Agronet

Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Mopomies - 10.08.15 - klo:23:16

Otsikko: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: Mopomies - 10.08.15 - klo:23:16
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/vieraskolumnit/kynt%C3%A4j%C3%A4n-paluu-1.125603

Bensaa liekkeihin juu.

Kevyillä mailla ja ei niin kevyillä mailla suorakylvö on onnistunut ihan hyvin tänäkin vuonna. Se että salaojien kohdalla näkyy joitain tähkiä, voi tarkoittaa myös sitä, että pellossa on hiukan ongelmia.

Mitä enemmän peltoa muokkaa, sitä enemmän hiiltä karkaa. Jossain vaiheessa se loppuu kokonaan. Suorakylvö on paras tapa lisätä hiiltä peltoon. Tai ennemminkin vähentää sen karkaamista.

No, suorakylvö ei taida sopia ihan jokaiselle pellolle samantien. Ja jos taas rikkakasveja ei voi torjua glyfolla ja tautipaineet kasvaa, niin onko maatalous nykymuodossa ollenkaan tulevaisuutta.
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: Eemeli - 11.08.15 - klo:04:58
Suorakylvö oli vastaus kepuloiselle epäonnistuneelle maatalouspolitikalle, jossa viljamies laitettiin polvilleen. Haettiin keinotekoisesti ja
valheellisesti kannattavuutta, kunhan ensin ostaa kalliin kylvökoneen, vaikka vanha ketju olisikin ollut toimiva.
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: Mopomies - 11.08.15 - klo:07:19
Eikä tosiaan sitä glyfosaattia tarvita viljelykierrossa. Toki kaikenlaisia muita myrkkyjä.
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: -SS- - 11.08.15 - klo:09:55
Tuo hiilen karkaaminen on uusi homepatiauskomus, kun
mykoritsat ja lierot eivät laskennoissa olekaan olleet poikkeavia
eri viljelymenetelmien, etenkään luomun ja tavanomaisen viljelyn
välillä.

Hiili palaa eli haihtuu pieneliöiden aineenvaihdunnassa, hiili palaa
eli tulee takaisin kasvillisuuden yhteyttämisessä. Kasvillisuuden
voimallisuudessa koko maakerrosten läpi lienee se salaisuus.

Eri asia on todellakin preerioiden 400 - 500 kg/ha vehnäsadot
joka toinen vuosi, 200 mm vusisateilla, onhan se sänki silloin
lepovuonna hyvä olla tuhkaa pidättämässä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Dust_Bowl

-SS-
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: Ärrpää - 11.08.15 - klo:10:19

 Kyntömaissa ainakin Horshin vertailuissa kaikista vähiten matoja. Ja hiilikin helpoiten karkaa. Mitä enempi matoja/hiiltä/humusta, sitä parempi kuivuuden kesto ja muutenkin elo helpompata.
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: Kp - 11.08.15 - klo:11:13
Eikä tosiaan sitä glyfosaattia tarvita viljelykierrossa. Toki kaikenlaisia muita myrkkyjä.

80-luvulla kynnettiin kaikki pellot lähes 100-prosenttisesti.

Roundup oli tuolloin melko arvokasta,mutta silti sitä myytiin maat. kaupoissa
melko paljon.
Mihin sitä mahdettiin ruiskuttaa, jos kyntö tuhosi rikkakasvit?

Toisaalta rounduppia on ruiskutettu omillekin pelloille senverran paljon,
että jos r. tappaisi juolavehnän, niin ei sitä enää tarvittis ruiskuttaa.
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: Köntys - 11.08.15 - klo:11:17

 Kyntömaissa ainakin Horshin vertailuissa kaikista vähiten matoja. Ja hiilikin helpoiten karkaa. Mitä enempi matoja/hiiltä/humusta, sitä parempi kuivuuden kesto ja muutenkin elo helpompata.

Täällä ei madot pääse juhlimaan, vaikka minkämerkkisellä vehkeellä muokkaa. 500- tuhat lokkia seuraa muokkaajaa keväällä ja syksylla traktorin perässä, joten aika tehokkaasti lierot katoaa parempiin suihin  >:(
Yöllä on tuon takia ollut paras aika muokkauksiin  :-\
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: Viljelijä - 11.08.15 - klo:16:29
 Hiilen karkaamisesta ei tietoo, mutta kesän muokattu avokesanto, on yleensä pudas ja kasvaa hyvin. Jos kaikenmaaliman hiilet pitää vielä brysselin pumaskkain lisäksi alkaa miettimään, eikö se ole paree panna pillit pussiin.
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: Lemmy - 11.08.15 - klo:22:38
Tuo hiilen karkaaminen on uusi homepatiauskomus, kun
mykoritsat ja lierot eivät laskennoissa olekaan olleet poikkeavia
eri viljelymenetelmien, etenkään luomun ja tavanomaisen viljelyn
välillä.
-SS-
Eikö luomussa juuri kynnetä enemmän, kun glyfosaattia ei voi käyttää. Silloinhan Kauniston typerän kirjoituksen mukaan juuri luomuviljat pitäisi olla erityisen hyviä tänä vuonna.

Viime talven ja kevään sateiden jälkeen oli ainakin tässä syysmuokatut pellot menneet yhtä tiiviksi kuin sänget. Muokatut oli vaan helpompi äestää liian hienoksi jatkuvia sateita ajatellen. Meillä ainakin oli vanhasta nurmestakin syyskynnetyssä lohkossa vaaleita paikkoja vähintään yhtä paljon kuin sängestä äestetyssä.

Parilta pieneltä sänkilohkolta jäi rikit ja hivenet pois ja se tuntui vaikuttavan negatiivisesti.
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: Mopomies - 11.08.15 - klo:23:25
Tuo hiilen karkaaminen on uusi homepatiauskomus, kun
mykoritsat ja lierot eivät laskennoissa olekaan olleet poikkeavia
eri viljelymenetelmien, etenkään luomun ja tavanomaisen viljelyn
välillä.

Hiili palaa eli haihtuu pieneliöiden aineenvaihdunnassa, hiili palaa
eli tulee takaisin kasvillisuuden yhteyttämisessä. Kasvillisuuden
voimallisuudessa koko maakerrosten läpi lienee se salaisuus.

Eri asia on todellakin preerioiden 400 - 500 kg/ha vehnäsadot
joka toinen vuosi, 200 mm vusisateilla, onhan se sänki silloin
lepovuonna hyvä olla tuhkaa pidättämässä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Dust_Bowl

-SS-

Ongelma on se, että kasvien osista palautuva hiili ei riitä korvaamaan sitä, joka karkaa maaperästä. Tästähän on ollut juttua koneviestin suorakylvökokeiden yhteydessä. Siinä pysyvämmän hiilen saaminen maahan oli mahdollista suorakylvölohkoilla.

Britit ovat ennustaneet, että ruokamulta loppuu perinteiseen muokkaukseen päätyneiltä lohkoilta 100-vuoden päästä.
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: Viljo-Ilmari - 11.08.15 - klo:23:46
Lukekaapas se Timon juttu ihan ajatuksella läpi ja jatkakaa sitten kommentointia.
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: -SS- - 11.08.15 - klo:23:51
Tuo hiilen karkaaminen on uusi homepatiauskomus, kun
mykoritsat ja lierot eivät laskennoissa olekaan olleet poikkeavia
eri viljelymenetelmien, etenkään luomun ja tavanomaisen viljelyn
välillä.

Hiili palaa eli haihtuu pieneliöiden aineenvaihdunnassa, hiili palaa
eli tulee takaisin kasvillisuuden yhteyttämisessä. Kasvillisuuden
voimallisuudessa koko maakerrosten läpi lienee se salaisuus.

Eri asia on todellakin preerioiden 400 - 500 kg/ha vehnäsadot
joka toinen vuosi, 200 mm vusisateilla, onhan se sänki silloin
lepovuonna hyvä olla tuhkaa pidättämässä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Dust_Bowl

-SS-

Ongelma on se, että kasvien osista palautuva hiili ei riitä korvaamaan sitä, joka karkaa maaperästä. Tästähän on ollut juttua koneviestin suorakylvökokeiden yhteydessä. Siinä pysyvämmän hiilen saaminen maahan oli mahdollista suorakylvölohkoilla.

Britit ovat ennustaneet, että ruokamulta loppuu perinteiseen muokkaukseen päätyneiltä lohkoilta 100-vuoden päästä.

Suorakylvökö istuttaa hiiltä maahan ? Mikä on se ilmiö, josta nyt puhutaan ?

-SS-
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: Mopomies - 12.08.15 - klo:00:01
Tuo hiilen karkaaminen on uusi homepatiauskomus, kun
mykoritsat ja lierot eivät laskennoissa olekaan olleet poikkeavia
eri viljelymenetelmien, etenkään luomun ja tavanomaisen viljelyn
välillä.

Hiili palaa eli haihtuu pieneliöiden aineenvaihdunnassa, hiili palaa
eli tulee takaisin kasvillisuuden yhteyttämisessä. Kasvillisuuden
voimallisuudessa koko maakerrosten läpi lienee se salaisuus.

Eri asia on todellakin preerioiden 400 - 500 kg/ha vehnäsadot
joka toinen vuosi, 200 mm vusisateilla, onhan se sänki silloin
lepovuonna hyvä olla tuhkaa pidättämässä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Dust_Bowl

-SS-

Ongelma on se, että kasvien osista palautuva hiili ei riitä korvaamaan sitä, joka karkaa maaperästä. Tästähän on ollut juttua koneviestin suorakylvökokeiden yhteydessä. Siinä pysyvämmän hiilen saaminen maahan oli mahdollista suorakylvölohkoilla.

Britit ovat ennustaneet, että ruokamulta loppuu perinteiseen muokkaukseen päätyneiltä lohkoilta 100-vuoden päästä.

Suorakylvökö istuttaa hiiltä maahan ? Mikä on se ilmiö, josta nyt puhutaan ?

-SS-

Ei vaan se että muokkaaminen lisää hiilidioksidin "karkaamista" ilmakehään ja suorakylvössä maan pintakerros vähentää hiilen karkaamista.
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: Maakalle - 12.08.15 - klo:19:43
Tuo hiilen karkaaminen on uusi homepatiauskomus, kun
mykoritsat ja lierot eivät laskennoissa olekaan olleet poikkeavia
eri viljelymenetelmien, etenkään luomun ja tavanomaisen viljelyn
välillä.

Hiili palaa eli haihtuu pieneliöiden aineenvaihdunnassa, hiili palaa
eli tulee takaisin kasvillisuuden yhteyttämisessä. Kasvillisuuden
voimallisuudessa koko maakerrosten läpi lienee se salaisuus.

Eri asia on todellakin preerioiden 400 - 500 kg/ha vehnäsadot
joka toinen vuosi, 200 mm vusisateilla, onhan se sänki silloin
lepovuonna hyvä olla tuhkaa pidättämässä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Dust_Bowl

-SS-

Ongelma on se, että kasvien osista palautuva hiili ei riitä korvaamaan sitä, joka karkaa maaperästä. Tästähän on ollut juttua koneviestin suorakylvökokeiden yhteydessä. Siinä pysyvämmän hiilen saaminen maahan oli mahdollista suorakylvölohkoilla.

Britit ovat ennustaneet, että ruokamulta loppuu perinteiseen muokkaukseen päätyneiltä lohkoilta 100-vuoden päästä.

Osaa mun pelloista on viljelty kyntäen 500 vuotta, eikä kai jatkuvaa hiilikatoa ole tullut kun tuoreita raivioita paremmin tuottavat.
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: Mopomies - 13.08.15 - klo:20:52
Ehkä nämä ennustukset ovat katastrofihehkutuksia, ehkä ei.

Mutta tosiaan, suorakylvö on toiminut ihan hyvin myös tänäkin vuonna. Maahan vaan pitää panostaa. Ei välttämättä järkeä, mutta ainakin maan saa toimimaan halutessa.

Rakentaa sitten vaikka katon päälle, jos ei mikään muu auta märkyyteen.
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: BACKSPACE - 13.08.15 - klo:21:51
Hiilidioksidin on tarkoituskin poistua maasta madonkoloja pitkin  ???
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: Mopomies - 13.08.15 - klo:22:40
Hiilidioksidin on tarkoituskin poistua maasta madonkoloja pitkin  ???

Kui?
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: -SS- - 13.08.15 - klo:22:49
Ainoa selvästi maaperästä hiiltä vähentävä toiminta on soiden raivaaminen, eloperäisten multamaiden voimakas poltto, esim. kulotuksen yhteydessä, sekä avokesannointi. Avokesannoinnin vähennys hiileen ja muihin ravinteisiin on eroosion aiheuttama. Maaperän ollessa roudassa on melko samantekevää, missä tilassa maan pinta on. Lämpimien ja kuivien kasvillisuusvyöhykkeiden tutkimustulokset hiilen vähenemisestä eivät sovellu talvikylmiiin ja nettosadannan maihin.

Suorakylvön, luomun ja tavanomaisen viljelyn hiilenvähenemä / säilyminen on riippuvainen muista tekijöistä kuin muokkaustekniikasta tai viherlannoituksesta, sen verran tutkimustulokset menevät ristiin.

Se hiili tulee maahan yhteyttämisestä tai turpeen/lannan lisäämisestä. Se ei synny VM:llä kylvämällä. Jos kasvillisuuden yhteyttäminen kärsii esimerkiksi ravinnepuutteesta tai kasvitaudeista, hiiltä ei synny, ja loppukin hiili hajoaa hiilidioksidiksi mikrobien hajotustoiminnassa.

-SS-
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: Viljelijä - 13.08.15 - klo:23:10
Suomen metsät sitoo hiiltä. Ja pintaalasta vain 7% on viljeltyä, ja toistaiseksi nurmikasvustoja suuri osa.
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: Ärrpää - 13.08.15 - klo:23:16

 Tuommostakkii: https://www.newscientist.com/article/dn27971-humans-accidentally-created-hidden-carbon-sink-in-the-desert/
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: -SS- - 13.08.15 - klo:23:32
Suomen metsät sitoo hiiltä. Ja pintaalasta vain 7% on viljeltyä, ja toistaiseksi nurmikasvustoja suuri osa.

Ja suot ne vasta keräävätkin, juurikin kosteuden, happamuuden ja vähähappisuuden ansiosta.
Mutta soita ja metsiä raivataan luomuviljelyn latauskäyttöön. Ja voidaanhan sitä hiiltä nostaa
maasta syvemmältä ja jauhaa koksia peltoon.

-SS-
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: Mopomies - 14.08.15 - klo:00:46
Ainoa selvästi maaperästä hiiltä vähentävä toiminta on soiden raivaaminen, eloperäisten multamaiden voimakas poltto, esim. kulotuksen yhteydessä, sekä avokesannointi. Avokesannoinnin vähennys hiileen ja muihin ravinteisiin on eroosion aiheuttama. Maaperän ollessa roudassa on melko samantekevää, missä tilassa maan pinta on. Lämpimien ja kuivien kasvillisuusvyöhykkeiden tutkimustulokset hiilen vähenemisestä eivät sovellu talvikylmiiin ja nettosadannan maihin.

Suorakylvön, luomun ja tavanomaisen viljelyn hiilenvähenemä / säilyminen on riippuvainen muista tekijöistä kuin muokkaustekniikasta tai viherlannoituksesta, sen verran tutkimustulokset menevät ristiin.

Se hiili tulee maahan yhteyttämisestä tai turpeen/lannan lisäämisestä. Se ei synny VM:llä kylvämällä. Jos kasvillisuuden yhteyttäminen kärsii esimerkiksi ravinnepuutteesta tai kasvitaudeista, hiiltä ei synny, ja loppukin hiili hajoaa hiilidioksidiksi mikrobien hajotustoiminnassa.

-SS-

Koneviestin suorakylvökokeen maanäyteet analysoitiin briteissä ja niistä selvitettiin kokonaishiilen määrä. Suorakylvö osoittautui parhaaksi.

Orgaaninen hiili kiertää nopeasti maahan esim. viherlannoituksessa, paskan levityksessä, turpeen lisäämisessä yms. Nopeasti se sieltä sitten myös karkaa.

Pysyvämmäksi epäorgaaniseksi hiileksi muuttumista tutkitaan siellä täällä maailmassa. Orgaanisen hiilen lisääminen toki lisää hiilireserviä, mutta se ei ole paljoakaan. Ilman nurmikiertoa perinteisellä muokkausmenetelmällä, hiiltä karkaa joka vuosi.

No, pellon hiilen lisäyksessä on tietenkin sen kasvukunnon lisääminen, mutta myös ilmastolliset näkökannat. Hiilen polton taivaalle päästelemä hiilidioksidi pitäis saada takaisin maahan. Tässä pellot ovat avainasemassa. Mitenkäkö? No kun vuosittain niiden kanssa pelataan.

Metsät tietenkin ovat hiilinieluja, mutta se on sitä orkaanista. Ja sitten sen puun kasvukin on niin perkuleen hidasta. Jossakin oli tutkittu, että ligniinipitoinen aines esim. puu, olisi maan sisällä yksi hyvä hiilen lisääjä. Ainakin se hajoaa hitaasti. Jospa siitä sitten jää jotain.

Turpeen nosto lisää hiilidioksidi"päästöjä" merkittävästi. Turpeen poltto ja suon orgaanisen aineksen hajoaminen. Eli onko se nyt niin erikoisen uusiutuvaa energiaa. Onhan se tietenkin kivihiileen verrattuna, mutta silti. Puu olisi parempi vaihtoehto polttaa, mutta eihän se sovi. Ja jos sellun hinta on kohdallaan, niin eipä taida kannattaa.

Ydinvoima on paras vaihtoehto tuottaa energiaa. Ja luonnollisin, koska se on luonto.
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: Oksa - 14.08.15 - klo:07:41
miten sitten vaikuttaisi pellon hiilitaseeseen kun hakettaisi nuo pellon reunapusikot peltoon muokkauksen yhteytessä mullattavaksi?      ite ettiny halpaa ketjua jolla tuon voisi tehdä.    olisi potentiaalia ainakin raakaaaineesta kun tuntuu että tänä vuonna vasta vesakot onkin kasvannu.             ja tuo maan muuttuminen vuosien varrella taitaa osaltaan olla kyllä koneiden kasvun myötä uusi ilmiö.   ite huomannu tuossa tienvieri pellosta että pinta laskee verrattuna tiehen joka pysyy suurinpiirtein samassa korossa mutta pellon pinta painunut jo alemma.                     kolme satoa rehua ja koneilla kaikki pois, tekee jotain kuitenkin.   pellolla on täystiheä kasvusto ja matoja löytyy lapiolla kaivaessa ihna kivasti.  htmr on lajina maalla ja isoja kiviä paljastuu aina silloin tällöin pintaan.
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: SKN - 14.08.15 - klo:08:02
Kana Munisto puhuu asiaa, ihme kyllä. :-\
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: BACKSPACE - 14.08.15 - klo:08:24
Hiilidioksidin on tarkoituskin poistua maasta madonkoloja pitkin  ???

Kui?

Ei hiilidioksidia tarvita maan alla vaan pinnalla. Juuret tarvitsevat happea. Hiilidioksidi muuttuu vetisissä oloissa hiilihapoksi joka hapattaa maata
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: Köntys - 14.08.15 - klo:08:34
Hiilidioksidin on tarkoituskin poistua maasta madonkoloja pitkin  ???

Kui?

Ei hiilidioksidia tarvita maan alla vaan pinnalla. Juuret tarvitsevat happea. Hiilidioksidi muuttuu vetisissä oloissa hiilihapoksi joka hapattaa maata

Tuleex siitä Wichy-vettä  ???
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: BACKSPACE - 14.08.15 - klo:10:04
Hiilidioksidin on tarkoituskin poistua maasta madonkoloja pitkin  ???

Kui?

Ei hiilidioksidia tarvita maan alla vaan pinnalla. Juuret tarvitsevat happea. Hiilidioksidi muuttuu vetisissä oloissa hiilihapoksi joka hapattaa maata

Tuleex siitä Wichy-vettä  ???
Joo. Sitä voi pullottaa sitten salaojien laskuaukoista  ;D

Pitääkin taas huvikseen mittailla laskuaukkovesien pH:t. Ei vaan onnistu, kun ojista ei ole tullut vettä moneen viikkoon  :-X
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: JösseJänis - 14.08.15 - klo:10:11
miten sitten vaikuttaisi pellon hiilitaseeseen kun hakettaisi nuo pellon reunapusikot peltoon muokkauksen yhteytessä mullattavaksi?      ite ettiny halpaa ketjua jolla tuon voisi tehdä.    olisi potentiaalia ainakin raakaaaineesta kun tuntuu että tänä vuonna vasta vesakot onkin kasvannu.             ja tuo maan muuttuminen vuosien varrella taitaa osaltaan olla kyllä koneiden kasvun myötä uusi ilmiö.   ite huomannu tuossa tienvieri pellosta että pinta laskee verrattuna tiehen joka pysyy suurinpiirtein samassa korossa mutta pellon pinta painunut jo alemma.

Joskus 1800-luvulla pelto ja tie lienevät olleet aika lailla samassa korossa. Pellon pintaa on alentanut eroosio ja sadonkorjuu, mutta eniten varmaan kuitenkin ojitus. Samaan aikaan tielle on kuljetettu soraa kuorma, jos toinenkin.

Tuosta haketuksesta... olen noita ojien reunapuustoja raivaillut siten, että pienemmät piennarmusrkaimella silpuksi pientareelle, mutta paksuimmat kaatanut moottorisahalla*, karsinut pellolla, ottanut ranteenvahvuiset ja vahvemmat etukuormaajaan saunapuiksi ja kauniiksi lopuksi ajanut latvat ja oksat sitten murskalla silpuksi. Yllättävän pieneen tilaan menee isokin puu. Vielä, kun joku keksisi sellaisen niittosilppurimaisen piennarmurkaimen, jolla saisi lennätettyä sen silpun sieltä ojastakin pellon puolelle. Turha sitä ojaa on ravita, mutta nykytekniikka ei oikein muuta mahdollista eikä aikataulu sallo joka puskan nyhtämistä manuaalisesti.

* akkukäyttöinen Husqvarna sähkömoottorisaha. Yllättävän tehokas, akku kestää tuollaisessa käytössä ihmeen kauan. Pieni koko, keveys, hiljaisuus ja hajuttomuus tekevät sen mukavaksi käsitellä ja kuljettaa traktorin hyttissä.

Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: BACKSPACE - 14.08.15 - klo:10:15
Pellolla ei sitten ole sellaista pieneilöstöä joka hajoittaa puuta, joten se on se hake sitten siellä pellolla isältä pojalle  ;D
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: Ärrpää - 14.08.15 - klo:10:29

 Hajoaminen, hapellinen ja hapeton, vaatii sopivan typpi/hiili suhteen, lisätään hiiltä>tarvitaan typpeä.
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: Jutun Vintti - 14.08.15 - klo:10:49
Kyl ohra kellastuu, jos vettä tulee yli ohran sietokyvyn, oli muokattu sit millai tahansa.
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: SKN - 14.08.15 - klo:11:21
miten sitten vaikuttaisi pellon hiilitaseeseen kun hakettaisi nuo pellon reunapusikot peltoon muokkauksen yhteytessä mullattavaksi?      ite ettiny halpaa ketjua jolla tuon voisi tehdä.    olisi potentiaalia ainakin raakaaaineesta kun tuntuu että tänä vuonna vasta vesakot onkin kasvannu.             ja tuo maan muuttuminen vuosien varrella taitaa osaltaan olla kyllä koneiden kasvun myötä uusi ilmiö.   ite huomannu tuossa tienvieri pellosta että pinta laskee verrattuna tiehen joka pysyy suurinpiirtein samassa korossa mutta pellon pinta painunut jo alemma.

Joskus 1800-luvulla pelto ja tie lienevät olleet aika lailla samassa korossa. Pellon pintaa on alentanut eroosio ja sadonkorjuu, mutta eniten varmaan kuitenkin ojitus. Samaan aikaan tielle on kuljetettu soraa kuorma, jos toinenkin.

Tuosta haketuksesta... olen noita ojien reunapuustoja raivaillut siten, että pienemmät piennarmusrkaimella silpuksi pientareelle, mutta paksuimmat kaatanut moottorisahalla*, karsinut pellolla, ottanut ranteenvahvuiset ja vahvemmat etukuormaajaan saunapuiksi ja kauniiksi lopuksi ajanut latvat ja oksat sitten murskalla silpuksi. Yllättävän pieneen tilaan menee isokin puu. Vielä, kun joku keksisi sellaisen niittosilppurimaisen piennarmurkaimen, jolla saisi lennätettyä sen silpun sieltä ojastakin pellon puolelle. Turha sitä ojaa on ravita, mutta nykytekniikka ei oikein muuta mahdollista eikä aikataulu sallo joka puskan nyhtämistä manuaalisesti.

* akkukäyttöinen Husqvarna sähkömoottorisaha. Yllättävän tehokas, akku kestää tuollaisessa käytössä ihmeen kauan. Pieni koko, keveys, hiljaisuus ja hajuttomuus tekevät sen mukavaksi käsitellä ja kuljettaa traktorin hyttissä.


Mun tuli tosta lopusta mieleen nus2.00.

Siis siinä suhteessa mitä nus2.00 ei ole. ;D
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: SKN - 14.08.15 - klo:11:23
Kyl ohra kellastuu, jos vettä tulee yli ohran sietokyvyn, oli muokattu sit millai tahansa.

Niin että jos kylpyammeeseen valuttaa vettä siten että pohjatulppa on auki niin silti voi hukkua?????
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: JösseJänis - 14.08.15 - klo:15:17
Pellolla ei sitten ole sellaista pieneilöstöä joka hajoittaa puuta, joten se on se hake sitten siellä pellolla isältä pojalle  ;D

Tuskin se poikaa haittaa, jos ei isääkään. Pellolla on myös paljon muita partikkeleita, mitä pieneliöstö ei hajota. Puuroska sentään jauhautuu kuitenkin ajan saatossa näkymättömiin. Metsiä ne ovat useimmat pellot joskus olleet eikä niistä ole viimeistä risua kukaan käynyt poimimassa.
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: Petri - 14.08.15 - klo:22:31
Suorakylvön, luomun ja tavanomaisen viljelyn hiilenvähenemä / säilyminen on riippuvainen muista tekijöistä kuin muokkaustekniikasta tai viherlannoituksesta, sen verran tutkimustulokset menevät ristiin.

Se hiili tulee maahan yhteyttämisestä tai turpeen/lannan lisäämisestä. Se ei synny VM:llä kylvämällä. Jos kasvillisuuden yhteyttäminen kärsii esimerkiksi ravinnepuutteesta tai kasvitaudeista, hiiltä ei synny, ja loppukin hiili hajoaa hiilidioksidiksi mikrobien hajotustoiminnassa.

-SS-
Tuo ensimmäinen kappale ei ymmärtääkseni pidä paikkaansa, toinen on erittäinkin faktojen jäljillä. Pitkäaikaisissa viljelykokeissa (esim. Rothamsted Briteissä, myös Ruotsissa ja Tanskassa) on hyvinkin saatu vuosikymmenten aikana tuloksia, jotka näyttävät viljelysysteemin olevan aivan ratkaisevassa asemassa pellon humuspitoisuuden säätelyssä. Kirjallista lähdettä en muista, mutta olen aikanaan kongressissa kuunnellut ruotsalaisesta tutkimuksesta, jossa turvemaalla maa "kului" jatkuvassa riviviljelyssä melkein metrin sadassa vuodessa, viljanviljelyssä puolisen metriä ja nurmiviljelyssä vain alle 20 cm. Tai jenkkilässä, jossa erilaisilla viljelysysteemeillä saatiin hyvin erilaisia maan "kulumis"tuloksia (Reganold, muistaakseni Nature-lehden artikkeli 1987). Jne. Lounais-Suomen viljamonokulttuuri on aika nuori juttu kuitenkin, tuskin sitä viittäsataa vuotta on viljamonokulttuuria hoidettu raskaalla koneistuksella ja väkilannoitteilla. Muokkauksella humusta kulutetaan, satokasveilla tai pikemminkin niiden satojätteillä maata rakennetaan. Siinä nurmiviljelyn ylivoima.

Petri
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: SKN - 14.08.15 - klo:23:39
Vaikka ite Jeesus sanos mitä tahansa, Petri on kingi. 8)
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: -SS- - 14.08.15 - klo:23:58
Petrillekin reality check:

Suomen maaperä on ollut jääkauden repimää kivennäistä ja mineraalilietettä
suuruusluokkaa 10000 vuotta sitten. Sen jälkeen vasta on alkanut kasvillisuuden ja
humuksen ja hiilen kerääntyminen maaperään. Parhaimmillaan metrikaupalla turvetta,
järvien ja vesistöjen pohjalla ravinteikasta mutaa.

Sitä ei sinne ole laitettu luomuviljelyllä eikä suorakylvöllä, eipä tietenkään tehoviljelylläkään sinne.

Eli paras tapa hiilen varastoitumiseen  on soistuva maasto, jota ei pidä ojittaa. Ojitus on suurimpia
hiilen tuhoajia, koska päästää ilmaa ja huokoisuutta mikrobihajoittajien toimia, eli maan hiili
palaa hitaasti hiilidioksidiksi. Tehoviljelyn sivuvirroilla ruokitaan "luonnonmukaista"
maan humuksen muka-säilytysviljelyä, joka kuitenkin on kauempana luonnonmukaisesta
kuin  "tehoviljely" on "luonnonmukaisesta" viljelystä.

Sitten kaupunkilaishipsteri saa luomun vähäisenä sivuvirtana omatuntonsa puhdistetuksi -
luomuporkkanalla..

Ojat umpeen ja metsäsuo takaisin.

-SS-
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: SKN - 15.08.15 - klo:06:20
Petrillekin reality check:

Suomen maaperä on ollut jääkauden repimää kivennäistä ja mineraalilietettä
suuruusluokkaa 10000 vuotta sitten. Sen jälkeen vasta on alkanut kasvillisuuden ja
humuksen ja hiilen kerääntyminen maaperään. Parhaimmillaan metrikaupalla turvetta,
järvien ja vesistöjen pohjalla ravinteikasta mutaa.

Sitä ei sinne ole laitettu luomuviljelyllä eikä suorakylvöllä, eipä tietenkään tehoviljelylläkään sinne.

Eli paras tapa hiilen varastoitumiseen  on soistuva maasto, jota ei pidä ojittaa. Ojitus on suurimpia
hiilen tuhoajia, koska päästää ilmaa ja huokoisuutta mikrobihajoittajien toimia, eli maan hiili
palaa hitaasti hiilidioksidiksi. Tehoviljelyn sivuvirroilla ruokitaan "luonnonmukaista"
maan humuksen muka-säilytysviljelyä, joka kuitenkin on kauempana luonnonmukaisesta
kuin  "tehoviljely" on "luonnonmukaisesta" viljelystä.

Sitten kaupunkilaishipsteri saa luomun vähäisenä sivuvirtana omatuntonsa puhdistetuksi -
luomuporkkanalla..

Ojat umpeen ja metsäsuo takaisin.

-SS-

SS, tuo agron miespuolinen Scully.... ;D
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: Petri - 15.08.15 - klo:08:29
Tällä palstalla koetan puhua enemmän maanviljelystä kuin 10000 vuoden maannostumiskehityksestä... Luomupörriäisenä mutta reaalipolitiikkona ja yrittäjänä mietin itse, miten näillä puitteilla maata hoidetaan kestävästi. Ja kun itselleni ei ole broiskukasvattamoja tai muita kaivoksia hyödynnettäväksi (ruohonpurijoita kylläkin), elämme selvästi eri planeetalla SS:n kanssa, jolloin katsantokantamme rakentuvat selvästi....erilaisiksi.
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: Oksa - 15.08.15 - klo:08:41
ite en ole enää löytänny pellolta sinne silputtua puuta kyllä parin vuoden jälkeen.  mikä lie sitten sen syönyt?   eikä esim. leppä paljon voimaa tartte että saa sopivan kokoiseksi muokata maahan.  se mitä se siellä tekee ei ole tidossa mulla.   mutta joutava aines olisi kyllä humuksen joukkoon.                           pellolla ollut sahapaikka on parin vuoden jälkeen tummenpi kasvustoltaan kuin viereinen ei sahapaikka.   mitä lie puru vaikuttanut?
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: Mopomies - 15.08.15 - klo:09:39
Hiili taitaa olla kaiken jumala. Vaihtaa väkeä maanpäällä.

Jotkut päästävät sen aina karkuun ja tuhoavat elinkelpoisuutensa, jonka seurauksena kuolevat. Sitten taas jonkin aikaa menee ja taas tulee uusia ukkoja kokeilemaan onneaan.

Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: Make - 15.08.15 - klo:22:51

Tuo ensimmäinen kappale ei ymmärtääkseni pidä paikkaansa, toinen on erittäinkin faktojen jäljillä. Pitkäaikaisissa viljelykokeissa (esim. Rothamsted Briteissä, myös Ruotsissa ja Tanskassa) on hyvinkin saatu vuosikymmenten aikana tuloksia, jotka näyttävät viljelysysteemin olevan aivan ratkaisevassa asemassa pellon humuspitoisuuden säätelyssä. Kirjallista lähdettä en muista, mutta olen aikanaan kongressissa kuunnellut ruotsalaisesta tutkimuksesta, jossa turvemaalla maa "kului" jatkuvassa riviviljelyssä melkein metrin sadassa vuodessa, viljanviljelyssä puolisen metriä ja nurmiviljelyssä vain alle 20 cm. Tai jenkkilässä, jossa erilaisilla viljelysysteemeillä saatiin hyvin erilaisia maan "kulumis"tuloksia (Reganold, muistaakseni Nature-lehden artikkeli 1987). Jne. Lounais-Suomen viljamonokulttuuri on aika nuori juttu kuitenkin, tuskin sitä viittäsataa vuotta on viljamonokulttuuria hoidettu raskaalla koneistuksella ja väkilannoitteilla. Muokkauksella humusta kulutetaan, satokasveilla tai pikemminkin niiden satojätteillä maata rakennetaan. Siinä nurmiviljelyn ylivoima.

Petri
[/quote]
Aika monokulttuuria viljely on aikoinaan ollut täällä Varsinais-Suomessa. Viljelykalusto oli kylläkin kevyttä ja pellolle ajettiin lantaa ja myöskin ns hakotarhasta lannan ja puusilpun seosta.
Meidänkin tilaa on viljelty yli 500 vuotta ja peltoa oli aikoinaan aika vähän. Esimerkiksi 1778 jakokartassa on peltoa vain muutama hehtaari. Pääosa oli niittyä, josta kerättiin heinää. Pellolla ei silloin heinää viljelty vaan viljaa ja naurista ym. Viljakin oli aikaisemmin pitkälti kai ohraa, eli maa oli talvet muokattuna. Avokesannoinnin määrästä ei mulla tuolta ajalta ole käsitystä. Karjan päätehtävä tuohon aikaan oli lannantuotanto peltojen ravinteeksi. 1800-luvun viimeisinä vuosina niittyjä alettiin kyntää ylös ja heinää alettiin kylvää pelloille ja siirryttiin vuoroviljelyyn.
Multavuudessa ei tänäpäivänä ole eroa noiden vanhempien peltojen ja reilun 100 vuotta viljeltyjen välillä.
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: Petri - 15.08.15 - klo:23:26

Aika monokulttuuria viljely on aikoinaan ollut täällä Varsinais-Suomessa. Viljelykalusto oli kylläkin kevyttä ja pellolle ajettiin lantaa ja myöskin ns hakotarhasta lannan ja puusilpun seosta.
Meidänkin tilaa on viljelty yli 500 vuotta ja peltoa oli aikoinaan aika vähän. Esimerkiksi 1778 jakokartassa on peltoa vain muutama hehtaari. Pääosa oli niittyä, josta kerättiin heinää. Pellolla ei silloin heinää viljelty vaan viljaa ja naurista ym. Viljakin oli aikaisemmin pitkälti kai ohraa, eli maa oli talvet muokattuna. Avokesannoinnin määrästä ei mulla tuolta ajalta ole käsitystä. Karjan päätehtävä tuohon aikaan oli lannantuotanto peltojen ravinteeksi. 1800-luvun viimeisinä vuosina niittyjä alettiin kyntää ylös ja heinää alettiin kylvää pelloille ja siirryttiin vuoroviljelyyn.
Multavuudessa ei tänäpäivänä ole eroa noiden vanhempien peltojen ja reilun 100 vuotta viljeltyjen välillä.
Make tarkensi hienosti. Sama on ollut täällä pohjoisempanakin; pienet kivimaan pellot jokitörmällä.

Kun lannoitus pohjaa täysin karjanlantaan ja hakotarhoihin on eloperäisen aineen lisäys aika runsasta. Noiden peltojen osuus nykyisestä peltoalasta on kuitenkin niin marginaalinen, että niiden edustavuus kokonaiskuvaa ajatellen on yhtä marginaalinen. Tai ehkä sekin, että niiden kasvukunnon ylläpito vaati sitä suurta niittyalaa ja sen tuottaman ravinnevirran loppusijoitusta niille pelloille. Se ei nykymaailmassa ainakaan meillä Euroopassa ole mahdollista.
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: Oksa - 16.08.15 - klo:08:21
ja eikös nykyään pelloilta oteta hieman eri tavalla tuota massaa poiskin kuin aikasemmin?   ite huomannu että kun laittaa niittokoneeseen sentin korkeamman kuina aikasempi kulutuslevy niin heti jää pitempi sänki ja parempi alkuun lähtö äpäreelle ja tavaraa lähtee pellollat jonkin verran vähemmän mutta puhtaampana.    nyt ei enää moneen vuoteen ole ite tehtynä homeisia paaleja kun tuli tuo kuhnin 240 niittomurskain...   sillä sänkeä on helppo jättää jopa 10 senttiä.                          muutamalla isännällä on aika hieno tapa ajaa peltoa pinnanmyötäisesti niittokoneella joten sieltä lähte myyränkeot ja muut raiteenreunat hyvin rehuun mukaan.   kivennäiset jo mukana.               sänkeen ei tuhlata.
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: Mopomies - 16.08.15 - klo:15:58
Jännä ajatus ja kokemus tuli mieleen.

Joskus kun on lehmiä pidetty metsissä laiduntamassa, niin niiltä osin ovat puutkin kasvaneet hemmetin julman kokoisiksi.

Sitten kun alue uudistetaan, niin heinän torjunnassa saa olla joka päivä sotkemassa. Eli rehevä maaperä.

Kuitenkin aidan toisella puolella samanlainen metsä ei kasva ollenkaan sitä vauhtia, kuin tuo laidunmetsikkö.

Kova kasvukunto ilman minkäänlaista ulkopuolista lannoitusta. No joo, typpeä ilmasta korkeintaan ja luonnolliset laskeumat. Ja sitten se lehmän paska.

Tosin, ei se niitä ravinneatomeja pysty muuttamaan muuksi, joten sitä sinne metsään tulee mitä se syö metsästä.

Täysin ilman yaraa tai muitakaan, se osa metsästä on multaista, hyvin kasvavaa maata.

Hiiltä on reilusti tullut ilmasta maahan ja kaikki voipi hyvin.



Ja VM:n kanssahan ei synny muutenkaan mitään hyvää...

Suorakylvössä hidastetaan jo olemassa olevan hiilen karkaamista pienemmillä muokkauksilla.
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: Viljelijä - 16.08.15 - klo:17:38
Vuoroviljely, apilapitoinen nurmi muutaman vuoden välein tekee hyvää. Apila kuohkeuttaa maata syvän juuriston vaikutuksesta, siinä on kasvumassaa maan alla lähes samanverran kuin maanpinnalla.
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: SAS - 25.08.15 - klo:19:48
Sinimailasen juuristo kaivautuu jopa 1,5 metriin siinä vasta maajussin kaveri onkin. ;D
Otsikko: Vs: Timo Kaunisto vetää kapeakatseisia johtopäätöksiä.
Kirjoitti: -SS- - 26.08.15 - klo:19:16
Vuoroviljely, apilapitoinen nurmi muutaman vuoden välein tekee hyvää. Apila kuohkeuttaa maata syvän juuriston vaikutuksesta, siinä on kasvumassaa maan alla lähes samanverran kuin maanpinnalla.

Jaa no elokuun kuiva kituutti tuon yhden luomuapilapellon lähes mullokselle. Kuvastaako se sitten juuriston kokoa ?

Rukiinjuuret menevät syvälle, Västankvarnissa oli kaivettu näytekuopatkin. Eli jos ei apilalle ole käyttöä,
yhtä hyvin voisi miettiä rukiin kasvatusta ?

Ja sitten joku 20 t painava pöttinkeri noukinvaunu, ja 30 tonnin lietemultaaja siinähän apilanjuuren reikä taas umpeen meni.

-SS-