Tästä nollasopimukset kieltävästä lakiehdotuksesta on turha tehdä ideologista asiaa. Eli toimitaan
sen mukaan, mikä on voimassaoleva säännös. Jos yrittäjällä ei ole sen luonteista toimintaa tai ei
saa tarjouspyyntöjä keikkaluontoisista työsuoritetoimituksista, ei ole edes tarvetta (eikä ole ollut
tarvetta ) palkata ketään nollasopimuksella.

Sen sijaan jos yrittäjä on teettänyt tällaisia töitä asiakkaansa laskuun, mahdollisen uuden
lain vallitessa tietenkään ei tarjoa sellaisia palveluja tai varautuu itse venymään näihin
satunnaisiin töihin.

Aivan käytännön asioita nämä, toimitaan tilanteen mukaan. Totta kai vanhassakin systeemissä
normaali toimintaperiaate on kerätä mahdollisimman paljon töitä sille, joka tulee keikkana
tekemään, keikkailijan oman maksimitoivomuksen mukaan. Eli osaa ottaa homman hoitaakseen.

Kyseinen pakottava määräys muuttaa työpaikkojen tarjontaa, 100% provisiot ja keikkatyöt
häviävät, vakituiset työsuhteet säilyvät, mutta eivät välttämättä lisäänny. Suuret
yritykset ja julkinen sektori saattaa muuttaa työsuhteiden kokonaisrakennetta toivotusti,
yleensä maksuvaraa kun onkin ottaa sisään porukkaa tyhjäkäynnille.

Meillä on juurikin tällainen 1-2 kertaa kuukaudessa toistuva palvelutyötarjous päällä. Joskus tulee
kerran kuukaudessa, joskus joka viikko. Sivutoimiselle työntekijälle on so***** kilometrit ja
kunnon tuntikorvaus, sekä firman fasiliteettien vapaa käyttö, kuten työsuhteessa ainakin.
Työterveys on järjestetty. Palkkaeuroja maksettiin noin 2500 viime vuodelta.
Laskutus tietenkin tuntia kohden on korkeampi, koska vaatii erikoisvälineitä ja
varattuja tiloja. Näiden takia sitä meille tarjottiinkin, ensisijaisesti.

Henkilö tietenkin on toisaalla kokopäivätöissä ja metsätalousyrittäjä. Jos tällainen sopimus
kielletään, en voi tarjota kyseistä keikkaa asiakkaalle, oma aika eikä näkökykykää riittäisi,
eikä  millään takuutuntijärjestelyllä tuosta löytyisi bisnestä.

Saihan tuo keikkailija sentään autoremonttiin lisäpääomaa, että tuli sitä hyötyä
itse tekijällekin. Nautitaan tästä nyt niin kauan kuin tätä kestää.

-SS-

Jos duunia on rajoitetusti niin tietysti tehdään tollanen ns. nollatyösopimus yrittäjyydenkin kannalta, vrt. miten paljon yrittäjää tulis rankaista jos toi työsopimusehto poistettaisiin....

Ja musta työntekijällä on aina takaporttina se koeaika jona voi sanoa ett en tule huomenna töihin....

Siis mikä tässä on se ongelma yrittäjyyden ja ensityöllisyyden suhteen....

4 kymmenestä on kokopäiväisiä opiskelijoita, jotka keikkaavat.
Loput ovat kokoaikatyön puutteessa tai karenssin pelossa ottaneet
nollasopimuksen, kun eivät ole muuta saaneet.

Nollasopimuksia ovat itse asiassa lisänneet etenkin toimeentulotuen
ns. vapaat ensimmäiset sataset, jotka eivät suoraan alena samalla
summalla tukea. Käytäntö tuli muutama vuosi sitten ns.  kannustinloukkujen
purussa.

Myös soviteltua päivärahaa saavat ovat näihin joskus turvautuneet,
vaikka byrokratia lisääntyisikin.

Ns. vajaakuntoisia on paljon, jotka kunnoltaan eivät kestä täyttä viikkoa, mutta
hyvinkin päivän - kaksi silloin tällöin. Tällaisilla on usein osa-aikaeläke lisäturvaksi.

Eli katsantokannasta riippuen voidaan sanoa, että sosiaaliturvan hyvää tarkoittaneet
muutokset ovat  päästäneet/ajaneet ihmisiä tällaisiin pätkätöihin ja toisenlaiseen
ahdinkoon.

Asia ei ole mitenkään ratkaiseva, kyllä työmarkkinat taipuvat uuteen komentoon.
Jos sellainen sitten on tulossakaan.

Yksi yritys on jo toiminut ennakoiden.

http://yle.fi/uutiset/potkut_rengastehtaan_tyontekijoille_ja_siirto_henkilostovuokrausyhtioon__rinnastettavissa_orjakauppaan/7846807

-SS-

Nollasopimukset on hyvä juttu.

Se on jokaisella itsellään peiliin (tai isukin lompakkoon) katsominen jos ei esim. opiskeluista selviä.

E: Aika paljon on opiskelijoita "nollatyösopimuksella" lomitushommissakin.

Niin kaikkia eivain kiinnosta työnteko!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!kas tässä propleemaa nää venklulat ei haluukkaan mittään töitä

työ työ, tuon sanan on joskus kuulluu!!!!        ai niin, kuopion torilla;  työ ette tänne tule remuamaan!

Jos duunia on rajoitetusti ja epäsäännöllisesti, kenen tulis joustaa.....

Toi on vaikea kysymys.....

Tuskin tuohon löytyy vastausta määräyksillä.....

Mihin tommosia nollatyösopimuksia tarvitaan 
Jos tarvii työntekijää, niin kai sitä edes jollakin haarukalla tietää, kuinka paljon tarvii ja milloin tarvii 

Se on jokaisella itsellään peiliin (tai isukin lompakkoon) katsominen jos ei esim. opiskeluista selviä.

Kaikilla ei ole se isukin lompsa vapaasti käytettävissään, joten siellä tuollainen mahdollisimman epävarma soppari vähän raastaa.

Nollasopimukset eivät kuulu reiluille työmarkkinoille, sanoo työministeri Lauri Ihalainen. Just juur - tähänkin tarvitaan valtion apua. Käsittääkseni valtaosa palvelualan yrittäjistä toimii nollakeikkasopimuksilla. Joskus saat pitkän sopimuksen, joskus lyhyen. Johonkin aikaan vuodesta ei tipu mitään. Kuten eräs raksayrittäjätuttuni sanoi: Mitä tässä kärvistellään. Aletaan mekin hamppareiksi ja elanto tulee luukulta.

http://yle.fi/uutiset/yli_80_000_nollatyosopimusta__tavallisesti_nuorella_naismyyjalla/7846754

Noi kaverit tuolla eduskunnassa ovat aivan pihalla kaikista asioista. Nyt vaan koitetaan kalastella ääniä.

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 05.03.15 - klo:22:24

Se on jokaisella itsellään peiliin (tai isukin lompakkoon) katsominen jos ei esim. opiskeluista selviä.

Kaikilla ei ole se isukin lompsa vapaasti käytettävissään, joten siellä tuollainen mahdollisimman epävarma soppari vähän raastaa.

Yksipuolinen sopimus on muilla aloilla pätemätön, miksi tässä pitäisi olla toisin 

Emännän sisko tuumasi että "hänen ei kannta lähteä töihin kun liitosta saa saman kuin työstä palkkaa!"

Tuossahan yritys Lieksassa vain siirtää riskiä muualle. Minähän olen paasannut tästä ongelmasta, mutta icefarmeri on vain käsi ojossa laulanut internationaalia!

Nyt pitäisi herätä että näistä TESSEISTÄ pitäisi tehdä semmoisia että pk-yrittäjäkin selviää sen tulkkaamisesta ilman asianajajaa, palkanlaskiaa ja rosista!

Emännän sisko tuumasi että "hänen ei kannta lähteä töihin kun liitosta saa saman kuin työstä palkkaa!"

Tuossahan yritys Lieksassa vain siirtää riskiä muualle. Minähän olen paasannut tästä ongelmasta, mutta icefarmeri on vain käsi ojossa laulanut internationaalia!

Nyt pitäisi herätä että näistä TESSEISTÄ pitäisi tehdä semmoisia että pk-yrittäjäkin selviää sen tulkkaamisesta ilman asianajajaa, palkanlaskiaa ja rosista!

Emännän sisko on oikeassa, jos ei palkka ylitä korvauksia joita maksetaan työttömyydestä, niin työnteko ei ole kannattavaa 

Mikä tässä on se ongelma, palkkataso vai korvaustaso 
Mielestäni korvaukset voisi olla jopa 100 %:sia heti alussa, mutta niiden pitäisi laskea nopeasti, niin että kuuden kuukauden kuluttua se olisi enintään 30 %:tia vanhasta palkasta 
Silloin olisi oikeasti motivaatiota hakea uusi työpaikka heti välittömästi 

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 07.03.15 - klo:09:56

Emännän sisko tuumasi että "hänen ei kannta lähteä töihin kun liitosta saa saman kuin työstä palkkaa!"

Tuossahan yritys Lieksassa vain siirtää riskiä muualle. Minähän olen paasannut tästä ongelmasta, mutta icefarmeri on vain käsi ojossa laulanut internationaalia!

Nyt pitäisi herätä että näistä TESSEISTÄ pitäisi tehdä semmoisia että pk-yrittäjäkin selviää sen tulkkaamisesta ilman asianajajaa, palkanlaskiaa ja rosista!

Emännän sisko on oikeassa, jos ei palkka ylitä korvauksia joita maksetaan työttömyydestä, niin työnteko ei ole kannattavaa 

Mikä tässä on se ongelma, palkkataso vai korvaustaso 
Mielestäni korvaukset voisi olla jopa 100 %:sia heti alussa, mutta niiden pitäisi laskea nopeasti, niin että kuuden kuukauden kuluttua se olisi enintään 30 %:tia vanhasta palkasta 
Silloin olisi oikeasti motivaatiota hakea uusi työpaikka heti välittömästi 

Ongelma on korvaustaso! Ikälisineen ynm. Vaha palkka oikeuttaa niin suureen ansiosidonnaiseen ettei uuden työn vastaan ottaminen 500 päivän aikana ole kannattavaa.

Palkan ja työttömyyskorvauksen välillä on muitakin eroja kuin korvaus/tulotaso. Elämässä siis on tiettyjä tulevaisuutta selventäviä ja turvaavia elementtejä, kuten esimerkiksi asunto ja säännöllinen tulo.

Työpaikka ja palkka ei ole enää mikään varma ja turvallinen tulonlähde.
Omistusasunto tai kovanrahan vuokra-asunto eivät ole varmoja, voi tulla häätö pankin tai vuokraisännän taholta.

Yhteiskunnalta tulevat perustulot, työhistorian ja kassajäsenyyden perusteella tulevat työttömyyskorvaukset ovat ennustettavaa tuloa, vaikka eivät välttämättä riittävät. Mutta tietyssä mitassa näiden turvaverkkojen piirissä jo ennestään oleva on edelleen oikeutettu tulonormin mukaiseen toimeentulotukeen.

Asunnon kera on sama, jos asunnolle on julkisvallan taholta maksaja, asumistuki/vuokratuki toimeentuloavuista, on epätodennäköisempää joutua äkkilähdön eteen, jos sitten ei asioitaan sössi aivan tarkoituksella.

Tämä siis, että asioita tarkastellaan pelkästään rahallisesti, ei tuo selvää kuvaa eri elämänvalintojen perusteista, ihminen hakee myös turvallisuutta, enemmänkin kuin korkeampaa ja lisääntyvää elintasoa.

Näin sen olen pähkäillyt, kun olen tarkkaillut potentiaalisten työhöntulijoiden epäröintiä ja riskien punnitsemista. Nykyaikana ihmisille tuntuu olevan se epävarmin vaihtoehto heittäytyä työmarkkinoille (tai yrittäjäksi, tietenkin) . Tätä voisi kutsua piileväksi kannustinloukuksi, jota ei välttämättä julkisessa keskustelussa huomioida riittävästi.

-SS-