin itse, kun utareet täyttyvät ja se muistaa mistä "raksuja" saa (appeen ollessa tarpeeksi laihaa).
-
Kiitän taasen:D Mitenkäs kun siirrytään aperuokintaan samalla? Mahtaako tulla ongelmia? Appeenhan pitäisi olla pötsiystävällisempää, kuin erilleen jaetun rehun. Varmasti hyvä olisi ruokkia appeella jo vanhassa navetassa. Totuttaminen voitaisiin ehkä jollain tavalla järjestää, mutta oikeastaan sulkisi pois kiinteän apesekoittimen uudesta navetasta.
-
Monissa aperuokinta navetoissa on kioskit varmuuden vuoksi tai lisäravintona . Appeen voi säätää esin 25litraa/maitoa ja kioskilta lisäruokaa . Jos on pelkkä aperuokinta ja tulee laihaseos , tuotos tippuu ja lehmät laihtuu . saattaa olla myös hyväksi hakea appeen väkevyys vähitellen . Asiantuntia en ole vaan kuunnellutu tuottajia . Onnea karjanpitoon . ;)
-
Kiitän taasen:D Mitenkäs kun siirrytään aperuokintaan samalla? Mahtaako tulla ongelmia? Appeenhan pitäisi olla pötsiystävällisempää, kuin erilleen jaetun rehun. Varmasti hyvä olisi ruokkia appeella jo vanhassa navetassa. Totuttaminen voitaisiin ehkä jollain tavalla järjestää, mutta oikeastaan sulkisi pois kiinteän apesekoittimen uudesta navetasta.
Laita appeeseen aluksi suunnilleen ne vanhan navetan pöperöt. Sitten alat hiljalleen muuttamaan reseptiä.
-
Monissa aperuokinta navetoissa on kioskit varmuuden vuoksi tai lisäravintona . Appeen voi säätää esin 25litraa/maitoa ja kioskilta lisäruokaa
***Appeen säätäminen jonkun maitomäärän mukaan on oppia, jota harrastettiin aikaan jolloin ei aperuokinnasta mitään Suomessa ymmärretty. Jopa proagria on viime vuosina tajunnut, että rehuarvojen ja koostumuksen kautta on lähdettävä liikkeelle.
-
Monissa aperuokinta navetoissa on kioskit varmuuden vuoksi tai lisäravintona . Appeen voi säätää esin 25litraa/maitoa ja kioskilta lisäruokaa
***Appeen säätäminen jonkun maitomäräärän mukaan on oppia, jota harrastettiin aikaan jolloin ei aperuokinnasta mitään Suomessa ymmärretty. Jopa proagria on viime vuosina tajunnut, että rehuarvojen ja koostumuksen kautta on lähdettävä liikkeelle.
Huom apemies . esim 25 litraa , luonnollisesti se voi olla suurempikin . Loppulypsyssä lehmä ei tarvitse valkuaista niin paljoa kuin tuotoksen ollessa suurimmillaan . Toinen seikka on se että tuotokset vaihtelee lehmillä ja sen vuoksi saattaa olla hyvästä antaa väkirehua kovempituottoiselle . Kinaamaan en missään nimessä ryhdy .
-
Monissa aperuokinta navetoissa on kioskit varmuuden vuoksi tai lisäravintona . Appeen voi säätää esin 25litraa/maitoa ja kioskilta lisäruokaa
***Appeen säätäminen jonkun maitomäräärän mukaan on oppia, jota harrastettiin aikaan jolloin ei aperuokinnasta mitään Suomessa ymmärretty. Jopa proagria on viime vuosina tajunnut, että rehuarvojen ja koostumuksen kautta on lähdettävä liikkeelle.
Huom apemies . esim 25 litraa , luonnollisesti se voi olla suurempikin . Loppulypsyssä lehmä ei tarvitse valkuaista niin paljoa kuin tuotoksen ollessa suurimmillaan . Toinen seikka on se että tuotokset vaihtelee lehmillä ja sen vuoksi saattaa olla hyvästä antaa väkirehua kovempituottoiselle . Kinaamaan en missään nimessä ryhdy .
En neuvois väitteleen apemiehen kanssa tästä. Taitaa aika moni jäädä toiseks ;)
-
Juu selkeänä hommana pidän sitä, että kioskeja navettaan ei tule. Ja siten appeen olen käsittänyt, ettei sitä tehdä minkään tuotoksen mukaan, vaan lehmä syö itse sitä tarpeensa mukaan. Tarkoitus olisi tehdä ape rypsinrouheen, oman ohran, oman kauran, säilörehun ja oljen voimalla, kivennäisiä unohtamatta. Kannattaisikö nykyinen puolitiiviste alkaa jo ennen eläinten navetan vaihtoa vaihtaa rypsirouheeseen? Alussa ilmeisesti hieman laimeampi seos, mitä aletaan pikkuhiljaa tukevoittamaan ja säädellään jatkossa. Robotille todennäköisesti ainakin alussa joku täysrehu ja ehkä myöhemmin vilja ja puolitiiviste ja kenties joku nestemäinen energiarehu. Olenko aivan metsässä?
-
Juu selkeänä hommana pidän sitä, että kioskeja navettaan ei tule. Ja siten appeen olen käsittänyt, ettei sitä tehdä minkään tuotoksen mukaan, vaan lehmä syö itse sitä tarpeensa mukaan.
Juu näinhän se menee, appeella sen näkee, kuka lypsää ja kuka ei. Meilläkin tällä hetkellä paras lehmä lypsää 55-60 kg päivässä ja huonoin hieho nippa nappa 15 kg. Pääasiassa kaikki hiehot heruvat 30 kg paremmalle puolelle, tuo ostokki kyllä haluaa kunnolla testata, kauanko sitä kattellaan tuollaisella tuotoksella.
-
Uusia visioita? Luin maastullista että ois hyvä vetää käytäville lietettä vanhasta navetasta, ainakin ois tuttuja hajuja..
-
Ja tutut bakteerit ;)
-
Uusia visioita? Luin maastullista että ois hyvä vetää käytäville lietettä vanhasta navetasta, ainakin ois tuttuja hajuja..
Tuskin nauta kokee paskansa hajun houkuttelevana... Jos niinkuin ajattelee järjellä. Luulisi että hyvälaatuisen rehun tuoksu houkuttelee enemmän.
-
Ritilöiden ja lantakourujen happopesua ei kannata unohtaa. Sorkkaterveys ainaki omalla kohalla ollut hyvä. Muutamia paikkoja tiedän missä ei tehty niin ajotulehdus melkopahana ongelmana. Ei varmaan suoraan johdu tuosta mutta ei ainakaan huononna sorkkaterveyttä.
-
tottakai se rehukin siellä pöydällä on varmasti hyvä mutta jos ajatellaan että siellä ei ole muita hajuja kun uusi betoni ja kaikki uutta niin kyllä se musta on loogista että siellä ois ainkin sen verran tuttua... meillä kun lähdetään siitä että vanhasta ahtaasta parsihelvetistä mennään verhoseinä pihattoon niin kyllä se minusta ois järkevää... kokemuksia? onko joku tehnyt niin
?
-
Puruja/turvetta parsiin reilusti, säilörehua pöydälle. Betoni pinnoille happopesu. Siinäpä se. Tuskin menee 15 minuuttia kun joku jo paskantaa = on sitä tuttua hajua ilmassa 8)
Omat lehmät tutki uutta navettaa viime syksynä varsin maltillisesti, yksikään ei alkanut ravaamaan ympäriinsä. Ja miksipä olisi, koko kesän olivat laitumella. :)