• Tavallinen aihe

Aihe Kerääjäkasvi  (Luettu 433013 kertaa)

Rakkine

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1454
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: Kerääjäkasvi
Itellä oli lähinnä pelkkä apila. Valko, puna ja persian.

Eiks justiinsa apilat kerääjäkasvina hankaloita rikkojen torjuntaa?luulisin että paras rahankerääjäkasvi olisi timotei, 10 kg/ha, ei maksa paljoa, ei haittaa pääkasvin kasvua, eikä kovin paljon hankaloita rikantorjuntaa?
Sillai huoleton.

AP120

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1177
Vs: Kerääjäkasvi
Hankkijan valkea apila nurmiseosta olen käyttänyt.
Ja kylvömäärä hyvin maltillinen, joten kattaa kylvökulut mennen tullen.
Apila rajoittaa rikka aineita, mutta ei haittaa.

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6942
Vs: Kerääjäkasvi
Hankkijan valkea apila nurmiseosta olen käyttänyt.
Ja kylvömäärä hyvin maltillinen, joten kattaa kylvökulut mennen tullen.
Apila rajoittaa rikka aineita, mutta ei haittaa.

Mitä olet käyttänyt jos valvattiakin ja sen suhteen nollatoleranssi eli pitäisi saada keikahtamaan viljan alta eikä vain vähän kitumaan?
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11602
  • Virolaista kiitos!
Vs: Kerääjäkasvi
Itellä oli lähinnä pelkkä apila. Valko, puna ja persian.

Apilat tosiaan keräävät ravinteita, mutta pidättävät talven yli huonosti. Jokin pitkäjuurinen heinä pidättää ehkä paremmin."Kerääjäkasvin" määritelmä tarkoittaa usein kahta täysin eri asiaa: ensimmäinen määritelmä, joka varmastikin oli ympäristövalmistelijoilla ensisijaisena mielessä, oli "kerätä" sadosta ylijääneitä ravinteita juuri- ja lehtimassaan, ja näin viedä niitä talven yli pitemmälle kevääseen. Toinen määritelmä oli ravinteiden keräys ja etenkin typenkeräyskasvin käyttäminen rinnakkain satokasvin kanssa, jolloin satokasvillekin tulisi ravinteita. Keinolannoitus kuitenkin vaurioittaa typenkerääjätoimintaa, koska typenkeräys toimii parhaiten vähätyppisessä ympäristössä, jos nyt ei aivan lupiinista ole kyse. Tätä mahdollista hyötyä kaupattiin kovalla paineella, ja se kerääjäsatanen oli hyvä houkutus. Toteutuneen kerääjäkasvialan pieneneminen vähempään kuin kolmannekseen pinta-alarajoituksen jälkeen kertoo sen, mitä todellisesta tehosta voi kertoa.

Luomussa varmasti asia menee näin, mutta etu lienee liioiteltu, herneseoskasvit ovat tällaisia, joissa satokasvin pieni sadon alenema korvautuu palkokasvisadon tuotolla. Voimaperäinen lannoitus vähentää typenkeräyskasvin etua. Kerääjäkasvin korjaamattomuus ja jättäminen talven yli liukenemaan vähentää etua. arvioidut 20 kiloa typpeä seuraavaksi kesäksi ovat vain arvioita, varsinkin kun kerätyn typen liukenemista talvivesiin aliarvioidaan rankasti. Kerääjäkasvin hyödyt todistetaan kullankimalteisena normaalitieteenä, jossa tuhannen kilon satotasoon saatu 200 kilon sadonlisä on 20%. Kukaan ei edes ajattele tehdä koetta, jossa jokin 9 tonnin ohrasato nousisi 20 % kerääjäkasvin ansiosta ? Monessa kerääjäkasvilaskelmassa, kuten Pro-Agrian laskelmissa arvioidut 1,5% sadolisät, 5% maan rakenteen parantumiset, x % hiilipitoisuuden nousut ym.  ovat "perusoletuksia", joita ei kuitenkaan avata, missä on ollut pitkäaikaiset koesarjat, ja millä viljelyteknologialla tulokset on saatu.

Mistään muusta en ole niin huonoa satoa saanut, kuin noina muutamina kerääjäkasvivuosina onnistuneen kerääjäkasvin päältä kuorimalla. Leikkuupuimuri ei ole itsekulkeva tuorerehusilppuri.

-SS-
Vaikealta tuntui kerääjäkasvi samaan aikaan viljan kanssa kylvettynä. Oikein hyvin on muistissa nurmien perustamiset silloin, kun karjaa vielä oli. Siellä viljan juuressa oli melkoinen säilörehu ja puinti oli tarkkaa, jos otit liian alhaalta, niin Sampohan röhisi kuin pikku possu flussan kourissa. Ongelma vielä paheni, jos kasvusto oli märkää. Satotaso ei ollut siinä päällä koskaan erityisen hyvä. Kyllä se juuressa kasvava vihermassa voimaakin otti. Luonnollisesti ei ihan viimeistä siemenmäärää parantunut laittaa jne. Se tuleva nurmi, kun oli se tärkein juttu, satokasvi ei niinkään. Isoin rajoite juurikin tuo kasvinsuojelun heikkous, ettei aluskasvi vaurioidu. Jotain mcpa taidettiin ajaa ½l tms. Jos kerääjäkasvia pitää, niin taukoja välillä, että saa pellon taas puhdistettua ja sitten voidaan mennä yksi vuosi olemattomalla kasvinsuojelulla.

eevertti

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 956
Vs: Kerääjäkasvi
Mcpa+Express miedoilla annoksilla on melkeinpä ainoa järkevä. Tai oli ainakin muutama vuosi sitten.
Siitä ei rikat ollut oikein moksiskaan ja apilat juuri ja juuri pysyi hengissä.
Oli mulla ensimmäisenä vuonna italianraitakin seassa mutta en tiedä oliko siemenessä vika vai missä mutta se ei kasvanut käytännössä ollenkaan.

AP120

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1177
Vs: Kerääjäkasvi
Hankkijan valkea apila nurmiseosta olen käyttänyt.
Ja kylvömäärä hyvin maltillinen, joten kattaa kylvökulut mennen tullen.
Apila rajoittaa rikka aineita, mutta ei haittaa.

Mitä olet käyttänyt jos valvattiakin ja sen suhteen nollatoleranssi eli pitäisi saada keikahtamaan viljan alta eikä vain vähän kitumaan?

Olen ajanut mcpa 0,5l/ha + premium classic sx 11g/ha
Tämä ei kyllä mikään super puhdistaja ole. Mutta hyvin on pärjännyt.
Mutta ei pelloissani mitään suurta rikkapainetta olekkaan

Kertaakaan ei ole kerääjä kasvi riahaantunut niin että olisi puintia haitannut.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3590
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Kerääjäkasvi
Hankkijan valkea apila nurmiseosta olen käyttänyt.
Ja kylvömäärä hyvin maltillinen, joten kattaa kylvökulut mennen tullen.
Apila rajoittaa rikka aineita, mutta ei haittaa.

Mitä olet käyttänyt jos valvattiakin ja sen suhteen nollatoleranssi eli pitäisi saada keikahtamaan viljan alta eikä vain vähän kitumaan?

Olen ajanut mcpa 0,5l/ha + premium classic sx 11g/ha
Tämä ei kyllä mikään super puhdistaja ole. Mutta hyvin on pärjännyt.
Mutta ei pelloissani mitään suurta rikkapainetta olekkaan

Kertaakaan ei ole kerääjä kasvi riahaantunut niin että olisi puintia haitannut.

Mä olen kerääjäkasvit nyt tässä luomuaikoina perustanut aina viljan kylvön jälkeen rikkaäestyksen yhteydessä. Kasveina olen käyttänyt puna-apilaa tai timoteitä. Olen käyttänyt viljassa/pavussa ihan normaalia siemenmäärää. Puna-apilaa olen kylvänyt jopa ilman rikkaäestystä pelkällä keskipakolevittäjällä pintaan. Onnistuu hyvin näinkin.

Ainut kerta kun ongelmia on ollut oli viime vuonna (2020) kun pavun alla perustin nurmea. Siemenmäärä puna-apila ruokonata seoksessa oli isompi joku 25kg. Heinäkuussa tuli vettä riittämiin niin heinät alla lähtikin hulluun kasvuun ja papu kärsi jo liiasta vedestä kaiketi. Puintihetkellä papu oli jäänyt jalkoihin ja puinti vähintäänkin mielenkiintoista. Näin jälkikäteen aateltuna ei olisi kannattanut puida.

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6942
Vs: Kerääjäkasvi
Hankkijan valkea apila nurmiseosta olen käyttänyt.
Ja kylvömäärä hyvin maltillinen, joten kattaa kylvökulut mennen tullen.
Apila rajoittaa rikka aineita, mutta ei haittaa.

Mitä olet käyttänyt jos valvattiakin ja sen suhteen nollatoleranssi eli pitäisi saada keikahtamaan viljan alta eikä vain vähän kitumaan?

Olen ajanut mcpa 0,5l/ha + premium classic sx 11g/ha
Tämä ei kyllä mikään super puhdistaja ole. Mutta hyvin on pärjännyt.
Mutta ei pelloissani mitään suurta rikkapainetta olekkaan

Kertaakaan ei ole kerääjä kasvi riahaantunut niin että olisi puintia haitannut.

Joo, tuo on ihan normi suojaviljan ainemäärä ja pitää helpot rikat kurissa, mutta valvatti vain innostuu, siksi apilat on pois suljettuja mikäli haluaa puhdistaa peltoa. Italian rai toimii, mutta 2kg/ha on sopiva määrä, sekin haittaa hyvissä olosuhteissa. Kun pellossa potkua ja kosteutta, kerääjät on käytännössä aina jonkunlaisena haittana puinnin aikaan. Sitten pitääkin puntaroida sitä hyvää mitä siitä seuraa kun saa kunnolla rehoittaa ennen lopettamista, nuo raiheinät melkeen pakko lopettaa syksyllä roundupilla, jos talvesta tuleekin suotuisa. Kevätkyntö voi olla mielenkiintoista, mikäli se valtava kasvimassa onkin vihreää kevätkynnöllä, seuraa automaattisesti heikosta kynnöstä vielä reilumpi kerääjäkasvusto tulevaan kasvustoon. Timoteitä en enää laita, kun sen tappaminen niin työlästä, ihan helpolla ei henki lähde ja jos pääsee mätästämään ja yhtälöön sattuu myöhäisempi sadonkorjuu, ehtii myös siementämään. Nämä siis multavilla mailla, saveen vähäänkään liittyvistä maista ei mitään kokemusta.
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

Wessel

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 422
Vs: Kerääjäkasvi
Ei valvattia saa millään pois jos pitää yrittää apilaa pitää hengissä. Perustaa pelkän nurmen siis suojaviljan kautta ja yks niitto ja glyfo lopetukseen, niin ainut tapa päästä ohdake/valvatti ongelmasta eroon hietamailla. Jonkun verran tullut jumpattua valvatti/ohdake "ongelman" kanssa, kun sama ajatus kuin ijasja2:lla, että nolla toleranssi noille rikoille ainut mahdollisuus pitää ne jollain tapaa kurissa. Apilat (hietamailla) samanlaisia kuin timoteit että jäävät kiertoon jos vain muokkaamalla lopettaa mut ei niistä riesaa ole tullut. Yleensä menee siemenseoksina alus/kerääjäkasvit tai sitten pelkästään italianraiheinää. Ohrilla suosinut enemmän seoksia, kun eivät tule läpi kasvustosta kuten italo tahtoo tehdä viljalajista riippumati.  Ei ole ollut moneen vuoteen enään pelkkää viljaa kylvössä vaan aina menee jotain piensiementä samalla.

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5117
Vs: Kerääjäkasvi
Ei valvattia saa millään pois jos pitää yrittää apilaa pitää hengissä. Perustaa pelkän nurmen siis suojaviljan kautta ja yks niitto ja glyfo lopetukseen, niin ainut tapa päästä ohdake/valvatti ongelmasta eroon hietamailla
Kaksivuotinen typpilannoittamaton apilanurmi (jossa apila siis pysyy ja kasvaa), erityisesti yhdistettynä nurmen lopetukseen kultivaattorilla ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen, tehokkaasti vähentää valvattia. Ei tapa, mutta pysyy aisoissa. Aikanaan seurasin kollegaa, jolla kolmivuotisen apilanurmen jälkeen 1. vilja oli lähes puhdas, toisessa oli selvästi näkyvissä ja kolmantena vuonna jo sen verran, että alle kylvetty nurmi oli ainoa fiksu tapa jatkaa eteenpäin.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18042
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kerääjäkasvi
Ei valvattia saa millään pois jos pitää yrittää apilaa pitää hengissä. Perustaa pelkän nurmen siis suojaviljan kautta ja yks niitto ja glyfo lopetukseen, niin ainut tapa päästä ohdake/valvatti ongelmasta eroon hietamailla
Kaksivuotinen typpilannoittamaton apilanurmi (jossa apila siis pysyy ja kasvaa), erityisesti yhdistettynä nurmen lopetukseen kultivaattorilla ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen, tehokkaasti vähentää valvattia. Ei tapa, mutta pysyy aisoissa. Aikanaan seurasin kollegaa, jolla kolmivuotisen apilanurmen jälkeen 1. vilja oli lähes puhdas, toisessa oli selvästi näkyvissä ja kolmantena vuonna jo sen verran, että alle kylvetty nurmi oli ainoa fiksu tapa jatkaa eteenpäin.

Niin, miten muodostuu  kolmivuotisen apilanurmen aikana tavanomaisen vegaanitilan taloudellinen tulos ?  Valvatti voidaan myös pitää poissa satokasvustosta pellolla noin 50 kg:n ohrasäkillisen hinnalla. (Esim. Chekker plus)  Aika hyvin onnistuu myös halvimmalla mahdollisella MCPA - valmisteella, ehkä 30 kg ohraa joutuu luovuttamaan.

-SS-

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5117
Vs: Kerääjäkasvi
Kyllä, oli tällainen märehtijöitä kasvattavan tilan vaihtoehto. Mutta kunnon nurmikierrossa itse viljelykierto hoitaa suurimman osan rikkaongelmista, mikä yksipuolisen viljelykierron oloissa jää usein hoksaamatta.

klapikasa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2807
Vs: Kerääjäkasvi
Kevät vehnät sen verta tasaiset ja huutaa typee, huiskalla pitää mennä. Pers apilaa, valkoapilaa ja italoa on kotona, toimisko valutaa lanta säkki hitaasti ja edellämainittu siemen seoksena samaa aikaa? Kuinka vähän ehkä vilä toimis? Pari kgha kaikkia eli 6kg ha yhteensä? Juhannusviikko tulee, jos itää, kai nu pysyy matalana puintiin asti?

eevertti

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 956
Vs: Kerääjäkasvi
Ei noi apilat oo mulla pintakylvönä oikeen edes itäny. Italoa en ole kokeillut. Apilaa olen kylvänyt rikkaruiskutuksen tai tautiruislutuksen yhteydessä sähköviskalla. Tulos sama, muutama apila ojan penkalla sekä kylvövirheissä missä vilja ei kasva. En ole pariin vuoteen viitsinyt kylvää koko kerääjää.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18042
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kerääjäkasvi
Ei noi apilat oo mulla pintakylvönä oikeen edes itäny. Italoa en ole kokeillut. Apilaa olen kylvänyt rikkaruiskutuksen tai tautiruislutuksen yhteydessä sähköviskalla. Tulos sama, muutama apila ojan penkalla sekä kylvövirheissä missä vilja ei kasva. En ole pariin vuoteen viitsinyt kylvää koko kerääjää.
Ja syy tähän oli yksinkertainen: Koska kerääjälle tuli aika tiukka maksatusrajoitus, eivät tukijärjestelmän systeemivikoja hyödyntävät opportunistit enää jaksaneet alkaa pikkurahoja keräämään.

-SS-