Lainaus käyttäjältä: Regent - 15.12.08 - klo:17:52

Omat kokemukset:
Tuo makuualue+jaloittelutarha+ ruokintapaikka on kyllä ok, mutta vaatii hillittömät lietesäiliöt. Sadevesi pitää kerätä talteen. Itsellä loppu mielenkiinto siihen. Maapohjatarhalla ei pääse kuin uutisiin Kiinnostus loppui tarhan kustannuksiin.

Itse ajattelin tuota jaloittelutarha+makuukatos systeemiä tonne vanhan naveton taakse siten, että vanhoista laakasiiloista(tarpeettomia, koska on vallan siirrytty paaleihin) makuukatos, jota hieman ehkä laajentaisin ja jaloittelutarhan toiseen päähän katettu ruokinta pöytä. Jalottelutarhan pintaan asfaltti ja kaadot siten että sadevedet valuisi tonne vanhan naveton lantalaan jonka alla on kusisäiliö... Ja saisi vielä sulaan aikaan esim. perälevyllä tuupittua paskat jaloittelutarhasta tonne lantalaan. Makuukatos toimisi toisena lantavarastona, eli kestokuivitettuna, tyhjennys kerran vuodessa. Miltä kuulostaa?

Mites on, tartteeko tollaselle systeemille jotain ympäristölupia hommata?

Meillä justiin tuommonen systeemi käytössä. Kuulostaa hyvältä ratkasulta tuo lanta homma. Jos vielä laitat lietekuilun tarhaan johon liete ja sadevedet voivat valua, niin säästät työtä melkosesti. Tietysti jos siinä lantalassa on hyvä ja toimiva systeemi nesteiden erotusta varten, niin tuo kuilu on tarpeeton. Olis hyvä saada nesteet pois sieltä "kuivalantalasta".  Ennen kovia pakkasia kannattaa kuilua tyhjentää ettei jäädy. Näin varmistetaan keväällä sulamisvesien pois pääsy tarhasta. Rehua, heinää ja muuta kiinteämpää tavaraa sisältävät lannat on hyvä vetää sitten lantalaan.

... sontaa ei kerry sisään niin paljon ...
Parin hehtaarin talvitarha, niin sontaa on yhdessä paikkaa paljon vähempi.

Mutta tuosta tulee kyllä sellainen fosforipommi ympäristöön, millaisia tutkitusti hevosten ulkotarhat ovat. Ja eikös sonnan paikka ole takaisin pellolla?

Petri

jalottelutarhassa on se puoli että sitä sadevettä tulee sitten ihan tolkuttomasti ja se vaatii lietesäiliöiltä kokoa
turhauttavaa ajaa ravinnetonta kusta pellolle
mutta jos välttämättä haluaa sen jalottelutarhan tehdä niin muutama vinkki
jos teet sinne kaivot niin riittävän suuret putket siitä säiliöön 300mm liikaa pieni
kaatoja maltillisesti kovalla sateella kerää kiinteetä tavaraa kaivon päälle ja ritilät tukossa
toki sen puuron voi päästää avaamalla kaivonkannen mutta riskinä tukkeutuminen jos putki turhan pieni
ja tasasella tarhalla nesteiden imeyttäminen turpeeseen helpompaa

itse en enään tekisi jalottelutarhaa koska se on suuritöinen ainaskin näin märkinä vuosina ja toiseksi sitä kusta tulee tolkuttomat määrät ja senkään pellolle ajo ei ole ilmasta
parempana vaihtoehtona olisi reippaasti leveämpi lantakäytävä

jalottelutarhassa on se puoli että sitä sadevettä tulee sitten ihan tolkuttomasti ja se vaatii lietesäiliöiltä kokoa
itse en enään tekisi jalottelutarhaa koska se on suuritöinen ainaskin näin märkinä vuosina ja toiseksi sitä kusta tulee tolkuttomat määrät ja senkään pellolle ajo ei ole ilmasta
parempana vaihtoehtona olisi reippaasti leveämpi lantakäytävä

Juurikin
samat ajatukset oli uuden navetan suunnitteluvaiheessa. Tarha lähti pois alkuvaiheessa ja lantakäytävästä tuli 5m.

Vanhan pikkupihaton yhteydessä oli jaloittelutarha n. 250 m2. Ruokinta oli makuualueen yhteydessä eli katon alla. Oli tehty niin kauan aikaa sitten et riitti hiekkapinta joka vaihdettiin joka kolmas vuosi.
Eihän se toiminut alkuunkaan. Puhdistaminen vaikeaa ellei jopa mahdotonta, paskavesiä valui pitkin pihaa. Näyttikin vielä pahalta kun eläimet seisoi vetelässä hiekassa.

Tarha purettiin pois ja ensi kesänä tehdään pienempi, varmaan joku 80 m2 kiinteäpohjainen johon katto, itsekantavasta luonnollisesti.

Vieläkin löytyy yksi ulkotarhaa kokeillut. Jos pitää säästää, niin Suomen nykyisessä ilmastossa vesikattoon kannattaa satsata ja seinissä säästää. Lappalaisen Marko on hyvän kasvattamon jäljillä tuossa Inkereen projektissa:

https://www.lso.fi/attachments/jokasorkka/2006/jokasorkka_10_06.pdf

Okra-aikaan esiteltiin Lankisen tilan kasvattamoja Oripäässä. Siellä on takaseinän alaosa betonia, sen korkuinen ettei sonni loikkaa yli, mutta kuivike voidaan nostaa kurottajalla yli. Etuseinää ei ole. Talveksi takaseinään on verkko, mutta jos sijoittelu on onnistunut, uskon ettei sitäkään tarvita. Betoni suojaa kuitenkin suoralta tuulelta. No, perhana löytyyhän sekin netistä:

http://www.digipaper.fi/agrimarket/20801/index.php?pgnumb=33

Lankisella muuten oli muinoin emoilla makuuparret+raapat, osaavat varmasti kertoa kokemuksia. Käsittääkseni käsityötä siinä systeemissä tulee jonkin verran? Toisaalta sinne oli kesällä tekeillä myös makuukumpu+ruokintapöytä pihvivasikoiden syysruuhkan ajaksi. Lienee ollut hieman kosteaa?

Vinokuivikepohja käyttää kuivikkeen tehokkaasti kun se pyöritellään likaiseksi kunnolla joka puolelta. Lämpimällä ajalla kestokuivikkeen palaminen voi olla tukalaa eläimille. Lantakäytävän vinopohja täyttää nopeasti, joten esillä ollut jaloittelutilan lisääminen siihen voi olla ihan hyvä ratkaisu.

Itsellä on 220 neliön täytepohjaiset makuukamarit vanhan navetan tiloissa ja 300 neliön betonilattiainen tarha taivasalla. Sitä ympäröi ruokintakourut, joiden yllä on pieni katoksenlärpäke. Lattia viettää 1% kohti alla olevaa 50 motin kaivoa /lypsykarja-ajan peruja. Siitä pumpataan 750 motin kumialtaaseen, johon valuu myös 250 neliön avoimen kuivalantalan vedet. Tämä viimeinen on hyvä juttu, tarhan liejun kun saa lantalaan, se valuttaa itsekseen irtovedet pois.

Eläimet nauttivat ulkoilmasta, mutta kärsivät liejusta. Toukokuussa oli kuivaa ja sonnit oppivat makaamaan ulkona. Rehuteon myötä kun alkoi sateet, makasivat edelleen ulkona, vasta marraskuulla viimeiset hoksasivat, että voisi sitä sisällekin. Ovat sitten Paskaisia isolla Peellä. Toisen, katetun navetan kautta niitä puhdistellaan teuraaksi.

Lypsy-parsinavetan jaloitteluvaatimus ei kuulemma täyty jos tarha on katettu. 

Tuskin kaikkia tarhan sadevesiä vaaditaan keräämään nykyisinkään? 2002 riitti saostuskaivo minkä kautta vedet lasketaan pellolle, ja kiinteämpi aines kaivosta lietekärryllä. 

Tuskin kaikkia tarhan sadevesiä vaaditaan keräämään nykyisinkään? 2002 riitti saostuskaivo minkä kautta vedet lasketaan pellolle, ja kiinteämpi aines kaivosta lietekärryllä. 

Mulla on juomavesikaivo siinä pellolla 50 m päässä. Hieman toiseen suuntaan olevaan pellon nurkkaan kyllä pumppailen sulaan aikaan toisen avolantalan vesiä, varsinkin kun ko lantala on usein lannaton.

Tuskin kaikkia tarhan sadevesiä vaaditaan keräämään nykyisinkään? 2002 riitti saostuskaivo minkä kautta vedet lasketaan pellolle, ja kiinteämpi aines kaivosta lietekärryllä. 

vaaditaan jos ollaan pohjavesialueella

Mites toi turve kuivikkeena, jos ei laita olkea laisinkaan? Toi maakuuhallisysteemikö ei voisi toimia lainkaan? Onko oltava välttämättä asfaltoitu jaloittelutarha vai onko mahdollista pärjätä ilman?

Onhan se mahdollista, mutta sen pitää olla vaan riittävän iso.

Paljonko emoja pystyis pitään tälläsessä systeemissä: Kolmeen osastoon väliseinin jaettu makuuhalli yhteensä noin 250m2, jonka edessä n. 320m2 asfaltoitu jalottelutarha, jossa kauimmaisella reunalla katettu ruokintapöytä.

Paljonko emoja pystyis pitään tälläsessä systeemissä: Kolmeen osastoon väliseinin jaettu makuuhalli yhteensä noin 250m2, jonka edessä n. 320m2 asfaltoitu jalottelutarha, jossa kauimmaisella reunalla katettu ruokintapöytä.

Jos jätät ne väliseinät pois, niin 30 emoa ja jos pidät ne väliseinät niin 24 emoa.

niitä väliseinii ei oo kyl mitään järkee laittaa tulee tolkuttoman pieniä ryhmiä
30-40 emoa siinä pystyy pitämään

Miks ei saa olla tolppia ?
mihis laitat aidat kiinni? meil on 4,5x4,5 ruudussa tolppia. Väliin vain portit voi siirellä aitoja mielin määrin tarpeen mukaan.

niitä väliseinii ei oo kyl mitään järkee laittaa tulee tolkuttoman pieniä ryhmiä
30-40 emoa siinä pystyy pitämään

Juu en niitä laittaisikaan, mutta ne kun sattuu olemaan jo valmiina ja ovat kantavaa rakennetta, joten niitä ei pysty purkamaankaan. Ne on vanhoja katettuja laakasiiloja, ne olis tossa valmiina niin aattelin et jos sais hyödynnettyä kun ovat nyt melko tarpeettomia kun on siirrytty kokonaan paaleihin. Ite kans aattelin että joku 35 olis maksimi, sillon jäis n. 7m2 makuualuetta per emo. Paljonko ootte yleensä mitottanut?

Lainaus käyttäjältä: erik - 28.12.08 - klo:22:04

niitä väliseinii ei oo kyl mitään järkee laittaa tulee tolkuttoman pieniä ryhmiä
30-40 emoa siinä pystyy pitämään

Juu en niitä laittaisikaan, mutta ne kun sattuu olemaan jo valmiina ja ovat kantavaa rakennetta, joten niitä ei pysty purkamaankaan. Ne on vanhoja katettuja laakasiiloja, ne olis tossa valmiina niin aattelin et jos sais hyödynnettyä kun ovat nyt melko tarpeettomia kun on siirrytty kokonaan paaleihin. Ite kans aattelin että joku 35 olis maksimi, sillon jäis n. 7m2 makuualuetta per emo. Paljonko ootte yleensä mitottanut?

Mitä rotua olet ajatellut