Farmimallin sivustolta löytyi kuva:

http://www.farmimalli.fi/user_files/files2/FTP/FarmiMalli%20Oy/WWW/KANTAVA%20PELTI/20060421%20Avajaiset%202581_1440x1080.jpg

Tuon edullisemmaksi ei voi kattorakenteet tulla!

Oudosti päin noi itsekantavat pellit, vai onko kyseessä välieristeellä oleva. Navetan ilmassa kun on kosteutta ja se tiivistyy kattoon, epäilen, että tässä verisiossa tiivistynyt höyry sataa alas, pellin jokaisesta alakohdasta. Jos pellit kaato suuntaa tiivistynyt höyry virtaa sisäpuolta ulos. Ehkä eristäminen estää tiivistymistä, mutta hintahan jo sitten aivan toinen. Hiukan ristiriitainen näkymä....

Lainaus käyttäjältä: Regent - 14.12.08 - klo:21:58

Farmimallin sivustolta löytyi kuva:

http://www.farmimalli.fi/user_files/files2/FTP/FarmiMalli%20Oy/WWW/KANTAVA%20PELTI/20060421%20Avajaiset%202581_1440x1080.jpg

Tuon edullisemmaksi ei voi kattorakenteet tulla!

Oudosti päin noi itsekantavat pellit, vai onko kyseessä välieristeellä oleva. Navetan ilmassa kun on kosteutta ja se tiivistyy kattoon, epäilen, että tässä verisiossa tiivistynyt höyry sataa alas, pellin jokaisesta alakohdasta. Jos pellit kaato suuntaa tiivistynyt höyry virtaa sisäpuolta ulos. Ehkä eristäminen estää tiivistymistä, mutta hintahan jo sitten aivan toinen. Hiukan ristiriitainen näkymä....

Katolle kertyvän lumen pitäis estää alapuolelta hikoileminen.

Keväällä tiedän kuin kävi meillä.

Lainaus käyttäjältä: Regent - 14.12.08 - klo:21:58

Farmimallin sivustolta löytyi kuva:

http://www.farmimalli.fi/user_files/files2/FTP/FarmiMalli%20Oy/WWW/KANTAVA%20PELTI/20060421%20Avajaiset%202581_1440x1080.jpg

Tuon edullisemmaksi ei voi kattorakenteet tulla!

Oudosti päin noi itsekantavat pellit, vai onko kyseessä välieristeellä oleva. Navetan ilmassa kun on kosteutta ja se tiivistyy kattoon, epäilen, että tässä verisiossa tiivistynyt höyry sataa alas, pellin jokaisesta alakohdasta. Jos pellit kaato suuntaa tiivistynyt höyry virtaa sisäpuolta ulos. Ehkä eristäminen estää tiivistymistä, mutta hintahan jo sitten aivan toinen. Hiukan ristiriitainen näkymä....

Ei ole eristetty...Olen käynyt kahtomassa tuota navettaa. Muistaakseni rakennuksen katto kaatoi päätyynpäin ja olikohan päässä jonkun verran peltiä toisinpäin, kai ajateltu että lumi ja vesi valuisi pois. Miten lie toiminut sitä en tiedä kun oli juuri rakennettu kun tuolla kävin

Lainaus käyttäjältä: HILLS - 15.12.08 - klo:10:30

Lainaus käyttäjältä: Regent - 14.12.08 - klo:21:58

Farmimallin sivustolta löytyi kuva:

http://www.farmimalli.fi/user_files/files2/FTP/FarmiMalli%20Oy/WWW/KANTAVA%20PELTI/20060421%20Avajaiset%202581_1440x1080.jpg

Tuon edullisemmaksi ei voi kattorakenteet tulla!

Oudosti päin noi itsekantavat pellit, vai onko kyseessä välieristeellä oleva. Navetan ilmassa kun on kosteutta ja se tiivistyy kattoon, epäilen, että tässä verisiossa tiivistynyt höyry sataa alas, pellin jokaisesta alakohdasta. Jos pellit kaato suuntaa tiivistynyt höyry virtaa sisäpuolta ulos. Ehkä eristäminen estää tiivistymistä, mutta hintahan jo sitten aivan toinen. Hiukan ristiriitainen näkymä....

Ei ole eristetty...Olen käynyt kahtomassa tuota navettaa. Muistaakseni rakennuksen katto kaatoi päätyynpäin ja olikohan päässä jonkun verran peltiä toisinpäin, kai ajateltu että lumi ja vesi valuisi pois. Miten lie toiminut sitä en tiedä kun oli juuri rakennettu kun tuolla kävin

Tuohan vaikuttaa sinällään nerokkaalta ajatukselta. Vesi ainakin ohjautuu hallitusti toiseen päähän ja sieltä on helpompi sitten ohjata muualle kuin räystään alle. Miten te olette toteuttaneet sadevesien poiston vai annatteko vaan vapaasti pudota räystäältä maahan ilman rännejä? Kun tuppaa noissa leveemmissa eläinsuojissa olemaan lappeet niin leveitä, et ei saa vettä jäämään perinteisiin ränneihin.

Toisaalta tuo pitää lumet katolla josta ne sitten sulaa hallitusti. Tuo sisäpuolinen kondenssivesi voi olla ongelma...

Paljonko tarttee mitottaa tilaa per eläin jos on pelkkä erillinen kolmiseinäinen makuukatos ja jaloittelutarha jossa roukintapaikka?

Omat kokemukset:
Tuo makuualue+jaloittelutarha+ ruokintapaikka on kyllä ok, mutta vaatii hillittömät lietesäiliöt. Sadevesi pitää kerätä talteen. Itsellä loppu mielenkiinto siihen. Maapohjatarhalla ei pääse kuin uutisiin Kiinnostus loppui tarhan kustannuksiin.

Vinokuivike on kyllä toimiva systeemi, tosin vaatii sen lantalan. Vinokuivikepohjapihatossa ei ole haittaa tolpista, koska ainoastaan yhtä linjaa putsataan. Tarvitsee suhteessa vähiten pintalaa per eläin, kun poikimakarsinat voi erottaa irtoaidoin vinopohjalle. Toimii vähemmällä kuivikkeella ja lämpiminä aikoina myös pelkällä turpeella. Kestokuivike vaatii aikapaljon enemmän katettuja neliöitä kuin vinopohja. sillä kustannuksella rakentaa hulppean avolantalan.

Makuuparret kiinnostaisi, onko kellään kokemuksia?

Sellaiset makuuparret näin Kauhajoella eräässä pihatossa , pitivät ratkaisua hyvänä . Hintaa kyllä tulee . Innostus lypsykarjanpitoon alkaa mitä toimivampi pihatto on .

Makuuparret kiinnostaisi, onko kellään kokemuksia?

Omasta mielestä hyvät. Saa helposti pidettyä emot puhtaana pienellä kuivikemäärällä ja parsien edessäoleva tarkkailukäytävä menee vasikkapiilosta. Haittoina poikimaaikaan "puhtaantilan" puute, meillä eivät poi'i kuin vahingossa parteen. Tuon pystyy ratkaisemaan poikimakarsinalla/hyvällä tarkkailulla poikima-aikaan. Ehkä myös tuo tilan näennäinen ahtaus myös haitta. Sellaista vapaata tilaa ei ole kuin se paskakäytävä. Tuttavaperheen positiiviset kokemukset parsista lähes 30 vuoden ajalta emojen parissa vaikuttivat aikanaan ratkaisuun...

Nyt jos rakentaisin uudelleen niin parsilla tekisin.

Omat kokemukset:
Tuo makuualue+jaloittelutarha+ ruokintapaikka on kyllä ok, mutta vaatii hillittömät lietesäiliöt. Sadevesi pitää kerätä talteen. Itsellä loppu mielenkiinto siihen. Maapohjatarhalla ei pääse kuin uutisiin Kiinnostus loppui tarhan kustannuksiin.

Itse ajattelin tuota jaloittelutarha+makuukatos systeemiä tonne vanhan naveton taakse siten, että vanhoista laakasiiloista(tarpeettomia, koska on vallan siirrytty paaleihin) makuukatos, jota hieman ehkä laajentaisin ja jaloittelutarhan toiseen päähän katettu ruokinta pöytä. Jalottelutarhan pintaan asfaltti ja kaadot siten että sadevedet valuisi tonne vanhan naveton lantalaan jonka alla on kusisäiliö... Ja saisi vielä sulaan aikaan esim. perälevyllä tuupittua paskat jaloittelutarhasta tonne lantalaan. Makuukatos toimisi toisena lantavarastona, eli kestokuivitettuna, tyhjennys kerran vuodessa. Miltä kuulostaa?

Mites on, tartteeko tollaselle systeemille jotain ympäristölupia hommata?

Jalottelutarhan asfaltointi kuulostaa hyvältä . Savessa ja paskassa muhii kantasyöpymävirukset mielellään . Sorkat kuluu mikä on hyvästä . Pakkasella ei röpöläista pintaa joka rikkois sorkanpohjia . En huonona ideaasi pitäisi .

Lainaus käyttäjältä: Regent - 15.12.08 - klo:17:52

Omat kokemukset:
Tuo makuualue+jaloittelutarha+ ruokintapaikka on kyllä ok, mutta vaatii hillittömät lietesäiliöt. Sadevesi pitää kerätä talteen. Itsellä loppu mielenkiinto siihen. Maapohjatarhalla ei pääse kuin uutisiin Kiinnostus loppui tarhan kustannuksiin.

Itse ajattelin tuota jaloittelutarha+makuukatos systeemiä tonne vanhan naveton taakse siten, että vanhoista laakasiiloista(tarpeettomia, koska on vallan siirrytty paaleihin) makuukatos, jota hieman ehkä laajentaisin ja jaloittelutarhan toiseen päähän katettu ruokinta pöytä. Jalottelutarhan pintaan asfaltti ja kaadot siten että sadevedet valuisi tonne vanhan naveton lantalaan jonka alla on kusisäiliö... Ja saisi vielä sulaan aikaan esim. perälevyllä tuupittua paskat jaloittelutarhasta tonne lantalaan. Makuukatos toimisi toisena lantavarastona, eli kestokuivitettuna, tyhjennys kerran vuodessa. Miltä kuulostaa?

Mites on, tartteeko tollaselle systeemille jotain ympäristölupia hommata?

Onko tilavat siilot? Käy myös lantalasta.... Vallan mainiot jos katetut, koska lanta palaa kevääseen mennessä. Viereen kolmiseinäinen makuuparsi/vinopohjapihatto. Osa siilosta kuivikevarastona niin kauan kunnes täyttyy lannalla.

Tänäkin kesänä kattamattomalle laatalle on satanut niiiiin Älyttömästi kuutioita että huh huh. Saap aina olla levittämässä ja pakkaamassa peltoja. Ei etes ravinteita. Emot vois päästää katon alta uudelleen "laitumille", kun maa jäätyy.

Kysy kunnasta ympäristölupa asiaa. Tavat vaihtelee. Yli 60 emoa tarvitsee kunnan luvan.

Lainaus käyttäjältä: molymatti - 15.12.08 - klo:14:00

Lainaus käyttäjältä: HILLS - 15.12.08 - klo:10:30

Lainaus käyttäjältä: Regent - 14.12.08 - klo:21:58

Farmimallin sivustolta löytyi kuva:

http://www.farmimalli.fi/user_files/files2/FTP/FarmiMalli%20Oy/WWW/KANTAVA%20PELTI/20060421%20Avajaiset%202581_1440x1080.jpg

Tuon edullisemmaksi ei voi kattorakenteet tulla!

Oudosti päin noi itsekantavat pellit, vai onko kyseessä välieristeellä oleva. Navetan ilmassa kun on kosteutta ja se tiivistyy kattoon, epäilen, että tässä verisiossa tiivistynyt höyry sataa alas, pellin jokaisesta alakohdasta. Jos pellit kaato suuntaa tiivistynyt höyry virtaa sisäpuolta ulos. Ehkä eristäminen estää tiivistymistä, mutta hintahan jo sitten aivan toinen. Hiukan ristiriitainen näkymä....

Ei ole eristetty...Olen käynyt kahtomassa tuota navettaa. Muistaakseni rakennuksen katto kaatoi päätyynpäin ja olikohan päässä jonkun verran peltiä toisinpäin, kai ajateltu että lumi ja vesi valuisi pois. Miten lie toiminut sitä en tiedä kun oli juuri rakennettu kun tuolla kävin

Tuohan vaikuttaa sinällään nerokkaalta ajatukselta. Vesi ainakin ohjautuu hallitusti toiseen päähän ja sieltä on helpompi sitten ohjata muualle kuin räystään alle. Miten te olette toteuttaneet sadevesien poiston vai annatteko vaan vapaasti pudota räystäältä maahan ilman rännejä? Kun tuppaa noissa leveemmissa eläinsuojissa olemaan lappeet niin leveitä, et ei saa vettä jäämään perinteisiin ränneihin.

Toisaalta tuo pitää lumet katolla josta ne sitten sulaa hallitusti. Tuo sisäpuolinen kondenssivesi voi olla ongelma...

Maahan putoaa sadevedet. Pihassa salaojaputkia, kunnon sorastus ja pintavesikaivo, johon salaojat johdetaan.
Pintamateriaalina 55mm murske, ettei lähde veden matkaan. Vietto paikka.
Piha muotoiltu viettämään pintavesikaivoon.
Vettä tulee päädystä aivan järkyttävät määrät kunnon sateella.

Oikeastaan ainut huono puoli on seinän kastuminen tuulella. Tosin kuivaa nopeesti kun on harvalautaa.

Mites toi turve kuivikkeena, jos ei laita olkea laisinkaan? Toi maakuuhallisysteemikö ei voisi toimia lainkaan? Onko oltava välttämättä asfaltoitu jaloittelutarha vai onko mahdollista pärjätä ilman?

Mites toi turve kuivikkeena, jos ei laita olkea laisinkaan? Toi maakuuhallisysteemikö ei voisi toimia lainkaan? Onko oltava välttämättä asfaltoitu jaloittelutarha vai onko mahdollista pärjätä ilman?

Törkeen kallista pelkkä turpeen käyttö. Jos siis täyttöpohjaa meinaat väsätä niin pelkällä turpeella ei varmaan saa pohjalle kantavuutta, ts. ämylit rypevät turvevellissä vaikka napaansa myöten? Näin muistelen tutun haastelleen aikoja sitten.

Jos teet jotain jaloittelutarhaa niin siinä pitää olla sellainen pohjaratkaisu mistä voit kolata paskat pois. Pärjäähän sitä ilman asvaltointia, mutta huomaat jossain vaiheessa sateisen jakson jälkeen et jaloittelutarhassasi on melko siivo ja sitä ei pysty puhdistamaan.

Mites toi turve kuivikkeena, jos ei laita olkea laisinkaan? Toi maakuuhallisysteemikö ei voisi toimia lainkaan? Onko oltava välttämättä asfaltoitu jaloittelutarha vai onko mahdollista pärjätä ilman?

Minun mielestä, ne voi kuivittaa vaikka heinällä, olki on myös halvempi kuin turve.
Anna niiden jalotella ulkona, pistä sinne suola ja kivennäispaloja, ehkä myös juomakuppi, niin sontaa ei kerry sisään niin paljon ...
Parin hehtaarin talvitarha, niin sontaa on yhdessä paikkaa paljon vähempi.