Nyt on tehty laskelmat ja halvemmaksi tulee karjatilalla tällä kertaa jäädä ympäristökorvauksen ulkopuolelle...niin ja näin. Meidän pelloille (ja vähän naapurinkin) olisi ihan maksimissaan saanut mahtumaan 2500m3 lietettä ja sitä kun tulee hiukkasen enemmän...

Toisekseen, jos tuota lietettä olisi laitellut tuon sallitun verran, niin olisi pitänyt ostaa lisätyppeä paaaaljon enemmän kun on arvioitu ja jo ennakolta osteltukin. Jo tuolla lannoitteiden hintaerotuksella pystyy kompensoimaan ympäristökorvauksen. Ja kun meillä on ihan oikeasti viljeltäväkin elukoille ruokaa, niin ei voi noiden hömppien perässäkään lähteä eurojahtiin...

Nyt on tehty laskelmat ja halvemmaksi tulee karjatilalla tällä kertaa jäädä ympäristökorvauksen ulkopuolelle...niin ja näin. Meidän pelloille (ja vähän naapurinkin) olisi ihan maksimissaan saanut mahtumaan 2500m3 lietettä ja sitä kun tulee hiukkasen enemmän...

Toisekseen, jos tuota lietettä olisi laitellut tuon sallitun verran, niin olisi pitänyt ostaa lisätyppeä paaaaljon enemmän kun on arvioitu ja jo ennakolta osteltukin. Jo tuolla lannoitteiden hintaerotuksella pystyy kompensoimaan ympäristökorvauksen. Ja kun meillä on ihan oikeasti viljeltäväkin elukoille ruokaa, niin ei voi noiden hömppien perässäkään lähteä eurojahtiin...

Kyllä se niin on, että jos meinaa elää rehellisenä viljelijänä säännösten mukaan - eikä ammattiväärentäjänä, vaikea niitä ympäristökorvauksen fosforirajoja silloin on noudattaa.

-SS-

Tänään tuli paikallisen hallinnon kautta s-postiin ilmoitus "annetaan kuivalantaa 400m3" .
Omat suunnitelmat menee tässä vaiheessa niin että 2-3 vuotta pärjää hallinnassa olevilla pelloilla ja järkeväksi havaitun viljelykierron muuttamisella .  Ei ole järkeenkäypää siirtää heikkotuottoisia ja kuntoisia lohkoja jatkuvaan viljanviljelyyn ,mutta näin vain on nyt kuitenkin  tehtävä  .
Sopimusta vastaanottajan kanssa ollaan kyllä sorvaamassa ,muutenhan on laitettava elukat pois 2-3 v kuluttua.

Tänään tuli paikallisen hallinnon kautta s-postiin ilmoitus "annetaan kuivalantaa 400m3" .
Omat suunnitelmat menee tässä vaiheessa niin että 2-3 vuotta pärjää hallinnassa olevilla pelloilla ja järkeväksi havaitun viljelykierron muuttamisella .  Ei ole järkeenkäypää siirtää heikkotuottoisia ja kuntoisia lohkoja jatkuvaan viljanviljelyyn ,mutta näin vain on nyt kuitenkin  tehtävä  .
Sopimusta vastaanottajan kanssa ollaan kyllä sorvaamassa ,muutenhan on laitettava elukat pois 2-3 v kuluttua.

Niin lannasta tulee eläinkeskittymien ympäristössä tosiasiallinen ongelmajäte,
ongelmajätteen hävittäminen ei ole teollisuudessa koskaan ollut ilmaista; melko
yleinen hinnoittelu on 50 c - 1€ / kg !

40€/ha lannanvastaanottokorvaus ei todellakaan ole hintansa arvoinen. Siksi ei kiinnosta.
Eli vastaanottajankin pitäisi siirtyä ympäristökorvauksen ulkopuolelle, jotta ravinteista ja
maaperän tehotallaamisesta voisi katsoa saavansa sellaisenaan täyttä hyötyä, kunnon
annoksen mukana. Siihen aikaan kun raskaat kärrykuormat vietiin pellolle roudan aikaan
ja levitettiin kevyellä kalustolla kylvöjen alle, näkyi lannasta suoranainen hyötykin olevan.

Nykysysteemillä kun on kerääjäkasveja ja muita toimenpiteitä henkensä pitimiksi otettu,
aika heikosti on levitysikkunaa, lokakuulla ja sitten kylvöjen alla syvämärkää savea
vaivattavaksi asti. Ja hukkisriski on olemassa edelleenkin.

-SS-

Tuo ympäristösitoumuksen lannanvastaanottokorvaus on aivan liian vähäinen.
Ja sen yleisimmin ulosmittaa joku muu kuin viljelijä. Lietelannassa
veden ajattaminen vastaanottajan kustannuksella ja pellon tallaamien
vedenajon takia on vastaanottajalle suorastaan vahingollista. Kiinteänlannan
tehollinen typpiravinnepitoisuus taasen on hyvin satunnainen parametri,
ja levitysajan säistä riippuvainen. Oheistan tässä kyselytutkimuksen ,
joka kuvastaa näitä ongelmia laajemminkin:

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/78821/B82.pdf?sequence=1

Suomen karjanlannan sisältämällä fosforilla voi lannoittaa koko Suomen pellot,
silti lanta leviää murto-osalle alaa ja keinolannoitefosforia käytetään muilla pelloilla,
lähinnä tarvetta vastaavasti.

-SS-

Tuo ympäristösitoumuksen lannanvastaanottokorvaus on aivan liian vähäinen.
Ja sen yleisimmin ulosmittaa joku muu kuin viljelijä. Lietelannassa
veden ajattaminen vastaanottajan kustannuksella ja pellon tallaamien
vedenajon takia on vastaanottajalle suorastaan vahingollista. Kiinteänlannan
tehollinen typpiravinnepitoisuus taasen on hyvin satunnainen parametri,
ja levitysajan säistä riippuvainen. Oheistan tässä kyselytutkimuksen ,
joka kuvastaa näitä ongelmia laajemminkin:

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/78821/B82.pdf?sequence=1

Suomen karjanlannan sisältämällä fosforilla voi lannoittaa koko Suomen pellot,
silti lanta leviää murto-osalle alaa ja keinolannoitefosforia käytetään muilla pelloilla,
lähinnä tarvetta vastaavasti.

-SS-

Onhan täällä niitä jotka haluavat hintaa jätteestään, olikos se terminaattori vai ketä?

Kun asiaa tarkastelee lannoitusrajojen kannalta niin lannan vastaanotto on ehdotonta jos meinaa kasvattaa viljaa. Haittapuolena on ikuinen CAN ja Salpietarilannotus. Lietettä en enää mielellään ota vastaan koska maanparannusvaikutus on lähes olematon. Kuivalanta höystettynä pehkulla ja olkisilpulla, maa kiittää.

Kuivalannan levittäminen ja siirtely taasen on jonkun verran työläämpää kuin lietteen.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.05.15 - klo:01:13

Tuo ympäristösitoumuksen lannanvastaanottokorvaus on aivan liian vähäinen.
Ja sen yleisimmin ulosmittaa joku muu kuin viljelijä. Lietelannassa
veden ajattaminen vastaanottajan kustannuksella ja pellon tallaamien
vedenajon takia on vastaanottajalle suorastaan vahingollista. Kiinteänlannan
tehollinen typpiravinnepitoisuus taasen on hyvin satunnainen parametri,
ja levitysajan säistä riippuvainen. Oheistan tässä kyselytutkimuksen ,
joka kuvastaa näitä ongelmia laajemminkin:

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/78821/B82.pdf?sequence=1

Suomen karjanlannan sisältämällä fosforilla voi lannoittaa koko Suomen pellot,
silti lanta leviää murto-osalle alaa ja keinolannoitefosforia käytetään muilla pelloilla,
lähinnä tarvetta vastaavasti.

-SS-

Onhan täällä niitä jotka haluavat hintaa jätteestään, olikos se terminaattori vai ketä?

Kun asiaa tarkastelee lannoitusrajojen kannalta niin lannan vastaanotto on ehdotonta jos meinaa kasvattaa viljaa. Haittapuolena on ikuinen CAN ja Salpietarilannotus. Lietettä en enää mielellään ota vastaan koska maanparannusvaikutus on lähes olematon. Kuivalanta höystettynä pehkulla ja olkisilpulla, maa kiittää.

Kuivalannan levittäminen ja siirtely taasen on jonkun verran työläämpää kuin lietteen.

Riippuu millä näytteellä SKN haluaa peltonsa ravinteita ajaa.

Eikös se ole viljanviljeliänkin etu jos näyte näyttää vettä ja torvesta tulee tuhtia tavaraa?

Lainaus käyttäjältä: SKN - 01.05.15 - klo:07:53

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.05.15 - klo:01:13

Tuo ympäristösitoumuksen lannanvastaanottokorvaus on aivan liian vähäinen.
Ja sen yleisimmin ulosmittaa joku muu kuin viljelijä. Lietelannassa
veden ajattaminen vastaanottajan kustannuksella ja pellon tallaamien
vedenajon takia on vastaanottajalle suorastaan vahingollista. Kiinteänlannan
tehollinen typpiravinnepitoisuus taasen on hyvin satunnainen parametri,
ja levitysajan säistä riippuvainen. Oheistan tässä kyselytutkimuksen ,
joka kuvastaa näitä ongelmia laajemminkin:

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/78821/B82.pdf?sequence=1

Suomen karjanlannan sisältämällä fosforilla voi lannoittaa koko Suomen pellot,
silti lanta leviää murto-osalle alaa ja keinolannoitefosforia käytetään muilla pelloilla,
lähinnä tarvetta vastaavasti.

-SS-

Onhan täällä niitä jotka haluavat hintaa jätteestään, olikos se terminaattori vai ketä?

Kun asiaa tarkastelee lannoitusrajojen kannalta niin lannan vastaanotto on ehdotonta jos meinaa kasvattaa viljaa. Haittapuolena on ikuinen CAN ja Salpietarilannotus. Lietettä en enää mielellään ota vastaan koska maanparannusvaikutus on lähes olematon. Kuivalanta höystettynä pehkulla ja olkisilpulla, maa kiittää.

Kuivalannan levittäminen ja siirtely taasen on jonkun verran työläämpää kuin lietteen.

Riippuu millä näytteellä SKN haluaa peltonsa ravinteita ajaa.

Eikös se ole viljanviljeliänkin etu jos näyte näyttää vettä ja torvesta tulee tuhtia tavaraa?

Jaa-a, sano se.

Ne ketkä jättävät sitoutumatta niin mikä oli syy tai syyt minkä vuoksi jäitten ulkopuolelle? Me tässä ollaan pähkäilty asiaa lannan käytön rajoitukset olisivat aika suuri syy jää ulos. Raha taas sillä satkulla per hehtaari niin tulee siitäkin jonkinlainen potti ja sen rahan tilalle hankkiminen esim. lisääntyneenä viljasatona niin ei sekään ole ihan yksinkertainen juttu. Olisi mielenkiintoista kuulla miten porukka on tätä laskenut. Ymmärän, että jos pinta-alaa on vähemmän ja ulkopuolella töissä niin kikkailu, valvontariski yms. muutaman tonnin takia ei varmasti kannata.

Pieniä sivutoimisia viljatiloja jää tuen ulkopuolelle lähinnä helppouden takia: parissa tietämässäni tapauksessa hömppäheinälle sopivia lohkoja tai pellonkantteja ei ole, kalusto on kyntöviljelyyn sopivaa ja maalajit sellaisia, ettei huonolla kevytmuokkauksella saa aikaan kuin vahinkoa.

Alle 30 hehtaarin tilalla perustuki ja pieni kasvipeitelisä olisi merkinnyt pari hunttia alta kahden tonnin tulonlisää. Isännät laski saavansa tämän sadosta takaisin tekemällä hommat kunnolla (tarvitaan about 13 tonnia vehnää tai mallasohraa enemmän). Plussapuolelle jää lisäksi vähäisempi virheiden ja valvonnassa narahtamisen mahdollisuus, vapaampi lannoituskäytäntö ja helpommat paperityöt.

Ne ketkä jättävät sitoutumatta niin mikä oli syy tai syyt minkä vuoksi jäitten ulkopuolelle? Me tässä ollaan pähkäilty asiaa lannan käytön rajoitukset olisivat aika suuri syy jää ulos. Raha taas sillä satkulla per hehtaari niin tulee siitäkin jonkinlainen potti ja sen rahan tilalle hankkiminen esim. lisääntyneenä viljasatona niin ei sekään ole ihan yksinkertainen juttu. Olisi mielenkiintoista kuulla miten porukka on tätä laskenut. Ymmärän, että jos pinta-alaa on vähemmän ja ulkopuolella töissä niin kikkailu, valvontariski yms. muutaman tonnin takia ei varmasti kannata.

Ensinnäkin, nautakarjan kuivalanta ja/tai sen vastaanottokorvaus ovat kyllä puoltavampia syitä jäädä ympäristökorvaukseen kuin jättäytyä pois

Itselle ovat merkittäviä syitä seuraavat:

1. ei sopivaa lantakasaa 300 km lähempänä
2. maat runsasmultaisia, toistuvista jankonkaiveluista huolimatta
3. välttäviä ja heikkoja fosforipitoisuuksia, toisaalta arveluttavan korkeita.
4. seuraa 1. ja 2:sta, typpitasot jäävät ehdottomasti liian alas leipävehnällä ja
  satoisat lajikkeet kärsivät muutenkin typen puutteesta On eri asia saada lannoittaa
  250 kg kokonaistyppeä lantaläjässä kuin 120 kg keinolannoitetyppeä, siksi 170 kg
  nitraattidirektiivin sallima kivennäismaa-keinolanta-annos (runsasmultaisellakin)
  antaa joustoa, jos säät paranevat kesän mittaan.
5. höpöheinien käsittelykalusto puuttuu, eikä kunnon kohdetta tuorerehulle tms. lähempänä 300 km
   LHP ja etenkin viherlannoitukset on sitten ihan sama piteleekö viherkesantoja ympin ulkopuolella.
6. kunnon kevytmuokkauslaitteisto, joka ei ole kyntö- eikä miniaura, eli sellainen joka kääntää
   yhdellä ajolla 25 cm nurin, eikä jää pahnanpiikkiäkään, puuttuu. Eli semmoinen 25 tonnia painava
   vetokone ja 15 tonnia painava kultivaattori pitäisi olla.  Kevätkyntö se on yhtä helvettiä
7. täyskiekkovannaskylvökone ja suorakylvökone puuttuvat.
8. aluskasvitoimenpide on käyttökelvoton kevät - syysvilljakierrossa ja toistuvassa syysviljakierrossa.
ii. lisäsyy: Nuorempana ehkä olisi voinut omaksua opportunistisen kreikkalaisen korruptoituneen
   mielentilan, näin vanhana ei enää onnistu, joten luova kirjanpito ja pikkuhuijaukset ei ollut vaihtoehto
   tukien optimointiin.

-SS-

Pieniä sivutoimisia viljatiloja jää tuen ulkopuolelle lähinnä helppouden takia: parissa tietämässäni tapauksessa hömppäheinälle sopivia lohkoja tai pellonkantteja ei ole, kalusto on kyntöviljelyyn sopivaa ja maalajit sellaisia, ettei huonolla kevytmuokkauksella saa aikaan kuin vahinkoa.

Alle 30 hehtaarin tilalla perustuki ja pieni kasvipeitelisä olisi merkinnyt pari hunttia alta kahden tonnin tulonlisää. Isännät laski saavansa tämän sadosta takaisin tekemällä hommat kunnolla (tarvitaan about 13 tonnia vehnää tai mallasohraa enemmän). Plussapuolelle jää lisäksi vähäisempi virheiden ja valvonnassa narahtamisen mahdollisuus, vapaampi lannoituskäytäntö ja helpommat paperityöt.

Esimerkissäsi ympäristökorvausten saamatta jäävä nettotulo ei olisi edes sitä 2000€ vaan kyse on nimenomaan siitä, että puuhastelemalla sen 2000 euron ympärillä menettää sen saman 2000 helposti, vain ja ainoastaan viljelytekniikan erojen takia. Eli ei tarvitse edes miettiä mitään "tehostamista" selvitäkseen samaan kuin ympäristökorvausten kanssa, tekee vain niin kuin ennenkin, turhia riskejä välttäen.

Tai suorakylvökoneen kuolettaminen sillä 2000€:lla, ei tule yhdellä viisivuotiskaudella maksuun. Tai lähes sama raha rahtisuorakylväjän/suojavyöhykepaalarin/lantakuskin taskuun.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Pelto-Jussi - 04.05.15 - klo:09:44

Pieniä sivutoimisia viljatiloja jää tuen ulkopuolelle lähinnä helppouden takia: parissa tietämässäni tapauksessa hömppäheinälle sopivia lohkoja tai pellonkantteja ei ole, kalusto on kyntöviljelyyn sopivaa ja maalajit sellaisia, ettei huonolla kevytmuokkauksella saa aikaan kuin vahinkoa.

Alle 30 hehtaarin tilalla perustuki ja pieni kasvipeitelisä olisi merkinnyt pari hunttia alta kahden tonnin tulonlisää. Isännät laski saavansa tämän sadosta takaisin tekemällä hommat kunnolla (tarvitaan about 13 tonnia vehnää tai mallasohraa enemmän). Plussapuolelle jää lisäksi vähäisempi virheiden ja valvonnassa narahtamisen mahdollisuus, vapaampi lannoituskäytäntö ja helpommat paperityöt.

Esimerkissäsi ympäristökorvausten saamatta jäävä nettotulo ei olisi edes sitä 2000€ vaan kyse on nimenomaan siitä, että puuhastelemalla sen 2000 euron ympärillä menettää sen saman 2000 helposti, vain ja ainoastaan viljelytekniikan erojen takia. Eli ei tarvitse edes miettiä mitään "tehostamista" selvitäkseen samaan kuin ympäristökorvausten kanssa, tekee vain niin kuin ennenkin, turhia riskejä välttäen.

Tai suorakylvökoneen kuolettaminen sillä 2000€:lla, ei tule yhdellä viisivuotiskaudella maksuun. Tai lähes sama raha rahtisuorakylväjän/suojavyöhykepaalarin/lantakuskin taskuun.

-SS-

Noilla luvuilla ja faktoilla isännät laski. Minä olin kirjurina, eikä mulla ollut huomautettavaa. Tosin mietin siinä ihan samoja juttuja kuin sinäkin.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 04.05.15 - klo:07:31

Ne ketkä jättävät sitoutumatta niin mikä oli syy tai syyt minkä vuoksi jäitten ulkopuolelle? Me tässä ollaan pähkäilty asiaa lannan käytön rajoitukset olisivat aika suuri syy jää ulos. Raha taas sillä satkulla per hehtaari niin tulee siitäkin jonkinlainen potti ja sen rahan tilalle hankkiminen esim. lisääntyneenä viljasatona niin ei sekään ole ihan yksinkertainen juttu. Olisi mielenkiintoista kuulla miten porukka on tätä laskenut. Ymmärän, että jos pinta-alaa on vähemmän ja ulkopuolella töissä niin kikkailu, valvontariski yms. muutaman tonnin takia ei varmasti kannata.

Ensinnäkin, nautakarjan kuivalanta ja/tai sen vastaanottokorvaus ovat kyllä puoltavampia syitä jäädä ympäristökorvaukseen kuin jättäytyä pois

Itselle ovat merkittäviä syitä seuraavat:

1. ei sopivaa lantakasaa 300 km lähempänä
2. maat runsasmultaisia, toistuvista jankonkaiveluista huolimatta
3. välttäviä ja heikkoja fosforipitoisuuksia, toisaalta arveluttavan korkeita.
4. seuraa 1. ja 2:sta, typpitasot jäävät ehdottomasti liian alas leipävehnällä ja
  satoisat lajikkeet kärsivät muutenkin typen puutteesta On eri asia saada lannoittaa
  250 kg kokonaistyppeä lantaläjässä kuin 120 kg keinolannoitetyppeä, siksi 170 kg
  nitraattidirektiivin sallima kivennäismaa-keinolanta-annos (runsasmultaisellakin)
  antaa joustoa, jos säät paranevat kesän mittaan.
5. höpöheinien käsittelykalusto puuttuu, eikä kunnon kohdetta tuorerehulle tms. lähempänä 300 km
   LHP ja etenkin viherlannoitukset on sitten ihan sama piteleekö viherkesantoja ympin ulkopuolella.
6. kunnon kevytmuokkauslaitteisto, joka ei ole kyntö- eikä miniaura, eli sellainen joka kääntää
   yhdellä ajolla 25 cm nurin, eikä jää pahnanpiikkiäkään, puuttuu. Eli semmoinen 25 tonnia painava
   vetokone ja 15 tonnia painava kultivaattori pitäisi olla.  Kevätkyntö se on yhtä helvettiä
7. täyskiekkovannaskylvökone ja suorakylvökone puuttuvat.
8. aluskasvitoimenpide on käyttökelvoton kevät - syysvilljakierrossa ja toistuvassa syysviljakierrossa.
ii. lisäsyy: Nuorempana ehkä olisi voinut omaksua opportunistisen kreikkalaisen korruptoituneen
   mielentilan, näin vanhana ei enää onnistu, joten luova kirjanpito ja pikkuhuijaukset ei ollut vaihtoehto
   tukien optimointiin.

-SS-

Ei käy sua kateeks. Mää olisin jo pihakoivun haarukassa tolla pelillä.

Ei käy sua kateeks. Mää olisin jo pihakoivun haarukassa tolla pelillä.

Osaan ainakin perustella valintaani vaikuttavia seikkoja, ei siihen koivunoksia tarvita.
Esimerkiksi aitoa kasvipeitteisyyttä on vuosittain ollut 58 - 59% koko edellisen kauden, syyskynnöllä.
Se, miksi ei niillä kuuhun mennä  ja miksi se 80% olisi aivan yhtä toivotonta, on se, että se satanen
kerääjäkasvihöpöstä jää käytännössä saamatta siltä samalta osuudelta,
vaikka onhan se kerääjäkasvia myös ruis, kevääseen ja seuraavaan kesään asti ?

Joo 50 kg/ha suorakylvöön jotain --tun Aukusti ohraa koko alalle, siinä on kerääjäkasvitienauksen ydin.

-SS-