Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Sirkku - 08.04.15 - klo:19:09
-
http://maaseutuvirasto.mobiezine.fi/zine/82/article-8111
Siinä ne sitoumusehdot nyt odottavat lukijaansa. Kuka lähtee mukaan ja kuka jää kyydistä pois ja miksi? Ja onko ulkopuolelle jäävät vapaita taivaanlintuja, jotka voivat viljellä mitä vain ja missä vain vai tuleeko jostain joku täydentävien ehtojen porsaanreikä, joka sitouttaa perustuen hakijan ties mihin...
-
Ei sitä voi sitoutumattomatkaan elää kuin pellossa ::)
-
http://maaseutuvirasto.mobiezine.fi/zine/82/article-8111
Siinä ne sitoumusehdot nyt odottavat lukijaansa. Kuka lähtee mukaan ja kuka jää kyydistä pois ja miksi? Ja onko ulkopuolelle jäävät vapaita taivaanlintuja, jotka voivat viljellä mitä vain ja missä vain vai tuleeko jostain joku täydentävien ehtojen porsaanreikä, joka sitouttaa perustuen hakijan ties mihin...
Perinteinen viljanviljely ei täydentävien ehtojen osalta poikkea vanhojen kausien viljelystä. Se yhden metrin valtaojapiennar on käytännössä kaikilla jo valmiina. Lannoitustasot ovat mukavasti 100 - 170 kg/ha, fosforit 70 kg/ha. Ei todellakaan ole tarvis laittaa noita täysiä määriä, mutta ei tarvitse pelailla Tetristä viljelysuunnitteluohjelmistollakaan, fosforimaksimien sovittamiseksi grammalleen tappiin. Kevätkuivilla alueilla se kesän täydennyslevitys on käytännössä hukkaan heitettyä lannoitetta. Siksi tuo Y plus salpietari- jälkilannoitus on lähinnä vain ketuttava lisäkiusa noissa ympäristösitoumuksen ehdoissa. Muuten ei saa sovitetuksi kaikkia pääravinteita erilaisilla lohkoilla ja erilaisilla viljavuuksilla.
Ja fosforiton NK- tai salpietariviljely on osoitettu jo moneen kertaan sellaiseksi, että mitäpä sitä typpeäkään sinne enää sitten heittää.
Ruiskuttamiset tehdään normaaliin tapaan, eli voi ennakoida ongelmia varmuuden vuoksi ruiskuttamalla, päin vastoin kuin ympäristökorvauksen hakuoppaan selväsanaisessa IPM-kasvinsuojelukäytännössä. No jos valvonta ei ole koskaan kuullutkaan kyseisestä kasvinsuojelutavasta, voi keksitty tarve ja keksityt tarinat viljelysuunnitteluohjelmistossa ollakin toimiva valhe.
Kaikki tuottoisat ja helpot menetelmät, kerääjäkasvit, viherlannoitukset, heinät ja muu maanrakenteen ja mykoritsojen viljely on aivan luvallista ja mahdollista, ympäristökorvauksen ulkopuolellakin.
Jos suojavyöhykkeitä ja riistapeltoja LHP on aikaisemmin pitänyt valtaosalla tilan pelloista, on ympäristökorvauksissa järkeä. Jos viljelee kevätkylvöisiä kasveja, ohraa, aikaista korkean valkuaisen vehnää ja pellot ovat talvellakin olleet kevytmuokattuna pahnavellinä, tai omaat suorakylvökoneen, silloin kannattaa ottaa se raha pois siitä, jonka muutenkin tekee.
-SS-
-
Ei ole vielä mitään käryä asiasta! Muutama lhp on viime vuodelta. Rapsia, vehnää ja ohraa laitetaan tulemaan. En ole juurikaan seurannut koko asiaa, täytyisi vissiin hieman perehtyä. Löytyiskös neuvoa? Mä oon tämmönen kaikkien täyspäiväisten ammattilaisten hyljeksimä ns. "kuutamoviljelijä" ::)
-
Ei ole vielä mitään käryä asiasta! Muutama lhp on viime vuodelta. Rapsia, vehnää ja ohraa laitetaan tulemaan. En ole juurikaan seurannut koko asiaa, täytyisi vissiin hieman perehtyä. Löytyiskös neuvoa? Mä oon tämmönen kaikkien täyspäiväisten ammattilaisten hyljeksimä ns. "kuutamoviljelijä" ::)
Tervetuloa tänne joukkoon tummaan, sivutoimiluuserien lohduttoman luuserimaailman megaluuseriuteen.
Löytyy neuvoa. Pro-Agrialla on 250 Neuvo2020 -neuvojaa, ja villejä on sata päälle. Löytyvät Mavin sivuilta. Proagrian sivulta on helppo painaa sitä teevadin kokoista "Tilaa" - nappia. Juurikin tätä vaihtoehtojen punnintaa varten. Tukipuntari-taulukolla konsulentti latoo maksimieurot eteesi. Sitten vaan noudatat sitä suunnitelmaa.
Jos edellisellä kaudella valitsit Vähennetty Lannoitus-lisätoimenpiteen, olet enemmän kuin kotonasi Ravinteiden Tasapainoinen Käyttö -tilakohtaisen pakkotoimenpiteen kanssa. Vielä parempi, jos olet jo tottunut aikaisempien tukikausien Kerääjäkasvit - lisätoimenpiteeseen. Nyt se on monimuotoisuus-pääkohdassa, Kerääjäkasvit. LHP:stä et saa enää samaa kuin aikaisemmin, eli menetät selvästi. Samoin kaikki ei-viljelyt eivät anna talviaikaista kasvipeitekorvausta samalla tavalla. Eli joko Suojavyöhyke tai sitten hömppä- eli satoviljelystä Kerääjäkasvit herneellä. Siinä on ne ainoat kaksi toimenpidettä, joita sivuraiteella oleva tavis voi hyödyntää ja tienatakin. Muuten ei tienata. Salaojaluukut ja tulvituskaivot ovat edellisten kausien perintörälssin heiniä. Samoin lannanvastaanotto on vähän on-off, jos muutenkin vastaanotat, eli peltosi on lantalan takapiha, niin sama sitten ottaa se 40 euroa pois kuleksimasta.
Mutta jos periaatteessa olet vaan jotakin satoviljaa viljellyt, eikä kiinnosta katkasta Sampon ramppaa juuriheinässä, unohda. Ei niillä ympäristökorvauksilla kuuhun mennä.
-SS-
-
Nii, unohdin. Hallinnolla on paha aavistus, että niitä toimenpiteitä tehdään ihan toisin kuin on ollut se ympäristönsuojelullinen tarkoitus. Siksi sinne sitoumusehtoihin on laitettu semmoinen kylmäävä lause:
"Sitoumus voidaan jättää hyväksymättä tai korvaus myöntämättä, jos korvauksen saamiseksi olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta."
Eli hallinnon puolelta on suljettu valmiiksi avoimeksi unohdetut porsaanreiät tällä tavalla.
Toinen huomattava kohta on:
"jos viljelijä on esittänyt väärennettyjä todisteita korvauksen saamiseksi..., viljelijä suljetaan ympäristökorvauksen ulkopuolelle kyseisen ja seuraavan vuoden ajaksi." Plus takaisinperintä.
Mitähän ne väärennetyt todisteet olisivat, vaikka :
- tarkoituksella virheellisesti otettuja viljavuus- ja lantanäytteitä ?
- liioiteltuja satoja satotasokorjauksen perusteeksi ?
- Korjaamattoman nurmisadon väittäminen korjatuksi ja fosforin mättö seuraavanakin vuonna normaalisti
- viljely sillä tavoitteella, ettei korjuukelpoisen sadon saaminen olisi edes mahdollista
- lannoituksen siirtely lohkojen välillä paperilla mutta ei todellisuudessa
- pohjavesirajoitusten kiertäminen muistiinpanoja säätämällä
Näitähän on. Mutta kukaan ei näihin ala, eihän.
-SS-
-
"Sitoumus voidaan jättää hyväksymättä tai korvaus myöntämättä, jos korvauksen saamiseksi olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta."
Eli hallinnon puolelta on suljettu valmiiksi avoimeksi unohdetut porsaanreiät tällä tavalla.
Hienoa, jäämme siis hallinnon täydellisen mielivallan varaan.
-
"Sitoumus voidaan jättää hyväksymättä tai korvaus myöntämättä, jos korvauksen saamiseksi olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta."
Eli hallinnon puolelta on suljettu valmiiksi avoimeksi unohdetut porsaanreiät tällä tavalla.
Hienoa, jäämme siis hallinnon täydellisen mielivallan varaan.
Aivan täysin. Tämä Suojavyöhyke-toimenpiteen suosio esimerkiksi on ollut niin suuri, että ihmiset ovat keksineet kaikkea, miten sitä voisi hyödyntää, esimerkiksi koska siinä ehdoissa todetaan, että "Jos suojavyöhykkeen kasvillisuus vaurioituu tai tuhoutuu talven aikana, hukkakauran torjunnan takia, salaojan kaivamisen vuoksi tai muusta vastaavasta syystä, vaurioituneelle alalle on kylvettävä uusi nurmikasvillisuus saman kasvukauden aikana heti olosuhteiden salliessa." nin senhän voi aloittaa kaivamalla huhtikuussa kuopan sinne pellolle ja heittämällä viereen putkirullan, äestämällä kunnolla toukokuulla ja kylvämällä ohran, sitten kun ohra on puitu, niin täyttää kuopan, tuuppaa kasaan salaojaputkenpätkän pystyyn ja kylvää heinän sinne. Ohrasato plus 900 € tukia ! Ja voihan sen täydennys-salaojittaa JOKA VUOSI ! Sitten karjat laiduntamaan sinne ja ripulipazka se vaan valuu pisin joenrantoja juu.
Mainitaanhan siinä ehdossa kyllä, että suojavyöhykettä voidaan laiduntaa, jos sille ei ole vesiensuojelullista estettä.. Juu juu, tietenkin sen suojavyöhykkeen aina voi perustaa vaikka 1000-päisen lihakarjan jaloittelutarhaksi ?
-SS-
-
Ei noissa perussäännöissä mitään entiseen poikkeevaa ole, noudattaa niitä kuuluisi kuten tähänkin asti.
Muutama uusi kikkakolmonen lannotukseen ja vihertämiseen liittyen, muuten ihan ok.
Eurot ropisee taskuun ja homma toimii, tukiviljelyä parhaasta päästä, vieläkin käytän nimitystä tukiautomaatti vaikka SS repii perseensä.
-
En ole vielä lukenut, mutta tämän hetkinen käsitys...
Poisjäämällä lannoittaminen varsinkin fosforin suhteen helppottuisi paljon eikä typpeäkään tarvitsisi kovin paljoa ajatella. Kasvinsuojelu ei käytännössä taitaisi helpottua yhtään, eikä vissiin kirjanpidosta koituva vaiva (paitsi P ja N suplinta jäisi pois). Jos se peltomaan laatutesti menee näppärästi yhden A4 täyttämisellä ilman mitäan kuoppien kaivelua, lierojen lasketaan, veden imeytymisen ihmettelyä ja hiilidioksiiden tuotannon mittaamista, niin eipä siitäkää niin kovin paljoa vaivaa ole. Jos tuollaisia pitäisi ryhtyä määrittämään, niin kynnys jäädä ulkopuolelle putoaa paljon.
-
Entäs karjatilat? Kuinkas meinaatte lantanne kanssa elää? Saatteko mahtumaan omille tai naapurin pelloille kaikki fosforinne jos sitoudutte?
-
En ole vielä lukenut, mutta tämän hetkinen käsitys...
Poisjäämällä lannoittaminen varsinkin fosforin suhteen helppottuisi paljon eikä typpeäkään tarvitsisi kovin paljoa ajatella. Kasvinsuojelu ei käytännössä taitaisi helpottua yhtään, eikä vissiin kirjanpidosta koituva vaiva (paitsi P ja N suplinta jäisi pois). Jos se peltomaan laatutesti menee näppärästi yhden A4 täyttämisellä ilman mitäan kuoppien kaivelua, lierojen lasketaan, veden imeytymisen ihmettelyä ja hiilidioksiiden tuotannon mittaamista, niin eipä siitäkää niin kovin paljoa vaivaa ole. Jos tuollaisia pitäisi ryhtyä määrittämään, niin kynnys jäädä ulkopuolelle putoaa paljon.
No yleisten ehtojen kasvinsuojeluaineet, käyttökirjanpito 3 v ympäristösitoumus 4 vuotta.
Yleiset ehdot, käytetään myyntipäällyksen määrittämällä tavalla, ainekirjanpito ja käyttökirjanpito, mitä on torjuttu, esimerkiksi "torjuttu oman mielen järkkymistä kaikkien maailman öhtiäisten varalta" kelvannee hyvin. Ympäristösitoumuksessa LISÄKSI "tulee noudattaa integroidun torjunnan yleisiä periaatteita" , niitä kuutta mainitsemaani kohtaa, joissa esim. muut torjuntamenetelmät on käytettävä hyväksi ennen kemiallista torjuntaa. Siksi sitoutuneelle esimerkiksi viljelykierto ohra-ohra-ohra-ohra -ohra on ongelmallinen, jos sellaisessa viljelykierrossa käyttää tautiaineohjelmaa.
Eli tukioppaasta suoraan:
"Lisäksi sinun tulee noudattaa integroidun torjunnan yleisiä periaatteita:
1. Kasvintuhoojien ennakoivat viljelytekniset torjunta- ja hävittämisvaihtoehdot
2. Kasvintuhoojien seuranta ( tarvitaan vähintään agrimarketin kasvitautiseuranta tms)
3. Kasvinsuojelutoimenpiteestä päättäminen , kynnysarvot kirjattava
4. Muut kuin kemialliset kasvinsuojelumenetelmät, ENNEN kemiallisia menetelmiä
5. Kasvinsuojeluaineiden käytön ja torjuntatoimien rajoittaminen sekä resistenssin ehkäiseminen (jatkuvatottumuskäyttö on tuota just)
6. Kasvinsuojelutoimien tulosten tarkastelu"
Hakuopas s. 73-74
Niille, jotka eivät suostu lukemaan mitään ohjeita, voisi ehkä todeta,
että elämä ei ole samanlaista siinä ympäristösitoumus- karsinassa.
-SS-
-
Entäs karjatilat? Kuinkas meinaatte lantanne kanssa elää? Saatteko mahtumaan omille tai naapurin pelloille kaikki fosforinne jos sitoudutte?
Naudanlantahan ei ole ongelma, varsinkin kun rehunurmille sallitaan lantapoikkeuksella hyvästä alkaen 20 -> 40 kg ja perustaessa 10 - 52 kg. Koskee siis lähinnä kanafarmeja ja osin sikatiloja Sikatilat muutenkin menossa jo konkkaan, eli kanakopit kärsivät fosforipöhössään. Siat eivät nokittele fosforeita niin pahasti. Auttaa lantapoikkeus myös viljalla, kun hyvä-luokasta lähdetään 15 ( 5) kg annoksesta, eli 15m3 kiinteää naudanlantaa, 30 m3 naudan lietelantaa. (Suluissa keinolannoitusraja)
-SS-
-
En ole vielä lukenut, mutta tämän hetkinen käsitys...
Poisjäämällä lannoittaminen varsinkin fosforin suhteen helppottuisi paljon eikä typpeäkään tarvitsisi kovin paljoa ajatella. Kasvinsuojelu ei käytännössä taitaisi helpottua yhtään, eikä vissiin kirjanpidosta koituva vaiva (paitsi P ja N suplinta jäisi pois). Jos se peltomaan laatutesti menee näppärästi yhden A4 täyttämisellä ilman mitäan kuoppien kaivelua, lierojen lasketaan, veden imeytymisen ihmettelyä ja hiilidioksiiden tuotannon mittaamista, niin eipä siitäkää niin kovin paljoa vaivaa ole. Jos tuollaisia pitäisi ryhtyä määrittämään, niin kynnys jäädä ulkopuolelle putoaa paljon.
No yleisten ehtojen kasvinsuojeluaineet, käyttökirjanpito 3 v ympäristösitoumus 4 vuotta.
Yleiset ehdot, käytetään myyntipäällyksen määrittämällä tavalla, ainekirjanpito ja käyttökirjanpito, mitä on torjuttu, esimerkiksi "torjuttu oman mielen järkkymistä kaikkien maailman öhtiäisten varalta" kelvannee hyvin. Ympäristösitoumuksessa LISÄKSI "tulee noudattaa integroidun torjunnan yleisiä periaatteita" , niitä kuutta mainitsemaani kohtaa, joissa esim. muut torjuntamenetelmät on käytettävä hyväksi ennen kemiallista torjuntaa. Siksi sitoutuneelle esimerkiksi viljelykierto ohra-ohra-ohra-ohra -ohra on ongelmallinen, jos sellaisessa viljelykierrossa käyttää tautiaineohjelmaa.
Eli tukioppaasta suoraan:
"Lisäksi sinun tulee noudattaa integroidun torjunnan yleisiä periaatteita:
1. Kasvintuhoojien ennakoivat viljelytekniset torjunta- ja hävittämisvaihtoehdot
2. Kasvintuhoojien seuranta ( tarvitaan vähintään agrimarketin kasvitautiseuranta tms)
3. Kasvinsuojelutoimenpiteestä päättäminen , kynnysarvot kirjattava
4. Muut kuin kemialliset kasvinsuojelumenetelmät, ENNEN kemiallisia menetelmiä
5. Kasvinsuojeluaineiden käytön ja torjuntatoimien rajoittaminen sekä resistenssin ehkäiseminen (jatkuvatottumuskäyttö on tuota just)
6. Kasvinsuojelutoimien tulosten tarkastelu"
Hakuopas s. 73-74
Niille, jotka eivät suostu lukemaan mitään ohjeita, voisi ehkä todeta,
että elämä ei ole samanlaista siinä ympäristösitoumus- karsinassa.
-SS-
Jos ei ole ymppiin sitoutunut, ja laiminlyö kasvinsuojelukirjanpidon tai tekee sen huonosti, esim. ei merkkaa kynnysarvoja, niin miten rangaistaan? Leikataan tilatukea,lfa:ta tms.?
Mitä ne kynnysarvot sitten on esim. rikantorjunnassa? Pitääkö lähteä konttaamaan pelloille ja laskemaan rikkojen määrää neliöllä, onko jossakin virallisesti määritellyt kynnysarvot eri rikoilke, entä tautipuoli? Miten määritellään kynnysarvot, joiden ylittyessä voi vasta tehdä tautiruiskutuksen? Varsinkin kun monet kasvitaudit on sellaisia, että kun oireet näkyvät lehdissä, on jo myöhäistä ruiskuttaa, entä miten valvotaan sitä, ettei joku mene ruiskuttamaan rikkoja, kun kynnysarvot ei vielä ole ylittyneet? Ja vielä yksi kysymys, kuinka usein se kynnysarvojen määrittely tehdään? Käydäänkö joka päivä joka lohkolla määrittelemässä sen päivän kynnysarvotilanne, jotta ei varmasti mennä liian aikaisin ruiskuttamaan?
Kaiken kaikkiaan, integroidun kasvinsuojelun ohjeiden kirjaimellinen noudattaminen tekee touhusta varsin työlästä.
-
Ei noissa perussäännöissä mitään entiseen poikkeevaa ole, noudattaa niitä kuuluisi kuten tähänkin asti.
Muutama uusi kikkakolmonen lannotukseen ja vihertämiseen liittyen, muuten ihan ok.
Eurot ropisee taskuun ja homma toimii, tukiviljelyä parhaasta päästä, vieläkin käytän nimitystä tukiautomaatti vaikka SS repii perseensä.
Sateinen syksy+ kuustonnariliimalakokaura+läpitte kasvava kerääjäheinä = puimamiehen painajainen. Skännäkin siinä repii perseensä.
-
Tuollaisia huomautusmaksuja lupaillaan.
Laiminlyönti hyvän maatalouskäytännön mukaisessa viljelyssä (täydentävät ehdot)
seuraamus kaikkiin EU:n suoriin ja osarahoitteisiin tukiin sekä osaan kansallisista tuista (1 %, 3 % tai 5 %, toistuvat ja tahalliset laiminlyönnit 15–100 %)
- See more at: http://www.mavi.fi/fi/maksut-ja-valvonta/valvonta/viljelija/Sivut/yleisimmat-valvonnassa-havaitut-puutteet.aspx#sthash.rR15KUDg.dpuf
-
Jos ei ole ymppiin sitoutunut, ja laiminlyö kasvinsuojelukirjanpidon tai tekee sen huonosti, esim. ei merkkaa kynnysarvoja, niin miten rangaistaan? Leikataan tilatukea,lfa:ta tms.?
Kasvinsuojeluaineita on käytettävä asianmukaisesti havaitun tarpeen mukaan ja käyttöohjeita noudattaen. Jos kasvinsuojeluaineita käytetään ammattimaisesti, myös integroidun torjunnan yleisiä periaatteita on noudatettava. Laki 1563/2011. Periaatteet ovat asetuksessa 7/2012
Siis MMM asetus 7/2012 koskee sananmukaisesti ympäristökorvaukseen sitoutuneita ! Yleisten ehtojen kohdalla se jää taka-alalle, koska sitä ei liene suoraan mainittu.
Mitä ne kynnysarvot sitten on esim. rikantorjunnassa?
Pitääkö lähteä konttaamaan pelloille ja laskemaan rikkojen määrää neliöllä
Kyllä. Leveälehtisillä kasveilla on määritelty kynnysarvo 125 leveälehtistä rikkakasvia neliömetrille.
Tietoa on ollut kyllin tarjolla, kellokkaat, jotka ovat hankkeeseen saaneet rahoitusta, eivät
ainakaan täällä Uudellamaalla ole piilottaneet vakkaansa asian tiimoilta.
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/pesticidelife
Lukutaidottomille on myös opetusvideot.
onko jossakin virallisesti määritellyt kynnysarvot eri rikoilke, entä tautipuoli? Miten määritellään kynnysarvot, joiden ylittyessä voi vasta tehdä tautiruiskutuksen? Varsinkin kun monet kasvitaudit on sellaisia, että kun oireet näkyvät lehdissä, on jo myöhäistä ruiskuttaa, entä miten valvotaan sitä, ettei joku mene ruiskuttamaan rikkoja, kun kynnysarvot ei vielä ole ylittyneet? Ja vielä yksi kysymys, kuinka usein se kynnysarvojen määrittely tehdään? Käydäänkö joka päivä joka lohkolla määrittelemässä sen päivän kynnysarvotilanne, jotta ei varmasti mennä liian aikaisin ruiskuttamaan?
http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti108.pdf
Kynnysarvot kasvintuhoojille löytyvät tuolta. Ennustemalli (kirvatalvehdinta, kasvitautiennuste) antoi paremman vasteen kuin peltotarkkailu. Ennustemallia saanevat käyttää Webwisu-asiakkaat. Tai Agrimarketin verkkokaupan asiakkaat, pitääpä tsekata. Huomattavaa on, että IPM oppaissa todetaan, että peittaus on ensisijainen kasvitautien torjunta, eli peittaamattoman siemenen käyttö tavallaan poissulkee kasvitautitorjunnan oikeutuksen. Ettäs tiedätte. Nykyäänhän se on semmonen siilosta peltoon ja ruiskulla sit prosaroo delaroo pyörittelemään. On laiskalle helpompi tapa ollut.
Kaiken kaikkiaan, integroidun kasvinsuojelun ohjeiden kirjaimellinen noudattaminen tekee touhusta varsin työlästä.
Tell me about it. Eli ideologinen luomu vyöryy sinua kohti monesta suunnasta, porkkanaa ja KEPPIÄ, kas. Kohta et pysty enää torjumaan sitä, vaikka öhtiäiset saisitkin tapetuksi vielä.
-SS-
-
Nii, unohdin. Hallinnolla on paha aavistus, että niitä toimenpiteitä tehdään ihan toisin kuin on ollut se ympäristönsuojelullinen tarkoitus. Siksi sinne sitoumusehtoihin on laitettu semmoinen kylmäävä lause:
"Sitoumus voidaan jättää hyväksymättä tai korvaus myöntämättä, jos korvauksen saamiseksi olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta."
Eli hallinnon puolelta on suljettu valmiiksi avoimeksi unohdetut porsaanreiät tällä tavalla.
Toinen huomattava kohta on:
"jos viljelijä on esittänyt väärennettyjä todisteita korvauksen saamiseksi..., viljelijä suljetaan ympäristökorvauksen ulkopuolelle kyseisen ja seuraavan vuoden ajaksi." Plus takaisinperintä.
Mitähän ne väärennetyt todisteet olisivat, vaikka :
- tarkoituksella virheellisesti otettuja viljavuus- ja lantanäytteitä ?
- liioiteltuja satoja satotasokorjauksen perusteeksi ?
- Korjaamattoman nurmisadon väittäminen korjatuksi ja fosforin mättö seuraavanakin vuonna normaalisti
- viljely sillä tavoitteella, ettei korjuukelpoisen sadon saaminen olisi edes mahdollista
- lannoituksen siirtely lohkojen välillä paperilla mutta ei todellisuudessa
- pohjavesirajoitusten kiertäminen muistiinpanoja säätämällä
Näitähän on. Mutta kukaan ei näihin ala, eihän.
-SS-
Moni on tosiaan laimentanut lietettään LIIKAA tai kuivannut kuivalantaansa LIIAN kuivaksi (=kuivaa saa kasata pelloille odottamaan, märkää ei) ja tässä ns. kollektiivisesti lunastettava palkinto ahneudesta..
-
Nii, integroidusta kasvinsuojelusta, kasvitautiennustemallien toimivuudesta on tehty Mustialassa opinnäytetyökin:
Mäkelä, Aleksi. Viljojen kasvitautiennustemallit, tarve ja käyttökelpoisuus. Mtt / Mustiala. 2010
Dokumentista kävi ilmi hauska yksityiskohta tehdyssä kyselyssä: Rikkakasviruiskutuksen yhteydessä rutiininomaisesti kasvitauteja torjuvat olivat keskimäärin alaltaan pienempiä tiloja, koulutus puutteellinen ym. Myöhäisessä vaiheessa tarkennetusti ruiskuttavat olivat suurtiloja, joiden isännät myös koulutetumpia.
Eli ammattitaidoltaan edistyneimmätkö vain näkivät sen olennaisimman ruiskutus-rahaikkunan ajankohdan ?
-SS-
-
Entäs karjatilat? Kuinkas meinaatte lantanne kanssa elää? Saatteko mahtumaan omille tai naapurin pelloille kaikki fosforinne jos sitoudutte?
Vihdoinkin tuli Peltotuen päivitys jotta sai laskeskeltua ja mahtuuhan nuo. Jotta jää pelivaraa pitää vaan vähän poiketa suunnitellusta, eli vihanta-härkäpavut kirjata yksivuotiseksi säilörehuksi eikä härkäpavuksi. Valkuaiskasvipalkkiot menee, mutta toisaalta voi saada lietteen sijoitustuen.
Se kyllä kovasti ottaa pannuun, että toiminta on valmiiksi liian vihertävää jotta voisi saada lisätukia. Eli siis vaikka on kolme kasvia, niin koska nurmen lisäksi on valkuaiskasvi ei saa kasvipeitteisyystukea. Hyöty aika pieni koko sitoutumisesta, mutta mennään nyt mukaan silti.
-
Entäs karjatilat? Kuinkas meinaatte lantanne kanssa elää? Saatteko mahtumaan omille tai naapurin pelloille kaikki fosforinne jos sitoudutte?
Vihdoinkin tuli Peltotuen päivitys jotta sai laskeskeltua ja mahtuuhan nuo. Jotta jää pelivaraa pitää vaan vähän poiketa suunnitellusta, eli vihanta-härkäpavut kirjata yksivuotiseksi säilörehuksi eikä härkäpavuksi. Valkuaiskasvipalkkiot menee, mutta toisaalta voi saada lietteen sijoitustuen.
Se kyllä kovasti ottaa pannuun, että toiminta on valmiiksi liian vihertävää jotta voisi saada lisätukia. Eli siis vaikka on kolme kasvia, niin koska nurmen lisäksi on valkuaiskasvi ei saa kasvipeitteisyystukea. Hyöty aika pieni koko sitoutumisesta, mutta mennään nyt mukaan silti.
Missä Peltotuessa on se kasviprosenttien valvonta. Vanhassa plus-paketissa oli vanha lisätoimenpide monipuolistaminen, mutta se ei enää edes aukea. En ollut löytävinäni mitään konstia; viljelykierron suunnittelu on myös kömpelö tai oikeastaan mahdoton, jos kasvulohkoina käyttää jotakin muuta kuin peruslohkoa. Tai sitten ne olisi pitänyt laittaa kartalle. Nutikka tympii, siksi en ole laittanut kartalle vaan mittaillut omin päin maastossa.
-SS-
-
Siinähän se-lainaus maaseudusta:
"Maaseutuohjelma mahdollistaa kuitenkin sen, että toimenpiteen tilakohtaista enimmäisalaa eli osuutta korvauskelpoisesta alasta voidaan rajata tulevina vuosina, jos ympäristökorvauksen varat eivät näyttäisi riittävän."
Jos mulla ei rahat riitä, niin en mä voi vaan heittää muutamaa laskua pois ja maksaa vaan ne mihin mulla on varaa...
Mutta lietteestä vielä: jotka on jo laskeneet suunnitelmia, niin paljonko normipitoista naudan lietelantaa saatte mahtumaan pelloille? Paljon menee ilman että fosforit ylittyy ja pelkkää typpeä lisäksi vai jotain muuta?
-
Mutta lietteestä vielä: jotka on jo laskeneet suunnitelmia, niin paljonko normipitoista naudan lietelantaa saatte mahtumaan pelloille? Paljon menee ilman että fosforit ylittyy ja pelkkää typpeä lisäksi vai jotain muuta?
Kannattaa ottaa vaikka se edullinen WebWisu, siellä on kaikki taulukkoarvot mukana. Sitten viljavuudet latoo sinne ja voi lähteä kokeilemaan.
Taulukkolaskentaohjelmalla, esimerkiksi jotenkin tällä tavalla pikaisesti raapustin ympäristökorvauksen taulukoista poimien:
Laskeskelin myös paljonko salpietaria laitetaan kyytipojaksi, se ei ole vähän. Tuo punainen tarkoittaa että kokonaistyppi 170 kg on tullut vastaan, eli jatketaan salpietarilla. Mutta sitä en nyt oikein vieläkään varmaksi tiedä, voiko typpilannoituksessa käyttää satotasokorjausta vaikka fosforilannoituksessa käyttää lantapoikkeusta. Siksi en sitä kirjaa tähän. Ja itse laitan suursäkillisen salpeetaria joka koloon, mitä edessä näkyy. Pitäneekin hankkia kalkinlevitin lannoitukseen ?
(http://www.viistonninen.com/muut/Naudanliete.jpg)
-SS-
-
Meneekö tämä nyt sitten niin, että nuo sitoumusehdot on tiukkoja meille viljelijöille, mutta hallinto voi niitä ehtojaan muuttaa mielin määrin koko ajan? Ei taida uskaltaa sitoutua, kun ei tiedä vieläkään mihin... Vaan näytti sitoutumattomillekin tulevan rajoitteita kasvien suhteen. Vanhat lhp:t nyt sitten kesannolle vai?
-
Meneekö tämä nyt sitten niin, että nuo sitoumusehdot on tiukkoja meille viljelijöille, mutta hallinto voi niitä ehtojaan muuttaa mielin määrin koko ajan? Ei taida uskaltaa sitoutua, kun ei tiedä vieläkään mihin... Vaan näytti sitoutumattomillekin tulevan rajoitteita kasvien suhteen. Vanhat lhp:t nyt sitten kesannolle vai?
Juu. Näin näyttäisi olevan. Sitoutumattomalle jää vaihtoehdoiksi joko viljellä kunnolla, tosin rajoitteiden puitteissa tai kesannoida.
Sitoutunut voi "optimoida" paremmin panos/tuotos suhteensa.
-
Entä , jos laittaa tällaisen tuulella toimivan kastelulaitoksen.
Tästä varmaan saa ylimääräistä tukea ? https://www.youtube.com/watch?v=J_lD06C0zXk
Tämä tulee varmaan tulevaisuudessa tuki ehdoksi !!
-
Kyllä, ei ongelmia. Paitsi kirjanpidon stressi, mutta kyllä sille korvauksen saa.
-
Tänään yhden viljelysuunnitteluohjelmaa tuottavan firman neuvoja sanoi, että lantapoikkeusta käyttämällä ei saisi laittaa apulantaa ollenkaan lohkoon? Tukihakukursseilla ei ollut moisesta puhetta ollenkaan, pitääkö tämä väite paikkansa? :o
-
Tänään yhden viljelysuunnitteluohjelmaa tuottavan firman neuvoja sanoi, että lantapoikkeusta käyttämällä ei saisi laittaa apulantaa ollenkaan lohkoon? Tukihakukursseilla ei ollut moisesta puhetta ollenkaan, pitääkö tämä väite paikkansa? :o
Tuossa itsekin kattelin noita sääntöjä yks päivä. Lannoite fosforia ei saa antaa , jos käyttää lantapoikkeusta, muita ravinteita kyllä - pussista. Ymmärsinkö oikein ?
-
Nii, unohdin. Hallinnolla on paha aavistus, että niitä toimenpiteitä tehdään ihan toisin kuin on ollut se ympäristönsuojelullinen tarkoitus. Siksi sinne sitoumusehtoihin on laitettu semmoinen kylmäävä lause:
"Sitoumus voidaan jättää hyväksymättä tai korvaus myöntämättä, jos korvauksen saamiseksi olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta."
Eli hallinnon puolelta on suljettu valmiiksi avoimeksi unohdetut porsaanreiät tällä tavalla.
Toinen huomattava kohta on:
"jos viljelijä on esittänyt väärennettyjä todisteita korvauksen saamiseksi..., viljelijä suljetaan ympäristökorvauksen ulkopuolelle kyseisen ja seuraavan vuoden ajaksi." Plus takaisinperintä.
Mitähän ne väärennetyt todisteet olisivat, vaikka :
- tarkoituksella virheellisesti otettuja viljavuus- ja lantanäytteitä ?
- liioiteltuja satoja satotasokorjauksen perusteeksi ?
- Korjaamattoman nurmisadon väittäminen korjatuksi ja fosforin mättö seuraavanakin vuonna normaalisti
- viljely sillä tavoitteella, ettei korjuukelpoisen sadon saaminen olisi edes mahdollista
- lannoituksen siirtely lohkojen välillä paperilla mutta ei todellisuudessa
- pohjavesirajoitusten kiertäminen muistiinpanoja säätämällä
Näitähän on. Mutta kukaan ei näihin ala, eihän.
-SS-
Moni on tosiaan laimentanut lietettään LIIKAA tai kuivannut kuivalantaansa LIIAN kuivaksi (=kuivaa saa kasata pelloille odottamaan, märkää ei) ja tässä ns. kollektiivisesti lunastettava palkinto ahneudesta..
Mikäs tuos kuivapaskas on se LIIAN kuiva? Entiset ovat justiin olleet yli 30%, nyt pitää piakkoin ottaa uudet ja vettä / räntää sataa :( Nyt taitaa pitää viedä pannun päälle kuivamaan. Vai kuivittelenko vaan näytteen oljella / turpeella / kutterilla tarpeeksi ? Onko tässäkin muuten sama näytteen ottopäivä ratkaisee juttu kuin maanäytteissä , siis päivää alle 5v pitää ottaa. Nyt taitaa pitää vielä ottaa ennen ajoakin, joten ihan kattavaa näytettä on vaikea saada :(
-
Nyt on tehty laskelmat ja halvemmaksi tulee karjatilalla tällä kertaa jäädä ympäristökorvauksen ulkopuolelle...niin ja näin. Meidän pelloille (ja vähän naapurinkin) olisi ihan maksimissaan saanut mahtumaan 2500m3 lietettä ja sitä kun tulee hiukkasen enemmän... ;)
Toisekseen, jos tuota lietettä olisi laitellut tuon sallitun verran, niin olisi pitänyt ostaa lisätyppeä paaaaljon enemmän kun on arvioitu ja jo ennakolta osteltukin. Jo tuolla lannoitteiden hintaerotuksella pystyy kompensoimaan ympäristökorvauksen. Ja kun meillä on ihan oikeasti viljeltäväkin elukoille ruokaa, niin ei voi noiden hömppien perässäkään lähteä eurojahtiin...
-
Nyt on tehty laskelmat ja halvemmaksi tulee karjatilalla tällä kertaa jäädä ympäristökorvauksen ulkopuolelle...niin ja näin. Meidän pelloille (ja vähän naapurinkin) olisi ihan maksimissaan saanut mahtumaan 2500m3 lietettä ja sitä kun tulee hiukkasen enemmän... ;)
Toisekseen, jos tuota lietettä olisi laitellut tuon sallitun verran, niin olisi pitänyt ostaa lisätyppeä paaaaljon enemmän kun on arvioitu ja jo ennakolta osteltukin. Jo tuolla lannoitteiden hintaerotuksella pystyy kompensoimaan ympäristökorvauksen. Ja kun meillä on ihan oikeasti viljeltäväkin elukoille ruokaa, niin ei voi noiden hömppien perässäkään lähteä eurojahtiin...
Kyllä se niin on, että jos meinaa elää rehellisenä viljelijänä säännösten mukaan - eikä ammattiväärentäjänä, vaikea niitä ympäristökorvauksen fosforirajoja silloin on noudattaa.
-SS-
-
Tänään tuli paikallisen hallinnon kautta s-postiin ilmoitus "annetaan kuivalantaa 400m3" .
Omat suunnitelmat menee tässä vaiheessa niin että 2-3 vuotta pärjää hallinnassa olevilla pelloilla ja järkeväksi havaitun viljelykierron muuttamisella . Ei ole järkeenkäypää siirtää heikkotuottoisia ja kuntoisia lohkoja jatkuvaan viljanviljelyyn ,mutta näin vain on nyt kuitenkin tehtävä .
Sopimusta vastaanottajan kanssa ollaan kyllä sorvaamassa ,muutenhan on laitettava elukat pois 2-3 v kuluttua.
-
Tänään tuli paikallisen hallinnon kautta s-postiin ilmoitus "annetaan kuivalantaa 400m3" .
Omat suunnitelmat menee tässä vaiheessa niin että 2-3 vuotta pärjää hallinnassa olevilla pelloilla ja järkeväksi havaitun viljelykierron muuttamisella . Ei ole järkeenkäypää siirtää heikkotuottoisia ja kuntoisia lohkoja jatkuvaan viljanviljelyyn ,mutta näin vain on nyt kuitenkin tehtävä .
Sopimusta vastaanottajan kanssa ollaan kyllä sorvaamassa ,muutenhan on laitettava elukat pois 2-3 v kuluttua.
Niin lannasta tulee eläinkeskittymien ympäristössä tosiasiallinen ongelmajäte,
ongelmajätteen hävittäminen ei ole teollisuudessa koskaan ollut ilmaista; melko
yleinen hinnoittelu on 50 c - 1€ / kg !
40€/ha lannanvastaanottokorvaus ei todellakaan ole hintansa arvoinen. Siksi ei kiinnosta.
Eli vastaanottajankin pitäisi siirtyä ympäristökorvauksen ulkopuolelle, jotta ravinteista ja
maaperän tehotallaamisesta voisi katsoa saavansa sellaisenaan täyttä hyötyä, kunnon
annoksen mukana. Siihen aikaan kun raskaat kärrykuormat vietiin pellolle roudan aikaan
ja levitettiin kevyellä kalustolla kylvöjen alle, näkyi lannasta suoranainen hyötykin olevan.
Nykysysteemillä kun on kerääjäkasveja ja muita toimenpiteitä henkensä pitimiksi otettu,
aika heikosti on levitysikkunaa, lokakuulla ja sitten kylvöjen alla syvämärkää savea
vaivattavaksi asti. Ja hukkisriski on olemassa edelleenkin.
-SS-
-
Tuo ympäristösitoumuksen lannanvastaanottokorvaus on aivan liian vähäinen.
Ja sen yleisimmin ulosmittaa joku muu kuin viljelijä. Lietelannassa
veden ajattaminen vastaanottajan kustannuksella ja pellon tallaamien
vedenajon takia on vastaanottajalle suorastaan vahingollista. Kiinteänlannan
tehollinen typpiravinnepitoisuus taasen on hyvin satunnainen parametri,
ja levitysajan säistä riippuvainen. Oheistan tässä kyselytutkimuksen ,
joka kuvastaa näitä ongelmia laajemminkin:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/78821/B82.pdf?sequence=1
Suomen karjanlannan sisältämällä fosforilla voi lannoittaa koko Suomen pellot,
silti lanta leviää murto-osalle alaa ja keinolannoitefosforia käytetään muilla pelloilla,
lähinnä tarvetta vastaavasti.
-SS-
-
Tuo ympäristösitoumuksen lannanvastaanottokorvaus on aivan liian vähäinen.
Ja sen yleisimmin ulosmittaa joku muu kuin viljelijä. Lietelannassa
veden ajattaminen vastaanottajan kustannuksella ja pellon tallaamien
vedenajon takia on vastaanottajalle suorastaan vahingollista. Kiinteänlannan
tehollinen typpiravinnepitoisuus taasen on hyvin satunnainen parametri,
ja levitysajan säistä riippuvainen. Oheistan tässä kyselytutkimuksen ,
joka kuvastaa näitä ongelmia laajemminkin:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/78821/B82.pdf?sequence=1
Suomen karjanlannan sisältämällä fosforilla voi lannoittaa koko Suomen pellot,
silti lanta leviää murto-osalle alaa ja keinolannoitefosforia käytetään muilla pelloilla,
lähinnä tarvetta vastaavasti.
-SS-
Onhan täällä niitä jotka haluavat hintaa jätteestään, olikos se terminaattori vai ketä?
Kun asiaa tarkastelee lannoitusrajojen kannalta niin lannan vastaanotto on ehdotonta jos meinaa kasvattaa viljaa. Haittapuolena on ikuinen CAN ja Salpietarilannotus. Lietettä en enää mielellään ota vastaan koska maanparannusvaikutus on lähes olematon. Kuivalanta höystettynä pehkulla ja olkisilpulla, maa kiittää.
Kuivalannan levittäminen ja siirtely taasen on jonkun verran työläämpää kuin lietteen.
-
Tuo ympäristösitoumuksen lannanvastaanottokorvaus on aivan liian vähäinen.
Ja sen yleisimmin ulosmittaa joku muu kuin viljelijä. Lietelannassa
veden ajattaminen vastaanottajan kustannuksella ja pellon tallaamien
vedenajon takia on vastaanottajalle suorastaan vahingollista. Kiinteänlannan
tehollinen typpiravinnepitoisuus taasen on hyvin satunnainen parametri,
ja levitysajan säistä riippuvainen. Oheistan tässä kyselytutkimuksen ,
joka kuvastaa näitä ongelmia laajemminkin:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/78821/B82.pdf?sequence=1
Suomen karjanlannan sisältämällä fosforilla voi lannoittaa koko Suomen pellot,
silti lanta leviää murto-osalle alaa ja keinolannoitefosforia käytetään muilla pelloilla,
lähinnä tarvetta vastaavasti.
-SS-
Onhan täällä niitä jotka haluavat hintaa jätteestään, olikos se terminaattori vai ketä?
Kun asiaa tarkastelee lannoitusrajojen kannalta niin lannan vastaanotto on ehdotonta jos meinaa kasvattaa viljaa. Haittapuolena on ikuinen CAN ja Salpietarilannotus. Lietettä en enää mielellään ota vastaan koska maanparannusvaikutus on lähes olematon. Kuivalanta höystettynä pehkulla ja olkisilpulla, maa kiittää.
Kuivalannan levittäminen ja siirtely taasen on jonkun verran työläämpää kuin lietteen.
Riippuu millä näytteellä SKN haluaa peltonsa ravinteita ajaa.
Eikös se ole viljanviljeliänkin etu jos näyte näyttää vettä ja torvesta tulee tuhtia tavaraa?
-
Tuo ympäristösitoumuksen lannanvastaanottokorvaus on aivan liian vähäinen.
Ja sen yleisimmin ulosmittaa joku muu kuin viljelijä. Lietelannassa
veden ajattaminen vastaanottajan kustannuksella ja pellon tallaamien
vedenajon takia on vastaanottajalle suorastaan vahingollista. Kiinteänlannan
tehollinen typpiravinnepitoisuus taasen on hyvin satunnainen parametri,
ja levitysajan säistä riippuvainen. Oheistan tässä kyselytutkimuksen ,
joka kuvastaa näitä ongelmia laajemminkin:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/78821/B82.pdf?sequence=1
Suomen karjanlannan sisältämällä fosforilla voi lannoittaa koko Suomen pellot,
silti lanta leviää murto-osalle alaa ja keinolannoitefosforia käytetään muilla pelloilla,
lähinnä tarvetta vastaavasti.
-SS-
Onhan täällä niitä jotka haluavat hintaa jätteestään, olikos se terminaattori vai ketä?
Kun asiaa tarkastelee lannoitusrajojen kannalta niin lannan vastaanotto on ehdotonta jos meinaa kasvattaa viljaa. Haittapuolena on ikuinen CAN ja Salpietarilannotus. Lietettä en enää mielellään ota vastaan koska maanparannusvaikutus on lähes olematon. Kuivalanta höystettynä pehkulla ja olkisilpulla, maa kiittää.
Kuivalannan levittäminen ja siirtely taasen on jonkun verran työläämpää kuin lietteen.
Riippuu millä näytteellä SKN haluaa peltonsa ravinteita ajaa.
Eikös se ole viljanviljeliänkin etu jos näyte näyttää vettä ja torvesta tulee tuhtia tavaraa?
Jaa-a, sano se. :-\
-
Ne ketkä jättävät sitoutumatta niin mikä oli syy tai syyt minkä vuoksi jäitten ulkopuolelle? Me tässä ollaan pähkäilty asiaa lannan käytön rajoitukset olisivat aika suuri syy jää ulos. Raha taas sillä satkulla per hehtaari niin tulee siitäkin jonkinlainen potti ja sen rahan tilalle hankkiminen esim. lisääntyneenä viljasatona niin ei sekään ole ihan yksinkertainen juttu. Olisi mielenkiintoista kuulla miten porukka on tätä laskenut. Ymmärän, että jos pinta-alaa on vähemmän ja ulkopuolella töissä niin kikkailu, valvontariski yms. muutaman tonnin takia ei varmasti kannata.
-
Pieniä sivutoimisia viljatiloja jää tuen ulkopuolelle lähinnä helppouden takia: parissa tietämässäni tapauksessa hömppäheinälle sopivia lohkoja tai pellonkantteja ei ole, kalusto on kyntöviljelyyn sopivaa ja maalajit sellaisia, ettei huonolla kevytmuokkauksella saa aikaan kuin vahinkoa.
Alle 30 hehtaarin tilalla perustuki ja pieni kasvipeitelisä olisi merkinnyt pari hunttia alta kahden tonnin tulonlisää. Isännät laski saavansa tämän sadosta takaisin tekemällä hommat kunnolla (tarvitaan about 13 tonnia vehnää tai mallasohraa enemmän). Plussapuolelle jää lisäksi vähäisempi virheiden ja valvonnassa narahtamisen mahdollisuus, vapaampi lannoituskäytäntö ja helpommat paperityöt.
-
Ne ketkä jättävät sitoutumatta niin mikä oli syy tai syyt minkä vuoksi jäitten ulkopuolelle? Me tässä ollaan pähkäilty asiaa lannan käytön rajoitukset olisivat aika suuri syy jää ulos. Raha taas sillä satkulla per hehtaari niin tulee siitäkin jonkinlainen potti ja sen rahan tilalle hankkiminen esim. lisääntyneenä viljasatona niin ei sekään ole ihan yksinkertainen juttu. Olisi mielenkiintoista kuulla miten porukka on tätä laskenut. Ymmärän, että jos pinta-alaa on vähemmän ja ulkopuolella töissä niin kikkailu, valvontariski yms. muutaman tonnin takia ei varmasti kannata.
Ensinnäkin, nautakarjan kuivalanta ja/tai sen vastaanottokorvaus ovat kyllä puoltavampia syitä jäädä ympäristökorvaukseen kuin jättäytyä pois
Itselle ovat merkittäviä syitä seuraavat:
1. ei sopivaa lantakasaa 300 km lähempänä
2. maat runsasmultaisia, toistuvista jankonkaiveluista huolimatta
3. välttäviä ja heikkoja fosforipitoisuuksia, toisaalta arveluttavan korkeita.
4. seuraa 1. ja 2:sta, typpitasot jäävät ehdottomasti liian alas leipävehnällä ja
satoisat lajikkeet kärsivät muutenkin typen puutteesta On eri asia saada lannoittaa
250 kg kokonaistyppeä lantaläjässä kuin 120 kg keinolannoitetyppeä, siksi 170 kg
nitraattidirektiivin sallima kivennäismaa-keinolanta-annos (runsasmultaisellakin)
antaa joustoa, jos säät paranevat kesän mittaan.
5. höpöheinien käsittelykalusto puuttuu, eikä kunnon kohdetta tuorerehulle tms. lähempänä 300 km
LHP ja etenkin viherlannoitukset on sitten ihan sama piteleekö viherkesantoja ympin ulkopuolella.
6. kunnon kevytmuokkauslaitteisto, joka ei ole kyntö- eikä miniaura, eli sellainen joka kääntää
yhdellä ajolla 25 cm nurin, eikä jää pahnanpiikkiäkään, puuttuu. Eli semmoinen 25 tonnia painava
vetokone ja 15 tonnia painava kultivaattori pitäisi olla. Kevätkyntö se on yhtä helvettiä
7. täyskiekkovannaskylvökone ja suorakylvökone puuttuvat.
8. aluskasvitoimenpide on käyttökelvoton kevät - syysvilljakierrossa ja toistuvassa syysviljakierrossa.
ii. lisäsyy: Nuorempana ehkä olisi voinut omaksua opportunistisen kreikkalaisen korruptoituneen
mielentilan, näin vanhana ei enää onnistu, joten luova kirjanpito ja pikkuhuijaukset ei ollut vaihtoehto
tukien optimointiin.
-SS-
-
Pieniä sivutoimisia viljatiloja jää tuen ulkopuolelle lähinnä helppouden takia: parissa tietämässäni tapauksessa hömppäheinälle sopivia lohkoja tai pellonkantteja ei ole, kalusto on kyntöviljelyyn sopivaa ja maalajit sellaisia, ettei huonolla kevytmuokkauksella saa aikaan kuin vahinkoa.
Alle 30 hehtaarin tilalla perustuki ja pieni kasvipeitelisä olisi merkinnyt pari hunttia alta kahden tonnin tulonlisää. Isännät laski saavansa tämän sadosta takaisin tekemällä hommat kunnolla (tarvitaan about 13 tonnia vehnää tai mallasohraa enemmän). Plussapuolelle jää lisäksi vähäisempi virheiden ja valvonnassa narahtamisen mahdollisuus, vapaampi lannoituskäytäntö ja helpommat paperityöt.
Esimerkissäsi ympäristökorvausten saamatta jäävä nettotulo ei olisi edes sitä 2000€ vaan kyse on nimenomaan siitä, että puuhastelemalla sen 2000 euron ympärillä menettää sen saman 2000 helposti, vain ja ainoastaan viljelytekniikan erojen takia. Eli ei tarvitse edes miettiä mitään "tehostamista" selvitäkseen samaan kuin ympäristökorvausten kanssa, tekee vain niin kuin ennenkin, turhia riskejä välttäen.
Tai suorakylvökoneen kuolettaminen sillä 2000€:lla, ei tule yhdellä viisivuotiskaudella maksuun. Tai lähes sama raha rahtisuorakylväjän/suojavyöhykepaalarin/lantakuskin taskuun.
-SS-
-
Pieniä sivutoimisia viljatiloja jää tuen ulkopuolelle lähinnä helppouden takia: parissa tietämässäni tapauksessa hömppäheinälle sopivia lohkoja tai pellonkantteja ei ole, kalusto on kyntöviljelyyn sopivaa ja maalajit sellaisia, ettei huonolla kevytmuokkauksella saa aikaan kuin vahinkoa.
Alle 30 hehtaarin tilalla perustuki ja pieni kasvipeitelisä olisi merkinnyt pari hunttia alta kahden tonnin tulonlisää. Isännät laski saavansa tämän sadosta takaisin tekemällä hommat kunnolla (tarvitaan about 13 tonnia vehnää tai mallasohraa enemmän). Plussapuolelle jää lisäksi vähäisempi virheiden ja valvonnassa narahtamisen mahdollisuus, vapaampi lannoituskäytäntö ja helpommat paperityöt.
Esimerkissäsi ympäristökorvausten saamatta jäävä nettotulo ei olisi edes sitä 2000€ vaan kyse on nimenomaan siitä, että puuhastelemalla sen 2000 euron ympärillä menettää sen saman 2000 helposti, vain ja ainoastaan viljelytekniikan erojen takia. Eli ei tarvitse edes miettiä mitään "tehostamista" selvitäkseen samaan kuin ympäristökorvausten kanssa, tekee vain niin kuin ennenkin, turhia riskejä välttäen.
Tai suorakylvökoneen kuolettaminen sillä 2000€:lla, ei tule yhdellä viisivuotiskaudella maksuun. Tai lähes sama raha rahtisuorakylväjän/suojavyöhykepaalarin/lantakuskin taskuun.
-SS-
Noilla luvuilla ja faktoilla isännät laski. Minä olin kirjurina, eikä mulla ollut huomautettavaa. Tosin mietin siinä ihan samoja juttuja kuin sinäkin.
-
Ne ketkä jättävät sitoutumatta niin mikä oli syy tai syyt minkä vuoksi jäitten ulkopuolelle? Me tässä ollaan pähkäilty asiaa lannan käytön rajoitukset olisivat aika suuri syy jää ulos. Raha taas sillä satkulla per hehtaari niin tulee siitäkin jonkinlainen potti ja sen rahan tilalle hankkiminen esim. lisääntyneenä viljasatona niin ei sekään ole ihan yksinkertainen juttu. Olisi mielenkiintoista kuulla miten porukka on tätä laskenut. Ymmärän, että jos pinta-alaa on vähemmän ja ulkopuolella töissä niin kikkailu, valvontariski yms. muutaman tonnin takia ei varmasti kannata.
Ensinnäkin, nautakarjan kuivalanta ja/tai sen vastaanottokorvaus ovat kyllä puoltavampia syitä jäädä ympäristökorvaukseen kuin jättäytyä pois
Itselle ovat merkittäviä syitä seuraavat:
1. ei sopivaa lantakasaa 300 km lähempänä
2. maat runsasmultaisia, toistuvista jankonkaiveluista huolimatta
3. välttäviä ja heikkoja fosforipitoisuuksia, toisaalta arveluttavan korkeita.
4. seuraa 1. ja 2:sta, typpitasot jäävät ehdottomasti liian alas leipävehnällä ja
satoisat lajikkeet kärsivät muutenkin typen puutteesta On eri asia saada lannoittaa
250 kg kokonaistyppeä lantaläjässä kuin 120 kg keinolannoitetyppeä, siksi 170 kg
nitraattidirektiivin sallima kivennäismaa-keinolanta-annos (runsasmultaisellakin)
antaa joustoa, jos säät paranevat kesän mittaan.
5. höpöheinien käsittelykalusto puuttuu, eikä kunnon kohdetta tuorerehulle tms. lähempänä 300 km
LHP ja etenkin viherlannoitukset on sitten ihan sama piteleekö viherkesantoja ympin ulkopuolella.
6. kunnon kevytmuokkauslaitteisto, joka ei ole kyntö- eikä miniaura, eli sellainen joka kääntää
yhdellä ajolla 25 cm nurin, eikä jää pahnanpiikkiäkään, puuttuu. Eli semmoinen 25 tonnia painava
vetokone ja 15 tonnia painava kultivaattori pitäisi olla. Kevätkyntö se on yhtä helvettiä
7. täyskiekkovannaskylvökone ja suorakylvökone puuttuvat.
8. aluskasvitoimenpide on käyttökelvoton kevät - syysvilljakierrossa ja toistuvassa syysviljakierrossa.
ii. lisäsyy: Nuorempana ehkä olisi voinut omaksua opportunistisen kreikkalaisen korruptoituneen
mielentilan, näin vanhana ei enää onnistu, joten luova kirjanpito ja pikkuhuijaukset ei ollut vaihtoehto
tukien optimointiin.
-SS-
Ei käy sua kateeks. :o Mää olisin jo pihakoivun haarukassa tolla pelillä. :o
-
Ei käy sua kateeks. :o Mää olisin jo pihakoivun haarukassa tolla pelillä. :o
Osaan ainakin perustella valintaani vaikuttavia seikkoja, ei siihen koivunoksia tarvita.
Esimerkiksi aitoa kasvipeitteisyyttä on vuosittain ollut 58 - 59% koko edellisen kauden, syyskynnöllä.
Se, miksi ei niillä kuuhun mennä ja miksi se 80% olisi aivan yhtä toivotonta, on se, että se satanen
kerääjäkasvihöpöstä jää käytännössä saamatta siltä samalta osuudelta,
vaikka onhan se kerääjäkasvia myös ruis, kevääseen ja seuraavaan kesään asti ?
Joo 50 kg/ha suorakylvöön jotain --tun Aukusti ohraa koko alalle, siinä on kerääjäkasvitienauksen ydin.
-SS-
-
Ei käy sua kateeks. :o Mää olisin jo pihakoivun haarukassa tolla pelillä. :o
Osaan ainakin perustella valintaani vaikuttavia seikkoja, ei siihen koivunoksia tarvita.
Esimerkiksi aitoa kasvipeitteisyyttä on vuosittain ollut 58 - 59% koko edellisen kauden, syyskynnöllä.
Se, miksi ei niillä kuuhun mennä ja miksi se 80% olisi aivan yhtä toivotonta, on se, että se satanen
kerääjäkasvihöpöstä jää käytännössä saamatta siltä samalta osuudelta,
vaikka onhan se kerääjäkasvia myös ruis, kevääseen ja seuraavaan kesään asti ?
Joo 50 kg/ha suorakylvöön jotain --tun Aukusti ohraa koko alalle, siinä on kerääjäkasvitienauksen ydin.
-SS-
Vai niin.... ;D
-
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6korvausta-on-haettu-entiseen-malliin-1.115339
Notta haettu ympäristökorvausta entiseen malliin!
En olisi äkkiä uskonu.
Itehän jäin pois ympäristökorvauksesta, ja ilmeisesti muutama muukin palstalainen. Mutta ihmetellä täytyy, jos tuo yli 90% tiloista lopulta hakee tuota korvausta. Koska sehän ei pitänyt enään olla "tulotuki" vaan korvaus "ympäristöpanostuksista". Onhan se hyvä, jos teot hyödyttää oikeasti tilan tulosta, niin ilman muuta. Mutta omalla kohdalla oli helppo jäädä pois moisesta. Jossain määrin olisi voinutkin sitoutua, mutta koitetaan nyt vaihteeksi ilman. Koska ainahan ympäristöväki jankutti, ettei ympäristötuesta ole ollut mitään hyötyä! ;D
Nimimerkillä, pistänkö 75 kiloa fosforia per hehtaari joka lohkolle, varmuuden vuoksi? ;D ;D ;D 8)
((mistä rahat moiseen?))
-
Tuli sen verran heikon fosforin maanäytteitä että on varaa sitoutua :P
(Välttävää/huononlaista, yksi tyydyttävä)
-
Notta haettu ympäristökorvausta entiseen malliin!
En olisi äkkiä uskonu.
No puolet tiloista vielä odottaa. Ennakkoäänestäneet on jo
indoktrinoitu siihen, kuinka hyvä juttu se kerääjäkasvi on.
Ja nyt tajusin, miksi, kun täällä Uudellamaalla päin joku viksu on
kehittänyt kokonaisen joukon yllättäviä kerääjäkasvi-
tukiautomaatteja:
Jos viljelykasvi ja kerääjäkasvi ovat yksivuotisia,
voi siinä kierrättää kolmantena lajina monivuotista, joka ei ole
viljelykasvi eikä kerääjäkasvi. Tällä voidaan kiertää
monivuotisuuskieltoa ja seuraavan vuoden viljelykasvin perustamisen
kieltoa.
Siispä monivuotiset nurmet ja laitumet saavat automaattisesti
kerääjäkasvimaksatuksen, kun niille keväisin suorakylvetään
yksivuotista satokasvia, esim. italian raiheinä ja yksivuotista
aluskasvia, kuten valkoapila...tadaa ! 100€
"Viherlannoitukset" herne pääkasvi valkuaistuella. Yksivuotinen
valkoapila aluskasvi. Kolmanneksi kasviksi heinä, vaikkapa
monivuotinen. Rahakas nurmen perustaminen eikö. 300 € melkein,
voittaa se sen 54 € viherlannoituskorvauksen.
Suorakylvön kelpaamattomuus lannan multaukseen toi samalla
elokuun 15 päivän syyskylvöisten viljelykasvien suorakylvöt kerääjän
päälle mahdolliseksi. Hallinnon on vaikea osoittaa, että kerääjäkasvi
olisi puinnin jälkeen "kylvetty muokkaamalla", koska selvästi
lukee muualla säännöksissä, että suorakylvökone ei muokkaa maata.
Korjuuvelvoitteen puute esimerkiksi näitä teetättää. Jos olisi
korjuuvelvoite, olisi varmaankin hiukan haastavampaa.
-SS-
-
Suorakylvön kelpaamattomuus lannan multaukseen toi samalla
elokuun 15 päivän syyskylvöisten viljelykasvien suorakylvöt kerääjän
päälle mahdolliseksi. Hallinnon on vaikea osoittaa, että kerääjäkasvi
olisi puinnin jälkeen "kylvetty muokkaamalla", koska selvästi
lukee muualla säännöksissä, että suorakylvökone ei muokkaa maata.
-SS-
Siis tulkintahan pitäisi kysyä joltakin viralliselta taholta, mutta jossitellaa. Tulkitsetko asiaa niin kuin ymmärsin, että tänä vuonna lohkolla kevätlajike + kerääjäkasvi. Puinti joskus syyskuussa ja heti perään syysvehnän kylvö suorakylväen niin onnistuisi, että saa kerääjäkasvituen tältä vuodelta?
-
Suorakylvön kelpaamattomuus lannan multaukseen toi samalla
elokuun 15 päivän syyskylvöisten viljelykasvien suorakylvöt kerääjän
päälle mahdolliseksi. Hallinnon on vaikea osoittaa, että kerääjäkasvi
olisi puinnin jälkeen "kylvetty muokkaamalla", koska selvästi
lukee muualla säännöksissä, että suorakylvökone ei muokkaa maata.
-SS-
Siis tulkintahan pitäisi kysyä joltakin viralliselta taholta, mutta jossitellaa. Tulkitsetko asiaa niin kuin ymmärsin, että tänä vuonna lohkolla kevätlajike + kerääjäkasvi. Puinti joskus syyskuussa ja heti perään syysvehnän kylvö suorakylväen niin onnistuisi, että saa kerääjäkasvituen tältä vuodelta?
No niin tukirohmut sanovat tekevänsä, että syysviljakierto jatkuvalla kerääjäkasvikorvauksella on suorakylvössä no problemo, varsinkin Broadway-kulttuurissa. En tiedä, ovatko saaneet virallisen luvan, mutta jo tuo idea hiukan arveluttaa, menee kyllä kerääjäkasvirahat hukkaan. Jotkut sanovat odottavansa siihen luvalliseen glyfopäivään ja sitten kylvökone perään.
Enemmän ehkä ihmetyttää se pikanurmien kerääjäkasvikorvaus, kekseliäät viherlannoittavat satokasvinurmiseoksella, jossa on aluskasviseos mukana. Eli 54 + 54 + 100 on isompi raha kuin 54.
-SS-
-
Suorakylvön kelpaamattomuus lannan multaukseen toi samalla
elokuun 15 päivän syyskylvöisten viljelykasvien suorakylvöt kerääjän
päälle mahdolliseksi. Hallinnon on vaikea osoittaa, että kerääjäkasvi
olisi puinnin jälkeen "kylvetty muokkaamalla", koska selvästi
lukee muualla säännöksissä, että suorakylvökone ei muokkaa maata.
-SS-
Siis tulkintahan pitäisi kysyä joltakin viralliselta taholta, mutta jossitellaa. Tulkitsetko asiaa niin kuin ymmärsin, että tänä vuonna lohkolla kevätlajike + kerääjäkasvi. Puinti joskus syyskuussa ja heti perään syysvehnän kylvö suorakylväen niin onnistuisi, että saa kerääjäkasvituen tältä vuodelta?
No niin tukirohmut sanovat tekevänsä, että syysviljakierto jatkuvalla kerääjäkasvikorvauksella on suorakylvössä no problemo, varsinkin Broadway-kulttuurissa. En tiedä, ovatko saaneet virallisen luvan, mutta jo tuo idea hiukan arveluttaa, menee kyllä kerääjäkasvirahat hukkaan. Jotkut sanovat odottavansa siihen luvalliseen glyfopäivään ja sitten kylvökone perään.
Enemmän ehkä ihmetyttää se pikanurmien kerääjäkasvikorvaus, kekseliäät viherlannoittavat satokasvinurmiseoksella, jossa on aluskasviseos mukana. Eli 54 + 54 + 100 on isompi raha kuin 54.
-SS-
8) 8)
-
Suorakylvön kelpaamattomuus lannan multaukseen toi samalla
elokuun 15 päivän syyskylvöisten viljelykasvien suorakylvöt kerääjän
päälle mahdolliseksi. Hallinnon on vaikea osoittaa, että kerääjäkasvi
olisi puinnin jälkeen "kylvetty muokkaamalla", koska selvästi
lukee muualla säännöksissä, että suorakylvökone ei muokkaa maata.
-SS-
Siis tulkintahan pitäisi kysyä joltakin viralliselta taholta, mutta jossitellaa. Tulkitsetko asiaa niin kuin ymmärsin, että tänä vuonna lohkolla kevätlajike + kerääjäkasvi. Puinti joskus syyskuussa ja heti perään syysvehnän kylvö suorakylväen niin onnistuisi, että saa kerääjäkasvituen tältä vuodelta?
Olennaista on virittää kolmen tai neljän kasvin systeemi, jossa on kerroksellisuutta valita, mikä milloinkin on aluskasvi; Kaura, ruis kauran oheen, sinne aluskasvi. Tai sitten Kaura, aluskasvi, mesikkä, ruis.
Eli koska aluskasvi toiteutettiin yksivuotisten satokasvien kanssa, on oltava hiukan sitä "satokasvia". Sitten yksivuotista aluskasvia, joka ei haittaa varsinaisen monivuotisen kasvin rakentamista sinne. Suorakylvö ei ole muokkausta, ainakin tämänhetkisen tiedon mukaan.
Eli monet ovat harmitelleet nurmien perustamisen jäävän ilman kerääjäkasvitukea. Nyt siihenkin on ratkaisu: Kevätvilja, suojaviljanurmi sinne alle, yksivuotinen retikka yms. merkitään kerääjäkasviksi. Eli kolmen kasvin systeemillä koskaan ei
kerääjäkasvilla perusteta seuraavan vuoden kasvia. Kevätvilja, kevätrypsi, ovat yksivuotisia. Ketään ei voi kieltää siinä sivussa alkuunsaattamasta seuraavan vuoden heinänsiemenviljelystä.
Tämä on hyvä esimerkki asiasta, joka on hallinnolla jäänyt määrittelemättä. Eli tarvittaisiin korvauksenalaisten toimenpiteiden työselitys. Itse olen aina tottunut työselityksen perusteella urakat tarjoamaan ja toteuttamaan, siis muualla elämässä.
-SS-
-
Hiukkasen toistan itseäni, mutta miten ihmeessä isommat nautatilat selviävät ympäristökorvaukseen sitoutuessaan lantansa kanssa? En saa mitenkään laskemalla kaikkia lantoja levitettyä omille saatikka naapureidenkaan pelloille. Tai no saisin ehkä paperilla, mutta eikö tässä sitten jo sahaa omaa oksaansa, jos paperilla levittää eri tavalla kuin oikeasti?
-
... mutta eikö tässä sitten jo sahaa omaa oksaansa, jos paperilla levittää eri tavalla kuin oikeasti?
Riippuu siitä kuinka paljon harrastaa luovaa kaksinkertaista kirjanpitoa. Kunhan kaikki papereilla täsmää, mukaanluettuna mahdollisten yhteistyökumppanien ja naapureiden paperit ja puheet, eikä kasvustosta yms. hypi suoraan silmille pikkufilunki ja kaikki näyttää olevan tehty niin kuin kuuluukin, niin ei ole väliä mitä todellisuudessa tekee. Tietenkin se helpottaa elämää jos ei tarvitse sumplia eikä mitään ihan älyttömyyksiä yritä... ::)
-
Hiukkasen toistan itseäni, mutta miten ihmeessä isommat nautatilat selviävät ympäristökorvaukseen sitoutuessaan lantansa kanssa? En saa mitenkään laskemalla kaikkia lantoja levitettyä omille saatikka naapureidenkaan pelloille. Tai no saisin ehkä paperilla, mutta eikö tässä sitten jo sahaa omaa oksaansa, jos paperilla levittää eri tavalla kuin oikeasti?
Avainsana on kreikkalainen tyyli. Eu määräsi potkimaan 100000 virkamiestä pellolle. No uusi hallitushan potkaisi virkamiehet pellolle perjantaina. Ja palkkasi ne uudelleen maanantaina. EU:n raivoisaan mussutukseen ystävällinen vastaus, on tarkalleen tehty, mitä olette vaatineet.
-SS-
-
Hiukkasen toistan itseäni, mutta miten ihmeessä isommat nautatilat selviävät ympäristökorvaukseen sitoutuessaan lantansa kanssa? En saa mitenkään laskemalla kaikkia lantoja levitettyä omille saatikka naapureidenkaan pelloille. Tai no saisin ehkä paperilla, mutta eikö tässä sitten jo sahaa omaa oksaansa, jos paperilla levittää eri tavalla kuin oikeasti?
Tuohan on ihan järjestelykysymys. Maanäytteet haetaan "sopivista" paikoista. Fosforin tarve on huutava. Lantanäytteitä manipuloidaan, fosforia on niukasti.
Näitä peltoja haalitaan sieltä sun täältä ja paperilla ajetaan lietettä.
-
Eli olisko sitten sallittua, jos kylvää suojaviljan sekaan esim. Timotei-italianraiheinä-seoksen, raiheinä kuolee talven aikana ja tadaa, kerääjäkasvitoimenpide on ok ja mulla onkin nurmipelto seuraavana vuonna, eikä sääntöjä ole rikottu.
-
... mutta eikö tässä sitten jo sahaa omaa oksaansa, jos paperilla levittää eri tavalla kuin oikeasti?
Riippuu siitä kuinka paljon harrastaa luovaa kaksinkertaista kirjanpitoa. Kunhan kaikki papereilla täsmää, mukaanluettuna mahdollisten yhteistyökumppanien ja naapureiden paperit ja puheet, eikä kasvustosta yms. hypi suoraan silmille pikkufilunki ja kaikki näyttää olevan tehty niin kuin kuuluukin, niin ei ole väliä mitä todellisuudessa tekee. Tietenkin se helpottaa elämää jos ei tarvitse sumplia eikä mitään ihan älyttömyyksiä yritä... ::)
Tää on taas niitä isojen poikien juttuja, mitä kuulee hämyisissä nurkkapöydissä. ;D ;D ;D
-
Hiukkasen toistan itseäni, mutta miten ihmeessä isommat nautatilat selviävät ympäristökorvaukseen sitoutuessaan lantansa kanssa? En saa mitenkään laskemalla kaikkia lantoja levitettyä omille saatikka naapureidenkaan pelloille. Tai no saisin ehkä paperilla, mutta eikö tässä sitten jo sahaa omaa oksaansa, jos paperilla levittää eri tavalla kuin oikeasti?
Mulle ainakin mahtuu ihan mukavasti. Pystyisin vuoden kaiken lannan ajamaan omillekin pelloille, mutta se kyllä vaatii jonkin verran syyslevitystä joka veroittaa seuraavan vuoden määrä entistä enemmän. Muutama sata kuutiota naapureiden syysviljojen alle ja kaikki hyvin pidemmässäkin juoksussa.
-
On tässä vielä aikaa päättää...
-SS-
-
On tässä vielä aikaa päättää...
-SS-
Älä jätä viimetippaan, äsken tökki taas Vipu kun arvoin rukseja ruutuihin. ;D
-
On tässä vielä aikaa päättää...
-SS-
Älä jätä viimetippaan, äsken tökki taas Vipu kun arvoin rukseja ruutuihin. ;D
Vipu tökki eilen ehtoolla oikeen urakalla. Askartelin "oikaisuja" herrain tigi-tigi-mittauksiin pyörittämällä karttoja tarkoitukseen lainatulla korkean resoluution 17" näytöllä. Vällillä tökki piirtelykin, kun karttakuvan rakentumiseen zoomatessa meni minutti. Tallentuminen puolestaan alkoi tökkiä mitä pidemmälle ilta sai. Puuhailin aina välissä muuta, mutta kello kiersi aamuyön klo 1, ennen kuin olin varma että kaikki 16 korjattua lohkoa oli tallentunut.
Kartat olisi tietysti voinut korjata aiemminkin, vaan oli tiedossa että kevään syynäyksestä oli tulossa tarkastajan saappaanjälissä VIELÄ uusia "tuloksia" pinta-aloihin. Ja tuli kanssa: syksyllä notkon täyttöön ajetut tasoitetut ojamaat ja tasoittamattomat letkatkin oli 'korjattu' pois vuoden 2014 'tarkastetusta' alasta. On tää kyllä järjestelmä...
-
Vipu tökki eilen ehtoolla oikeen urakalla.
Voihan noita tukihakemuksia korjailla kesäkuun puoliväliin asti, tässä vaiheessa riittää kun roiskaisee jotain sinnepäin ja kaikilla lohkoilla on ilmoitettu edes jotain kasvia.
Ja ymppikorvauksestakin voinee irtautua yhdellä ilmoitusluontoisella paperilla vielä 12.5.2015 jälkeenkin. Eka tuenmaksu on joskus loppuvuonna ja jos sitä ennen irtautuu niin ei ole mitään takaisinperittävääkään.
-
Nyt vivutti ihan jouhevasti. Ja nyt tuon voi tosiaan tulostaa, pyyhkästä sillä ja kesäkuulla kattoo mitä IRL ilmoittaa
-
Lomake 145, saavu sinne siis... ::)
-
Ymppiin sitouduttu ja suojavyöhykettä ja lhp:tä on kolmannes peltoalasta.
-
Mä jätän paperilla, eikö sihen ole vielä aikaa.
......ei näämmä ole.
No, kaipa mä siellä vipussa kävin.
En kyllä muuttanut niitä lohkoja.
-SS-
-
Oli lapuntäyttäjä laittanu rastin ympin kohdallekkin, itse en ole edes katsonu tukiohjeita, ei enää kiinnosta pätkääkään.
Ollaan nyt sitten niin eurooppalaisia et haetaan kaikkia tukia maksimi ja jos tarkastus tulee niin sitten maksetaan vähän takas.
Tuosta Paskan määrästä pellolle, totuushan on et sitä levitetään se 35-40 kuutiota ha ja paperilla on jotain muuta, todella harvassa on paikat missä ajetaan alle 30 kuutioo ha
Näin ainakin mitä ajattavat urakoitsialla, sitten omat kärryt kun on käytössä niin kuvitteleeko joku vievänsä sen lietteen yli 5 kilometrin??? Oikeesti???
Itsellä kun oli joskus vielä kärry niin en kuvitellukkaan lähteväni yli 3 kilometrin päähän sen kanssa, oli se vaan niin hidasta ja kallista hommaa.
-
Miten selitätte tarkastajalle, että 2500m3 säiliö on tyhjä kun paperilla pellolle on viety 1000m3? Ympäristöluvan vuosiyhteenvedossa ainakin viimeistään voi todeta, ettei mennyt ihan niin kuin visussa lukee.. ;)
-
Eikö siinä oo yhtään vastaanottajaa lähimain joka ottas vastaan? Luomutiloja???
Ei oo ymmppilupia niin ei tarvii selitellä tekemisiään niin tarkasti.
-
Poliisille tutkintapyyntö kadonneesta lannasta.
Niin paljon on epärehellisiä nykyään, että voi
olla että lannat on varastettu.
;D
-
Miten selitätte tarkastajalle, että 2500m3 säiliö on tyhjä kun paperilla pellolle on viety 1000m3? Ympäristöluvan vuosiyhteenvedossa ainakin viimeistään voi todeta, ettei mennyt ihan niin kuin visussa lukee.. ;)
mullon sala säiliöitä ;)
-
Ollaan nyt sitten niin eurooppalaisia et haetaan kaikkia tukia maksimi ja jos tarkastus tulee niin sitten maksetaan vähän takas.
Niin, ehkä tätä pitäisikin ajatella vain pelinä jossa joka vuosi ei välttämättä tule päävoittoa. Jos joskus sattuisi tulemaan vaikka 10% leikkaus ymppikorvaukseen niin tulihan siinä sentään otettua vielä 90%, joten "so what" ja uutta matoa koukkuun ;D
-
On tässä vielä aikaa päättää...
-SS-
Älä jätä viimetippaan, äsken tökki taas Vipu kun arvoin rukseja ruutuihin. ;D
Kuules eikka, ei viiminen tippa töki yhtään enempää ku ekakaan, ettäs tiiät, saatana. ;D
-
Ollaan nyt sitten niin eurooppalaisia et haetaan kaikkia tukia maksimi ja jos tarkastus tulee niin sitten maksetaan vähän takas.
Niin, ehkä tätä pitäisikin ajatella vain pelinä jossa joka vuosi ei välttämättä tule päävoittoa. Jos joskus sattuisi tulemaan vaikka 10% leikkaus ymppikorvaukseen niin tulihan siinä sentään otettua vielä 90%, joten "so what" ja uutta matoa koukkuun ;D
Eihän siinä ole mitään väärää, Suomalaiset on vaan niin sinisilmäsiä joka asiassa.
Itse tulin siihen tulokseen aikaa sitten et haetaan maximi tuet ja jos jostain llöytyy sanomista niin vähän selitellään ja palautellaan takas osa, jäähän siitä kuitenkin jotain, eikähän tarkastuksia ole joka vuosi.
20 vuotta eu:ssa ja muutaman kerran on tarkastaja istunu kahvilla...
-
Ollaan nyt sitten niin eurooppalaisia et haetaan kaikkia tukia maksimi ja jos tarkastus tulee niin sitten maksetaan vähän takas.
Niin, ehkä tätä pitäisikin ajatella vain pelinä jossa joka vuosi ei välttämättä tule päävoittoa. Jos joskus sattuisi tulemaan vaikka 10% leikkaus ymppikorvaukseen niin tulihan siinä sentään otettua vielä 90%, joten "so what" ja uutta matoa koukkuun ;D
Eihän siinä ole mitään väärää, Suomalaiset on vaan niin sinisilmäsiä joka asiassa.
Itse tulin siihen tulokseen aikaa sitten et haetaan maximi tuet ja jos jostain llöytyy sanomista niin vähän selitellään ja palautellaan takas osa, jäähän siitä kuitenkin jotain, eikähän tarkastuksia ole joka vuosi.
20 vuotta eu:ssa ja muutaman kerran on tarkastaja istunu kahvilla...
Tuossa on sekin näkökulma että EU:ssa on standardoitu kuinka paljon filunkia pitää löytyä, ja suomessa on sitten valvontaa kiristetty kiristämisen jälkeenkin ja tulkinnat menee ihan mielipuolisiksi. Kun useammalla tarkastetulla löytyy pientä sanomista, voidaan ehkä valvontaakin löysentää.
-
Nyt on kyllä säännöt viritetty niin, että jokaiselta löytyy tarvittaessa sanktioitavaa. Vähän Amerikan malliin, jossa jokainen voidaan tarvittaessa tuomita vuodeksi vankilaan. Aina löytyy sopiva pykälä.
-
Nyt on kyllä säännöt viritetty niin, että jokaiselta löytyy tarvittaessa sanktioitavaa. Vähän Amerikan malliin, jossa jokainen voidaan tarvittaessa tuomita vuodeksi vankilaan. Aina löytyy sopiva pykälä.
Joo, kyllä 95% viljelijöistä töppää jossakin tietämättään. Ehkä nuo 5% selviää kun on vähän missä töpätä, aikaa ja mielenkiintoa sekä kosolti tuuria epäselvissä tapauksissa...
-
Mistähän nuo rahat revitään sopimuksiin? Pelkkiä kerääjäkasveja on alustavasti ilmoitettu 200 000 ha => * 100 €/ha => 20 milj €.
-
Ja tokihan on sitten niin, että jos rahat eivät riitäkään ja kerääjäkasvista saakin vain 50 euroa ja kasvipeitteisyydestä pari ekiä, niin viljelijällä on oikeus purkaa sopimus.
-
Ja tokihan on sitten niin, että jos rahat eivät riitäkään ja kerääjäkasvista saakin vain 50 euroa ja kasvipeitteisyydestä pari ekiä, niin viljelijällä on oikeus purkaa sopimus.
Miksi? Ei kai ne vähätkään eurot tukien muodossa haitaks ole?????
-
Ja tokihan on sitten niin, että jos rahat eivät riitäkään ja kerääjäkasvista saakin vain 50 euroa ja kasvipeitteisyydestä pari ekiä, niin viljelijällä on oikeus purkaa sopimus.
Miksi? Ei kai ne vähätkään eurot tukien muodossa haitaks ole?????
Niin semmoista juttua ollut liikkeellä että varsinkin eläinpuolella ollaan kovinkin tarkkaan laskettu että kannattaako liittyä vaiko ei. Sitten jos yhtälössä muutama parametri muuttuu saattaa mieli muuttua.
Mut eihän näitä sen kummemmin kannata funtsia, ollaan mukana vaan ja otetaan kaikki ylimääräinen raha pois kuleksimasta.
-
Ja tokihan on sitten niin, että jos rahat eivät riitäkään ja kerääjäkasvista saakin vain 50 euroa ja kasvipeitteisyydestä pari ekiä, niin viljelijällä on oikeus purkaa sopimus.
Miksi? Ei kai ne vähätkään eurot tukien muodossa haitaks ole?????
Niin semmoista juttua ollut liikkeellä että varsinkin eläinpuolella ollaan kovinkin tarkkaan laskettu että kannattaako liittyä vaiko ei. Sitten jos yhtälössä muutama parametri muuttuu saattaa mieli muuttua.
Mut eihän näitä sen kummemmin kannata funtsia, ollaan mukana vaan ja otetaan kaikki ylimääräinen raha pois kuleksimasta.
Parametrit.... ;D
Nähtiinhän se jo että vastoin odotuksia että lähes kaikki tilat otti osaa ymppäsopimukseen. Se on kylmä vakta et jos talotollolle annat päällyskauppaa vaikka postilaatikon ni se idiootti ostaa kerrostalokaksion hintasen rattorin. ;D
-
Eikös se ollutkaan ympäristökorvaus, eli korvaus siitä toimenpiteestä, mitä siinä nyt sitten tehdään? Miten kerääjäkasvin "viljeleminen" yhtäkkiä maksaakin 200€ sijasta 50€?
-
Eikös se ollutkaan ympäristökorvaus, eli korvaus siitä toimenpiteestä, mitä siinä nyt sitten tehdään? Miten kerääjäkasvin "viljeleminen" yhtäkkiä maksaakin 200€ sijasta 50€?
Keltasirkku popsii palasokeri Sirkkua ja miettii. :)
Se oli muuten 100eskoo se tukiautomaatin korvaus.
-
Eikös se ollutkaan ympäristökorvaus, eli korvaus siitä toimenpiteestä, mitä siinä nyt sitten tehdään? Miten kerääjäkasvin "viljeleminen" yhtäkkiä maksaakin 200€ sijasta 50€?
Keltasirkku popsii palasokeri Sirkkua ja miettii. :)
Se oli muuten 100eskoo se tukiautomaatin korvaus.
;) Ei tainnut olla ympäristökorvauksen sitoumusehdoissa samoja riimejä, kuin eläinten hyvinvointikorvauksessa, missä oli ihan "tarkkaan" laskettu ne kustannukset, mistä korvausta maksetaan. Mutta miettiä pitää-onneksi ei enää sitä olisiko pitänyt sitoutua :D Niin monta huolta on nyt vähemmän.