Työnantajani tienaa työnantajaosuuden työlläni. Toivottavasti. Sama tilanne silloin, kun olen itse toiminut työnantajana. Se on tietenkin totta, että Myel-järjestelmä on osa maataloustukea siinä, missä lomituskin. Eivätkä ne edes ole missään piilossa.
Ei ole ihan näin. Työnantaja tienaa omat yleiskulunsa ja
voittonsa työlläsi. Työnantajan TyEL - maksu ei liity työnantajaan, vaan TyEL-eläkevakuutusyhtiöihin, joissa eläkevakuutusrahat ovat sijoitettuna, ja jotka maksattavat eläkkeet eläköityneille. Työnantaja vain pidättää sen ennen kuin maksaa
"työnantajan eläkevakuutusmaksulla vähennetyn" bruttopalkan työläiselle.
On aikanaan tehty (poliittinen) päätös, jossa kaikille työssäkäyville pakollinen eläkevakuutus on laitettu työnantajan pidätettäväksi. Se siis voisi olla niin, että palkkasi on lähes 20% korkeampi, mitä se siis oikeasti onkin, mutta itse et pääse vaikuttamaan, missä vakuutusyhtiössä tai miten eläkevarojasi sijoitetaan. Myöhemmin lisätty työntekijän maksettava työeläkemaksu, se 5,5%, joka näkyy palkkakuitissasi, voidaan sopia maksettavaksi myös siten, että työnantaja maksaa sen, niin kuin sen työnantajankin osuuden. Tällöin kuitenkin työntekijän verotettava tulo nousee saman verran, mutta työntekijä voi vähentää sen lopullisessa verotuksessaan, niin kuin maanviljelijä MyEL ja yrittäjä YEL-maksunsa. Työnantajan maksuosuutta ei koskaan ole laskettu bruttopalkkaan veronalaiseksi tuloksi, ja se selvästi hämärtää sitä asiaa, että kyse on työntekijän rahasta, ei työnantajan rahasta.
Se, miksi työntekijän palkkakuittiin tuli
näkyväksi tällainen pieni sa eläkejärjestelmän maksuosuudesta, on minulle tuntematon asia. Olisiko kyse ollut lamavuosien kriisitunnelman välittämisestä työntekijöille ? Se ei ainakaan selvennä työntekijän tai eläkkeensaajan tietoisuutta siitä, millä rahoilla työeläke maksettaisiin. Parempi ratkaisu voisi olla joko-tai, eli työnantaja maksaisi TyEL kokonaan, tai sitten maksaisi palkat bruttona, ja työntekijä maksaisi TyEL kokonaan. Niin tai näin, yhteiskunta Suomessa vaatii, että ihminen ei tee itselleen huonoja päätöksiä, ja eläkevakuutus sen takia on
pakollinen joka tapauksessa.
Joskus kun eläkevakuutusyhtiöiden rahastojen sijoitukset tekevät pörssiromahduksissa valtavia tappioita ja säästetty pääoma sulaa, silloin tulee ajatelleeksi, olisiko henkilökohtainen eläkesäästäminen vaikka kiinteistöjen, jalometallien ja ulkomaanvaluuttojen kannalta ollut parempi ratkaisu. Joka tapauksessa, kaikissa näissäkin vaihtoehtoisissa sijoitusmuodoissa se lopullinen eläke voisi olla melko vähäinen, taloudellisten mullistusten jälkeen.
Amerikoissa on joskus ollut tapana, että suuremmat yhtiöt perustivat omia säätiöitä, hoitamaan työläisten eläkkeet. Näitähän on mennyt konkurssiin ja eläkevarat haihtuneet. Suomessa valtio valvoo eläkeyhtiöitä, mutta koko yksityisten vakuutusyhtiöiden eläkevakuutukseen mukaan pääsy on ollut aikamoinen lehmänkauppa, jossa työnantajayritykset ovat olleet merkittävästi mukana neuvottelupöydässä. Työnantajat sumplivat lainsäätäjän kanssa asian niin, että saivat sopivasti pääomia ns. vakuutusmaksuluoton avulla, johon oli lakisääteinen oikeus, jos oli maksellut jonkun tietyn summan eläkemaksuja. (Uudempi nimi takaisinlainaus) Korkojen ja inflaation ollessa korkeat takaisinlainaussysteemi oli merkittävä osuus eläkeyhtiöiden sijoitusvaroista, ja merkittävä osa yritysten vakaampaa rahoitusta. 1990-luvun laman jälkeen takaisinlainausjärjestelmä putosi nopeasti vähämerkitykselliseksi, muiden finanssilaitoskorkojen laskun ansiosta.
Eläkevakuutusyhtiöt ovatkin siirtäneet vapautuneita sijoitusvaroja osakkeisiin ja kiinteistöihin, valtionlainojen ja tällaisten korkosijoitusten ohella. Kreikkakin taitaa edelleen olla monen tulevan eläkeläisen eläkesalkussa...
Mutta siis työnantajamaksuissa maksettu TyEL-maksu ei ole työnantajan rahaa. Ei ole koskaan ollut. Vaikka onkin veronluonteinen pakollinen maksu.
-SS-
