Kun tehot rupee oleen liki 300hv,niin pito se on joka ensiksi meinaa loppua
7 tn näyttäis olevan vakiona painoo,mutta täydet punttisarjat pitää olla aina

Pelto kiittää 

Uudessakin moottorissa sallitaan tietty poikkeama tehon suhteen eli jos 100 happaisen tilaat voi olla, että sallitu toleranssin ääripäiden väli voi olla lähes pari kymmentä pollea eli melko huomattava.

Ennen ilmoitettiin tosiaan tehot DIN-normilla ja nykyisin ISO-normilla, joka vastaa hiukan vanhaa SAE-normia eli DIN-normin 100 heppaa vastaa n. 110 ISO-heppaa. Lisäksi kaikki mahdolliset lisävarusteet ja mukavuudet, jotka niistävät osan tehosta aiheuttavat oman lisänsä keitokseen. Päästöttömissä koneissa voi lisäksi olla tehottomuuden tuntua, koska kiihdytyssavuakaan ei saisi juuri tulla, jolloin ei voida lykätä polttoainetta entiseen tahtiin, kun kuski polkaisee kaasua. Kone siis kiihtyy hitaammin.

 Nää päästörajoitukset on tehnyt uusista traktoreista nuhasia. Ei muuta kuin diesel pesialistille niin löytyy potkua. Sitten aivan toinen juttu jos joku luulee tarvitsevansa mahdottomasti lisää voimaa. Totta sen nyt tapista saa mitattua jokseenkin mitä pellin alta löytyy?

Nää päästörajoitukset on tehnyt uusista traktoreista nuhasia. Ei muuta kuin diesel pesialistille niin löytyy potkua. Sitten aivan toinen juttu jos joku luulee tarvitsevansa mahdottomasti lisää voimaa. Totta sen nyt tapista saa mitattua jokseenkin mitä pellin alta löytyy?

miten seon raktoripuolella näin töpätty, uudehkolla dieseliautolla kun polokasee kaasuun ni aina naurattaa

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 02.05.15 - klo:08:45

Lainaus käyttäjältä: SKN - 02.05.15 - klo:08:39

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 02.05.15 - klo:08:23

Esimerkkinä tosiaan se tilanne että samantehoisissa nupeissa toinen vaatii 50 heppaa lisää koska painoa on sen 4 tonnia enemmän.

50heppaa neljään tonniin? Tarkotakko jotain syväjankkuria vai mitä???

Ei vaan sitä että kun ottaa 90 luvun joku 100 heppanen raktorin ja sitten tämän päivän 150 heppasen mikä on varustettu 74 vaihteella ja etukuormaajalla sekä lisäpainotuksella jne niin vetoteho onkin asiakkaan pettymykseksi sama koska sen uuden omapaino on niin paljon suurempi. Tästä olisi hyvä saada jotain dataa kun uuden hankintaa suunnittelee.

Mutta eikös painavampi traktori pysty vetämään suuremman vetovastuksen omaavaa laitetta kuin saman tehoinen kevyempi hötterö.

Maatiellä ylämäkeen on tietty eri juttu, mutta eihän sitä ylämäkeä aina ole – ainakaan kaikilla.

Mulla on kyllä vähän eri kokemus näistä. Ylämäissä koneet auttamatta hyytyy ja hyvin harvoin pito loppuu. Siksi teho painosuhde on hyvin oleellinen kun miettii työkoneen tehoja. Toki en teekään juuri ollenkaan puhtaita vetohommia vaan raskaimmissa hommissa on aina paljon hydrauliikan ja ulosoton käyttöä. Sillä on iso merkitys että jaksaako kone mennä vastamäkeen samaa vauhtia kuin tasaisella vai joutuuko kepittää paljon pienemmälle.

Lisäksi alkuperäiseen problematiikkaan niin se säästää paljon polttoainetta jos 80% töistä pystyy tekemään kevyellä raktorilla ja vain niihin 20% töistä lisäilee sitten puntit ympäriinsä että saavuttaa tarpeellisen lisäpainon.

Lainaus käyttäjältä: 42 - 02.05.15 - klo:10:57

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 02.05.15 - klo:08:45

Lainaus käyttäjältä: SKN - 02.05.15 - klo:08:39

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 02.05.15 - klo:08:23

Esimerkkinä tosiaan se tilanne että samantehoisissa nupeissa toinen vaatii 50 heppaa lisää koska painoa on sen 4 tonnia enemmän.

50heppaa neljään tonniin? Tarkotakko jotain syväjankkuria vai mitä???

Ei vaan sitä että kun ottaa 90 luvun joku 100 heppanen raktorin ja sitten tämän päivän 150 heppasen mikä on varustettu 74 vaihteella ja etukuormaajalla sekä lisäpainotuksella jne niin vetoteho onkin asiakkaan pettymykseksi sama koska sen uuden omapaino on niin paljon suurempi. Tästä olisi hyvä saada jotain dataa kun uuden hankintaa suunnittelee.

Mutta eikös painavampi traktori pysty vetämään suuremman vetovastuksen omaavaa laitetta kuin saman tehoinen kevyempi hötterö.

Maatiellä ylämäkeen on tietty eri juttu, mutta eihän sitä ylämäkeä aina ole – ainakaan kaikilla.

Mulla on kyllä vähän eri kokemus näistä. Ylämäissä koneet auttamatta hyytyy ja hyvin harvoin pito loppuu. Siksi teho painosuhde on hyvin oleellinen kun miettii työkoneen tehoja. Toki en teekään juuri ollenkaan puhtaita vetohommia vaan raskaimmissa hommissa on aina paljon hydrauliikan ja ulosoton käyttöä. Sillä on iso merkitys että jaksaako kone mennä vastamäkeen samaa vauhtia kuin tasaisella vai joutuuko kepittää paljon pienemmälle.

Lisäksi alkuperäiseen problematiikkaan niin se säästää paljon polttoainetta jos 80% töistä pystyy tekemään kevyellä raktorilla ja vain niihin 20% töistä lisäilee sitten puntit ympäriinsä että saavuttaa tarpeellisen lisäpainon.

Kyllä on tullut huomattua että vakio 47,7kg/hv on liikaa.. Mutta optimoitu 34kg/hv menee aivan eri tavalla tuolla kaupunkiliikenteen seassa varsinkin ylämäissä  

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 02.05.15 - klo:11:52

Lainaus käyttäjältä: 42 - 02.05.15 - klo:10:57

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 02.05.15 - klo:08:45

Lainaus käyttäjältä: SKN - 02.05.15 - klo:08:39

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 02.05.15 - klo:08:23

Esimerkkinä tosiaan se tilanne että samantehoisissa nupeissa toinen vaatii 50 heppaa lisää koska painoa on sen 4 tonnia enemmän.

50heppaa neljään tonniin? Tarkotakko jotain syväjankkuria vai mitä???

Ei vaan sitä että kun ottaa 90 luvun joku 100 heppanen raktorin ja sitten tämän päivän 150 heppasen mikä on varustettu 74 vaihteella ja etukuormaajalla sekä lisäpainotuksella jne niin vetoteho onkin asiakkaan pettymykseksi sama koska sen uuden omapaino on niin paljon suurempi. Tästä olisi hyvä saada jotain dataa kun uuden hankintaa suunnittelee.

Mutta eikös painavampi traktori pysty vetämään suuremman vetovastuksen omaavaa laitetta kuin saman tehoinen kevyempi hötterö.

Maatiellä ylämäkeen on tietty eri juttu, mutta eihän sitä ylämäkeä aina ole – ainakaan kaikilla.

Mulla on kyllä vähän eri kokemus näistä. Ylämäissä koneet auttamatta hyytyy ja hyvin harvoin pito loppuu. Siksi teho painosuhde on hyvin oleellinen kun miettii työkoneen tehoja. Toki en teekään juuri ollenkaan puhtaita vetohommia vaan raskaimmissa hommissa on aina paljon hydrauliikan ja ulosoton käyttöä. Sillä on iso merkitys että jaksaako kone mennä vastamäkeen samaa vauhtia kuin tasaisella vai joutuuko kepittää paljon pienemmälle.

Lisäksi alkuperäiseen problematiikkaan niin se säästää paljon polttoainetta jos 80% töistä pystyy tekemään kevyellä raktorilla ja vain niihin 20% töistä lisäilee sitten puntit ympäriinsä että saavuttaa tarpeellisen lisäpainon.

Kyllä on tullut huomattua että vakio 47,7kg/hv on liikaa.. Mutta optimoitu 34kg/hv menee aivan eri tavalla tuolla kaupunkiliikenteen seassa varsinkin ylämäissä

Tää 27kg/hv jaksaa mennä taajaman ulkopuolellakin 

Lainaus käyttäjältä: zetor8045 - 02.05.15 - klo:12:43

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 02.05.15 - klo:11:52

Lainaus käyttäjältä: 42 - 02.05.15 - klo:10:57

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 02.05.15 - klo:08:45

Lainaus käyttäjältä: SKN - 02.05.15 - klo:08:39

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 02.05.15 - klo:08:23

Esimerkkinä tosiaan se tilanne että samantehoisissa nupeissa toinen vaatii 50 heppaa lisää koska painoa on sen 4 tonnia enemmän.

50heppaa neljään tonniin? Tarkotakko jotain syväjankkuria vai mitä???

Ei vaan sitä että kun ottaa 90 luvun joku 100 heppanen raktorin ja sitten tämän päivän 150 heppasen mikä on varustettu 74 vaihteella ja etukuormaajalla sekä lisäpainotuksella jne niin vetoteho onkin asiakkaan pettymykseksi sama koska sen uuden omapaino on niin paljon suurempi. Tästä olisi hyvä saada jotain dataa kun uuden hankintaa suunnittelee.

Mutta eikös painavampi traktori pysty vetämään suuremman vetovastuksen omaavaa laitetta kuin saman tehoinen kevyempi hötterö.

Maatiellä ylämäkeen on tietty eri juttu, mutta eihän sitä ylämäkeä aina ole – ainakaan kaikilla.

Mulla on kyllä vähän eri kokemus näistä. Ylämäissä koneet auttamatta hyytyy ja hyvin harvoin pito loppuu. Siksi teho painosuhde on hyvin oleellinen kun miettii työkoneen tehoja. Toki en teekään juuri ollenkaan puhtaita vetohommia vaan raskaimmissa hommissa on aina paljon hydrauliikan ja ulosoton käyttöä. Sillä on iso merkitys että jaksaako kone mennä vastamäkeen samaa vauhtia kuin tasaisella vai joutuuko kepittää paljon pienemmälle.

Lisäksi alkuperäiseen problematiikkaan niin se säästää paljon polttoainetta jos 80% töistä pystyy tekemään kevyellä raktorilla ja vain niihin 20% töistä lisäilee sitten puntit ympäriinsä että saavuttaa tarpeellisen lisäpainon.

Kyllä on tullut huomattua että vakio 47,7kg/hv on liikaa.. Mutta optimoitu 34kg/hv menee aivan eri tavalla tuolla kaupunkiliikenteen seassa varsinkin ylämäissä

Tää 27kg/hv jaksaa mennä taajaman ulkopuolellakin 

Noin pikalaskulla jokakonees n25kg/hv,jos puntit on pois

Meilläpäin tehdäänkin vaan optimointeja ei virityksiä

Mielenkiintoinen ketju sinänsä. Ja agron tapaan tehon mittauksen ja tästäsaatavan tiedon tarpeellisuudesta on syntynyt vänköö.
No totta on että sillä tiedolla ei periaatteessa tee tavan pulliainen mitään. Mutta ihan todella nämä nykykoneet pitäis penkittää kaikki kuumana ja ilmastointi täysillä. Myös laturillakin tulisi olla kuormaa koska kaikki nyky työkoneen pyytää myös sähköö. Niin väitän että aikalailla pienenee se 180hp mainos teholla valittu trakvaattori. Väittäisin ainakin noin 35hp jäävän matkalle. Tästä seuraa vitutusta jos entinen on kehittänytsen 180hp sinne akselille asti. Sitte niiden voimansiirron hyötysuhteiden erot on toki aika merkityksellisiä. Mutta ne nyt eivä kuulu suoraan moottorin ominaisuuksiin.

Nopein mitata silleen, että "täppärin" kertomasta tehosta vähennetään 30%

Suoraviivaisen liikkeen teho saadaan kaavasta,
P=Fv,
jossa F on voima ja v nopeus.

Joten jos sijoitetaan vaikkapa äkeen puomin ja vetokoukun väliin voima-anturi ja mitataan nopeus äestettäessä niin lujaa, kuin traktori jaksaa, voidaan laskea äkeen vetämiseen kuluva teho. Jos tiedetään kyseisen traktorimallin voimansiirron hyötysuhde, voidaan laskea moottoritehokin.

Suoraviivaisen liikkeen teho saadaan kaavasta,
P=Fv,
jossa F on voima ja v nopeus.

Joten jos sijoitetaan vaikkapa äkeen puomin ja vetokoukun väliin voima-anturi ja mitataan nopeus äestettäessä niin lujaa, kuin traktori jaksaa, voidaan laskea äkeen vetämiseen kuluva teho. Jos tiedetään kyseisen traktorimallin voimansiirron hyötysuhde, voidaan laskea moottoritehokin.

Kait se luistokin pitäisi jotenkin huomioida.

Lainaus käyttäjältä: Niitti - 03.05.15 - klo:15:39

Suoraviivaisen liikkeen teho saadaan kaavasta,
P=Fv,
jossa F on voima ja v nopeus.

Joten jos sijoitetaan vaikkapa äkeen puomin ja vetokoukun väliin voima-anturi ja mitataan nopeus äestettäessä niin lujaa, kuin traktori jaksaa, voidaan laskea äkeen vetämiseen kuluva teho. Jos tiedetään kyseisen traktorimallin voimansiirron hyötysuhde, voidaan laskea moottoritehokin.

Kait se luistokin pitäisi jotenkin huomioida.

Juu tuota moottoritehon arviointia äkeen vedon perusteella lienee aika hankala tehdä. Luisto, renkaiden vierintävastus, renkaan pureutumisen muokkausvaikutus ja painumisen tekemä 'ylämäki' ovat hyvin vaikeita arvioida tehona tai voimana. Pelkät kulkuvastukset olisi helppoa mitata vetämällä ao traktoria samoissa olosuhteissa toisella ja mittaamalla jälleen käytetty voima. Luisto-% kertoo suoraan hukatun tehon osuuden, mutta vetävän renkaan erilainen maahan pureutuminen ja sen tiivistävä ja muokkaaava vaikutus ovat hankalia mitata niihin kuluvan tehon osalta.

Luisto hukkaa helposti ison osan tehosta, jos rengas pyörii 50% tyhjää niin myös tehosta menee vähintään sama määrä muuhun kuin siihen työkoneen vetoon.