Lainaus käyttäjältä: SKN - 04.05.15 - klo:12:06

Ei käy sua kateeks. Mää olisin jo pihakoivun haarukassa tolla pelillä.

Osaan ainakin perustella valintaani vaikuttavia seikkoja, ei siihen koivunoksia tarvita.
Esimerkiksi aitoa kasvipeitteisyyttä on vuosittain ollut 58 - 59% koko edellisen kauden, syyskynnöllä.
Se, miksi ei niillä kuuhun mennä  ja miksi se 80% olisi aivan yhtä toivotonta, on se, että se satanen
kerääjäkasvihöpöstä jää käytännössä saamatta siltä samalta osuudelta,
vaikka onhan se kerääjäkasvia myös ruis, kevääseen ja seuraavaan kesään asti ?

Joo 50 kg/ha suorakylvöön jotain --tun Aukusti ohraa koko alalle, siinä on kerääjäkasvitienauksen ydin.

-SS-

Vai niin....

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6korvausta-on-haettu-entiseen-malliin-1.115339

Notta haettu ympäristökorvausta entiseen malliin!
En olisi äkkiä uskonu.

Itehän jäin pois ympäristökorvauksesta, ja ilmeisesti muutama muukin palstalainen. Mutta ihmetellä täytyy, jos tuo yli 90% tiloista lopulta hakee tuota korvausta. Koska sehän ei pitänyt enään olla "tulotuki" vaan korvaus "ympäristöpanostuksista". Onhan se hyvä, jos teot hyödyttää oikeasti tilan tulosta, niin ilman muuta. Mutta omalla kohdalla oli helppo jäädä pois moisesta. Jossain määrin olisi voinutkin sitoutua, mutta koitetaan nyt vaihteeksi ilman. Koska ainahan ympäristöväki jankutti, ettei ympäristötuesta ole ollut mitään hyötyä! 
Nimimerkillä, pistänkö 75 kiloa fosforia per hehtaari joka lohkolle, varmuuden vuoksi? 
((mistä rahat moiseen?))

Tuli sen verran heikon fosforin maanäytteitä että on varaa sitoutua 

(Välttävää/huononlaista, yksi tyydyttävä)

Notta haettu ympäristökorvausta entiseen malliin!
En olisi äkkiä uskonu.

No puolet tiloista vielä odottaa. Ennakkoäänestäneet on jo
indoktrinoitu siihen, kuinka hyvä juttu se kerääjäkasvi on.
Ja nyt tajusin, miksi, kun täällä Uudellamaalla päin joku viksu on
kehittänyt kokonaisen joukon yllättäviä kerääjäkasvi-
tukiautomaatteja:

Jos viljelykasvi ja kerääjäkasvi ovat yksivuotisia,
voi siinä kierrättää kolmantena lajina monivuotista, joka ei ole
viljelykasvi eikä kerääjäkasvi. Tällä voidaan kiertää
monivuotisuuskieltoa ja seuraavan vuoden viljelykasvin perustamisen
kieltoa.

Siispä monivuotiset nurmet ja laitumet saavat automaattisesti
kerääjäkasvimaksatuksen, kun niille keväisin suorakylvetään
yksivuotista satokasvia, esim. italian raiheinä ja yksivuotista
aluskasvia, kuten valkoapila...tadaa ! 100€

"Viherlannoitukset" herne pääkasvi valkuaistuella. Yksivuotinen
valkoapila aluskasvi. Kolmanneksi kasviksi heinä, vaikkapa
monivuotinen. Rahakas nurmen perustaminen eikö. 300 € melkein,
voittaa se sen 54 € viherlannoituskorvauksen.

Suorakylvön kelpaamattomuus lannan multaukseen toi samalla
elokuun 15 päivän syyskylvöisten viljelykasvien suorakylvöt kerääjän
päälle mahdolliseksi. Hallinnon on vaikea osoittaa, että kerääjäkasvi
olisi puinnin  jälkeen "kylvetty muokkaamalla", koska selvästi
lukee muualla  säännöksissä, että suorakylvökone ei muokkaa maata.

Korjuuvelvoitteen puute esimerkiksi näitä teetättää. Jos olisi
korjuuvelvoite, olisi varmaankin hiukan haastavampaa.

-SS-

Suorakylvön kelpaamattomuus lannan multaukseen toi samalla
elokuun 15 päivän syyskylvöisten viljelykasvien suorakylvöt kerääjän
päälle mahdolliseksi. Hallinnon on vaikea osoittaa, että kerääjäkasvi
olisi puinnin  jälkeen "kylvetty muokkaamalla", koska selvästi
lukee muualla  säännöksissä, että suorakylvökone ei muokkaa maata.


-SS-

Siis tulkintahan pitäisi kysyä joltakin viralliselta taholta, mutta jossitellaa. Tulkitsetko asiaa niin kuin ymmärsin, että tänä vuonna lohkolla kevätlajike + kerääjäkasvi. Puinti joskus syyskuussa ja heti perään syysvehnän kylvö suorakylväen niin onnistuisi, että saa kerääjäkasvituen tältä vuodelta?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 08.05.15 - klo:19:26

Suorakylvön kelpaamattomuus lannan multaukseen toi samalla
elokuun 15 päivän syyskylvöisten viljelykasvien suorakylvöt kerääjän
päälle mahdolliseksi. Hallinnon on vaikea osoittaa, että kerääjäkasvi
olisi puinnin  jälkeen "kylvetty muokkaamalla", koska selvästi
lukee muualla  säännöksissä, että suorakylvökone ei muokkaa maata.


-SS-

Siis tulkintahan pitäisi kysyä joltakin viralliselta taholta, mutta jossitellaa. Tulkitsetko asiaa niin kuin ymmärsin, että tänä vuonna lohkolla kevätlajike + kerääjäkasvi. Puinti joskus syyskuussa ja heti perään syysvehnän kylvö suorakylväen niin onnistuisi, että saa kerääjäkasvituen tältä vuodelta?

No niin tukirohmut sanovat tekevänsä, että syysviljakierto jatkuvalla kerääjäkasvikorvauksella on suorakylvössä no problemo, varsinkin Broadway-kulttuurissa. En tiedä, ovatko saaneet virallisen luvan, mutta jo tuo idea hiukan arveluttaa, menee kyllä kerääjäkasvirahat hukkaan. Jotkut sanovat odottavansa siihen luvalliseen glyfopäivään ja sitten kylvökone perään.

Enemmän ehkä ihmetyttää se pikanurmien kerääjäkasvikorvaus, kekseliäät viherlannoittavat satokasvinurmiseoksella, jossa on aluskasviseos mukana. Eli 54 + 54 + 100 on isompi raha kuin 54.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 09.05.15 - klo:09:12

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 08.05.15 - klo:19:26

Suorakylvön kelpaamattomuus lannan multaukseen toi samalla
elokuun 15 päivän syyskylvöisten viljelykasvien suorakylvöt kerääjän
päälle mahdolliseksi. Hallinnon on vaikea osoittaa, että kerääjäkasvi
olisi puinnin  jälkeen "kylvetty muokkaamalla", koska selvästi
lukee muualla  säännöksissä, että suorakylvökone ei muokkaa maata.


-SS-

Siis tulkintahan pitäisi kysyä joltakin viralliselta taholta, mutta jossitellaa. Tulkitsetko asiaa niin kuin ymmärsin, että tänä vuonna lohkolla kevätlajike + kerääjäkasvi. Puinti joskus syyskuussa ja heti perään syysvehnän kylvö suorakylväen niin onnistuisi, että saa kerääjäkasvituen tältä vuodelta?

No niin tukirohmut sanovat tekevänsä, että syysviljakierto jatkuvalla kerääjäkasvikorvauksella on suorakylvössä no problemo, varsinkin Broadway-kulttuurissa. En tiedä, ovatko saaneet virallisen luvan, mutta jo tuo idea hiukan arveluttaa, menee kyllä kerääjäkasvirahat hukkaan. Jotkut sanovat odottavansa siihen luvalliseen glyfopäivään ja sitten kylvökone perään.

Enemmän ehkä ihmetyttää se pikanurmien kerääjäkasvikorvaus, kekseliäät viherlannoittavat satokasvinurmiseoksella, jossa on aluskasviseos mukana. Eli 54 + 54 + 100 on isompi raha kuin 54.

-SS-

 

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 08.05.15 - klo:19:26

Suorakylvön kelpaamattomuus lannan multaukseen toi samalla
elokuun 15 päivän syyskylvöisten viljelykasvien suorakylvöt kerääjän
päälle mahdolliseksi. Hallinnon on vaikea osoittaa, että kerääjäkasvi
olisi puinnin  jälkeen "kylvetty muokkaamalla", koska selvästi
lukee muualla  säännöksissä, että suorakylvökone ei muokkaa maata.


-SS-

Siis tulkintahan pitäisi kysyä joltakin viralliselta taholta, mutta jossitellaa. Tulkitsetko asiaa niin kuin ymmärsin, että tänä vuonna lohkolla kevätlajike + kerääjäkasvi. Puinti joskus syyskuussa ja heti perään syysvehnän kylvö suorakylväen niin onnistuisi, että saa kerääjäkasvituen tältä vuodelta?

Olennaista on virittää kolmen tai neljän kasvin systeemi, jossa on kerroksellisuutta valita, mikä milloinkin on aluskasvi; Kaura, ruis kauran oheen, sinne aluskasvi. Tai sitten Kaura, aluskasvi, mesikkä, ruis.

Eli koska aluskasvi toiteutettiin yksivuotisten satokasvien kanssa, on oltava hiukan sitä "satokasvia". Sitten yksivuotista aluskasvia, joka ei haittaa varsinaisen monivuotisen kasvin rakentamista sinne. Suorakylvö ei ole muokkausta, ainakin tämänhetkisen tiedon mukaan.

Eli monet ovat harmitelleet nurmien perustamisen jäävän ilman kerääjäkasvitukea. Nyt siihenkin on ratkaisu: Kevätvilja, suojaviljanurmi sinne alle, yksivuotinen retikka yms. merkitään kerääjäkasviksi. Eli kolmen kasvin systeemillä koskaan ei
kerääjäkasvilla perusteta seuraavan vuoden kasvia. Kevätvilja, kevätrypsi, ovat yksivuotisia. Ketään ei voi kieltää siinä sivussa alkuunsaattamasta seuraavan vuoden heinänsiemenviljelystä.

Tämä on hyvä esimerkki asiasta, joka on hallinnolla jäänyt määrittelemättä. Eli tarvittaisiin korvauksenalaisten toimenpiteiden työselitys. Itse olen aina tottunut työselityksen perusteella urakat tarjoamaan ja toteuttamaan, siis muualla elämässä.

-SS-

Hiukkasen toistan itseäni, mutta miten ihmeessä isommat nautatilat selviävät ympäristökorvaukseen sitoutuessaan lantansa kanssa? En saa mitenkään laskemalla kaikkia lantoja levitettyä omille saatikka naapureidenkaan pelloille. Tai no saisin ehkä paperilla, mutta eikö tässä sitten jo sahaa omaa oksaansa, jos paperilla levittää eri tavalla kuin oikeasti?

... mutta eikö tässä sitten jo sahaa omaa oksaansa, jos paperilla levittää eri tavalla kuin oikeasti? 

Riippuu siitä kuinka paljon harrastaa luovaa kaksinkertaista kirjanpitoa. Kunhan kaikki papereilla täsmää, mukaanluettuna mahdollisten yhteistyökumppanien ja naapureiden paperit ja puheet, eikä kasvustosta yms. hypi suoraan silmille pikkufilunki ja kaikki näyttää olevan tehty niin kuin kuuluukin, niin ei ole väliä mitä todellisuudessa tekee. Tietenkin se helpottaa elämää jos ei tarvitse sumplia eikä mitään ihan älyttömyyksiä yritä... 

Hiukkasen toistan itseäni, mutta miten ihmeessä isommat nautatilat selviävät ympäristökorvaukseen sitoutuessaan lantansa kanssa? En saa mitenkään laskemalla kaikkia lantoja levitettyä omille saatikka naapureidenkaan pelloille. Tai no saisin ehkä paperilla, mutta eikö tässä sitten jo sahaa omaa oksaansa, jos paperilla levittää eri tavalla kuin oikeasti?

Avainsana on kreikkalainen tyyli. Eu määräsi potkimaan 100000 virkamiestä pellolle. No uusi hallitushan potkaisi virkamiehet pellolle perjantaina. Ja palkkasi ne uudelleen maanantaina. EU:n raivoisaan mussutukseen ystävällinen vastaus, on tarkalleen tehty, mitä olette vaatineet.

-SS-

Hiukkasen toistan itseäni, mutta miten ihmeessä isommat nautatilat selviävät ympäristökorvaukseen sitoutuessaan lantansa kanssa? En saa mitenkään laskemalla kaikkia lantoja levitettyä omille saatikka naapureidenkaan pelloille. Tai no saisin ehkä paperilla, mutta eikö tässä sitten jo sahaa omaa oksaansa, jos paperilla levittää eri tavalla kuin oikeasti?

Tuohan on ihan järjestelykysymys. Maanäytteet haetaan "sopivista" paikoista. Fosforin tarve on huutava. Lantanäytteitä manipuloidaan, fosforia on niukasti.

 Näitä peltoja haalitaan sieltä sun täältä ja paperilla ajetaan lietettä. 

Eli olisko sitten sallittua, jos kylvää suojaviljan sekaan esim. Timotei-italianraiheinä-seoksen, raiheinä kuolee talven aikana ja tadaa, kerääjäkasvitoimenpide on ok ja mulla onkin nurmipelto seuraavana vuonna, eikä sääntöjä ole rikottu.

Lainaus käyttäjältä: Sirkku - 09.05.15 - klo:15:53

... mutta eikö tässä sitten jo sahaa omaa oksaansa, jos paperilla levittää eri tavalla kuin oikeasti? 

Riippuu siitä kuinka paljon harrastaa luovaa kaksinkertaista kirjanpitoa. Kunhan kaikki papereilla täsmää, mukaanluettuna mahdollisten yhteistyökumppanien ja naapureiden paperit ja puheet, eikä kasvustosta yms. hypi suoraan silmille pikkufilunki ja kaikki näyttää olevan tehty niin kuin kuuluukin, niin ei ole väliä mitä todellisuudessa tekee. Tietenkin se helpottaa elämää jos ei tarvitse sumplia eikä mitään ihan älyttömyyksiä yritä... 

Tää on taas niitä isojen poikien juttuja, mitä kuulee hämyisissä nurkkapöydissä. 

Hiukkasen toistan itseäni, mutta miten ihmeessä isommat nautatilat selviävät ympäristökorvaukseen sitoutuessaan lantansa kanssa? En saa mitenkään laskemalla kaikkia lantoja levitettyä omille saatikka naapureidenkaan pelloille. Tai no saisin ehkä paperilla, mutta eikö tässä sitten jo sahaa omaa oksaansa, jos paperilla levittää eri tavalla kuin oikeasti?

Mulle ainakin mahtuu ihan mukavasti. Pystyisin vuoden kaiken lannan ajamaan omillekin pelloille, mutta se kyllä vaatii jonkin verran syyslevitystä joka veroittaa seuraavan vuoden määrä entistä enemmän. Muutama sata kuutiota naapureiden syysviljojen alle ja kaikki hyvin pidemmässäkin juoksussa.