elähän eemi hättäele. kyllä se tästä vielä muuttuu. jos ee parempaan, ni sittä huonompaan.
nyt kun nuo taulukaupat tuli puheeksi, niin tällainen tapauskin on historiassa todistettu;
silloin kerran kun suomella oli se naispuolinen presidentti, pihkiäinen kun nimeä nyt en muista, mutta kuitenkin. no tämä nyt kuitenkin oli puolassa valtiovierailulla ja seurueeseen kuului myös tämä presidentin puoliso, joka oli tavattoman kiinnostunut taiteista.
etiketin mukaanhan pääjehut kulkevat edellä ja puolisot tulevat sitten taaempana pitsejä hypistellen. noo. tämäpä kyseinen taustajoukkoihin sijoitettu taiteiden tuntija huomasi siellä torin liepeillä jotahi kiinnostavaa ja suuntasi omatoimisesti tutkailemaan tilannetta eksyen samalla virallisesta seurueesta ja ryhtyipä tekemään taulukauppoja.
presidentti autuaan tietämättömänä ukon sooloilusta jatkoi patikointiaan suunnitelman mukaan, kunnes huomasivat jotta jumalauta, missä ukko.
no sieltähän se taulukauppias löytyi torin liepeiltä, mutta eipä herunut ymmärrystä onnistuneista kaupoista huolimatta. siinä sai televisiokameroiden edessä maistaa presidentillisestä naisenkädestä käsilaukun pehmeää pintaa ympäri korvia.
tämän episodin jälkeen tälle puolisolle nimitettiin vierailuiden ajaksi lapsenvahti. nanny.
mutta taulut tuli ostettua. sehän tässä oli se pääasia
