http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/vieraskolumnit/kynt%C3%A4j%C3%A4n-paluu-1.125603

Bensaa liekkeihin juu.

Kevyillä mailla ja ei niin kevyillä mailla suorakylvö on onnistunut ihan hyvin tänäkin vuonna. Se että salaojien kohdalla näkyy joitain tähkiä, voi tarkoittaa myös sitä, että pellossa on hiukan ongelmia.

Mitä enemmän peltoa muokkaa, sitä enemmän hiiltä karkaa. Jossain vaiheessa se loppuu kokonaan. Suorakylvö on paras tapa lisätä hiiltä peltoon. Tai ennemminkin vähentää sen karkaamista.

No, suorakylvö ei taida sopia ihan jokaiselle pellolle samantien. Ja jos taas rikkakasveja ei voi torjua glyfolla ja tautipaineet kasvaa, niin onko maatalous nykymuodossa ollenkaan tulevaisuutta.

Suorakylvö oli vastaus kepuloiselle epäonnistuneelle maatalouspolitikalle, jossa viljamies laitettiin polvilleen. Haettiin keinotekoisesti ja
valheellisesti kannattavuutta, kunhan ensin ostaa kalliin kylvökoneen, vaikka vanha ketju olisikin ollut toimiva.

Eikä tosiaan sitä glyfosaattia tarvita viljelykierrossa. Toki kaikenlaisia muita myrkkyjä.

Tuo hiilen karkaaminen on uusi homepatiauskomus, kun
mykoritsat ja lierot eivät laskennoissa olekaan olleet poikkeavia
eri viljelymenetelmien, etenkään luomun ja tavanomaisen viljelyn
välillä.

Hiili palaa eli haihtuu pieneliöiden aineenvaihdunnassa, hiili palaa
eli tulee takaisin kasvillisuuden yhteyttämisessä. Kasvillisuuden
voimallisuudessa koko maakerrosten läpi lienee se salaisuus.

Eri asia on todellakin preerioiden 400 - 500 kg/ha vehnäsadot
joka toinen vuosi, 200 mm vusisateilla, onhan se sänki silloin
lepovuonna hyvä olla tuhkaa pidättämässä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Dust_Bowl

-SS-

 Kyntömaissa ainakin Horshin vertailuissa kaikista vähiten matoja. Ja hiilikin helpoiten karkaa. Mitä enempi matoja/hiiltä/humusta, sitä parempi kuivuuden kesto ja muutenkin elo helpompata.

Eikä tosiaan sitä glyfosaattia tarvita viljelykierrossa. Toki kaikenlaisia muita myrkkyjä.

80-luvulla kynnettiin kaikki pellot lähes 100-prosenttisesti.

Roundup oli tuolloin melko arvokasta,mutta silti sitä myytiin maat. kaupoissa
melko paljon.
Mihin sitä mahdettiin ruiskuttaa, jos kyntö tuhosi rikkakasvit?

Toisaalta rounduppia on ruiskutettu omillekin pelloille senverran paljon,
että jos r. tappaisi juolavehnän, niin ei sitä enää tarvittis ruiskuttaa.

 Kyntömaissa ainakin Horshin vertailuissa kaikista vähiten matoja. Ja hiilikin helpoiten karkaa. Mitä enempi matoja/hiiltä/humusta, sitä parempi kuivuuden kesto ja muutenkin elo helpompata.

Täällä ei madot pääse juhlimaan, vaikka minkämerkkisellä vehkeellä muokkaa. 500- tuhat lokkia seuraa muokkaajaa keväällä ja syksylla traktorin perässä, joten aika tehokkaasti lierot katoaa parempiin suihin 
Yöllä on tuon takia ollut paras aika muokkauksiin 

 Hiilen karkaamisesta ei tietoo, mutta kesän muokattu avokesanto, on yleensä pudas ja kasvaa hyvin. Jos kaikenmaaliman hiilet pitää vielä brysselin pumaskkain lisäksi alkaa miettimään, eikö se ole paree panna pillit pussiin.

Tuo hiilen karkaaminen on uusi homepatiauskomus, kun
mykoritsat ja lierot eivät laskennoissa olekaan olleet poikkeavia
eri viljelymenetelmien, etenkään luomun ja tavanomaisen viljelyn
välillä.
-SS-

Eikö luomussa juuri kynnetä enemmän, kun glyfosaattia ei voi käyttää. Silloinhan Kauniston typerän kirjoituksen mukaan juuri luomuviljat pitäisi olla erityisen hyviä tänä vuonna.

Viime talven ja kevään sateiden jälkeen oli ainakin tässä syysmuokatut pellot menneet yhtä tiiviksi kuin sänget. Muokatut oli vaan helpompi äestää liian hienoksi jatkuvia sateita ajatellen. Meillä ainakin oli vanhasta nurmestakin syyskynnetyssä lohkossa vaaleita paikkoja vähintään yhtä paljon kuin sängestä äestetyssä.

Parilta pieneltä sänkilohkolta jäi rikit ja hivenet pois ja se tuntui vaikuttavan negatiivisesti.

Tuo hiilen karkaaminen on uusi homepatiauskomus, kun
mykoritsat ja lierot eivät laskennoissa olekaan olleet poikkeavia
eri viljelymenetelmien, etenkään luomun ja tavanomaisen viljelyn
välillä.

Hiili palaa eli haihtuu pieneliöiden aineenvaihdunnassa, hiili palaa
eli tulee takaisin kasvillisuuden yhteyttämisessä. Kasvillisuuden
voimallisuudessa koko maakerrosten läpi lienee se salaisuus.

Eri asia on todellakin preerioiden 400 - 500 kg/ha vehnäsadot
joka toinen vuosi, 200 mm vusisateilla, onhan se sänki silloin
lepovuonna hyvä olla tuhkaa pidättämässä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Dust_Bowl

-SS-

Ongelma on se, että kasvien osista palautuva hiili ei riitä korvaamaan sitä, joka karkaa maaperästä. Tästähän on ollut juttua koneviestin suorakylvökokeiden yhteydessä. Siinä pysyvämmän hiilen saaminen maahan oli mahdollista suorakylvölohkoilla.

Britit ovat ennustaneet, että ruokamulta loppuu perinteiseen muokkaukseen päätyneiltä lohkoilta 100-vuoden päästä.

Lukekaapas se Timon juttu ihan ajatuksella läpi ja jatkakaa sitten kommentointia.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 11.08.15 - klo:09:55

Tuo hiilen karkaaminen on uusi homepatiauskomus, kun
mykoritsat ja lierot eivät laskennoissa olekaan olleet poikkeavia
eri viljelymenetelmien, etenkään luomun ja tavanomaisen viljelyn
välillä.

Hiili palaa eli haihtuu pieneliöiden aineenvaihdunnassa, hiili palaa
eli tulee takaisin kasvillisuuden yhteyttämisessä. Kasvillisuuden
voimallisuudessa koko maakerrosten läpi lienee se salaisuus.

Eri asia on todellakin preerioiden 400 - 500 kg/ha vehnäsadot
joka toinen vuosi, 200 mm vusisateilla, onhan se sänki silloin
lepovuonna hyvä olla tuhkaa pidättämässä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Dust_Bowl

-SS-

Ongelma on se, että kasvien osista palautuva hiili ei riitä korvaamaan sitä, joka karkaa maaperästä. Tästähän on ollut juttua koneviestin suorakylvökokeiden yhteydessä. Siinä pysyvämmän hiilen saaminen maahan oli mahdollista suorakylvölohkoilla.

Britit ovat ennustaneet, että ruokamulta loppuu perinteiseen muokkaukseen päätyneiltä lohkoilta 100-vuoden päästä.

Suorakylvökö istuttaa hiiltä maahan ? Mikä on se ilmiö, josta nyt puhutaan ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 11.08.15 - klo:23:25

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 11.08.15 - klo:09:55

Tuo hiilen karkaaminen on uusi homepatiauskomus, kun
mykoritsat ja lierot eivät laskennoissa olekaan olleet poikkeavia
eri viljelymenetelmien, etenkään luomun ja tavanomaisen viljelyn
välillä.

Hiili palaa eli haihtuu pieneliöiden aineenvaihdunnassa, hiili palaa
eli tulee takaisin kasvillisuuden yhteyttämisessä. Kasvillisuuden
voimallisuudessa koko maakerrosten läpi lienee se salaisuus.

Eri asia on todellakin preerioiden 400 - 500 kg/ha vehnäsadot
joka toinen vuosi, 200 mm vusisateilla, onhan se sänki silloin
lepovuonna hyvä olla tuhkaa pidättämässä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Dust_Bowl

-SS-

Ongelma on se, että kasvien osista palautuva hiili ei riitä korvaamaan sitä, joka karkaa maaperästä. Tästähän on ollut juttua koneviestin suorakylvökokeiden yhteydessä. Siinä pysyvämmän hiilen saaminen maahan oli mahdollista suorakylvölohkoilla.

Britit ovat ennustaneet, että ruokamulta loppuu perinteiseen muokkaukseen päätyneiltä lohkoilta 100-vuoden päästä.

Suorakylvökö istuttaa hiiltä maahan ? Mikä on se ilmiö, josta nyt puhutaan ?

-SS-

Ei vaan se että muokkaaminen lisää hiilidioksidin "karkaamista" ilmakehään ja suorakylvössä maan pintakerros vähentää hiilen karkaamista.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 11.08.15 - klo:09:55

Tuo hiilen karkaaminen on uusi homepatiauskomus, kun
mykoritsat ja lierot eivät laskennoissa olekaan olleet poikkeavia
eri viljelymenetelmien, etenkään luomun ja tavanomaisen viljelyn
välillä.

Hiili palaa eli haihtuu pieneliöiden aineenvaihdunnassa, hiili palaa
eli tulee takaisin kasvillisuuden yhteyttämisessä. Kasvillisuuden
voimallisuudessa koko maakerrosten läpi lienee se salaisuus.

Eri asia on todellakin preerioiden 400 - 500 kg/ha vehnäsadot
joka toinen vuosi, 200 mm vusisateilla, onhan se sänki silloin
lepovuonna hyvä olla tuhkaa pidättämässä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Dust_Bowl

-SS-

Ongelma on se, että kasvien osista palautuva hiili ei riitä korvaamaan sitä, joka karkaa maaperästä. Tästähän on ollut juttua koneviestin suorakylvökokeiden yhteydessä. Siinä pysyvämmän hiilen saaminen maahan oli mahdollista suorakylvölohkoilla.

Britit ovat ennustaneet, että ruokamulta loppuu perinteiseen muokkaukseen päätyneiltä lohkoilta 100-vuoden päästä.

Osaa mun pelloista on viljelty kyntäen 500 vuotta, eikä kai jatkuvaa hiilikatoa ole tullut kun tuoreita raivioita paremmin tuottavat.

Ehkä nämä ennustukset ovat katastrofihehkutuksia, ehkä ei.

Mutta tosiaan, suorakylvö on toiminut ihan hyvin myös tänäkin vuonna. Maahan vaan pitää panostaa. Ei välttämättä järkeä, mutta ainakin maan saa toimimaan halutessa.

Rakentaa sitten vaikka katon päälle, jos ei mikään muu auta märkyyteen.