http://maaseutuvirasto.mobiezine.fi/zine/82/article-8111

Siinä ne sitoumusehdot nyt odottavat lukijaansa. Kuka lähtee mukaan ja kuka jää kyydistä pois ja miksi? Ja onko ulkopuolelle jäävät vapaita taivaanlintuja, jotka voivat viljellä mitä vain ja missä vain vai tuleeko jostain joku täydentävien ehtojen porsaanreikä, joka sitouttaa perustuen hakijan ties mihin...

Ei sitä voi sitoutumattomatkaan elää kuin pellossa 

http://maaseutuvirasto.mobiezine.fi/zine/82/article-8111

Siinä ne sitoumusehdot nyt odottavat lukijaansa. Kuka lähtee mukaan ja kuka jää kyydistä pois ja miksi? Ja onko ulkopuolelle jäävät vapaita taivaanlintuja, jotka voivat viljellä mitä vain ja missä vain vai tuleeko jostain joku täydentävien ehtojen porsaanreikä, joka sitouttaa perustuen hakijan ties mihin...

Perinteinen viljanviljely ei täydentävien ehtojen osalta poikkea vanhojen kausien viljelystä. Se yhden metrin valtaojapiennar on käytännössä kaikilla jo valmiina. Lannoitustasot ovat mukavasti 100 - 170 kg/ha, fosforit 70 kg/ha. Ei todellakaan ole tarvis laittaa noita täysiä määriä, mutta ei tarvitse pelailla Tetristä viljelysuunnitteluohjelmistollakaan, fosforimaksimien sovittamiseksi grammalleen tappiin. Kevätkuivilla alueilla se kesän täydennyslevitys on käytännössä hukkaan heitettyä lannoitetta. Siksi tuo Y plus salpietari- jälkilannoitus on lähinnä vain ketuttava lisäkiusa noissa ympäristösitoumuksen ehdoissa. Muuten ei saa sovitetuksi kaikkia pääravinteita erilaisilla lohkoilla ja erilaisilla viljavuuksilla.

Ja fosforiton NK- tai salpietariviljely on osoitettu jo moneen kertaan sellaiseksi, että mitäpä sitä typpeäkään sinne enää sitten heittää.

Ruiskuttamiset tehdään normaaliin tapaan, eli voi ennakoida ongelmia varmuuden vuoksi ruiskuttamalla, päin vastoin kuin ympäristökorvauksen hakuoppaan selväsanaisessa IPM-kasvinsuojelukäytännössä. No jos valvonta ei ole koskaan kuullutkaan kyseisestä kasvinsuojelutavasta, voi keksitty tarve ja keksityt tarinat viljelysuunnitteluohjelmistossa ollakin toimiva valhe.

Kaikki tuottoisat ja helpot menetelmät, kerääjäkasvit, viherlannoitukset, heinät ja muu maanrakenteen ja mykoritsojen viljely on aivan luvallista ja mahdollista, ympäristökorvauksen ulkopuolellakin.

Jos suojavyöhykkeitä ja riistapeltoja LHP on aikaisemmin pitänyt valtaosalla tilan pelloista, on ympäristökorvauksissa järkeä. Jos viljelee kevätkylvöisiä kasveja, ohraa, aikaista korkean valkuaisen vehnää ja pellot ovat talvellakin olleet kevytmuokattuna pahnavellinä, tai omaat suorakylvökoneen, silloin kannattaa ottaa se raha pois siitä, jonka muutenkin tekee.

-SS-

Ei ole vielä mitään käryä asiasta! Muutama lhp on viime vuodelta. Rapsia, vehnää ja ohraa laitetaan tulemaan. En ole juurikaan seurannut koko asiaa, täytyisi vissiin hieman perehtyä. Löytyiskös neuvoa? Mä oon tämmönen kaikkien täyspäiväisten ammattilaisten hyljeksimä ns. "kuutamoviljelijä"

Ei ole vielä mitään käryä asiasta! Muutama lhp on viime vuodelta. Rapsia, vehnää ja ohraa laitetaan tulemaan. En ole juurikaan seurannut koko asiaa, täytyisi vissiin hieman perehtyä. Löytyiskös neuvoa? Mä oon tämmönen kaikkien täyspäiväisten ammattilaisten hyljeksimä ns. "kuutamoviljelijä"

Tervetuloa tänne joukkoon tummaan, sivutoimiluuserien lohduttoman luuserimaailman megaluuseriuteen.

Löytyy neuvoa. Pro-Agrialla on 250 Neuvo2020 -neuvojaa, ja villejä on sata päälle. Löytyvät Mavin sivuilta. Proagrian sivulta on helppo painaa sitä teevadin kokoista "Tilaa" - nappia. Juurikin tätä vaihtoehtojen punnintaa varten. Tukipuntari-taulukolla konsulentti latoo maksimieurot eteesi.  Sitten vaan noudatat sitä suunnitelmaa.

Jos edellisellä kaudella valitsit Vähennetty Lannoitus-lisätoimenpiteen, olet enemmän kuin kotonasi Ravinteiden Tasapainoinen Käyttö -tilakohtaisen pakkotoimenpiteen kanssa. Vielä parempi, jos olet jo tottunut aikaisempien tukikausien Kerääjäkasvit - lisätoimenpiteeseen. Nyt se on monimuotoisuus-pääkohdassa, Kerääjäkasvit. LHP:stä et saa enää samaa kuin aikaisemmin, eli menetät selvästi. Samoin kaikki ei-viljelyt eivät anna talviaikaista kasvipeitekorvausta samalla tavalla. Eli joko Suojavyöhyke tai sitten hömppä- eli satoviljelystä Kerääjäkasvit herneellä. Siinä on ne ainoat kaksi toimenpidettä, joita sivuraiteella oleva tavis voi hyödyntää ja tienatakin. Muuten ei tienata. Salaojaluukut ja tulvituskaivot ovat edellisten kausien perintörälssin heiniä. Samoin lannanvastaanotto on vähän on-off, jos muutenkin vastaanotat, eli peltosi on lantalan takapiha, niin sama sitten ottaa se 40 euroa pois kuleksimasta.

Mutta jos periaatteessa olet vaan jotakin satoviljaa viljellyt, eikä kiinnosta katkasta Sampon ramppaa juuriheinässä, unohda. Ei niillä ympäristökorvauksilla kuuhun mennä.

-SS-

Nii, unohdin. Hallinnolla on paha aavistus, että niitä toimenpiteitä tehdään ihan toisin kuin on ollut se ympäristönsuojelullinen tarkoitus. Siksi sinne sitoumusehtoihin on laitettu semmoinen kylmäävä lause:

"Si­tou­mus voi­daan jät­tää hy­väk­sy­mät­tä tai kor­vaus myön­tä­mät­tä, jos kor­vauk­sen saa­mi­sek­si olo­suh­teel­le tai toi­men­pi­teel­le on an­net­tu sel­lai­nen muo­to, joka ei vas­taa asi­an var­si­nais­ta luon­net­ta tai tar­koi­tus­ta."

Eli hallinnon puolelta on suljettu valmiiksi avoimeksi unohdetut porsaanreiät tällä tavalla.

Toinen huomattava kohta on:
 "jos vil­je­li­jä on esit­tä­nyt vää­ren­net­ty­jä to­dis­tei­ta kor­vauk­sen saa­mi­sek­si..., vil­je­li­jä sul­je­taan ym­pä­ris­tö­kor­vauk­sen ulko­puo­lel­le ky­sei­sen ja seu­raa­van vuo­den ajak­si." Plus takaisinperintä.

Mitähän ne väärennetyt todisteet olisivat, vaikka :
- tarkoituksella virheellisesti otettuja viljavuus- ja lantanäytteitä ?
- liioiteltuja satoja satotasokorjauksen perusteeksi ?
- Korjaamattoman nurmisadon väittäminen korjatuksi ja fosforin mättö seuraavanakin vuonna normaalisti
- viljely sillä tavoitteella, ettei korjuukelpoisen sadon saaminen olisi edes mahdollista
- lannoituksen siirtely lohkojen välillä paperilla mutta ei todellisuudessa
- pohjavesirajoitusten kiertäminen muistiinpanoja säätämällä

Näitähän on. Mutta kukaan ei näihin ala, eihän.

-SS-

"Si­tou­mus voi­daan jät­tää hy­väk­sy­mät­tä tai kor­vaus myön­tä­mät­tä, jos kor­vauk­sen saa­mi­sek­si olo­suh­teel­le tai toi­men­pi­teel­le on an­net­tu sel­lai­nen muo­to, joka ei vas­taa asi­an var­si­nais­ta luon­net­ta tai tar­koi­tus­ta."

Eli hallinnon puolelta on suljettu valmiiksi avoimeksi unohdetut porsaanreiät tällä tavalla.

Hienoa, jäämme siis hallinnon täydellisen mielivallan varaan.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 08.04.15 - klo:20:45

"Si­tou­mus voi­daan jät­tää hy­väk­sy­mät­tä tai kor­vaus myön­tä­mät­tä, jos kor­vauk­sen saa­mi­sek­si olo­suh­teel­le tai toi­men­pi­teel­le on an­net­tu sel­lai­nen muo­to, joka ei vas­taa asi­an var­si­nais­ta luon­net­ta tai tar­koi­tus­ta."

Eli hallinnon puolelta on suljettu valmiiksi avoimeksi unohdetut porsaanreiät tällä tavalla.

Hienoa, jäämme siis hallinnon täydellisen mielivallan varaan.

Aivan täysin. Tämä Suojavyöhyke-toimenpiteen suosio esimerkiksi on ollut niin suuri, että ihmiset ovat keksineet kaikkea, miten sitä voisi hyödyntää, esimerkiksi koska siinä ehdoissa todetaan, että  "Jos suojavyöhykkeen kasvillisuus vaurioituu tai tuhoutuu talven aikana, hukkakauran torjunnan takia, salaojan kaivamisen vuoksi  tai muusta vastaavasta syystä, vaurioituneelle alalle on kylvettävä uusi nurmikasvillisuus saman kasvukauden aikana heti olosuhteiden salliessa." nin senhän voi aloittaa kaivamalla huhtikuussa kuopan sinne pellolle ja heittämällä viereen putkirullan, äestämällä kunnolla toukokuulla ja kylvämällä ohran, sitten kun ohra on puitu, niin täyttää kuopan, tuuppaa kasaan salaojaputkenpätkän pystyyn ja kylvää heinän sinne. Ohrasato plus 900 € tukia ! Ja voihan sen täydennys-salaojittaa JOKA VUOSI ! Sitten karjat laiduntamaan sinne ja ripulipazka se vaan valuu pisin joenrantoja juu.

Mainitaanhan siinä ehdossa kyllä, että suojavyöhykettä voidaan laiduntaa, jos sille ei ole vesiensuojelullista estettä.. Juu juu, tietenkin sen suojavyöhykkeen aina voi perustaa vaikka 1000-päisen lihakarjan jaloittelutarhaksi ?

-SS-

Ei noissa perussäännöissä mitään entiseen poikkeevaa ole, noudattaa niitä kuuluisi kuten tähänkin asti.

Muutama uusi kikkakolmonen lannotukseen ja vihertämiseen liittyen, muuten ihan ok.

Eurot ropisee taskuun ja homma toimii, tukiviljelyä parhaasta päästä, vieläkin käytän nimitystä tukiautomaatti vaikka SS repii perseensä.

En ole vielä lukenut, mutta tämän hetkinen käsitys...

Poisjäämällä lannoittaminen varsinkin fosforin suhteen helppottuisi paljon eikä typpeäkään tarvitsisi kovin paljoa ajatella. Kasvinsuojelu ei käytännössä taitaisi helpottua yhtään, eikä vissiin kirjanpidosta koituva vaiva (paitsi P ja N suplinta jäisi pois). Jos se peltomaan laatutesti menee näppärästi yhden A4 täyttämisellä ilman mitäan kuoppien kaivelua, lierojen lasketaan, veden imeytymisen ihmettelyä ja hiilidioksiiden tuotannon mittaamista, niin eipä siitäkää niin kovin paljoa vaivaa ole. Jos tuollaisia pitäisi ryhtyä määrittämään, niin kynnys jäädä ulkopuolelle putoaa paljon.

Entäs karjatilat? Kuinkas meinaatte lantanne kanssa elää? Saatteko mahtumaan omille tai naapurin pelloille kaikki fosforinne jos sitoudutte?

En ole vielä lukenut, mutta tämän hetkinen käsitys...

Poisjäämällä lannoittaminen varsinkin fosforin suhteen helppottuisi paljon eikä typpeäkään tarvitsisi kovin paljoa ajatella. Kasvinsuojelu ei käytännössä taitaisi helpottua yhtään, eikä vissiin kirjanpidosta koituva vaiva (paitsi P ja N suplinta jäisi pois). Jos se peltomaan laatutesti menee näppärästi yhden A4 täyttämisellä ilman mitäan kuoppien kaivelua, lierojen lasketaan, veden imeytymisen ihmettelyä ja hiilidioksiiden tuotannon mittaamista, niin eipä siitäkää niin kovin paljoa vaivaa ole. Jos tuollaisia pitäisi ryhtyä määrittämään, niin kynnys jäädä ulkopuolelle putoaa paljon.

No  yleisten ehtojen kasvinsuojeluaineet, käyttökirjanpito 3 v  ympäristösitoumus 4 vuotta.

Yleiset ehdot, käytetään myyntipäällyksen määrittämällä tavalla, ainekirjanpito ja käyttökirjanpito, mitä on torjuttu, esimerkiksi "torjuttu oman mielen järkkymistä kaikkien maailman öhtiäisten varalta" kelvannee hyvin.  Ympäristösitoumuksessa LISÄKSI "tulee noudattaa integroidun torjunnan yleisiä periaatteita" , niitä kuutta mainitsemaani kohtaa, joissa esim.  muut torjuntamenetelmät on käytettävä hyväksi ennen kemiallista torjuntaa. Siksi sitoutuneelle esimerkiksi viljelykierto ohra-ohra-ohra-ohra -ohra on ongelmallinen, jos sellaisessa viljelykierrossa käyttää tautiaineohjelmaa.

Eli tukioppaasta suoraan:

"Lisäksi sinun tulee noudattaa integroidun torjunnan yleisiä periaatteita:
1. Kasvintuhoojien ennakoivat viljelytekniset torjunta- ja hävittämisvaihtoehdot
2. Kasvintuhoojien seuranta ( tarvitaan vähintään agrimarketin kasvitautiseuranta tms)
3. Kasvinsuojelutoimenpiteestä päättäminen , kynnysarvot kirjattava
4. Muut kuin kemialliset kasvinsuojelumenetelmät, ENNEN kemiallisia menetelmiä
5. Kasvinsuojeluaineiden käytön ja torjuntatoimien rajoittaminen sekä resistenssin ehkäiseminen (jatkuvatottumuskäyttö on tuota just)
6. Kasvinsuojelutoimien tulosten tarkastelu"

Hakuopas s. 73-74

Niille, jotka eivät suostu lukemaan mitään ohjeita, voisi ehkä todeta,
että elämä ei ole samanlaista siinä ympäristösitoumus- karsinassa.

-SS-

Entäs karjatilat? Kuinkas meinaatte lantanne kanssa elää? Saatteko mahtumaan omille tai naapurin pelloille kaikki fosforinne jos sitoudutte?

Naudanlantahan ei ole ongelma, varsinkin kun rehunurmille sallitaan lantapoikkeuksella hyvästä alkaen 20 -> 40 kg ja perustaessa 10 - 52 kg. Koskee siis lähinnä kanafarmeja ja osin sikatiloja Sikatilat muutenkin menossa jo konkkaan, eli kanakopit kärsivät fosforipöhössään. Siat eivät nokittele fosforeita niin pahasti. Auttaa lantapoikkeus myös viljalla, kun hyvä-luokasta lähdetään 15 ( 5) kg annoksesta, eli 15m3 kiinteää naudanlantaa, 30 m3 naudan lietelantaa. (Suluissa keinolannoitusraja)

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Pasi - 08.04.15 - klo:22:15

En ole vielä lukenut, mutta tämän hetkinen käsitys...

Poisjäämällä lannoittaminen varsinkin fosforin suhteen helppottuisi paljon eikä typpeäkään tarvitsisi kovin paljoa ajatella. Kasvinsuojelu ei käytännössä taitaisi helpottua yhtään, eikä vissiin kirjanpidosta koituva vaiva (paitsi P ja N suplinta jäisi pois). Jos se peltomaan laatutesti menee näppärästi yhden A4 täyttämisellä ilman mitäan kuoppien kaivelua, lierojen lasketaan, veden imeytymisen ihmettelyä ja hiilidioksiiden tuotannon mittaamista, niin eipä siitäkää niin kovin paljoa vaivaa ole. Jos tuollaisia pitäisi ryhtyä määrittämään, niin kynnys jäädä ulkopuolelle putoaa paljon.

No  yleisten ehtojen kasvinsuojeluaineet, käyttökirjanpito 3 v  ympäristösitoumus 4 vuotta.

Yleiset ehdot, käytetään myyntipäällyksen määrittämällä tavalla, ainekirjanpito ja käyttökirjanpito, mitä on torjuttu, esimerkiksi "torjuttu oman mielen järkkymistä kaikkien maailman öhtiäisten varalta" kelvannee hyvin.  Ympäristösitoumuksessa LISÄKSI "tulee noudattaa integroidun torjunnan yleisiä periaatteita" , niitä kuutta mainitsemaani kohtaa, joissa esim.  muut torjuntamenetelmät on käytettävä hyväksi ennen kemiallista torjuntaa. Siksi sitoutuneelle esimerkiksi viljelykierto ohra-ohra-ohra-ohra -ohra on ongelmallinen, jos sellaisessa viljelykierrossa käyttää tautiaineohjelmaa.

Eli tukioppaasta suoraan:

"Lisäksi sinun tulee noudattaa integroidun torjunnan yleisiä periaatteita:
1. Kasvintuhoojien ennakoivat viljelytekniset torjunta- ja hävittämisvaihtoehdot
2. Kasvintuhoojien seuranta ( tarvitaan vähintään agrimarketin kasvitautiseuranta tms)
3. Kasvinsuojelutoimenpiteestä päättäminen , kynnysarvot kirjattava
4. Muut kuin kemialliset kasvinsuojelumenetelmät, ENNEN kemiallisia menetelmiä
5. Kasvinsuojeluaineiden käytön ja torjuntatoimien rajoittaminen sekä resistenssin ehkäiseminen (jatkuvatottumuskäyttö on tuota just)
6. Kasvinsuojelutoimien tulosten tarkastelu"

Hakuopas s. 73-74

Niille, jotka eivät suostu lukemaan mitään ohjeita, voisi ehkä todeta,
että elämä ei ole samanlaista siinä ympäristösitoumus- karsinassa.

-SS-

Jos ei ole ymppiin sitoutunut, ja laiminlyö kasvinsuojelukirjanpidon tai tekee sen huonosti, esim. ei merkkaa kynnysarvoja, niin miten rangaistaan? Leikataan tilatukea,lfa:ta tms.?

Mitä ne kynnysarvot sitten on esim. rikantorjunnassa? Pitääkö lähteä konttaamaan pelloille ja laskemaan rikkojen määrää neliöllä, onko jossakin virallisesti määritellyt kynnysarvot eri rikoilke, entä tautipuoli? Miten määritellään kynnysarvot, joiden ylittyessä voi vasta tehdä tautiruiskutuksen? Varsinkin kun monet kasvitaudit on sellaisia, että kun oireet näkyvät lehdissä, on jo myöhäistä ruiskuttaa, entä miten valvotaan sitä, ettei joku mene ruiskuttamaan rikkoja, kun kynnysarvot ei vielä ole ylittyneet?  Ja vielä yksi kysymys, kuinka usein se kynnysarvojen määrittely tehdään? Käydäänkö joka päivä joka lohkolla määrittelemässä sen päivän kynnysarvotilanne, jotta ei varmasti mennä liian aikaisin ruiskuttamaan?

Kaiken kaikkiaan, integroidun kasvinsuojelun ohjeiden kirjaimellinen noudattaminen tekee touhusta varsin työlästä.

Ei noissa perussäännöissä mitään entiseen poikkeevaa ole, noudattaa niitä kuuluisi kuten tähänkin asti.

Muutama uusi kikkakolmonen lannotukseen ja vihertämiseen liittyen, muuten ihan ok.

Eurot ropisee taskuun ja homma toimii, tukiviljelyä parhaasta päästä, vieläkin käytän nimitystä tukiautomaatti vaikka SS repii perseensä.

Sateinen syksy+ kuustonnariliimalakokaura+läpitte kasvava kerääjäheinä = puimamiehen painajainen. Skännäkin siinä repii perseensä.