Tuohon kuoppatestiin voi suhtautua monella tavalla:
1. Se on ehdoton edellytys satojen suurenemiseen ja panosten hyötysuhteen parantamiseen. Silloinhan se tietenkin tehdään ensi tilassa ja useamman kerran vuosikymmenessä, oli niin tahi näin. Osaaminen testiin haetaan vaikka pro-agrian sivuilta, siellä videot näyttävät, miten se tehdään. Satotasojen nousu lähtee osaltaan kuoppatestien tuloksista. Ja niitä siis on tehty, vaikka ei ole saatu mitään korvauksia.
2. Se on ehdoton edellytys ympäristökorvausten saamiseen. Silloinhan se myös tehdään ensi tilassa, ohjeet tulevat hallinnolta riittävän ajoissa ja riittävän yksilöitynä, milloin se pitää olla tehtynä, miten raportoidaan, milloin valvotaan ja mitä sanktioidaan, jos ei ole tehty. Kuoppatesti voidaan tehdä pinnallisesti, jopa ulkokultaisesti. Mutta onko se keneltäkään pois. Korvausehdoissa on toimenpide tehtävänä, ei määritellä ottamaan siitä opikseen. Kirkossakin voi käydä tekemässä uskontunnustuksen, jos ja kun on kirkon jäsen, vaikka ei olisikaan vielä löytänyt henkilökohtaista uskoa itseensä.
3. Ei haluta tehdä kuoppatestiä, mutta kuitenkin halutaan nostaa se ympäristösitoumuksen perustoimenpiteen korvaus, 54 €/ha . Yhtä lailla monet jättävät tukijärjestelmässä korvattavan viljavuustutkimuksen tekemättä, vaikka se on ollut ympäristötuen ehdoissa alusta asti. Tätä syytä en tiedä, onko se jotain kapinaa ja rahanahneutta samalla kertaa. Se kuoppatesti kuitenkin on hallinnon toimesta maksettu 1. sitoumusvuodesta eteenpäin, maksun taso voi olla epätyydyttävä, mutta se on voi voi sitten. Onko sanktiointi oikeudenmukaista, jos tuottamuksellisesti laiminlyö sitoumusehdoissa määritellyn toimenpiteen toteuttamisen ?
4. Ei halua sitoutua kaavamaiseen ympäristökorvaukseen, tekee kuoppatestin, jos huvittaa tai jos on kasvuongelmia. Tai ei tee, jos tietää olevan ojitusongelman tai kalkitusongelman valmiiksi, että ongelma näkyy muutenkin kilometrin päähän, ettei kuopista olisi siihen ongelmaan kumminkaan apua, vaan pitäisi näyttää kahisevaa kaivurikuskille ja tilata kalsiittia oikein rahamiehen summilla. Jotkut toisaalta saattavat tehdä viljavuustutkimuksetkin useammin kuin ympäristökorvauspakotetusti kerran viidessä vuodessa. Ja ottaa hivenainepaketin, vaikka siitäkään ei ole saanut ylimääräisiä ympäristötukia. Tämähän ei ole keltään pois. Eikä sitä tyyliä tehdä asiat pitäisi tuomita, koska luopuu joukosta muitakin korvauksia, vaikka toteuttaisikin niitä.
5. Joku muu, mikä.
-SS-