Mikä on tarkin ja luotettavin tapa mitata teho traktorin moottorista ?
Jos mittaus tehdään voimanulosotosta, PTO,  niin mikä on moottoriteho silloin?
Entä mikä on moottorin vääntö PTO sta mitattaessa otetaanko moottorin  sivukuormat huomioon
Mitä tarkoittaa inertiamittaus ja millainen on silloin traktoridynamometri  rakenteeltaan
Mitä eroa on inertiamittauksella kun kiihdytetään max kierroksille. 
Verrattuna jarruttamiseen yläkierroksilta alaspäin

Mistä kannattaa tilata mittaaja kun säädetään omia ja kylän koneita

Olisiko tuossa pariin kysymykseen vastausta: https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/46821/Latvala_Mikko.pdf?sequence=2

Ottotehon/polttoainetehon voi helposti määrittää mittaamalla polttoaineen kulutus, kun polttoaineen ominaisuudet tunnetaan.

Itellä on vanhoja koneita, yhtä muka vähä piristettykin, olis toki kiva tietää että paljonko teho olisi milläkin ajotunneilla ja koneella pudonnut ajan kuluessa. Jospa meilläpäin joku tilaisi "dynamon" niin veisin koneeni jonoon  Saatais sitte faktaa pöytään, ettei vaan tarvii aina todeta että "vanha ja väljä".

 Tehot yleensä tippuu vähemmän kuin luullaan. Tietenki jos venttiilit kuluessaan "painuu" syvemmälle, niin puristus laskee ja sitten pumpun kunto, mutta sekin ilmenee usein huonona käynnistymisenä, enemmän kuin tehon laskuna.

Tehot yleensä tippuu vähemmän kuin luullaan. Tietenki jos venttiilit kuluessaan "painuu" syvemmälle, niin puristus laskee ja sitten pumpun kunto, mutta sekin ilmenee usein huonona käynnistymisenä, enemmän kuin tehon laskuna.

Toissa vuonna pistettiin mf 575 uudet suutinkärjet ku oli voiman puutetta olennaisesti. Käyntiin lähti hyvin. Tän jälkeen ei sit pirullakaan. Ja jos sai piiitkän tartin jälkeen käymään ni otti 1000 kierrosta. Eli pumppu ei jaksanut enää aukoa kireämpiä suuttimia. Pumpun vaihdon jälkeen voimaa on taas niinku pitääkin ja mustaa tulee putkesta kuormitettaessa!

Moottoriteho on vain arvailuja. Tunnettaessa voimansiirtojen keskimääräinen tehohukkaprosentti, voidaan päästä kohtuullisiin arvailuihin moottoritehosta, mutta ne ovat edelleen arvailuja.

Loppujenlopuksi onko sillä moottoriteholla mitäään merkitystä enää, tappitehohan on se todellinen, käytössä oleva teho.

Moottoriteho on vain arvailuja. Tunnettaessa voimansiirtojen keskimääräinen tehohukkaprosentti, voidaan päästä kohtuullisiin arvailuihin moottoritehosta, mutta ne ovat edelleen arvailuja.

Loppujenlopuksi onko sillä moottoriteholla mitäään merkitystä enää, tappitehohan on se todellinen, käytössä oleva teho.

Näin se on. Harvoin siitä moottorista on suora akseli käytettävään työkoneeseen.

Joskus tuli mieleen että todellisen hyötytehon saisi pellolla helposti mitattua kun vaikka äkeen aisassa olisi vetovoima-anturi (venymäliuska, sylinteri + painemittari tms). Siitä sitten vaan voima (N) x vauhti (m/s) => teho (W). Tulos olisi varmaan kovasti masentava, kun moottorin tehosta olisi ensin vähennetty voimansiirron häviöt, renkaiden luisto ja muut häviöt. Ja ennenkaikkea vetäjän omien kilojen raahaamiseen kulutettu teho... jos aisaa vetää 'tonnin' voimalla 2 m/s niin se on 10 000 x 2  eli kokonaista 20 kW.

Tehot yleensä tippuu vähemmän kuin luullaan. Tietenki jos venttiilit kuluessaan "painuu" syvemmälle, niin puristus laskee ja sitten pumpun kunto, mutta sekin ilmenee usein huonona käynnistymisenä, enemmän kuin tehon laskuna.

 Tuon venttiilien painuman kompensoi tehokkaasti keinuvipujen päiden kuluminen, ainakin 212:ssa...

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä - 30.04.15 - klo:22:05

Tehot yleensä tippuu vähemmän kuin luullaan. Tietenki jos venttiilit kuluessaan "painuu" syvemmälle, niin puristus laskee ja sitten pumpun kunto, mutta sekin ilmenee usein huonona käynnistymisenä, enemmän kuin tehon laskuna.

 Tuon venttiilien painuman kompensoi tehokkaasti keinuvipujen päiden kuluminen, ainakin 212:ssa...

niin miten se kompensoi.

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 01.05.15 - klo:06:32

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä - 30.04.15 - klo:22:05

Tehot yleensä tippuu vähemmän kuin luullaan. Tietenki jos venttiilit kuluessaan "painuu" syvemmälle, niin puristus laskee ja sitten pumpun kunto, mutta sekin ilmenee usein huonona käynnistymisenä, enemmän kuin tehon laskuna.

 Tuon venttiilien painuman kompensoi tehokkaasti keinuvipujen päiden kuluminen, ainakin 212:ssa...

niin miten se kompensoi.

 Venttiili "nousee" kuluessaan ylöspäin ja keinuvivun pää kuluu, niin venttiilin välys säilyy entisellään.

mutta ei kai se sitä puristuksen laskua kompensoi, jonka tuo venttiilin painuminen aiheuttaa.

mutta ei kai se sitä puristuksen laskua kompensoi, jonka tuo venttiilin painuminen aiheuttaa.

 No ei.

Näin pers tuntumalta kuulostais oikeelta mitata "pyöritysteho" akselista ja vetoteho tuolla venytysmittauksella. eikös tämä antaisi oikean tehon siirtymän vetoon, riippumatta onko kyseessä 2- vai 4-veto kone?

 Aika hyvin pääsee tehoista selville kun laittaa ulosotosta mitaavan laatikon etteen ja kaasu pohjaan. Tuskin voiman siirroissa motilta pyörille niin kauheesti eroja. Toki kasvaneet traktorin "elopainot" syö tehoja aika paljon, jos lähestytään jo 10 tonnisa painoja.

Jos jotakuta toi motin teho niin kiinnostaa niin luotettavin keino lienee nostaa se  mottimotti apulaitteineen pöydälle ja kiinnittää siihen dynamometri vai mikälienee laitteen nimi. Jos halutaan virallista tietoa niin pitää irroittaa vesipumppua ym laitetta. Kuitenkin maanläheisempi on mitata tuolta tumpilta josta saa sen suorimman ja todellisimman voiman.