Erään ostajan aviisi syysvehnälle:


Vähimmäisvaatimus:

Deoksinivalenoli max 1,25 Mg/Kg

Hehtolitrapaino min 78,0 kg

Kosteus max 14,0 %

Muut rikkajyvät max 7,0 %

Roskat max 1,0 %

Sakoluku min 180

Valkuainen min 11,5 %


Viljaan ei saa käyttää Glyfosaatti-valmistetta, eikä tilalla saa esiintyä salmonellaa.

Meinaako tuo että isäntäkään ei saa sairastaa? 

Uskon, että tässä glyfo-keississä päädytään jonkinlaiseen kompromissiin, eli täydellistä käyttökieltoa ei tule, mutta jonkinlaisia käyttörajoituksia kuitenkin, ja todennäköisesti nuo rajoitukset tulevat maatalouteen, eikä kotipuutarhureille, koska maataloudessa kokonaisvolyymit glyfomäärissä on hurjan paljon suuremmat kuin kotipuutarhoissa.

Uskon, että tässä glyfo-keississä päädytään jonkinlaiseen kompromissiin, eli täydellistä käyttökieltoa ei tule, mutta jonkinlaisia käyttörajoituksia kuitenkin, ja todennäköisesti nuo rajoitukset tulevat maatalouteen, eikä kotipuutarhureille, koska maataloudessa kokonaisvolyymit glyfomäärissä on hurjan paljon suuremmat kuin kotipuutarhoissa.

Hollanti on jo kieltänyt kotipuutarhoissa. Ennen puintia ruiskuttaminen varmaan loppuu seuraavaksi. Kaiken järjen mukaan myös geenimuunnelun soijan ruiskuttaminen, jos Monsanto ei saa lobattua sitä sallituksi.

Tehdään tuota täällä kotisuomessakin aika usein. Possut taitavat vallan syödä glyfojyviä. Täällä vaan tahtoo tuo varoaika jäädä pieneksi, kun hätäpäissään puimuri syöksyy pellolle, ettei ruiskunjäljet näy.

Jaa niinku missä. Yhden tapauksen tiedän missä sikafarmari hoiti ongelma juolavehnäpellon tuollaisella käsittelyllä. Väitän, että tuota tapaa käytetään suomessa kuitenkin aika vähän, joten ei kannattaisi yleistää. Ihan sallittuahan tuo toistaiseksi on joten ymmärrän hyvin sikatilallisen tässä taloudellisessa tilanteessa menettelevän näin. Saatan jopa itse turvautua tänä vuonna kyseiseen konstiin.   

Lainaus käyttäjältä: meidän Isä - 08.07.15 - klo:16:44

Tehdään tuota täällä kotisuomessakin aika usein. Possut taitavat vallan syödä glyfojyviä. Täällä vaan tahtoo tuo varoaika jäädä pieneksi, kun hätäpäissään puimuri syöksyy pellolle, ettei ruiskunjäljet näy.

Jaa niinku missä. Yhden tapauksen tiedän missä sikafarmari hoiti ongelma juolavehnäpellon tuollaisella käsittelyllä. Väitän, että tuota tapaa käytetään suomessa kuitenkin aika vähän, joten ei kannattaisi yleistää. Ihan sallittuahan tuo toistaiseksi on joten ymmärrän hyvin sikatilallisen tässä taloudellisessa tilanteessa menettelevän näin. Saatan jopa itse turvautua tänä vuonna kyseiseen konstiin.   

Kyllä possut on syöneet Suomessakin aika paljon glyfojyviä  Ja muutkin elukat. Eikä itävyys katoa minnekään, kun tietää mitä tekee. Kosteuden pitää antaa oikeasti painua alas, ennekuin ruiskuttaa. Puinti 10-14 vuorokauden kuluttua, hyvällä kelillä mahtavaa puitavaa ja varsinkin kuivattavaa. Ei mitään eroa normikäsittelyihin, eikä jäämiä. Glyfolla tuleennuttaminen kokonaan toinen juttu, hehtopaino jää alhaiseksi ja jyvät kuivauksen jälkeen vihreän harmaita, jossain sellaisia näin. Ei oikeen innostas syödä possua, joka syönyt tuollaista viljaa...

Mikä järki sitä glyfoo on ajaa kasvustoon??

Mikä järki sitä glyfoo on ajaa kasvustoon??

Minnekäs 

Erään ostajan aviisi syysvehnälle:

........

Viljaan ei saa käyttää Glyfosaatti-valmistetta, eikä tilalla saa esiintyä salmonellaa.

Milloinkas mikään byrokraatin "määräys" on Loimaalla kiusannut ?

- Aikaisin kylvöille, vielä aikaisemmin puimaan.  Roundup. -

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 17.08.15 - klo:20:35

Lainaus käyttäjältä: meidän Isä - 08.07.15 - klo:16:44

Tehdään tuota täällä kotisuomessakin aika usein. Possut taitavat vallan syödä glyfojyviä. Täällä vaan tahtoo tuo varoaika jäädä pieneksi, kun hätäpäissään puimuri syöksyy pellolle, ettei ruiskunjäljet näy.

Jaa niinku missä. Yhden tapauksen tiedän missä sikafarmari hoiti ongelma juolavehnäpellon tuollaisella käsittelyllä. Väitän, että tuota tapaa käytetään suomessa kuitenkin aika vähän, joten ei kannattaisi yleistää. Ihan sallittuahan tuo toistaiseksi on joten ymmärrän hyvin sikatilallisen tässä taloudellisessa tilanteessa menettelevän näin. Saatan jopa itse turvautua tänä vuonna kyseiseen konstiin.   

Kyllä possut on syöneet Suomessakin aika paljon glyfojyviä  Ja muutkin elukat. Eikä itävyys katoa minnekään, kun tietää mitä tekee. Kosteuden pitää antaa oikeasti painua alas, ennekuin ruiskuttaa. Puinti 10-14 vuorokauden kuluttua, hyvällä kelillä mahtavaa puitavaa ja varsinkin kuivattavaa. Ei mitään eroa normikäsittelyihin, eikä jäämiä. Glyfolla tuleennuttaminen kokonaan toinen juttu, hehtopaino jää alhaiseksi ja jyvät kuivauksen jälkeen vihreän harmaita, jossain sellaisia näin. Ei oikeen innostas syödä possua, joka syönyt tuollaista viljaa...

Aika jännä juttu kun itse kuitenkin noissa possupiireissä liikun niin mulle ei ole tullut vastaan kuin tuo yksitapaus ja nyt täällä jo kaksi sanoo suureen ääneen, että possut syövät lähes pelkästään glyfotettuja jyviä.. 

Glyfon käyttö näillä viljan hinnoilla on aivan perusteltua.
Puinti helpottuu ratkaisevasti. Tasalaatuista viljaa ei tarvitse kuivata kovinkaan paljoa.
Kasvinsuojelu helpottuu, tullaan toimeen kesällä pelkällä mcpa valmisteella.
Kyntöä ei tarvita ongelmarikkojen torjumiseen.

Tosin en itse kyllä söisi glyfoleipää ja lihaa. Niille hommafoorumin kavereille sitä sitten voi paremminkin syöttää.

Glyfon käyttö näillä viljan hinnoilla on aivan perusteltua.
Puinti helpottuu ratkaisevasti. Tasalaatuista viljaa ei tarvitse kuivata kovinkaan paljoa.
Kasvinsuojelu helpottuu, tullaan toimeen kesällä pelkällä mcpa valmisteella.
Kyntöä ei tarvita ongelmarikkojen torjumiseen.

Tosin en itse kyllä söisi glyfoleipää ja lihaa. Niille hommafoorumin kavereille sitä sitten voi paremminkin syöttää.

Onko nuo tautiaineet ja korrensääteet sen maittavampia, niitä ajetaan aivan hourees tähkivään kasvustoon 

Miten on jos sattuisi löytymään Amitrol 50 pusseja, niin kantsiikohan sitä kokeilla pari viikkoa puintien jälkeen ohra sänkipeltoon
juolavehnän poistoon vai olisko rounduppi parempi vaihtoehto.

Miten on jos sattuisi löytymään Amitrol 50 pusseja, niin kantsiikohan sitä kokeilla pari viikkoa puintien jälkeen ohra sänkipeltoon
juolavehnän poistoon vai olisko rounduppi parempi vaihtoehto.

Eikös amitrolin teho perustunut osittain kauran antamaan varjostukseen ensishokin jälkeen, samoin kun rypsin juola-aineet.