Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Lese - 11.12.08 - klo:23:59
-
Mites mihin hintaan halvimmillaan saisi pihaton rakennettua n. 40 emolle?
Itte pystyn tekemään maanrakennustyöt omalla kaivurilla ja omasta mettästä saa puutavaraa sahautettua.
Onko totta, että alle 80 emon pihattoon ei saa investointitukea? Paljonko tuen osuus on kokonaiskustannuksista? Saako tukea kustannusarvion pohjalta vai täytyykö todelliset kustannukset selvittää esim. kuiteilla?
Paljonko tarttee peltoa 80 AB/HF emon pitoon?
Sähköpylväillä ja itsekantavalla kattopellillä halvimmat kustannukset?
Asfaltti vai betoni lattiaan?
Keskustelua aiheesta. ???
-
Tee millanen vaan mutta ei saa maksaa yli 500e/emo.
Tulee mieleen jonkinmoinen lippasysteemi ja iso jalottelutarha (1-2ha) mitä ei päällystetä.
Jos oljella kuivitat niin 8kg kuivaa olkea /d/emo.
Talvirehu sitten mielellään sänkiheinillä/olki/sr.
Emoille ei apevaunua kannata hankkia , paalisilppureista puhumattakaan. 8)
Ai niin vasikoille laitumelle väkirehuruokinta vaikkapa heinäkuusta eteenpäin, sopiva emotiheys lienee 0,3ha peltolaidunta/emo. 8)
-
Sähköpylväillä ja itsekantavalla kattopellillä halvimmat kustannukset?
Asfaltti vai betoni lattiaan?
Asfaltti on kolmanneksen halvempi ja toimii yhtä lailla, jos ei isoja pistekuormia. Ja hyvä puoli, ettei voi itse tehdä kuin pohjan tasoitusta.
Kattona - jos tarvitaan jännevälejä - naulalevyristikko edelleen halvin. Niin uskomattomalta kun se näyttääkin.
Petri
-
En tiedä mihin perustat olettamuksesi siitä, että naularistikko edullisin (heitto ?), mutta itse päädyin aikanaan juuri emolehmäpihatossa itsekantavaan peltiin ja pylväsrunkoon, sen asennus helppouden, nopeuden ja edullisuuden vuoksi. Ei tarvita kirvesmiesporukoita. Hyvä vaimo ja ruuvinväännin miltei riittävät.
Omaa puutavaraa ei mene muutakuin seinäjuoksuun, jos nekin ostaa ei paljoa maksa ja sekin vaiva säästyy.
Lisäksi valinnassa painoi mm se, että jos kuivittaa esim. turpeella kattotuolit melkoisia pölyn kerääjiä ja kosteus tiivistyy niihin... tosi ikävän näköisiä jo vuoden kuluttua. Pylväsrunko takaa avoimen ja avaran yläpohjan. Ennen rakentamisen aloittamista kiertelin eri pihattoja katselemassa ja vertaamassa, helppous mielytti.
-
En tiedä mihin perustat olettamuksesi siitä, että naularistikko edullisin (heitto ?), mutta itse päädyin aikanaan juuri emolehmäpihatossa itsekantavaan peltiin ja pylväsrunkoon, sen asennus helppouden, nopeuden ja edullisuuden vuoksi. Ei tarvita kirvesmiesporukoita. Hyvä vaimo ja ruuvinväännin miltei riittävät.
Omaa puutavaraa ei mene muutakuin seinäjuoksuun, jos nekin ostaa ei paljoa maksa ja sekin vaiva säästyy.
Lisäksi valinnassa painoi mm se, että jos kuivittaa esim. turpeella kattotuolit melkoisia pölyn kerääjiä ja kosteus tiivistyy niihin... tosi ikävän näköisiä jo vuoden kuluttua. Pylväsrunko takaa avoimen ja avaran yläpohjan. Ennen rakentamisen aloittamista kiertelin eri pihattoja katselemassa ja vertaamassa, helppous mielytti.
Jep samaa mieltä. Katsokaa mallia täältä farmimallin sivuilta.
http://www.farmimalli.fi/user_files/files2/FTP/AtriaNauta/Suojarvi%20Mika/RENDERit.gif
-
Sähköpylväillä ja itsekantavalla kattopellillä halvimmat kustannukset?
Asfaltti vai betoni lattiaan?
Asfaltti on kolmanneksen halvempi ja toimii yhtä lailla, jos ei isoja pistekuormia. Ja hyvä puoli, ettei voi itse tehdä kuin pohjan tasoitusta.
Kattona - jos tarvitaan jännevälejä - naulalevyristikko edelleen halvin. Niin uskomattomalta kun se näyttääkin.
Petri
Oon vähän samaa mieltä kuin muutkin, liimapuu+itsekantava pelti olis mun valinta jos nyt rakentaisin. Avara, pölyä ja paskaa keräämätön rakenne ja asennuksen helppous.
Miten tuo asvaltti toimii tollasissa jatkuvasti höylättävissä paskakäytävissä? Entäs tarttuuko siihen paska talvella tiukemmin?
-
En tiedä mihin perustat olettamuksesi siitä, että naularistikko edullisin (heitto ?), mutta itse päädyin aikanaan juuri emolehmäpihatossa itsekantavaan peltiin ja pylväsrunkoon, sen asennus helppouden, nopeuden ja edullisuuden vuoksi. Ei tarvita kirvesmiesporukoita. Hyvä vaimo ja ruuvinväännin miltei riittävät.
Omaa puutavaraa ei mene muutakuin seinäjuoksuun, jos nekin ostaa ei paljoa maksa ja sekin vaiva säästyy.
Lisäksi valinnassa painoi mm se, että jos kuivittaa esim. turpeella kattotuolit melkoisia pölyn kerääjiä ja kosteus tiivistyy niihin... tosi ikävän näköisiä jo vuoden kuluttua. Pylväsrunko takaa avoimen ja avaran yläpohjan. Ennen rakentamisen aloittamista kiertelin eri pihattoja katselemassa ja vertaamassa, helppous mielytti.
Jep samaa mieltä. Katsokaa mallia täältä farmimallin sivuilta.
http://www.farmimalli.fi/user_files/files2/FTP/AtriaNauta/Suojarvi%20Mika/RENDERit.gif
Löytyykö tuosta tarkempia kuvia, aika pätevän näköinen pihatto?
-
En tiedä mihin perustat olettamuksesi siitä, että naularistikko edullisin (heitto ?), mutta itse päädyin aikanaan juuri emolehmäpihatossa itsekantavaan peltiin ja pylväsrunkoon, sen asennus helppouden, nopeuden ja edullisuuden vuoksi. Ei tarvita kirvesmiesporukoita. Hyvä vaimo ja ruuvinväännin miltei riittävät.
Lisäksi valinnassa painoi mm se, että jos kuivittaa esim. turpeella kattotuolit melkoisia pölyn kerääjiä ja kosteus tiivistyy niihin... tosi ikävän näköisiä jo vuoden kuluttua. Pylväsrunko takaa avoimen ja avaran yläpohjan. Ennen rakentamisen aloittamista kiertelin eri pihattoja katselemassa ja vertaamassa, helppous mielytti.
Kyselin peltejä, jotka olisivat pystyneet haluamaani 8 metrin jänneväliin ja oli muistaakseni jotain 40-50 euroa/m2. Jos haluaa tehtaalta antikondenssikäsittelyn alapintaan, niin melkein 10/m2 lisää. Jos on mahdollista laittaa tolppia tiheämpään, niin luultavasti neliöhinta tulee alas aika rajusti. Ja loppupelissä homman ratkaisi, että halusimme eristetyn katon. Tuon kylmähallin kattotuolien estetiikkaongelman (ja ehkä pitkän päälle myös muitakin ongelmia) allekirjoita, myös tekemisen helppouden. Kyllä meillekin seuraava rakennus (konekatos) tulee sähköpylväistä ja itsekantavasta pellistä, kun on varaa tolpittaa tiuhemmin. Ja varsinkin, kun tolpat voi haudata suoraan moreeniin ilman betonia ja niitä jäi tästä edellisestä projektista tähteeksi "riittävästi".
Petri
-
Nyt syksyllä ostin Ruukin itsekantavaa 120 B 0,9 mm sinkittyä 12 m pitkiä peltejä joiden jänneväliksi ilmoitetaan yli 5m. Hyöty neliön hinta oli 24 Euroa + rahti + kiinnityruuvit. Aikoinaan tein pihaton 5 m jaolla, sain leveät käytävät ja pylväsrunkoon portit kiinni, jos aikoo karsinoittaa pihattoa niin tuli kaksi kärpästä yhdellä lyönnillä. Pihattoni on 52 m x 20m harjakattoinen vaikka pylväsrunko onkin.
-
Farmimallin sivustolta löytyi kuva:
http://www.farmimalli.fi/user_files/files2/FTP/FarmiMalli%20Oy/WWW/KANTAVA%20PELTI/20060421%20Avajaiset%202581_1440x1080.jpg
Tuon edullisemmaksi ei voi kattorakenteet tulla!
-
Viime keväänä
plannja 111 0,72 1580 m2 mustaksi pinnoitettuna.
17,9 € per neliö sis alv, rahti, ruuvit
12,8m pisimmät, jokunen 7,5m
-
Pihattoni on 52 m x 20m harjakattoinen vaikka pylväsrunko onkin.
Laita kuva. :) Paljonko emoja ja paljonko tuli hintaa?
Tee millanen vaan mutta ei saa maksaa yli 500e/emo.
Tulee mieleen jonkinmoinen lippasysteemi ja iso jalottelutarha (1-2ha) mitä ei päällystetä.
Jos oljella kuivitat niin 8kg kuivaa olkea /d/emo.
Talvirehu sitten mielellään sänkiheinillä/olki/sr.
Emoille ei apevaunua kannata hankkia , paalisilppureista puhumattakaan. 8)
Ai niin vasikoille laitumelle väkirehuruokinta vaikkapa heinäkuusta eteenpäin, sopiva emotiheys lienee 0,3ha peltolaidunta/emo. 8)
Mulla taitaa olla sitten rajoittavana tekijänä tuo laitumien määrä. Hyvää peltolaidunta tällä hetkellä olisi vaan n. 10ha tässä lähistöllä. Loput pellot kaukana ja hajallaan. Mutta varmaan lisäruokinta säilörehupaaleilla häkkeihin laitumelle loppukesäksi toimisi myös?
Onko tuo 8kg päivässä per emo laskettu kestokuivikepohjalle?
Paljonko tuo on käytännössä? Esimerkiksi 80 emon kestokuivikepohjalla olevassa pihatossa 2 pyöröpaalia silputtua kauran olkea päivässä? Sisäruokintakauden pituus esim. 220 päivää, 2 paalia päivässä. Riittäisikö 440 paalia vuoden tarpeisiin? Olkia saisin varmasti hommattua paikallisilta viljatiloilta, ittellä kuitenkin paalain ja muut tsysteemit... Paalisilppuri olisi kyllä melko ehdoton vehje tuohon kuivittamiseen, vaikkakin melko suolaisen hintaisia.
Vinokuivikepohja varmaan vähentäisi radikaalisti kuivikkeen menekkiä, mutta tyhjennyshommaa olisi useammin, eikä varmaan sen lantavaraston rakentaminenkaan ilmasta ole. :-\
-
kuivikkeen menekkiin vaikuttaa niin moni asia että sitä ei ihan noin vaan voi laskea
sitä olkea kyllä kannattaa kerätä aina riittävästi yli omien tarpeiden periaattessa kahden vuoden pahnat tarvis olla varastossa koska vuodet on niin erillaisia...
ristikot on kyllä omasta mielestäni halvin vaihtoehto jos jänneväliä reilusti ja ei halua että kasvattamo on täys tolppia
-
Pihattoni on 52 m x 20m harjakattoinen vaikka pylväsrunko onkin.
Laita kuva. :) Paljonko emoja ja paljonko tuli hintaa?
Tee millanen vaan mutta ei saa maksaa yli 500e/emo.
Tulee mieleen jonkinmoinen lippasysteemi ja iso jalottelutarha (1-2ha) mitä ei päällystetä.
Jos oljella kuivitat niin 8kg kuivaa olkea /d/emo.
Talvirehu sitten mielellään sänkiheinillä/olki/sr.
Emoille ei apevaunua kannata hankkia , paalisilppureista puhumattakaan. 8)
Ai niin vasikoille laitumelle väkirehuruokinta vaikkapa heinäkuusta eteenpäin, sopiva emotiheys lienee 0,3ha peltolaidunta/emo. 8)
Mulla taitaa olla sitten rajoittavana tekijänä tuo laitumien määrä. Hyvää peltolaidunta tällä hetkellä olisi vaan n. 10ha tässä lähistöllä. Loput pellot kaukana ja hajallaan. Mutta varmaan lisäruokinta säilörehupaaleilla häkkeihin laitumelle loppukesäksi toimisi myös?
Onko tuo 8kg päivässä per emo laskettu kestokuivikepohjalle?
Kestokuivike tavalaan että, emoilla oli noin 12 neliöä tilaa per eläin ja sitten oli koko laumalla vapaa pääsy tarhaan mikä oli kooltaan noin 1ha ja poikima-aikaan 2ha. Tarhaakin kuivitettiin sitten pääsiäisen tienoilla viemällä olkipaaleja tantereelle niin lehmät levittelivät paalit.
Tuo 8kg vakiintui pitkän ajan kuluessa kulutukseksi, ohje on että, pihatossa voin nukkua itsekkin joten kuivituksesta ei saa, eikä kannata tinkiä.
Paalisilppuria ei tarvitse, koska kuivat olkipaalit leviävät hyvin talikollakin ja eläimet huolehtivat levityksestä itsekkin lisäksi ei tule sitä kutiavaa oljen pölyä.
Nykyään taitavat paalaimetkin olla jo silppuavia niin levitystyö onnistuu varsin hyvin.
Meillä kului kuivittamiseen käsipelillä noin 3h/viikko ja siihen kuuluu jo paalien nouto varastosta ja samalla hoitu eläinten tarkaillukin.
Paljonko tuo on käytännössä? Esimerkiksi 80 emon kestokuivikepohjalla olevassa pihatossa 2 pyöröpaalia silputtua kauran olkea päivässä? Sisäruokintakauden pituus esim. 220 päivää, 2 paalia päivässä. Riittäisikö 440 paalia vuoden tarpeisiin? Olkia saisin varmasti hommattua paikallisilta viljatiloilta, ittellä kuitenkin paalain ja muut tsysteemit... Paalisilppuri olisi kyllä melko ehdoton vehje tuohon kuivittamiseen, vaikkakin melko suolaisen hintaisia.
No nykyään 120cm kuiva ohranpehku paali painaa noin 130-150 kg eli tarvitset niitä noin 1000kpl 80 emolle, edullisempaa oljella olisi käyttää muutuvakammiosta paalaajaa ja tehdä vaikkapa 180cm paaleja, niissä on sitten tavaraakin enemmän.
Olen käynyt noita vinopohjia katsomassa ihan mielenkiinnosta ja eivät ole kyllä vakuuttaneet, paljon portteja , paalisilppuri , eläimet seisoskelevat lantaliejussa lähes mahaa myöden.
Vinokuivikepohja varmaan vähentäisi radikaalisti kuivikkeen menekkiä, mutta tyhjennyshommaa olisi useammin, eikä varmaan sen lantavaraston rakentaminenkaan ilmasta ole. :-\
Oleellisempaa on eläitä kohden oleva tila kuin se onko vinopoha vai tasainen. lantaa kertyy kestokuivikkeella talvenaikana noin 0,7-1metriä. 8)
-
Sulla on vähä sama juttu ku mullakin, vähän peltoa lähistöllä ja muut hujan hajan...Alkukesän laitumet riittävät mutta loppukesästä täytyy turvautua paaliruokintaan häkistä...Muuten hyvä systeemi mutta nykykesät niin sateisia että tahtoo mennä liejuksi. Jatkossa mulla harkinnassa siirtää kesäsyöttöäkin tuonne pihatolle, joka vielä hieman keskentekoinen mutta eläimet jo "sisällä". Pihatto on kolmeseinäinen katos, jaloittelutarha keskellä ja ruokintapöytä toisella sivulla. Emoja nykyään vajaa kolmekymmentä mutta noin neljäkymmentä maksimissaan siinä pystyy pitämään...Kuivikemenekistä ei vielä ole muuta kun noin reilun kk:n kokemus mutta siinä kolme-neljä paalia viikossa on mennyt ja eläimet ovat pysyneet puhtaana...Itsekkin ajattelin että paalisilppuri olisi pakko hankkia mutta ihan hyvin kuivitus onnistuu etukuormaimella, talikolla ja elukoiden avustamana! ;D
-
Farmimallin sivustolta löytyi kuva:
http://www.farmimalli.fi/user_files/files2/FTP/FarmiMalli%20Oy/WWW/KANTAVA%20PELTI/20060421%20Avajaiset%202581_1440x1080.jpg
Tuon edullisemmaksi ei voi kattorakenteet tulla!
Oudosti päin noi itsekantavat pellit, vai onko kyseessä välieristeellä oleva. Navetan ilmassa kun on kosteutta ja se tiivistyy kattoon, epäilen, että tässä verisiossa tiivistynyt höyry sataa alas, pellin jokaisesta alakohdasta. Jos pellit kaato suuntaa tiivistynyt höyry virtaa sisäpuolta ulos. Ehkä eristäminen estää tiivistymistä, mutta hintahan jo sitten aivan toinen. Hiukan ristiriitainen näkymä....
-
Farmimallin sivustolta löytyi kuva:
http://www.farmimalli.fi/user_files/files2/FTP/FarmiMalli%20Oy/WWW/KANTAVA%20PELTI/20060421%20Avajaiset%202581_1440x1080.jpg
Tuon edullisemmaksi ei voi kattorakenteet tulla!
Oudosti päin noi itsekantavat pellit, vai onko kyseessä välieristeellä oleva. Navetan ilmassa kun on kosteutta ja se tiivistyy kattoon, epäilen, että tässä verisiossa tiivistynyt höyry sataa alas, pellin jokaisesta alakohdasta. Jos pellit kaato suuntaa tiivistynyt höyry virtaa sisäpuolta ulos. Ehkä eristäminen estää tiivistymistä, mutta hintahan jo sitten aivan toinen. Hiukan ristiriitainen näkymä....
Katolle kertyvän lumen pitäis estää alapuolelta hikoileminen.
Keväällä tiedän kuin kävi meillä.
-
Farmimallin sivustolta löytyi kuva:
http://www.farmimalli.fi/user_files/files2/FTP/FarmiMalli%20Oy/WWW/KANTAVA%20PELTI/20060421%20Avajaiset%202581_1440x1080.jpg
Tuon edullisemmaksi ei voi kattorakenteet tulla!
Oudosti päin noi itsekantavat pellit, vai onko kyseessä välieristeellä oleva. Navetan ilmassa kun on kosteutta ja se tiivistyy kattoon, epäilen, että tässä verisiossa tiivistynyt höyry sataa alas, pellin jokaisesta alakohdasta. Jos pellit kaato suuntaa tiivistynyt höyry virtaa sisäpuolta ulos. Ehkä eristäminen estää tiivistymistä, mutta hintahan jo sitten aivan toinen. Hiukan ristiriitainen näkymä....
Ei ole eristetty...Olen käynyt kahtomassa tuota navettaa. Muistaakseni rakennuksen katto kaatoi päätyynpäin ja olikohan päässä jonkun verran peltiä toisinpäin, kai ajateltu että lumi ja vesi valuisi pois. Miten lie toiminut sitä en tiedä kun oli juuri rakennettu kun tuolla kävin
-
Farmimallin sivustolta löytyi kuva:
http://www.farmimalli.fi/user_files/files2/FTP/FarmiMalli%20Oy/WWW/KANTAVA%20PELTI/20060421%20Avajaiset%202581_1440x1080.jpg
Tuon edullisemmaksi ei voi kattorakenteet tulla!
Oudosti päin noi itsekantavat pellit, vai onko kyseessä välieristeellä oleva. Navetan ilmassa kun on kosteutta ja se tiivistyy kattoon, epäilen, että tässä verisiossa tiivistynyt höyry sataa alas, pellin jokaisesta alakohdasta. Jos pellit kaato suuntaa tiivistynyt höyry virtaa sisäpuolta ulos. Ehkä eristäminen estää tiivistymistä, mutta hintahan jo sitten aivan toinen. Hiukan ristiriitainen näkymä....
Ei ole eristetty...Olen käynyt kahtomassa tuota navettaa. Muistaakseni rakennuksen katto kaatoi päätyynpäin ja olikohan päässä jonkun verran peltiä toisinpäin, kai ajateltu että lumi ja vesi valuisi pois. Miten lie toiminut sitä en tiedä kun oli juuri rakennettu kun tuolla kävin
Tuohan vaikuttaa sinällään nerokkaalta ajatukselta. Vesi ainakin ohjautuu hallitusti toiseen päähän ja sieltä on helpompi sitten ohjata muualle kuin räystään alle. Miten te olette toteuttaneet sadevesien poiston vai annatteko vaan vapaasti pudota räystäältä maahan ilman rännejä? Kun tuppaa noissa leveemmissa eläinsuojissa olemaan lappeet niin leveitä, et ei saa vettä jäämään perinteisiin ränneihin.
Toisaalta tuo pitää lumet katolla josta ne sitten sulaa hallitusti. Tuo sisäpuolinen kondenssivesi voi olla ongelma...
-
Paljonko tarttee mitottaa tilaa per eläin jos on pelkkä erillinen kolmiseinäinen makuukatos ja jaloittelutarha jossa roukintapaikka?
-
Omat kokemukset:
Tuo makuualue+jaloittelutarha+ ruokintapaikka on kyllä ok, mutta vaatii hillittömät lietesäiliöt. Sadevesi pitää kerätä talteen. Itsellä loppu mielenkiinto siihen. Maapohjatarhalla ei pääse kuin uutisiin :-[ Kiinnostus loppui tarhan kustannuksiin.
Vinokuivike on kyllä toimiva systeemi, tosin vaatii sen lantalan. Vinokuivikepohjapihatossa ei ole haittaa tolpista, koska ainoastaan yhtä linjaa putsataan. Tarvitsee suhteessa vähiten pintalaa per eläin, kun poikimakarsinat voi erottaa irtoaidoin vinopohjalle. Toimii vähemmällä kuivikkeella ja lämpiminä aikoina myös pelkällä turpeella. Kestokuivike vaatii aikapaljon enemmän katettuja neliöitä kuin vinopohja. sillä kustannuksella rakentaa hulppean avolantalan.
Makuuparret kiinnostaisi, onko kellään kokemuksia?
-
Sellaiset makuuparret näin Kauhajoella eräässä pihatossa , pitivät ratkaisua hyvänä . Hintaa kyllä tulee . Innostus lypsykarjanpitoon alkaa mitä toimivampi pihatto on .
-
Makuuparret kiinnostaisi, onko kellään kokemuksia?
Omasta mielestä hyvät. Saa helposti pidettyä emot puhtaana pienellä kuivikemäärällä ja parsien edessäoleva tarkkailukäytävä menee vasikkapiilosta. Haittoina poikimaaikaan "puhtaantilan" puute, meillä eivät poi'i kuin vahingossa parteen. Tuon pystyy ratkaisemaan poikimakarsinalla/hyvällä tarkkailulla poikima-aikaan. Ehkä myös tuo tilan näennäinen ahtaus myös haitta. Sellaista vapaata tilaa ei ole kuin se paskakäytävä. Tuttavaperheen positiiviset kokemukset parsista lähes 30 vuoden ajalta emojen parissa vaikuttivat aikanaan ratkaisuun...
Nyt jos rakentaisin uudelleen niin parsilla tekisin.
-
Omat kokemukset:
Tuo makuualue+jaloittelutarha+ ruokintapaikka on kyllä ok, mutta vaatii hillittömät lietesäiliöt. Sadevesi pitää kerätä talteen. Itsellä loppu mielenkiinto siihen. Maapohjatarhalla ei pääse kuin uutisiin :-[ Kiinnostus loppui tarhan kustannuksiin.
Itse ajattelin tuota jaloittelutarha+makuukatos systeemiä tonne vanhan naveton taakse siten, että vanhoista laakasiiloista(tarpeettomia, koska on vallan siirrytty paaleihin) makuukatos, jota hieman ehkä laajentaisin ja jaloittelutarhan toiseen päähän katettu ruokinta pöytä. Jalottelutarhan pintaan asfaltti ja kaadot siten että sadevedet valuisi tonne vanhan naveton lantalaan jonka alla on kusisäiliö... Ja saisi vielä sulaan aikaan esim. perälevyllä tuupittua paskat jaloittelutarhasta tonne lantalaan. Makuukatos toimisi toisena lantavarastona, eli kestokuivitettuna, tyhjennys kerran vuodessa. Miltä kuulostaa?
Mites on, tartteeko tollaselle systeemille jotain ympäristölupia hommata?
-
Jalottelutarhan asfaltointi kuulostaa hyvältä . Savessa ja paskassa muhii kantasyöpymävirukset mielellään . Sorkat kuluu mikä on hyvästä . Pakkasella ei röpöläista pintaa joka rikkois sorkanpohjia . En huonona ideaasi pitäisi .
-
Omat kokemukset:
Tuo makuualue+jaloittelutarha+ ruokintapaikka on kyllä ok, mutta vaatii hillittömät lietesäiliöt. Sadevesi pitää kerätä talteen. Itsellä loppu mielenkiinto siihen. Maapohjatarhalla ei pääse kuin uutisiin :-[ Kiinnostus loppui tarhan kustannuksiin.
Itse ajattelin tuota jaloittelutarha+makuukatos systeemiä tonne vanhan naveton taakse siten, että vanhoista laakasiiloista(tarpeettomia, koska on vallan siirrytty paaleihin) makuukatos, jota hieman ehkä laajentaisin ja jaloittelutarhan toiseen päähän katettu ruokinta pöytä. Jalottelutarhan pintaan asfaltti ja kaadot siten että sadevedet valuisi tonne vanhan naveton lantalaan jonka alla on kusisäiliö... Ja saisi vielä sulaan aikaan esim. perälevyllä tuupittua paskat jaloittelutarhasta tonne lantalaan. Makuukatos toimisi toisena lantavarastona, eli kestokuivitettuna, tyhjennys kerran vuodessa. Miltä kuulostaa?
Mites on, tartteeko tollaselle systeemille jotain ympäristölupia hommata?
Onko tilavat siilot? Käy myös lantalasta.... Vallan mainiot jos katetut, koska lanta palaa kevääseen mennessä. Viereen kolmiseinäinen makuuparsi/vinopohjapihatto. Osa siilosta kuivikevarastona niin kauan kunnes täyttyy lannalla.
Tänäkin kesänä kattamattomalle laatalle on satanut niiiiin Älyttömästi kuutioita että huh huh. Saap aina olla levittämässä ja pakkaamassa peltoja. Ei etes ravinteita. Emot vois päästää katon alta uudelleen "laitumille", kun maa jäätyy.
Kysy kunnasta ympäristölupa asiaa. Tavat vaihtelee. Yli 60 emoa tarvitsee kunnan luvan.
-
Farmimallin sivustolta löytyi kuva:
http://www.farmimalli.fi/user_files/files2/FTP/FarmiMalli%20Oy/WWW/KANTAVA%20PELTI/20060421%20Avajaiset%202581_1440x1080.jpg
Tuon edullisemmaksi ei voi kattorakenteet tulla!
Oudosti päin noi itsekantavat pellit, vai onko kyseessä välieristeellä oleva. Navetan ilmassa kun on kosteutta ja se tiivistyy kattoon, epäilen, että tässä verisiossa tiivistynyt höyry sataa alas, pellin jokaisesta alakohdasta. Jos pellit kaato suuntaa tiivistynyt höyry virtaa sisäpuolta ulos. Ehkä eristäminen estää tiivistymistä, mutta hintahan jo sitten aivan toinen. Hiukan ristiriitainen näkymä....
Ei ole eristetty...Olen käynyt kahtomassa tuota navettaa. Muistaakseni rakennuksen katto kaatoi päätyynpäin ja olikohan päässä jonkun verran peltiä toisinpäin, kai ajateltu että lumi ja vesi valuisi pois. Miten lie toiminut sitä en tiedä kun oli juuri rakennettu kun tuolla kävin
Tuohan vaikuttaa sinällään nerokkaalta ajatukselta. Vesi ainakin ohjautuu hallitusti toiseen päähän ja sieltä on helpompi sitten ohjata muualle kuin räystään alle. Miten te olette toteuttaneet sadevesien poiston vai annatteko vaan vapaasti pudota räystäältä maahan ilman rännejä? Kun tuppaa noissa leveemmissa eläinsuojissa olemaan lappeet niin leveitä, et ei saa vettä jäämään perinteisiin ränneihin.
Toisaalta tuo pitää lumet katolla josta ne sitten sulaa hallitusti. Tuo sisäpuolinen kondenssivesi voi olla ongelma...
Maahan putoaa sadevedet. Pihassa salaojaputkia, kunnon sorastus ja pintavesikaivo, johon salaojat johdetaan.
Pintamateriaalina 55mm murske, ettei lähde veden matkaan. Vietto paikka.
Piha muotoiltu viettämään pintavesikaivoon.
Vettä tulee päädystä aivan järkyttävät määrät kunnon sateella.
Oikeastaan ainut huono puoli on seinän kastuminen tuulella. Tosin kuivaa nopeesti kun on harvalautaa.
-
Mites toi turve kuivikkeena, jos ei laita olkea laisinkaan? Toi maakuuhallisysteemikö ei voisi toimia lainkaan? Onko oltava välttämättä asfaltoitu jaloittelutarha vai onko mahdollista pärjätä ilman?
-
Mites toi turve kuivikkeena, jos ei laita olkea laisinkaan? Toi maakuuhallisysteemikö ei voisi toimia lainkaan? Onko oltava välttämättä asfaltoitu jaloittelutarha vai onko mahdollista pärjätä ilman?
Törkeen kallista pelkkä turpeen käyttö. Jos siis täyttöpohjaa meinaat väsätä niin pelkällä turpeella ei varmaan saa pohjalle kantavuutta, ts. ämylit rypevät turvevellissä vaikka napaansa myöten? Näin muistelen tutun haastelleen aikoja sitten.
Jos teet jotain jaloittelutarhaa niin siinä pitää olla sellainen pohjaratkaisu mistä voit kolata paskat pois. Pärjäähän sitä ilman asvaltointia, mutta huomaat jossain vaiheessa sateisen jakson jälkeen et jaloittelutarhassasi on melko siivo ja sitä ei pysty puhdistamaan.
-
Mites toi turve kuivikkeena, jos ei laita olkea laisinkaan? Toi maakuuhallisysteemikö ei voisi toimia lainkaan? Onko oltava välttämättä asfaltoitu jaloittelutarha vai onko mahdollista pärjätä ilman?
Minun mielestä, ne voi kuivittaa vaikka heinällä, olki on myös halvempi kuin turve.
Anna niiden jalotella ulkona, pistä sinne suola ja kivennäispaloja, ehkä myös juomakuppi, niin sontaa ei kerry sisään niin paljon ...
Parin hehtaarin talvitarha, niin sontaa on yhdessä paikkaa paljon vähempi.
-
Omat kokemukset:
Tuo makuualue+jaloittelutarha+ ruokintapaikka on kyllä ok, mutta vaatii hillittömät lietesäiliöt. Sadevesi pitää kerätä talteen. Itsellä loppu mielenkiinto siihen. Maapohjatarhalla ei pääse kuin uutisiin :-[ Kiinnostus loppui tarhan kustannuksiin.
Itse ajattelin tuota jaloittelutarha+makuukatos systeemiä tonne vanhan naveton taakse siten, että vanhoista laakasiiloista(tarpeettomia, koska on vallan siirrytty paaleihin) makuukatos, jota hieman ehkä laajentaisin ja jaloittelutarhan toiseen päähän katettu ruokinta pöytä. Jalottelutarhan pintaan asfaltti ja kaadot siten että sadevedet valuisi tonne vanhan naveton lantalaan jonka alla on kusisäiliö... Ja saisi vielä sulaan aikaan esim. perälevyllä tuupittua paskat jaloittelutarhasta tonne lantalaan. Makuukatos toimisi toisena lantavarastona, eli kestokuivitettuna, tyhjennys kerran vuodessa. Miltä kuulostaa?
Mites on, tartteeko tollaselle systeemille jotain ympäristölupia hommata?
Meillä justiin tuommonen systeemi käytössä. Kuulostaa hyvältä ratkasulta tuo lanta homma. Jos vielä laitat lietekuilun tarhaan johon liete ja sadevedet voivat valua, niin säästät työtä melkosesti. Tietysti jos siinä lantalassa on hyvä ja toimiva systeemi nesteiden erotusta varten, niin tuo kuilu on tarpeeton. Olis hyvä saada nesteet pois sieltä "kuivalantalasta". Ennen kovia pakkasia kannattaa kuilua tyhjentää ettei jäädy. Näin varmistetaan keväällä sulamisvesien pois pääsy tarhasta. Rehua, heinää ja muuta kiinteämpää tavaraa sisältävät lannat on hyvä vetää sitten lantalaan.
-
... sontaa ei kerry sisään niin paljon ...
Parin hehtaarin talvitarha, niin sontaa on yhdessä paikkaa paljon vähempi.
Mutta tuosta tulee kyllä sellainen fosforipommi ympäristöön, millaisia tutkitusti hevosten ulkotarhat ovat. Ja eikös sonnan paikka ole takaisin pellolla?
Petri
-
jalottelutarhassa on se puoli että sitä sadevettä tulee sitten ihan tolkuttomasti ja se vaatii lietesäiliöiltä kokoa
turhauttavaa ajaa ravinnetonta kusta pellolle
mutta jos välttämättä haluaa sen jalottelutarhan tehdä niin muutama vinkki
jos teet sinne kaivot niin riittävän suuret putket siitä säiliöön 300mm liikaa pieni
kaatoja maltillisesti kovalla sateella kerää kiinteetä tavaraa kaivon päälle ja ritilät tukossa
toki sen puuron voi päästää avaamalla kaivonkannen mutta riskinä tukkeutuminen jos putki turhan pieni
ja tasasella tarhalla nesteiden imeyttäminen turpeeseen helpompaa
itse en enään tekisi jalottelutarhaa koska se on suuritöinen ainaskin näin märkinä vuosina ja toiseksi sitä kusta tulee tolkuttomat määrät ja senkään pellolle ajo ei ole ilmasta
parempana vaihtoehtona olisi reippaasti leveämpi lantakäytävä
-
jalottelutarhassa on se puoli että sitä sadevettä tulee sitten ihan tolkuttomasti ja se vaatii lietesäiliöiltä kokoa
itse en enään tekisi jalottelutarhaa koska se on suuritöinen ainaskin näin märkinä vuosina ja toiseksi sitä kusta tulee tolkuttomat määrät ja senkään pellolle ajo ei ole ilmasta
parempana vaihtoehtona olisi reippaasti leveämpi lantakäytävä
Juurikin
samat ajatukset oli uuden navetan suunnitteluvaiheessa. Tarha lähti pois alkuvaiheessa ja lantakäytävästä tuli 5m.
Vanhan pikkupihaton yhteydessä oli jaloittelutarha n. 250 m2. Ruokinta oli makuualueen yhteydessä eli katon alla. Oli tehty niin kauan aikaa sitten et riitti hiekkapinta joka vaihdettiin joka kolmas vuosi.
Eihän se toiminut alkuunkaan. Puhdistaminen vaikeaa ellei jopa mahdotonta, paskavesiä valui pitkin pihaa. Näyttikin vielä pahalta kun eläimet seisoi vetelässä hiekassa.
Tarha purettiin pois ja ensi kesänä tehdään pienempi, varmaan joku 80 m2 kiinteäpohjainen johon katto, itsekantavasta luonnollisesti.
-
Vieläkin löytyy yksi ulkotarhaa kokeillut. Jos pitää säästää, niin Suomen nykyisessä ilmastossa vesikattoon kannattaa satsata ja seinissä säästää. Lappalaisen Marko on hyvän kasvattamon jäljillä tuossa Inkereen projektissa:
https://www.lso.fi/attachments/jokasorkka/2006/jokasorkka_10_06.pdf
Okra-aikaan esiteltiin Lankisen tilan kasvattamoja Oripäässä. Siellä on takaseinän alaosa betonia, sen korkuinen ettei sonni loikkaa yli, mutta kuivike voidaan nostaa kurottajalla yli. Etuseinää ei ole. Talveksi takaseinään on verkko, mutta jos sijoittelu on onnistunut, uskon ettei sitäkään tarvita. Betoni suojaa kuitenkin suoralta tuulelta. No, perhana löytyyhän sekin netistä:
http://www.digipaper.fi/agrimarket/20801/index.php?pgnumb=33
Lankisella muuten oli muinoin emoilla makuuparret+raapat, osaavat varmasti kertoa kokemuksia. Käsittääkseni käsityötä siinä systeemissä tulee jonkin verran? Toisaalta sinne oli kesällä tekeillä myös makuukumpu+ruokintapöytä pihvivasikoiden syysruuhkan ajaksi. Lienee ollut hieman kosteaa?
Vinokuivikepohja käyttää kuivikkeen tehokkaasti kun se pyöritellään likaiseksi kunnolla joka puolelta. Lämpimällä ajalla kestokuivikkeen palaminen voi olla tukalaa eläimille. Lantakäytävän vinopohja täyttää nopeasti, joten esillä ollut jaloittelutilan lisääminen siihen voi olla ihan hyvä ratkaisu.
Itsellä on 220 neliön täytepohjaiset makuukamarit vanhan navetan tiloissa ja 300 neliön betonilattiainen tarha taivasalla. Sitä ympäröi ruokintakourut, joiden yllä on pieni katoksenlärpäke. Lattia viettää 1% kohti alla olevaa 50 motin kaivoa /lypsykarja-ajan peruja. Siitä pumpataan 750 motin kumialtaaseen, johon valuu myös 250 neliön avoimen kuivalantalan vedet. Tämä viimeinen on hyvä juttu, tarhan liejun kun saa lantalaan, se valuttaa itsekseen irtovedet pois.
Eläimet nauttivat ulkoilmasta, mutta kärsivät liejusta. Toukokuussa oli kuivaa ja sonnit oppivat makaamaan ulkona. Rehuteon myötä kun alkoi sateet, makasivat edelleen ulkona, vasta marraskuulla viimeiset hoksasivat, että voisi sitä sisällekin. Ovat sitten Paskaisia isolla Peellä. Toisen, katetun navetan kautta niitä puhdistellaan teuraaksi.
Lypsy-parsinavetan jaloitteluvaatimus ei kuulemma täyty jos tarha on katettu. :-*
-
Tuskin kaikkia tarhan sadevesiä vaaditaan keräämään nykyisinkään? 2002 riitti saostuskaivo minkä kautta vedet lasketaan pellolle, ja kiinteämpi aines kaivosta lietekärryllä. :P
-
Tuskin kaikkia tarhan sadevesiä vaaditaan keräämään nykyisinkään? 2002 riitti saostuskaivo minkä kautta vedet lasketaan pellolle, ja kiinteämpi aines kaivosta lietekärryllä. :P
Mulla on juomavesikaivo siinä pellolla 50 m päässä. Hieman toiseen suuntaan olevaan pellon nurkkaan kyllä pumppailen sulaan aikaan toisen avolantalan vesiä, varsinkin kun ko lantala on usein lannaton.
-
Tuskin kaikkia tarhan sadevesiä vaaditaan keräämään nykyisinkään? 2002 riitti saostuskaivo minkä kautta vedet lasketaan pellolle, ja kiinteämpi aines kaivosta lietekärryllä. :P
vaaditaan jos ollaan pohjavesialueella
-
Mites toi turve kuivikkeena, jos ei laita olkea laisinkaan? Toi maakuuhallisysteemikö ei voisi toimia lainkaan? Onko oltava välttämättä asfaltoitu jaloittelutarha vai onko mahdollista pärjätä ilman?
Onhan se mahdollista, mutta sen pitää olla vaan riittävän iso.
-
Paljonko emoja pystyis pitään tälläsessä systeemissä: Kolmeen osastoon väliseinin jaettu makuuhalli yhteensä noin 250m2, jonka edessä n. 320m2 asfaltoitu jalottelutarha, jossa kauimmaisella reunalla katettu ruokintapöytä.
-
Paljonko emoja pystyis pitään tälläsessä systeemissä: Kolmeen osastoon väliseinin jaettu makuuhalli yhteensä noin 250m2, jonka edessä n. 320m2 asfaltoitu jalottelutarha, jossa kauimmaisella reunalla katettu ruokintapöytä.
Jos jätät ne väliseinät pois, niin 30 emoa ja jos pidät ne väliseinät niin 24 emoa.
-
niitä väliseinii ei oo kyl mitään järkee laittaa tulee tolkuttoman pieniä ryhmiä
30-40 emoa siinä pystyy pitämään
-
Miks ei saa olla tolppia ????
mihis laitat aidat kiinni? meil on 4,5x4,5 ruudussa tolppia. Väliin vain portit voi siirellä aitoja mielin määrin tarpeen mukaan.
-
niitä väliseinii ei oo kyl mitään järkee laittaa tulee tolkuttoman pieniä ryhmiä
30-40 emoa siinä pystyy pitämään
Juu en niitä laittaisikaan, mutta ne kun sattuu olemaan jo valmiina ja ovat kantavaa rakennetta, joten niitä ei pysty purkamaankaan. Ne on vanhoja katettuja laakasiiloja, ne olis tossa valmiina niin aattelin et jos sais hyödynnettyä kun ovat nyt melko tarpeettomia kun on siirrytty kokonaan paaleihin. Ite kans aattelin että joku 35 olis maksimi, sillon jäis n. 7m2 makuualuetta per emo. Paljonko ootte yleensä mitottanut?
-
niitä väliseinii ei oo kyl mitään järkee laittaa tulee tolkuttoman pieniä ryhmiä
30-40 emoa siinä pystyy pitämään
Juu en niitä laittaisikaan, mutta ne kun sattuu olemaan jo valmiina ja ovat kantavaa rakennetta, joten niitä ei pysty purkamaankaan. Ne on vanhoja katettuja laakasiiloja, ne olis tossa valmiina niin aattelin et jos sais hyödynnettyä kun ovat nyt melko tarpeettomia kun on siirrytty kokonaan paaleihin. Ite kans aattelin että joku 35 olis maksimi, sillon jäis n. 7m2 makuualuetta per emo. Paljonko ootte yleensä mitottanut?
Mitä rotua olet ajatellut ???
-
Ite kans aattelin että joku 35 olis maksimi, sillon jäis n. 7m2 makuualuetta per emo. Paljonko ootte yleensä mitottanut?
Ei minusta kannata ainakaan alle 7 m2 mennä kuivitetussa alassa per emo. Rupee kuiviketta kulumaan...
-
Juu en niitä laittaisikaan, mutta ne kun sattuu olemaan jo valmiina ja ovat kantavaa rakennetta, joten niitä ei pysty purkamaankaan. Ne on vanhoja katettuja laakasiiloja, ne olis tossa valmiina niin aattelin et jos sais hyödynnettyä kun ovat nyt melko tarpeettomia kun on siirrytty kokonaan paaleihin. Ite kans aattelin että joku 35 olis maksimi, sillon jäis n. 7m2 makuualuetta per emo. Paljonko ootte yleensä mitottanut?
[/quote]
Tuommonen siilon mallinen(pitkä, kapea ja vain toisesta päästä auki oleva) makuualue on hankala emojen kannalta. Aremmat emot eivät välttämättä uskalla mennä makuuhalliin ollenkaan tai vastaavasti tulla sieltä pois, jos keulilla makaa valtikkaita. Tietysti ryhmäjaolla tuota ongelmaa voi pienentää.
Tuli vaan mieleen, että voisko makuualueen toteuttaa siten, että kaikki siilot olis yhtä aluetta. Elikkäs kaikki emot pääsisivät niin halutessaan kaikkiin osastoihin makaamaan. Väliseiniä ei tarviis purkaa, ehkä siilon perältä leikkais elementin pois emojen ja tarkkailijan kulkua helpottamaan.
Itellä makuuhallissa tilaa reilu 8 m2/emo. Joskus ollu vähemmänkin, sillon tarvii kuivittaa enemmän ja muutamat aremmat emot makaavat sillon tarhassa. Sinnekin on kyllä järjestetty makuualuetta, mutta saishan ne makoilla siellä hallissa.
-
Itsellä hallissa makuualuetta n 4m2 emo joka aivan liian vähän mutta eipä ne sitä tarvitsekkaan kuin sadesäällä, muuten makaavat kummulla tarhassa... makuupaikaksi olisi ihan hyvä tollainen tolppien varaan tehty katos josta emot pääsee poistumaan joka suuntaan jonka alle makuukumpu muodostuisi.
-
Juu en niitä laittaisikaan, mutta ne kun sattuu olemaan jo valmiina ja ovat
Tuommonen siilon mallinen(pitkä, kapea ja vain toisesta päästä auki oleva) makuualue on hankala emojen kannalta. Aremmat emot eivät välttämättä uskalla mennä makuuhalliin ollenkaan tai vastaavasti tulla sieltä pois, jos keulilla makaa valtikkaita. Tietysti ryhmäjaolla tuota ongelmaa voi pienentää.
Tuli vaan mieleen, että voisko makuualueen toteuttaa siten, että kaikki siilot olis yhtä aluetta. Elikkäs kaikki emot pääsisivät niin halutessaan kaikkiin osastoihin makaamaan. Väliseiniä ei tarviis purkaa, ehkä siilon perältä leikkais elementin pois emojen ja tarkkailijan kulkua helpottamaan.
Itellä makuuhallissa tilaa reilu 8 m2/emo. Joskus ollu vähemmänkin, sillon tarvii kuivittaa enemmän ja muutamat aremmat emot makaavat sillon tarhassa. Sinnekin on kyllä järjestetty makuualuetta, mutta saishan ne makoilla siellä hallissa.
Juuri niin ajattelin itsekin, että kaikki pääsevät halutessaan mihin osastoon vain. Tossa hienossa ;D kuvassa hahmottuu toi mun idea paremmin:
(http://img99.imageshack.us/img99/5287/pihattojrkeilych2.jpg)
Tollanen systeemi varmaan ens kesäksi täytyy värkkäillä ainakin nyt, että alkuun pääsee. Myöhemmin sitten jos täytyy saada enemmän eläimiä niin teen kokonaan uuden rakennuksen noille emoille.
Mitä rotua olet ajatellut ???
Noo, aika kirjavaa ryhmää... Löytyy vähän joka sorttia ;D
-
Juuri niin ajattelin itsekin, että kaikki pääsevät halutessaan mihin osastoon vain. Tossa hienossa ;D kuvassa hahmottuu toi mun idea paremmin:
(http://img99.imageshack.us/img99/5287/pihattojrkeilych2.jpg)
Tollanen systeemi varmaan ens kesäksi täytyy värkkäillä ainakin nyt, että alkuun pääsee. Myöhemmin sitten jos täytyy saada enemmän eläimiä niin teen kokonaan uuden rakennuksen noille emoille.
Joo, ihan toimivan tuntunen ratkaisu. Samalla tyylillä meilläkin. Jos sulla ei vielä ole "tarhassa" pinnoitusta, niin mieti valmiiksi mihin suuntaan teet kaadot johon sade- yms. vedet valuu. Ja tee valmiiksi riittävän suuri keruukaivo tms. systeemi. Omassa tarhassa huomannut, että kaatoja ei kannata tehdä ruokintapaikalle päin. Onko sulla lähellä muita elukkatiloja johon voisi ottaa erilleen poikkeavat yksilöt? Poikima-aikaan ja vasujen vieroitus aikaan lisätilaa tarvitaan. Ja sarvet luonnollisestikin pitäs katkasta jos niitä sattuu olemaan.
-
Joo, ihan toimivan tuntunen ratkaisu. Samalla tyylillä meilläkin. Jos sulla ei vielä ole "tarhassa" pinnoitusta, niin mieti valmiiksi mihin suuntaan teet kaadot johon sade- yms. vedet valuu. Ja tee valmiiksi riittävän suuri keruukaivo tms. systeemi. Omassa tarhassa huomannut, että kaatoja ei kannata tehdä ruokintapaikalle päin. Onko sulla lähellä muita elukkatiloja johon voisi ottaa erilleen poikkeavat yksilöt? Poikima-aikaan ja vasujen vieroitus aikaan lisätilaa tarvitaan. Ja sarvet luonnollisestikin pitäs katkasta jos niitä sattuu olemaan.
Tossa tulevien makuuhallien vasemmalla puolella on naveton kuivalantala jonka alla kusisäiliö. Sinne vois sitte perälevyllä kolata tarhan puhtaaksi ja vedet valuis sinne kun kaadot tekee oikein. Ja tosiaan tossa on toi parsinavetto ihan vieressä jossa kyllä tarvittaessa tilaa...
Koko ajan mielessä kuitenkin olis, että olisko sittenkin parempi tehdä laakista vaan kunnolliset systeemit. Onko kellään nyt heittää faktaa näistä uusista pihattorakennuksista...
1. 80 emon pihatto ilmeisesti pienin investointitukikelpoinen?
2. Jos pihaton tekis ens vuonna, niin kauanko aikaa hommata ne 80 emoa?
3. Minkälaisen pihaton SINÄ tekisit juuri nyt 80 emolehmälle?
-
[
Koko ajan mielessä kuitenkin olis, että olisko sittenkin parempi tehdä laakista vaan kunnolliset systeemit. Onko kellään nyt heittää faktaa näistä uusista pihattorakennuksista...
1. 80 emon pihatto ilmeisesti pienin investointitukikelpoinen?
2. Jos pihaton tekis ens vuonna, niin kauanko aikaa hommata ne 80 emoa?
3. Minkälaisen pihaton SINÄ tekisit juuri nyt 80 emolehmälle?
[/quote]
Mulla on semmonen kutina, että kannattaisiko kuitenkin tehdä tuon alkuperäisen suunnitelman mukaan, elikkäs ei vielä uutta rakentamaan. Vaikkakin nythän sitä pitäisi rakentaa tai ainakin aloittaa suunnittelu.
Itse aloiteltiin kanssa tilapäis rakennelmissa ja saatiin hyvää oppia emo hommasta siinä samalla. Samaan aikaan vois sitten jatkaa uuden suunnittelua ja tiedon keruuta, sehän tiedetään mitä syntyy kun kiireellä tekee. Kyllä tuolle systeemille käyttöä löytyy jos vaikka joskus rakennatkin uuden hallin.
-
[
Koko ajan mielessä kuitenkin olis, että olisko sittenkin parempi tehdä laakista vaan kunnolliset systeemit. Onko kellään nyt heittää faktaa näistä uusista pihattorakennuksista...
1. 80 emon pihatto ilmeisesti pienin investointitukikelpoinen?
2. Jos pihaton tekis ens vuonna, niin kauanko aikaa hommata ne 80 emoa?
3. Minkälaisen pihaton SINÄ tekisit juuri nyt 80 emolehmälle?
Mulla on semmonen kutina, että kannattaisiko kuitenkin tehdä tuon alkuperäisen suunnitelman mukaan, elikkäs ei vielä uutta rakentamaan. Vaikkakin nythän sitä pitäisi rakentaa tai ainakin aloittaa suunnittelu.
Itse aloiteltiin kanssa tilapäis rakennelmissa ja saatiin hyvää oppia emo hommasta siinä samalla. Samaan aikaan vois sitten jatkaa uuden suunnittelua ja tiedon keruuta, sehän tiedetään mitä syntyy kun kiireellä tekee. Kyllä tuolle systeemille käyttöä löytyy jos vaikka joskus rakennatkin uuden hallin.
[/quote]
Kyllä minäkin olisin sitä mieltä että kannattaisi aloittaa tuossa systeemissä ja hommata niitä eläimiä ja kokemuksia emolehmätuotannosta. Tuohan on ihan huippusysteemi emohommaan ja kun sen saa aikaan vielä vähäisin panostuksin. Sitä kyllä kannattaisi miettiä että voisiko tuossakin jakaa emot vähintään kahteen ruokintaryhmään, nimittäin aina tahtoo olla joukossa niitä laihempia ja arempia eläimiä jotka eivät välttämättä pääse syömään kunnolla jos kaikki samassa. Tuohon kun hommaat aluksi 40 emoa+ tarvittavat sonnit niin sitten voit miettiä että vieläkö haluaa rakentaa "miljoonahallia" emolehmille. Ja voihan sitä toki samalla suunnitella ja kierrellä katsomassa toiminnassa olevia rakennuksia ja systeemejä.
-
Joo, ihan toimivan tuntunen ratkaisu. Samalla tyylillä meilläkin. Jos sulla ei vielä ole "tarhassa" pinnoitusta, niin mieti valmiiksi mihin suuntaan teet kaadot johon sade- yms. vedet valuu. Ja tee valmiiksi riittävän suuri keruukaivo tms. systeemi. Omassa tarhassa huomannut, että kaatoja ei kannata tehdä ruokintapaikalle päin. Onko sulla lähellä muita elukkatiloja johon voisi ottaa erilleen poikkeavat yksilöt? Poikima-aikaan ja vasujen vieroitus aikaan lisätilaa tarvitaan. Ja sarvet luonnollisestikin pitäs katkasta jos niitä sattuu olemaan.
Tossa tulevien makuuhallien vasemmalla puolella on naveton kuivalantala jonka alla kusisäiliö. Sinne vois sitte perälevyllä kolata tarhan puhtaaksi ja vedet valuis sinne kun kaadot tekee oikein. Ja tosiaan tossa on toi parsinavetto ihan vieressä jossa kyllä tarvittaessa tilaa...
Koko ajan mielessä kuitenkin olis, että olisko sittenkin parempi tehdä laakista vaan kunnolliset systeemit. Onko kellään nyt heittää faktaa näistä uusista pihattorakennuksista...
1. 80 emon pihatto ilmeisesti pienin investointitukikelpoinen?
2. Jos pihaton tekis ens vuonna, niin kauanko aikaa hommata ne 80 emoa?
3. Minkälaisen pihaton SINÄ tekisit juuri nyt 80 emolehmälle?
Mikäli minä olisin liikkeellä ...
Niin ensiksi hommaisin ne 80 emoa ja vasta sitten tekisin pihaton, eli ennenkuin ottaisin velkaa pihattoa varten tai laittaisin edes omiakaan rahoja likoon, niin hommaisin karjan, koska siitä ne tulot tulee, lihana tai tukina.
Hommaisin vain halvimmat emot, mitä markkinoilta löytyy, niin että karja on kuoletettu ennenkuin investointeja aletaan tekemään.
-
Hommaisin vain halvimmat emot, mitä markkinoilta löytyy, niin että karja on kuoletettu ennenkuin investointeja aletaan tekemään.
Näin se homma etenee tai sitten ei. ;D
Mikä ***** amatööri sinä emo-heikki oikein olet? >:( ???
Näin minä tein.
-
Hommaisin vain halvimmat emot, mitä markkinoilta löytyy, niin että karja on kuoletettu ennenkuin investointeja aletaan tekemään.
Näin se homma etenee tai sitten ei. ;D
Mikä ***** amatööri sinä emo-heikki oikein olet? >:( ???
Näin minä tein.
Pohjoisessa näitä neropatteja kuulemma on. Ai sä oot niitä. Nyttemmin huomanneet, että halapa ei pelaakkaan... Kuultu muuten useamman suusta ja ilman Lapin lisää. ;D
Sitten se on ties kenen syy, kun on sata "halpaa" emolehmää "hangessa" poikimassa ja raatoa menee pinoon nopeammin kuin ehtii kissaa sanoa... ;D
Voi sulo vilen... voi tuska.
meillä tehtiin kylmäpihatto emoille, 108 eläintä uudella puolella nyt ja 36 vanhalla puolella.
vieskanelementin halli, dan-egtvedin makuuparsi kalusteet ja strangon raappa poistaa lannat.
ei emoja hankeen kiitos.
navetta maksoi "hieman" enemmän ku sen max 500 e/emo, onpahan ainakin hyvät olot arvokkailla tuotanto eläimillä.
-
Hommaisin vain halvimmat emot, mitä markkinoilta löytyy, niin että karja on kuoletettu ennenkuin investointeja aletaan tekemään.
Näin se homma etenee tai sitten ei. ;D
Mikä ***** amatööri sinä emo-heikki oikein olet? >:( ???
Näin minä tein.
Pohjoisessa näitä neropatteja kuulemma on. Ai sä oot niitä. Nyttemmin huomanneet, että halapa ei pelaakkaan... Kuultu muuten useamman suusta ja ilman Lapin lisää. ;D
Sitten se on ties kenen syy, kun on sata "halpaa" emolehmää "hangessa" poikimassa ja raatoa menee pinoon nopeammin kuin ehtii kissaa sanoa... ;D
Voi sulo vilen... voi tuska.
Eiköhän nyt joka tilalta sen verran rakennuskantaa löydy, ettei emojen tarvitse hankeen poikia.
En minä nyt niin tarkoittanut, että ne emot johonkin metsään laitetaan.
Lihantuotannossa näille "roduille", annetaan aivan liian suuri painoarvo, kyllä se lopullinen tuotta on suunnilleen sama, olis sitten Herfordi ja Charolais rotuiset emot, tai mikä tahansa muukin rotu.
Se on tietenkin eri asia, jos tarkoitus on myydä "jalostuseläimiä" ns. "jalostuskarjasta" helvetin kovaan hintaan.
-
Hyvistä eläimistä joutuu maksamaan kaksinkertaisen hinnan vähintään. Samalla rahalla saa puolta pienemmän karjan. Ja puolta pienemmät tuet. On halvemmilla eläimillä vähän enemmän varaa karsia.
LUOLAMIES tekee velkaa ja rakentaa pihaton ja muutkin tilat ja rupeaa sitten etsimään sinne huippuemoja joilla saa sitten tuon pihatonlainan ja korot maksettua. Sanotaan nyt vaikka 50kpl ja tekee niihin vielä lainaa reipas 60t.
TOSIMIES hankkii lauman välityseläimiä teurastamon eläinluotolla ja rakentaa niitten tuotolla ilman suuria lainoja. Sanotaan että sadan eläimen lihakarjan josta myy (karsii) teuraaksi sellaiset 50 jos ei enempää viitsi pitää.
LUOLAMIES elää velkavankeudessa lopun ikäänsä jollei sitten saa myytyä jalostuseläimiksi eläimiään. Tai rupea kulkemaan töissä.
TOSIMIES saa yksinkertaisen ja tarkoituksenmukaisen pihattonsa valmiiksi, löytää kauniin pyöreän leskirouvan ja elää onnellisena elämänsä loppuun asti rauhassa yönsä nukkuen koska hänen eläintensä hinta ei putoa mihinkään niin kauan kun lihaa syödään.
-
Hyvistä eläimistä joutuu maksamaan kaksinkertaisen hinnan vähintään. Samalla rahalla saa puolta pienemmän karjan. Ja puolta pienemmät tuet. On halvemmilla eläimillä vähän enemmän varaa karsia.
LUOLAMIES tekee velkaa ja rakentaa pihaton ja muutkin tilat ja rupeaa sitten etsimään sinne huippuemoja joilla saa sitten tuon pihatonlainan ja korot maksettua. Sanotaan nyt vaikka 50kpl ja tekee niihin vielä lainaa reipas 60t.
TOSIMIES hankkii lauman välityseläimiä teurastamon eläinluotolla ja rakentaa niitten tuotolla ilman suuria lainoja. Sanotaan että sadan eläimen lihakarjan josta myy (karsii) teuraaksi sellaiset 50 jos ei enempää viitsi pitää.
LUOLAMIES elää velkavankeudessa lopun ikäänsä jollei sitten saa myytyä jalostuseläimiksi eläimiään. Tai rupea kulkemaan töissä.
TOSIMIES saa yksinkertaisen ja tarkoituksenmukaisen pihattonsa valmiiksi, löytää kauniin pyöreän leskirouvan ja elää onnellisena elämänsä loppuun asti rauhassa yönsä nukkuen koska hänen eläintensä hinta ei putoa mihinkään niin kauan kun lihaa syödään.
hiljaa hyvä tulee juu.. meillä on suurin osa karjasta risteytys emoja, nyt ostettiin 30 kantavaa hiehoa että saatais uusi puoli täyteen. uudet hiehot ovat hf ja si/hf, muutama ab tuli myös.
tavoitteena että joskus puolet eläimistä puhtaita hf ja loput sitten si/hf risteytyksiä.
jokaisella on omat mieltymykset rotujen suhteen ja mielipiteet rakentamisesta, se meille suotakoon.
jokaisessa meissä elää kumminkin TOSILUOLAMIES..
-
Mulla on semmonen kutina, että kannattaisiko kuitenkin tehdä tuon alkuperäisen suunnitelman mukaan, elikkäs ei vielä uutta rakentamaan. Vaikkakin nythän sitä pitäisi rakentaa tai ainakin aloittaa suunnittelu.
Itse aloiteltiin kanssa tilapäis rakennelmissa ja saatiin hyvää oppia emo hommasta siinä samalla. Samaan aikaan vois sitten jatkaa uuden suunnittelua ja tiedon keruuta, sehän tiedetään mitä syntyy kun kiireellä tekee. Kyllä tuolle systeemille käyttöä löytyy jos vaikka joskus rakennatkin uuden hallin.
Kyllä minäkin olisin sitä mieltä että kannattaisi aloittaa tuossa systeemissä ja hommata niitä eläimiä ja kokemuksia emolehmätuotannosta. Tuohan on ihan huippusysteemi emohommaan ja kun sen saa aikaan vielä vähäisin panostuksin. Sitä kyllä kannattaisi miettiä että voisiko tuossakin jakaa emot vähintään kahteen ruokintaryhmään, nimittäin aina tahtoo olla joukossa niitä laihempia ja arempia eläimiä jotka eivät välttämättä pääse syömään kunnolla jos kaikki samassa. Tuohon kun hommaat aluksi 40 emoa+ tarvittavat sonnit niin sitten voit miettiä että vieläkö haluaa rakentaa "miljoonahallia" emolehmille. Ja voihan sitä toki samalla suunnitella ja kierrellä katsomassa toiminnassa olevia rakennuksia ja systeemejä.
Juu kyllä mäkin nyt tulin siihen tulokseen, että tolla mennään nyt ainakin muutama vuosi ja kattellaan sitte uudestaan, että onko laajentamishaluja... ;D
Sen verta ajattelin muutella tota aikaisempaa suunnitelmaa, että noita siiloja jatkan vielä sen verran, että saan tonne makuukamareihin yhteensä sen 300m2, joka riittää sitten 40 emolle ja vastaavasti jalottelutarha saa jäädä pienemmäksi eli alle 300m2, jolloin tota sadevettä ei kertyisi niin saatanasti...
Mites muistan jostain lukeneeni, tosta ruokintapöydän mitoituksesta, että 80cm per emo? Eli 40 emolle se tekis 32m? Onko liikaa?
-
Ei oo liikaa, paremmin pystyy säännösteleen rehun antoa, kun kaikki mahtuu syömään kerralla. Metri/emo, ei varmaan liioittelua olis sekään.
-
Mulla on semmonen kutina, että kannattaisiko kuitenkin tehdä tuon alkuperäisen suunnitelman mukaan, elikkäs ei vielä uutta rakentamaan. Vaikkakin nythän sitä pitäisi rakentaa tai ainakin aloittaa suunnittelu.
Itse aloiteltiin kanssa tilapäis rakennelmissa ja saatiin hyvää oppia emo hommasta siinä samalla. Samaan aikaan vois sitten jatkaa uuden suunnittelua ja tiedon keruuta, sehän tiedetään mitä syntyy kun kiireellä tekee. Kyllä tuolle systeemille käyttöä löytyy jos vaikka joskus rakennatkin uuden hallin.
Kyllä minäkin olisin sitä mieltä että kannattaisi aloittaa tuossa systeemissä ja hommata niitä eläimiä ja kokemuksia emolehmätuotannosta. Tuohan on ihan huippusysteemi emohommaan ja kun sen saa aikaan vielä vähäisin panostuksin. Sitä kyllä kannattaisi miettiä että voisiko tuossakin jakaa emot vähintään kahteen ruokintaryhmään, nimittäin aina tahtoo olla joukossa niitä laihempia ja arempia eläimiä jotka eivät välttämättä pääse syömään kunnolla jos kaikki samassa. Tuohon kun hommaat aluksi 40 emoa+ tarvittavat sonnit niin sitten voit miettiä että vieläkö haluaa rakentaa "miljoonahallia" emolehmille. Ja voihan sitä toki samalla suunnitella ja kierrellä katsomassa toiminnassa olevia rakennuksia ja systeemejä.
Juu kyllä mäkin nyt tulin siihen tulokseen, että tolla mennään nyt ainakin muutama vuosi ja kattellaan sitte uudestaan, että onko laajentamishaluja... ;D
Sen verta ajattelin muutella tota aikaisempaa suunnitelmaa, että noita siiloja jatkan vielä sen verran, että saan tonne makuukamareihin yhteensä sen 300m2, joka riittää sitten 40 emolle ja vastaavasti jalottelutarha saa jäädä pienemmäksi eli alle 300m2, jolloin tota sadevettä ei kertyisi niin saatanasti...
Mites muistan jostain lukeneeni, tosta ruokintapöydän mitoituksesta, että 80cm per emo? Eli 40 emolle se tekis 32m? Onko liikaa?
Meillä on 11m pöytää ja 12 emoo per karsina. Suorastaan on väljää pöydällä. 15-16 sopis syömään yhtaikaa jos tiukalle vetäis.
0,8 nuppia kohti aika passeli.
-
Meillä on ruokintapöytää 0,5 m/ emo ja hyvin riittää pöytä on U-mallinen katos tarhaanpäin ruokitaan kolmen päivän välein täyttämällä paaleilla, leveys 2,4 metriä että pystyy just ajaa traktorilla sinne. Tämän vuoksi eläimet saavat syötyä sen ihan puhtaaksi. Ja ryysistä ei ole pöydällä kuin pari tuntia täytön jälkeen...
-
Meillä on ruokintapöytää 0,5 m/ emo ja hyvin riittää pöytä on U-mallinen katos tarhaanpäin ruokitaan kolmen päivän välein täyttämällä paaleilla, leveys 2,4 metriä että pystyy just ajaa traktorilla sinne. Tämän vuoksi eläimet saavat syötyä sen ihan puhtaaksi. Ja ryysistä ei ole pöydällä kuin pari tuntia täytön jälkeen...
uudella puolella on 64m pöytää ja 108 emoa. kun huolehtii että on apetta tai rehua aina pöydällä,
niin ei tule mitään ongelmia.. kaikki eläimet käyvät "vuorollaan" syömässä ja kaikille riittää evästä.
-
tais olla jossain määräyksissä että 0,7 metriä vähintään oltava jos rehua ei ole vapaasti saatavana, jos on niin olikohan 0,5 metriä.
Omasta kokemuksesta kyllä tuo 0,7 minimi, tilaa ei varmaan koskaan ole liikaa, aremmat eläimet tahtovat jäädä taka-alalle ja saavat vain rippeet, jos rehua rajoitetusti. Itse sain lisätilaa ruokintapöydälle laittamalla ruokintahäkin tarhaan aidan viereen johon saa aidan yli puotettua evästä. Näin kaikki eläimet mahtuvat syömään yhtäaikaa vaikka tilaa mulla varsinaisella ruokintapöydälläkin noin 0,8m/eläin.
-
Hyvistä eläimistä joutuu maksamaan kaksinkertaisen hinnan vähintään. Samalla rahalla saa puolta pienemmän karjan. Ja puolta pienemmät tuet. On halvemmilla eläimillä vähän enemmän varaa karsia.
LUOLAMIES tekee velkaa ja rakentaa pihaton ja muutkin tilat ja rupeaa sitten etsimään sinne huippuemoja joilla saa sitten tuon pihatonlainan ja korot maksettua. Sanotaan nyt vaikka 50kpl ja tekee niihin vielä lainaa reipas 60t.
TOSIMIES hankkii lauman välityseläimiä teurastamon eläinluotolla ja rakentaa niitten tuotolla ilman suuria lainoja. Sanotaan että sadan eläimen lihakarjan josta myy (karsii) teuraaksi sellaiset 50 jos ei enempää viitsi pitää.
LUOLAMIES elää velkavankeudessa lopun ikäänsä jollei sitten saa myytyä jalostuseläimiksi eläimiään. Tai rupea kulkemaan töissä.
TOSIMIES saa yksinkertaisen ja tarkoituksenmukaisen pihattonsa valmiiksi, löytää kauniin pyöreän leskirouvan ja elää onnellisena elämänsä loppuun asti rauhassa yönsä nukkuen koska hänen eläintensä hinta ei putoa mihinkään niin kauan kun lihaa syödään.
Minkälainen poikimakausi mahtaa tulla jos et tiedä eläimistäsi mitään! Hieman maitorotua seassa, huonot emo-ominaisuudet, suuret syntymäpainot, Kuntoutuminen, tiinehtyvyys,jne...
Laita vielä "risteytyssonni" astumaan niin tulee hyvää jälkeä. Vaaditaan sitä TOSIMIESTÄ ;D
-
Hyvistä eläimistä joutuu maksamaan kaksinkertaisen hinnan vähintään. Samalla rahalla saa puolta pienemmän karjan. Ja puolta pienemmät tuet. On halvemmilla eläimillä vähän enemmän varaa karsia.
LUOLAMIES tekee velkaa ja rakentaa pihaton ja muutkin tilat ja rupeaa sitten etsimään sinne huippuemoja joilla saa sitten tuon pihatonlainan ja korot maksettua. Sanotaan nyt vaikka 50kpl ja tekee niihin vielä lainaa reipas 60t.
TOSIMIES hankkii lauman välityseläimiä teurastamon eläinluotolla ja rakentaa niitten tuotolla ilman suuria lainoja. Sanotaan että sadan eläimen lihakarjan josta myy (karsii) teuraaksi sellaiset 50 jos ei enempää viitsi pitää.
LUOLAMIES elää velkavankeudessa lopun ikäänsä jollei sitten saa myytyä jalostuseläimiksi eläimiään. Tai rupea kulkemaan töissä.
TOSIMIES saa yksinkertaisen ja tarkoituksenmukaisen pihattonsa valmiiksi, löytää kauniin pyöreän leskirouvan ja elää onnellisena elämänsä loppuun asti rauhassa yönsä nukkuen koska hänen eläintensä hinta ei putoa mihinkään niin kauan kun lihaa syödään.
Minkälainen poikimakausi mahtaa tulla jos et tiedä eläimistäsi mitään! Hieman maitorotua seassa, huonot emo-ominaisuudet, suuret syntymäpainot, Kuntoutuminen, tiinehtyvyys,jne...
Laita vielä "risteytyssonni" astumaan niin tulee hyvää jälkeä. Vaaditaan sitä TOSIMIESTÄ ;D
Joo, totuus löytyy jostain väliltä ...
Alussa mielestäni kannattaa kasvattaa eläinmäärää nopeasti nimenomaan emojen puolella, mahdollisimman edullisesti, mutta tottakai myös jalostukseen ja rodun valintaan kannattaa kiinnittää jonkinverran huomioita.
Siihen taas ei tarvita kuin yksi hyvä puhdasrotuinen sonni, jolloin kaikki vasikat on risteytysvasikoita tai mikäli seassa on muutama puhdasrotuinen emo samaa rotua, niin siitähän se oma rotukarja sitten kasvaa ajan kanssa.
-
Hyvistä eläimistä joutuu maksamaan kaksinkertaisen hinnan vähintään. Samalla rahalla saa puolta pienemmän karjan. Ja puolta pienemmät tuet. On halvemmilla eläimillä vähän enemmän varaa karsia.
LUOLAMIES tekee velkaa ja rakentaa pihaton ja muutkin tilat ja rupeaa sitten etsimään sinne huippuemoja joilla saa sitten tuon pihatonlainan ja korot maksettua. Sanotaan nyt vaikka 50kpl ja tekee niihin vielä lainaa reipas 60t.
TOSIMIES hankkii lauman välityseläimiä teurastamon eläinluotolla ja rakentaa niitten tuotolla ilman suuria lainoja. Sanotaan että sadan eläimen lihakarjan josta myy (karsii) teuraaksi sellaiset 50 jos ei enempää viitsi pitää.
LUOLAMIES elää velkavankeudessa lopun ikäänsä jollei sitten saa myytyä jalostuseläimiksi eläimiään. Tai rupea kulkemaan töissä.
TOSIMIES saa yksinkertaisen ja tarkoituksenmukaisen pihattonsa valmiiksi, löytää kauniin pyöreän leskirouvan ja elää onnellisena elämänsä loppuun asti rauhassa yönsä nukkuen koska hänen eläintensä hinta ei putoa mihinkään niin kauan kun lihaa syödään.
teurastamon eläinluotossa vain sattuu olemaan korkeampi korko ku pankkilainassa, että se siitä ja sen pituudesta...
-
Sonnin valintaan on syytä panostaa. Kuten varmaan kaikki tiedättekin niin jälkeläisten ominaisuudet riippuvat sonnin ominaisuuksista. Kun nyt risteytyseläimet tulivat puheeksi niin jos maitorodun ja liharodun risteytys kyseessä niin on yleensä käytetty keinosiemennyssonnia ja niissä ei pitäisi olla ihan huonoja ominaisuuksia. Ja jos karsintavaraa on vielä reilusti niin eläinaineksesta muodostuu aika hyvä. Eläinluotosta sen verran että siitä ei ole kuluja niin kuin pankkilainasta ja teurastamon eläinluotto lyhenee aina heti kun teuraseläimiä tilitetään. Lisäksi luotto vahvistaa yhteityötä ja luottamusta liikekumppanien välillä sekä hyödyttää molempia osapuolia. Tietysti voi olla että olen väärässä joka lauseessa, on se nähty ennenkin.
Hyvä sonni ei vaikuta hyvän ja korkean jalostusarvon karjan muodostumiseen paljonkaan. Siihen tarvittaisiin parhaista parhaimpia hiehoja jotka kasvatetaan huolella ja tarkkaa kirjanpitoa pitäen ja siemennetään juuri oikeanlaiset ominaisuudet omaavalla sonnilla. Itse olen asiaan lähtenyt niin että olen hankkinut kaksi hyvää tiinettä hiehoa jotka oli siemennetty keinosiemennyssonnilla. Toinen poiki tosi hienon ja pirteän sonnivasikan josta tullee "aisapari" tuolle nykyiselle sonnille. Toinen kyllä synnytti lehmävasikan mutta se oli ennakoitavissa. Nyt nuo pitäisi sitten poikia taas keväällä. Kummallekin on valittu oma siemenensä ominaisuuksien mukaan. Kun jalostuseläimiä ei kuitenkaan myydä niin hiehoja voi valita aika harvalla seulalla.
-
Sonnin valintaan on syytä panostaa. Kuten varmaan kaikki tiedättekin niin jälkeläisten ominaisuudet riippuvat sonnin ominaisuuksista. Kun nyt risteytyseläimet tulivat puheeksi niin jos maitorodun ja liharodun risteytys kyseessä niin on yleensä käytetty keinosiemennyssonnia ja niissä ei pitäisi olla ihan huonoja ominaisuuksia. Ja jos karsintavaraa on vielä reilusti niin eläinaineksesta muodostuu aika hyvä. Eläinluotosta sen verran että siitä ei ole kuluja niin kuin pankkilainasta ja teurastamon eläinluotto lyhenee aina heti kun teuraseläimiä tilitetään. Lisäksi luotto vahvistaa yhteityötä ja luottamusta liikekumppanien välillä sekä hyödyttää molempia osapuolia. Tietysti voi olla että olen väärässä joka lauseessa, on se nähty ennenkin.
Hyvä sonni ei vaikuta hyvän ja korkean jalostusarvon karjan muodostumiseen paljonkaan. Siihen tarvittaisiin parhaista parhaimpia hiehoja jotka kasvatetaan huolella ja tarkkaa kirjanpitoa pitäen ja siemennetään juuri oikeanlaiset ominaisuudet omaavalla sonnilla. Itse olen asiaan lähtenyt niin että olen hankkinut kaksi hyvää tiinettä hiehoa jotka oli siemennetty keinosiemennyssonnilla. Toinen poiki tosi hienon ja pirteän sonnivasikan josta tullee "aisapari" tuolle nykyiselle sonnille. Toinen kyllä synnytti lehmävasikan mutta se oli ennakoitavissa. Nyt nuo pitäisi sitten poikia taas keväällä. Kummallekin on valittu oma siemenensä ominaisuuksien mukaan. Kun jalostuseläimiä ei kuitenkaan myydä niin hiehoja voi valita aika harvalla seulalla.
mitä rotua jos saa kysyä...?
-
No joo saahan sitä kysyä. Simmentalia ne ovat. Kovasti on hyväksi väitetty mutta kyllä varauksella suhtaudun vieläkin. On vähän kaikenlaista rotua hiehoina. Risteytyksiäkin. Tuo nykysonni pitäisi aika alhaista syntymäpainoa periyttää mutta ei ole isonakaan sitten kovin iso.
-
No joo saahan sitä kysyä. Simmentalia ne ovat. Kovasti on hyväksi väitetty mutta kyllä varauksella suhtaudun vieläkin. On vähän kaikenlaista rotua hiehoina. Risteytyksiäkin. Tuo nykysonni pitäisi aika alhaista syntymäpainoa periyttää mutta ei ole isonakaan sitten kovin iso.
meillä on si/hf risteytyksiä, ihan hyvän näköisiä hiehoja.
vanhimmat eläimet on suurin osa risteytyksiä, osassa on myös maitorotua seassa.
kyllähän ne hf/ay risteytykset siellä seassa menee, hyvin ovat vasikkansa osanneet huolehtia.
suurin ongelma niille tulee iän myötä, tuppaa utare "vähän" repsahtamaan.
niistä kumminkin pyritään muutaman vuoden sisällä eroon kokonaan.
-
Löysin vihdoin netistä asiallisia kuivikepohjan ja ruokintapaikan mitoitusohjeita.
http://www.fhs.fi/toimiva_kuivikepohja.pdf
http://www.fhs.fi/ruokintapaikka.pdf
-
Löysin vihdoin netistä asiallisia kuivikepohjan ja ruokintapaikan mitoitusohjeita.
http://www.fhs.fi/toimiva_kuivikepohja.pdf
http://www.fhs.fi/ruokintapaikka.pdf
teurasramon eläinluotto kaupoissa tuppaa käymään niin, että eläimiä pitää kiinnittää laina summaa vastaava määrä. alv:lle käy vähän hassusti, alvit kumoavat toisensa. elikkä joudut maksamaan tavallaan "ylihintaa" eläimistä joita ostat. ??? ???
-
Meillä on ruokintapöytää 0,5 m/ emo ja hyvin riittää pöytä on U-mallinen katos tarhaanpäin ruokitaan kolmen päivän välein täyttämällä paaleilla, leveys 2,4 metriä että pystyy just ajaa traktorilla sinne. Tämän vuoksi eläimet saavat syötyä sen ihan puhtaaksi. Ja ryysistä ei ole pöydällä kuin pari tuntia täytön jälkeen...
Voisitko laittaa kuvaa mulle tuosta sun systeemistä, vaikka sähköpostiin?
Jotain tuon tyyppistä täytyy ittellekin järkeillä kun kävin vähän mittailemassa paikkoja, eikä tollasta yli 30m pöytää saa kyllä millään mahtumaan tonne. Eli vaihdoehdoina taitaa olla just joku paalihäkki systeemi tai joku tollanen U-mallinen pöytä johon pääsis molemmin puolin syömään.
Täyttö tarttis saada onnistumaan kyllä tarhan ulkopuolelta. Ja katto olis hyvä olla päällä ni rehut ei olis aina märkiä/lumisia.
Voitte kertoa kokemuksianne toimivista systeemeistä...
-
Moi!
Aikaa on vierähtänyt, mutta tässä Lesen kaipaamia kuvia, kylläkin toisesta keskeneräisestä tämän kesän projektista. Rakennus tapa on kuitenkin pitkälti sama mitä takana olevassa pihatossa. Tämä siis emoille lisäksi tehty ruokintapöytä ja makuutila yhdistelmä. Tämä mahdollistaa sen, että tarvittaessa emoja voi jakaa eri ryhmiin.
-
Tässä vielä pari kuvaa.
-
Minkä kokosella kierretangolla ruokintaesteen niskapuomit on kiinnitetty?
-
Tuosta Hillssin mallista on jo vaikea pistää yksinkertaisemmaksi ja edullisemmaksi! Mitä tulee neliölle hintaa?
-
Tuosta Hillssin mallista on jo vaikea pistää yksinkertaisemmaksi ja edullisemmaksi! Mitä tulee neliölle hintaa?
Simppeli homma ....
-
Laitappa tuosta takana olevasta pihatostakin kuvia, onko siinä avoin etuseinä?
-
Kiitos vielä Snowmanille ruokintakatoksen kuvista. Vaikutti asialliselta, aikalailla saman tyyppistä mietein itsellekin.
Ja HILLSsikin löysi vihdoin kuvia tolpparakennelmista. Näyttää yksinkertaiselta, mutta erittäin asialliselta.
-
Oleppas hyvä vaan....
-
Laitappa tuosta takana olevasta pihatostakin kuvia, onko siinä avoin etuseinä?
Seinät on kiinni, ainoastaan kulku mahdollisuus jalottelutarhaan. Eläin osasltaan harja on 7 metrissä. Takaosassa lantala, johon pudotusta 3 metriä eli sieltä harjalle 10 metriä.
-
Laitappa tuosta takana olevasta pihatostakin kuvia, onko siinä avoin etuseinä?
Seinät on kiinni, ainoastaan kulku mahdollisuus jalottelutarhaan. Eläin osasltaan harja on 7 metrissä. Takaosassa lantala, johon pudotusta 3 metriä eli sieltä harjalle 10 metriä.
-
Kaikki itsekantavasta ja harjalla aika pieni rako, tosin tilavuutta riittää. Onko ollut kondenssiongelmia? Pysyykö kattokannattajat kuivina/ sataako nollakeleillä sisällä?
-
Kaikki itsekantavasta ja harjalla aika pieni rako, tosin tilavuutta riittää. Onko ollut kondenssiongelmia? Pysyykö kattokannattajat kuivina/ sataako nollakeleillä sisällä?
Ehkä mittasuhteet pettää rakoa vaikea hahmottaa, kaltevuus ja pellin profiili antavat riittävän suuren raon tuuletukselle, niin harjalla, kuten myös räystäällä. Kondessia on ilmaantunut noin kaksi kertaa vuodessa. Se on ilmennyt siten, että hyvin pieniä määriä tiputteluja on tullut kantavien pylväiden kohdalta, kosmeettinen haitta, muutoin katto pysyy kuivana.
-
Kaikki itsekantavasta ja harjalla aika pieni rako, tosin tilavuutta riittää. Onko ollut kondenssiongelmia? Pysyykö kattokannattajat kuivina/ sataako nollakeleillä sisällä?
Ehkä mittasuhteet pettää rakoa vaikea hahmottaa, kaltevuus ja pellin profiili antavat riittävän suuren raon tuuletukselle, niin harjalla, kuten myös räystäällä. Kondessia on ilmaantunut noin kaksi kertaa vuodessa. Se on ilmennyt siten, että hyvin pieniä määriä tiputteluja on tullut kantavien pylväiden kohdalta, kosmeettinen haitta, muutoin katto pysyy kuivana.
paljonko maksoi??
-
Kaikki itsekantavasta ja harjalla aika pieni rako, tosin tilavuutta riittää. Onko ollut kondenssiongelmia? Pysyykö kattokannattajat kuivina/ sataako nollakeleillä sisällä?
Ehkä mittasuhteet pettää rakoa vaikea hahmottaa, kaltevuus ja pellin profiili antavat riittävän suuren raon tuuletukselle, niin harjalla, kuten myös räystäällä. Kondessia on ilmaantunut noin kaksi kertaa vuodessa. Se on ilmennyt siten, että hyvin pieniä määriä tiputteluja on tullut kantavien pylväiden kohdalta, kosmeettinen haitta, muutoin katto pysyy kuivana.
paljonko maksoi??
Kattopelti 23 Euroa hyötyneliö, pystypylväät hinta vaihteli 0-10 E/kpl, juoksuksi ostin uusia pylväitä suoraan valmistajalta hinta muistaakseni 113 Euroa kpl. Pylväiden pystytykseen otin ammattimiehen (ainoa ulkopuolinen) eli paikallisen sähkölaitoksen kaivinkoneen. Turvallista ja nopeaa. Itsellä olisi kaivinkone ja kourakuormain, mutta silti työ liian vaarallista ja aikaa viepää. Muistaakseni viime kesän ruokintapöytä kompinaatin pylväät pystyttiin nopeasti hinta jotain 300 Euroa. Pystytys tärkein vaihe, suorat linjat niin myös seinää syntyy helposti. Seinissä 5 tuuman lankut vaakana noin metrin välein.
-
Kaikki itsekantavasta ja harjalla aika pieni rako, tosin tilavuutta riittää. Onko ollut kondenssiongelmia? Pysyykö kattokannattajat kuivina/ sataako nollakeleillä sisällä?
Ehkä mittasuhteet pettää rakoa vaikea hahmottaa, kaltevuus ja pellin profiili antavat riittävän suuren raon tuuletukselle, niin harjalla, kuten myös räystäällä. Kondessia on ilmaantunut noin kaksi kertaa vuodessa. Se on ilmennyt siten, että hyvin pieniä määriä tiputteluja on tullut kantavien pylväiden kohdalta, kosmeettinen haitta, muutoin katto pysyy kuivana.
paljonko maksoi??
Kattopelti 23 Euroa hyötyneliö, pystypylväät hinta vaihteli 0-10 E/kpl, juoksuksi ostin uusia pylväitä suoraan valmistajalta hinta muistaakseni 113 Euroa kpl. Pylväiden pystytykseen otin ammattimiehen (ainoa ulkopuolinen) eli paikallisen sähkölaitoksen kaivinkoneen. Turvallista ja nopeaa. Itsellä olisi kaivinkone ja kourakuormain, mutta silti työ liian vaarallista ja aikaa viepää. Muistaakseni viime kesän ruokintapöytä kompinaatin pylväät pystyttiin nopeasti hinta jotain 300 Euroa. Pystytys tärkein vaihe, suorat linjat niin myös seinää syntyy helposti. Seinissä 5 tuuman lankut vaakana noin metrin välein.
kuulostaa toimivalta ratkaisulta, eikä hintakaan päätä huimaa ;D
-
Mitäs kuinka tarpeellinen on toi oma osasto vasikoille eli vasikkapiilo?
Saisko noista siirrettävistä aitapaneeleista pysyvän aitauksen kun upottais jalottelutarhan pohjan valuun sopivat putket joihin sitten sais noi aitelementit laitettua? Onko joku tehnyt? Mikä sopivan kokoinen putki? Noitten halpisaitapaneelin putkien ulkohalkaisija ilmeisesti 42,4mm.
Tarttis saada sellanen ratkasu, että saa laidunkauden ajaksi helposti purettua aidat pois, mutta kuiten 100varma ja tukeva.
-
Mitäs kuinka tarpeellinen on toi oma osasto vasikoille eli vasikkapiilo?
Saisko noista siirrettävistä aitapaneeleista pysyvän aitauksen kun upottais jalottelutarhan pohjan valuun sopivat putket joihin sitten sais noi aitelementit laitettua? Onko joku tehnyt? Mikä sopivan kokoinen putki? Noitten halpisaitapaneelin putkien ulkohalkaisija ilmeisesti 42,4mm.
Tarttis saada sellanen ratkasu, että saa laidunkauden ajaksi helposti purettua aidat pois, mutta kuiten 100varma ja tukeva.
kyllä vasikkapiilo on hyvä ratkaisu, meillä ainakin toiminut erittäin hyvin.
vasikoille saa omat eväät ja oman makuu alueen, suosittelen.. ;D
-
kyllä vasikkapiilo on hyvä ratkaisu, meillä ainakin toiminut erittäin hyvin.
vasikoille saa omat eväät ja oman makuu alueen, suosittelen.. ;D
Sulla taisi ollakin makuuparret, jolloin toi vasikkapiilo on kait lähes pakollinen... Ittelle tulossa makuuhalli kestokuivikkeella, mutta kait siihenkin olis asiallinen tehdä sellanen, kun ei varmaan jää kuin joku reilu 7m2 makuutilaa per emo.
Sulla ei taida paljon kuiviketta mennä kun on parret?
-
Helpottaa vasikoille merkin laittoa tuo vasikkapiilo, ku ei tarvi ohi juostessa lyödä vasikalle niitä merkkejä, emän seuratessa kannoilla. :D
-
kyllä vasikkapiilo on hyvä ratkaisu, meillä ainakin toiminut erittäin hyvin.
vasikoille saa omat eväät ja oman makuu alueen, suosittelen.. ;D
Sulla taisi ollakin makuuparret, jolloin toi vasikkapiilo on kait lähes pakollinen... Ittelle tulossa makuuhalli kestokuivikkeella, mutta kait siihenkin olis asiallinen tehdä sellanen, kun ei varmaan jää kuin joku reilu 7m2 makuutilaa per emo.
Sulla ei taida paljon kuiviketta mennä kun on parret?
parret on juu.. "sveitsiläiset" pedit emoille (hiekka alla olkisilppu päällä).
kuiviketta menee noin 3-4 paaliin viikossa, vähemmälläkin toki pärjää.
nyt menossa pikku muutos poikima/sairas karsinoihin.. tehdään pakkokarsinoita niihin.
poikima avun antaminen helpottuu ja lehmiä voi tarvittaessa myös lypsää jatkossa.
-
parret on juu.. "sveitsiläiset" pedit emoille (hiekka alla olkisilppu päällä).
kuiviketta menee noin 3-4 paaliin viikossa, vähemmälläkin toki pärjää.
nyt menossa pikku muutos poikima/sairas karsinoihin.. tehdään pakkokarsinoita niihin.
poikima avun antaminen helpottuu ja lehmiä voi tarvittaessa myös lypsää jatkossa.
Laita kuvia. ;) En silloin sinne sun avoimiin oviin viittinyt lähtee kun olis ollu niin paljon matkaa.
Viikko sitten ruvettiin tuota makuuhallin lisäosaa rakentelemaan ja nyt on runko pystyssä. Ens viikolla olis tarkotus saada katto valmiiksi. Kai se tästä pikku hiljaa. Laidunkautta on ainakin vielä reilusti jäljellä... ;D Pieneksi jää jo valmistuessaan, n. 300m2 tulee kuivitettua tilaa. Ulkotarhan koko on vielä mietinnän alla, kovin isoa ei mahdu tai tulee piha liian ahtaaksi. Siitä ruokintakatos ideasta luovuin ja oon aatellu että kolme hi-hogin paalihäkkiä niin lähelle tarhan aitaa että saa ulkopuolelta pudottaa paalin sinne.
Siinä kuva lisäosasta:
(http://img176.imageshack.us/img176/1367/hpim1141.th.jpg) (http://img176.imageshack.us/i/hpim1141.jpg/)
Laitetaan nyt elukoistakin kuvaa:
(http://img86.imageshack.us/img86/2512/kuva167.th.jpg) (http://img86.imageshack.us/i/kuva167.jpg/)
-
Rupee oleen nyt toi emojen koppi valmis, viikonloppuna elukat tupaan :D
(http://img406.imageshack.us/img406/3346/hpim1249.th.jpg) (http://img406.imageshack.us/i/hpim1249.jpg/)
-
Rupee oleen nyt toi emojen koppi valmis, viikonloppuna elukat tupaan :D
(http://img406.imageshack.us/img406/3346/hpim1249.th.jpg) (http://img406.imageshack.us/i/hpim1249.jpg/)
Siitähän tuli hieno! Onnea uuteen tupaan :D
-
Soittele niin järjestän Emo-kivennäistä halvalla uuden navetan kunniaksi ;D Hienon näköinen systeemi. Onnea matkaan vaan!
-
Norjalaismallinen pyöreä navetta. Arkistosta löytyy tietoa ja luomulehestä vuodelta käpy ja nakki oli juttu. Tee sä ensin sellainen,mä tuun sitten kattoon mallia ja teen paremman. ;D
-
Rupee oleen nyt toi emojen koppi valmis, viikonloppuna elukat tupaan :D
(http://img406.imageshack.us/img406/3346/hpim1249.th.jpg) (http://img406.imageshack.us/i/hpim1249.jpg/)
Ihan siistiltä näyttää. Mistäs kohin sä pääset tonne tarhaan puhdistamaan sen? Takana kai on lantala johon saat työntää liejun tarhasta.
-
Siitähän tuli hieno! Onnea uuteen tupaan :D
Kiitos. :D
Soittele niin järjestän Emo-kivennäistä halvalla uuden navetan kunniaksi ;D Hienon näköinen systeemi. Onnea matkaan vaan!
Taisin sitä sulta juuri reilu kuukausi sitten tilata lavallisen tänne Laviaan... Mutta mä muistan tän ens kerralla :P
Ihan siistiltä näyttää. Mistäs kohin sä pääset tonne tarhaan puhdistamaan sen? Takana kai on lantala johon saat työntää liejun tarhasta.
Irtoaidat(kelfri :-[) nostellaan/käännetään sivuun ja teljetään elukat tonne makuuosastolle ja etukuormaajan kauhalla tuupataan kakat tonne lantalaan. Tarhasta on aika reilut kaadot molemmista reunoista keskelle ja keskiosa viettää lantalaan. Tossa yks huonohko kuva vielä selventämään:
(http://img14.imageshack.us/img14/5934/hpim1252x.th.jpg) (http://img14.imageshack.us/i/hpim1252x.jpg/)
-
Siitähän tuli hieno! Onnea uuteen tupaan :D
Kiitos. :D
Soittele niin järjestän Emo-kivennäistä halvalla uuden navetan kunniaksi ;D Hienon näköinen systeemi. Onnea matkaan vaan!
Taisin sitä sulta juuri reilu kuukausi sitten tilata lavallisen tänne Laviaan... Mutta mä muistan tän ens kerralla :P
Ihan siistiltä näyttää. Mistäs kohin sä pääset tonne tarhaan puhdistamaan sen? Takana kai on lantala johon saat työntää liejun tarhasta.
Irtoaidat(kelfri :-[) nostellaan/käännetään sivuun ja teljetään elukat tonne makuuosastolle ja etukuormaajan kauhalla tuupataan kakat tonne lantalaan. Tarhasta on aika reilut kaadot molemmista reunoista keskelle ja keskiosa viettää lantalaan. Tossa yks huonohko kuva vielä selventämään:
(http://img14.imageshack.us/img14/5934/hpim1252x.th.jpg) (http://img14.imageshack.us/i/hpim1252x.jpg/)
Paljonko on emoja?
-
Irtoaidat(kelfri :-[) nostellaan/käännetään sivuun ja teljetään elukat tonne makuuosastolle ja etukuormaajan kauhalla tuupataan kakat tonne lantalaan. Tarhasta on aika reilut kaadot molemmista reunoista keskelle ja keskiosa viettää lantalaan. Tossa yks huonohko kuva vielä selventämään:
(http://img14.imageshack.us/img14/5934/hpim1252x.th.jpg) (http://img14.imageshack.us/i/hpim1252x.jpg/)
Onneksi olkoon. Ilo huomata ettei vanhan neuvoja ole halveksittu. Miten lanta sitten etenpäin, onko liete myös huomioitu?
-
Joo, nyt muistankin. Kovat tinkaajat eivät unohdu ;D
-
Paljonko on emoja?
No ens keväänä poikii reilut parikymmentä, pääasiassa hiehoja. Noin vuosi sitten alotin vasta tätä touhua ja maltillisesti laajennan pikku hiljaa.
Onneksi olkoon. Ilo huomata ettei vanhan neuvoja ole halveksittu. Miten lanta sitten etenpäin, onko liete myös huomioitu?
No tossa tarhan vieressähän on toi vanhan lypsykarjanaveton lantala jonka alla on sitten lietesäiliö. Eli kusivedet valuu tuosta lantalan laatassa olevasta aukosta sitten sinne säiliöön.
Joo, nyt muistankin. Kovat tinkaajat eivät unohdu ;D
No eihän se nyt ollu vielä tinkaamista nähnytkään.. ;D :P
Seuraavaksi pitäis sitten alkaa modaamaan tuota matalaa parsinavettaa nuorkarjan käyttöön, onko kellään mitään visioita? Joutunee räjäyttämään lattian auki, ennen kuin tuosta mitään järkevää saa aikaseksi...
-
Seuraavaksi pitäis sitten alkaa modaamaan tuota matalaa parsinavettaa nuorkarjan käyttöön, onko kellään mitään visioita? Joutunee räjäyttämään lattian auki, ennen kuin tuosta mitään järkevää saa aikaseksi...
Tulikos tähän "uudisrakennukseen" poikimakarsinoita tms. tilaa ollenkaan? Ajattelin vaan, että voisko niitä sijoittaa siihen vanhaan navettaan. Miten ne etäisyydet rakennusten välillä? Me ollaan sijoitettu siitossonnit vanhaan navettaan. Sinne ne on helppo hoitaa ja kun karsinat putsataan kahdesti päivässä,niin sonnit tottuu ihmisiin. Samaisessa navetassa on lisäksi muutama poikimakarsina, jotka toimii vierotusaikaan myös vasikkakarsinoina. Elikkäs vanha navetta on semmonen tilapäiskäytössä oleva monitoimitila.
-
Me ollaan sijoitettu siitossonnit vanhaan navettaan. Sinne ne on helppo hoitaa ja kun karsinat putsataan kahdesti päivässä,niin sonnit tottuu ihmisiin. Samaisessa navetassa on lisäksi muutama poikimakarsina, jotka toimii vierotusaikaan myös vasikkakarsinoina. Elikkäs vanha navetta on semmonen tilapäiskäytössä oleva monitoimitila.
[/quote]
Millaiset karsinat siitossonneilla on? Yhdessä vai erikseen? Onko lannanpoisto kuivana vai lietteenä?
-
Tulikos tähän "uudisrakennukseen" poikimakarsinoita tms. tilaa ollenkaan? Ajattelin vaan, että voisko niitä sijoittaa siihen vanhaan navettaan. Miten ne etäisyydet rakennusten välillä? Me ollaan sijoitettu siitossonnit vanhaan navettaan. Sinne ne on helppo hoitaa ja kun karsinat putsataan kahdesti päivässä,niin sonnit tottuu ihmisiin. Samaisessa navetassa on lisäksi muutama poikimakarsina, jotka toimii vierotusaikaan myös vasikkakarsinoina. Elikkäs vanha navetta on semmonen tilapäiskäytössä oleva monitoimitila.
No joo kaksi käsittely/poikimakarsinaa on ajatuksena tehdä tonne makuuosastojen perälle. Tän tyyliset mitä tuossa kuvassa alimmaisena; http://www.gbs.fi/kuvat/suunnittelu3.jpg (http://www.gbs.fi/kuvat/suunnittelu3.jpg)
Sonnille tulee tottakai paikka vanhaan navettoon, mutta ainakin toistaiseksi on kuitenkin vain yksi sonni, eikä se nyt mahdottomasti tilaa vaadi.
Ittellä ajatuksena, että tekis vanhaan navettoon tilat lehmävasikoille ja tiineille hiehoille/kerran poikineille niin sais ne omiksi ruokintaryhmiksi. Tällä hetkellä olosuhteiden pakosta on hiehot ja lehmät sekaisin ja ruokinnassa joutuu tekemään kompromissejä. Pari isoa vinokuivikekarsinaa ja leveä raappa lantakäytävälle, varmolla rehut eteen, kuivituskäytävä karsinan taakse ja saavilla kantaen kuivikkeet karsinoihin. Tai jotain... No onpa tässä aikaa miettiä, koska kesällä vasta alotan ton homman... Jos alotan.
-
Me ollaan sijoitettu siitossonnit vanhaan navettaan. Sinne ne on helppo hoitaa ja kun karsinat putsataan kahdesti päivässä,niin sonnit tottuu ihmisiin. Samaisessa navetassa on lisäksi muutama poikimakarsina, jotka toimii vierotusaikaan myös vasikkakarsinoina. Elikkäs vanha navetta on semmonen tilapäiskäytössä oleva monitoimitila.
Millaiset karsinat siitossonneilla on? Yhdessä vai erikseen? Onko lannanpoisto kuivana vai lietteenä?
[/quote]
Karsinat on reilun kokoset, taitaa olla noin 20 n2 käytettävissä. Tarvittaessa ne voi jakaa kahteen osaan. Jokaiselle sonnille on oma karsina. Ja kuivalanta systeemi, olki kuivitus.
-
Tulikos tähän "uudisrakennukseen" poikimakarsinoita tms. tilaa ollenkaan?
No joo kaksi käsittely/poikimakarsinaa on ajatuksena tehdä tonne makuuosastojen perälle. Tän tyyliset mitä tuossa kuvassa alimmaisena; http://www.gbs.fi/kuvat/suunnittelu3.jpg (http://www.gbs.fi/kuvat/suunnittelu3.jpg)
Ittellä on samanlainen omavalmiste pakkokarsina. Harmi vaan ku siinä ei ole vesikuppia ja on aika pienikin. Emon saa kyllä niin "nippuun", ettei pysty edes potkiin.
-
Me ollaan sijoitettu siitossonnit vanhaan navettaan. Sinne ne on helppo hoitaa ja kun karsinat putsataan kahdesti päivässä,niin sonnit tottuu ihmisiin. Samaisessa navetassa on lisäksi muutama poikimakarsina, jotka toimii vierotusaikaan myös vasikkakarsinoina. Elikkäs vanha navetta on semmonen tilapäiskäytössä oleva monitoimitila.
Millaiset karsinat siitossonneilla on? Yhdessä vai erikseen? Onko lannanpoisto kuivana vai lietteenä?
Karsinat on reilun kokoset, taitaa olla noin 18 n2 käytettävissä. Tarvittaessa ne voi jakaa kahteen osaan. Jokaiselle sonnille on oma karsina. Ja kuivalanta systeemi, olki kuivitus.
[/quote]
Josain vaiheessa oli valmisteilla direktiivi, jossa tilavaade siitossonnille 25 neliöö. Ittellä ei oo kyllä ollenkaan sonneille karsinoita ja poikimiset tuppaa aikaistuun joka vuosi. Ensi vuoden poikimiset nimittäin alkoi tänään sonnivasikalla :-\
-
Me ollaan sijoitettu siitossonnit vanhaan navettaan. Sinne ne on helppo hoitaa ja kun karsinat putsataan kahdesti päivässä,niin sonnit tottuu ihmisiin. Samaisessa navetassa on lisäksi muutama poikimakarsina, jotka toimii vierotusaikaan myös vasikkakarsinoina. Elikkäs vanha navetta on semmonen tilapäiskäytössä oleva monitoimitila.
Millaiset karsinat siitossonneilla on? Yhdessä vai erikseen? Onko lannanpoisto kuivana vai lietteenä?
Karsinat on reilun kokoset, taitaa olla noin 18 n2 käytettävissä. Tarvittaessa ne voi jakaa kahteen osaan. Jokaiselle sonnille on oma karsina. Ja kuivalanta systeemi, olki kuivitus.
Josain vaiheessa oli valmisteilla direktiivi, jossa tilavaade siitossonnille 25 neliöö. Ittellä ei oo kyllä ollenkaan sonneille karsinoita ja poikimiset tuppaa aikaistuun joka vuosi. Ensi vuoden poikimiset nimittäin alkoi tänään sonnivasikalla :-\
[/quote]
Pistä se sonni joulukuussa teurasautoon ja ensi heinäkuussa uusi sonni tilalle, niin eiköhän homma siirry jälleen kohilleen ????
-
Joo, tuota 25 neliön tilavaadetta sonnille on puhuttu. Todennäköisesti se on tulossa. Mitä sonni tekee 25 neliöllä? Meillä on 12 neliötä ja sonni käyttää niistä noin puolta? Oma työhuoneeni on 1,1*2,8 neliötä ;D
-
Joo, tuota 25 neliön tilavaadetta sonnille on puhuttu. Todennäköisesti se on tulossa. Mitä sonni tekee 25 neliöllä? Meillä on 12 neliötä ja sonni käyttää niistä noin puolta? Oma työhuoneeni on 1,1*2,8 neliötä ;D
Jooo, mutta sulla onkin paljon vähempi tiineenä pidettäviä naaraita ????
-
Pistä se sonni joulukuussa teurasautoon ja ensi heinäkuussa uusi sonni tilalle, niin eiköhän homma siirry jälleen kohilleen ????
Ei pysty ku ei oo pohjoista tukea, sonnin täytyy pistää 300 lehmää paksuksi ennen armoa..
-
Pistä se sonni joulukuussa teurasautoon ja ensi heinäkuussa uusi sonni tilalle, niin eiköhän homma siirry jälleen kohilleen ????
Ei pysty ku ei oo pohjoista tukea, sonnin täytyy pistää 300 lehmää paksuksi ennen armoa..
No en minä tarkoittanutkaan, että joka vuosi vaihdetaan ????
-
Onko jollain pelkkä niskapuomi emojen ruokintaesteenä ja jos on, niin miten estetään se, että vasikat ei tule siitä läpi?
-
Joo, tuota 25 neliön tilavaadetta sonnille on puhuttu. Todennäköisesti se on tulossa. Mitä sonni tekee 25 neliöllä? Meillä on 12 neliötä ja sonni käyttää niistä noin puolta? Oma työhuoneeni on 1,1*2,8 neliötä ;D
Jooo, mutta sulla onkin paljon vähempi tiineenä pidettäviä naaraita ????
Juu ;D Yksi enemmän kuin Sinulla ;D Ja paremman näköinenkin ??? Ja kulkee kahdella jalalla ::)
-
Onko jollain pelkkä niskapuomi emojen ruokintaesteenä ja jos on, niin miten estetään se, että vasikat ei tule siitä läpi?
Hep, meillä on pelkkä niskapuomi. Ei olla estetty mitenkään. Jonkin verran edestakasta liikennettä on, mutta ei haitaksi asti.
-
Pistä se sonni joulukuussa teurasautoon ja ensi heinäkuussa uusi sonni tilalle, niin eiköhän homma siirry jälleen kohilleen ????
Ei pysty ku ei oo pohjoista tukea, sonnin täytyy pistää 300 lehmää paksuksi ennen armoa..
No en minä tarkoittanutkaan, että joka vuosi vaihdetaan ????
Niin täällä meilläpäin joulukuu on joka vuosi, teillä vissiin vaan kerran vuodessa..
-
Onko jollain pelkkä niskapuomi emojen ruokintaesteenä ja jos on, niin miten estetään se, että vasikat ei tule siitä läpi?
Hep, meillä on pelkkä niskapuomi. Ei olla estetty mitenkään. Jonkin verran edestakasta liikennettä on, mutta ei haitaksi asti.
Vetävätkö elukat miten paljon rehua jalkoihinsa? Meillä kanssa niskapuomi ja huonoin puoli siinä on että elukat saavat vedettyä heinää jalkoihinsa josta eivät sitten sitä enää syö... Vasikoiden karkailuun auttaa kun korottaa sitä alaosaa...
-
Joo, tuota 25 neliön tilavaadetta sonnille on puhuttu. Todennäköisesti se on tulossa. Mitä sonni tekee 25 neliöllä? Meillä on 12 neliötä ja sonni käyttää niistä noin puolta? Oma työhuoneeni on 1,1*2,8 neliötä ;D
Jooo, mutta sulla onkin paljon vähempi tiineenä pidettäviä naaraita ????
Juu ;D Yksi enemmän kuin Sinulla ;D Ja paremman näköinenkin ??? Ja kulkee kahdella jalalla ::)
Jaa, oletko ottanut emun lemmikiksi ????
-
Onko jollain pelkkä niskapuomi emojen ruokintaesteenä ja jos on, niin miten estetään se, että vasikat ei tule siitä läpi?
Hep, meillä on pelkkä niskapuomi. Ei olla estetty mitenkään. Jonkin verran edestakasta liikennettä on, mutta ei haitaksi asti.
Vetävätkö elukat miten paljon rehua jalkoihinsa? Meillä kanssa niskapuomi ja huonoin puoli siinä on että elukat saavat vedettyä heinää jalkoihinsa josta eivät sitten sitä enää syö... Vasikoiden karkailuun auttaa kun korottaa sitä alaosaa...
Joo, kyllä ne rehua vetää jalkoihinsa. Sillon kun on tarkkuussilputtua säilistä, niin ei ole ongelmaa, mutta paalirehu tms. tavara kyllä vedetään jalkoihin.