Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Kerääjäkasvi  (Luettu 499793 kertaa)

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Kerääjäkasvi
Niis Känkäsen koeruuduissa oli ysärillä 2 apilaa neliöllä, siel saakelin Jokioisten savikoissa  ;D
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19963
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kerääjäkasvi
Luomurypsitutkimuksessa italian raiheinä vei satoa jopa 500 kg/ha (lähes 1/3) jopa lannoittamattomaan ja aluskasvittomaan verrattuna, ja seuraavanakin vuonna jälkikasvilla (vehnä) verotti satoa. Ainoa aluskasvi, joka ei pudottanut satoa, ja oli seuraavanakin vuonna aluskasvittoman verrokin veroinen, oli persianapila. Siksipä sitä laitoin tuohon Zebraankin. Mutta kasvustoa ei pysty apilaa tuhoamatta ruiskuttamaan millään, eli on mentävä luomuun sitten. Henkiin jääneet nousivat kukkimaan vehnän yläpuolelle.

Tällaisenkaltaiseen tutkimukseen uskon enemmän, kuin - anteeksi vain - yhteen asiaan hurahtaneeseen  ja auktoriteetin itselleen kahmineeseen yksilöön, jonka KAIKKI ajatukset tulevat aluskasvin läpi suodattuneena.

Kyllä kerääjäkasvi varmaan on tulevinakin vuosina hyvä business, katsotaanpa vaan, kuinka moni kylvää koko alallensa kerääjäkasvia ensi kesänä ? Vai vain tuettavalle osuudelle ?

-SS-

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Kerääjäkasvi
Luomurypsitutkimuksessa italian raiheinä vei satoa jopa 500 kg/ha (lähes 1/3) jopa lannoittamattomaan ja aluskasvittomaan verrattuna, ja seuraavanakin vuonna jälkikasvilla (vehnä) verotti satoa. Ainoa aluskasvi, joka ei pudottanut satoa, ja oli seuraavanakin vuonna aluskasvittoman verrokin veroinen, oli persianapila. Siksipä sitä laitoin tuohon Zebraankin. Mutta kasvustoa ei pysty apilaa tuhoamatta ruiskuttamaan millään, eli on mentävä luomuun sitten. Henkiin jääneet nousivat kukkimaan vehnän yläpuolelle.

Tällaisenkaltaiseen tutkimukseen uskon enemmän, kuin - anteeksi vain - yhteen asiaan hurahtaneeseen  ja auktoriteetin itselleen kahmineeseen yksilöön, jonka KAIKKI ajatukset tulevat aluskasvin läpi suodattuneena.

Kyllä kerääjäkasvi varmaan on tulevinakin vuosina hyvä business, katsotaanpa vaan, kuinka moni kylvää koko alallensa kerääjäkasvia ensi kesänä ? Vai vain tuettavalle osuudelle ?

-SS-

Persianapila kuulema tulee rypsistä läpi että heilahtaa jos samaan aikaan kylvetään luomussa. Saman teke italianraeheinä ja todenäköisesti myös alentaa satoa. Pitäähän sen jollain kasvaa ja tuskin se tekee sitä pyhällä hengellä. Että apiloista laittasin puna-, valko-, tai alsikeapilaa.  Heinistä kokeilisin ihan jotain timoteitä jos pakko on sitä laittaa. Naapuri onnistu ihan kohtuulisesti pelkällä puna-apilalla.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12224
  • Virolaista kiitos!
Vs: Kerääjäkasvi
   Näky aamun lehdessä olevan juttu brittien tulvista ,syyliseksi oli löydetty maataloustuet ,mitenpä
muutenkaan.
   Isännät raivaavat metsäkumpareet lampaille niityksi ,joka sitten aiheuttaa nopeamman veden
vyöryn laaksoihin joissa asutus. Metsät kuulemma sitoisivat vettä moninkertaisesti ,koska puun
juuristo ohjaa veden syvemmälle maaperään.
Briteillä tuo metsien määrä on muuttunut korkeintaan parempaan suuntaan viime vuosikymmeninä. Sen verran vähän niitä siellä viimeksi näkyi, jotta siitä ei voi kuin parantaa.
Viranomaisen kannattaa aina syyttää muita kuin virkaveljiään/siskojaan.

Niillä oli ennen EU:n vesipuitedirektiivin voimaantuloa vuosituhannen vaihteessa "ojatoimikuntia" jotka omasivat tulvatasankojen, (missä ne tulvat nyt on), paikallisolosuhteiden tietämyksen. Ruoppasivat kanavia, läjittivät maat penkereiksi, hakivat valtiolta tukea yms.
Nyt viranomaiset "velvoittavat" vain maanomistajan vastaavan omien maiden vesiteistä.
Käsittelyä vaikeutetaan esim. ruoppausmaa on toimitettava käsittelyyn pois kaivuualueelta, koska ympäristömyrkyt / kavanat saatava luonnontilaan / ei suotavaa koskea vesiväyliin... Ja muita ympäristöfasistien luulosairauksia...
No nytten on sitten kavanat liettyneet niin pahasti, että kaikki historiallisetkin paikat tulvii. Josta on myös helppo syyttää kuvitteellista ihmisen aiheuttamaa katastrofaalista ilmastonmuutosta.
Eurostoliitto luo ongelman kieltämällä viherhihhuleiden mieliksi ruoppauksen ja ongelmien kehittyessä syyttää toista keksintöä, ilmastonmuutosta.
Sairaiden ideologioiden pyhä sekasikiö. >:( >:(

https://notalotofpeopleknowthat.wordpress.com/2015/12/26/what-the-authorities-wont-tell-you-about-the-floods/
Meilläkin pitäisi tehdä ilmoituksia TE-keskukselle salaojituksesta ja valtaojien kaivuista. Salaojitukset muuttavat alueen vesitaloutta, valtaojasta pitää taas valvoa, ettei se ole muuttunut luonnontilaiseksi ja siten ruoppauskelvottomaksi. Lähtökohtaisesti on hyvä tietää, että mitään et saa tehdä, ellet ole kysynyt joltain lupaa asialle. Varmaan tuolla Briteissä on just tämäntyyppisiä juttuja menossa. Sitten se on vielä hyvä, kun tuo vanha kulttuuri tuhotaan, niin kohta ei osata enää tehdä yhteistyötä ja ketään ei oikeastaan kiinnosta se asia pätkääkään ellei oma pirtti ui. Lopputuloksena onkin sitten uusavuttomuus ongelmien edessä.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12224
  • Virolaista kiitos!
Vs: Kerääjäkasvi

Olin jokin aika sitten kurssilla, jossa esiteltiin brittiläistä tutkimusta, jonka mukaan pintamaan biologinen toiminta laantuu erittäin paljon kynnössä verrattuna kevytmuokkaukseen tai suorakylvöön. Pitää kuitenkin pitää koko ajan huolta maan riittävästä kuohkeudesta vähän syvemmälle, ja tietysti rikkojen hallitsemisesta. Niin, noita brittitutkimuksia tehtiin sekä tavanomaisilla, että luomupelloilla.

Että ei muuta kuin jankkurointia kehiin, sano konekauppias :)

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1544
Vs: Kerääjäkasvi

Olin jokin aika sitten kurssilla, jossa esiteltiin brittiläistä tutkimusta, jonka mukaan pintamaan biologinen toiminta laantuu erittäin paljon kynnössä verrattuna kevytmuokkaukseen tai suorakylvöön. Pitää kuitenkin pitää koko ajan huolta maan riittävästä kuohkeudesta vähän syvemmälle, ja tietysti rikkojen hallitsemisesta. Niin, noita brittitutkimuksia tehtiin sekä tavanomaisilla, että luomupelloilla.

Että ei muuta kuin jankkurointia kehiin, sano konekauppias :)

Tai viljelee syväjuurisempia kasveja, kuten ruis, syysvehnä, härkäpapu, syysrypsi, jotkut apilat, ruokonata, mailanen. Sekä välttää peltojen tiivistymistä liian suurilla koneilla tai liian märällä kelillä. Pitämällä huolta riittävästä kasvimassasta pellon pinnalla, ja sitä kautta matojen ja muunkin biologisen toiminnan aktiivisuudesta esimerkiksi kerääjäkasveilla. Ihan peruskamaa :)

Viljakasvien vahvakortisuus tarkoittaa useimmiten korren lyhentymistä. Samalla usein juuriston pituus vähenee. Silloin tarvitaan enemmän lannoitteita lähemmäksi kasvien juuria ja veden hallintaa, koska juuristo kärsii helpommin sekä märästä, että kuivuudesta.

Ja ei. Ei minulla ole jankkuria. Enkä tällä tiedolla vielä ainakaan edes aio hankkia. Kiinnostaa kuitenkin sen verran, että saatan kysyä urakoitsijaa käymään muutamalla hehtaarilla. Tosin kyllä se konekauppias varmasti on sitä mieltä, että  ilman jankkuria ei toimisi.😃
Don Essex

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12224
  • Virolaista kiitos!
Vs: Kerääjäkasvi
Konekauppias perusteli jankkurin tarpeellisuutta juurikin brittien mielipiteenä.

Kuinkas hyvin tuo 2-3 kiloa aluskasviapilaa muokkautuu kultivaattorin kanssa joskus lokakuussa. Kasvuston onnistuminen tietysti sanelee määrän, mutta noin keskimäärin, normaaleilla savimailla.

Jos raaskisi sen viisi tonnia laittaa piensiemenlaatikkoon, niin voisi ajaa apilaa niille lohkoille, joilla ei ole tarvetta starttilannoitteelle.

harmi

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 53
Vs: Kerääjäkasvi
Tässä luomuhommelin syövereissä olen kattellu apilan toimintaa esim kauran kaverina sekä papua kauran vieressä. En ole saanu silmämääräistä eroa siihen onko pikkuapila tai papu siinä vieressä kököttämässä auttanu ollenka samana vuonna olevaa viljakasvia, mutta siinä on eroa ku jätetään apila myllertämään maata juurien kanssa, lataamaan ja matoja, massaa....
Ois kiva nähä joku viiru normaaliviljelyksessä olevasta pellosta joissa oli kunnon keräyskasvi vuoden yli et paljonko auttoi seuraavan vuoden viljakasvustoa.

Vielä ei ole kokemusta tosta pavusta tarpeeksi. Ite kynnän koko seuraavan vuoden viljapohjat rikkaruohojen takia. Miten papu pohja käyttäytyisi ajettuna vaikka lautasäkeellä kerran vs. kyntö?
Pitäisi kokeilla jättää kaikkia viiruja hiukan noihin pelloille jotka ei ole tienvieressä. Hidasta tää kokeilu :)

En usko, että silmin havaittavaa eroa pystyy yhtenä vuonna havaitsemaan kerääjäkasvien vaikutuksista. Känkäsen tutkimuksien mukaan ensimmäisinä vuosina se heikentää pääkasvien satoa. Vasta olikohan kolmantena vuonna vaikutus satotasoon on parantava. Maan biologista aktiivisuutta se kyllä parantaisi heti.

Itse olen siirtynyt luomuun suorakylvöstä, enkä ole kovin innostunut kyntämisistä. Kun useimmat muut luomuviljelijät sanovat kynnön olevan välttämätöntä, olen pyrkinyt kyntämään enemmän. Tosin kevytmuokkauksiakin teen aika paljon. Tänä talvena on kynnettynä vajaat 20 %, kevytmuokattuna sekä kultivaattorilla, että lautasäkeellä vajaat 20 %, nurmella n.30 % ja syysviljalla n. 10 %. 20 % kauran ja herneen sänkeä jätin ihan kerääjäkasvisängelle. Siis luomu ja 80 % kasvipeitteisyys. Keväällä en kynnä kuin 10ha multamaata. Tai ehkä senkin saisi onnistumaan kultivaattorilla...

Multamaa ja nurmi on yleensä huono yhdistelmä, mutta viime vuonna onnistuin yllättävän hyvin siinäkin. Juolavehnä otti siipeensä kahdella keväisellä kultivoinnilla enemmän, kuin kevätkynnöllä. Mikä lienee ollut sään merkitys?

Itse olen vähän päätymässä ajatukseen, että kultivaattorilla kerran syksyllä muutamin paikoin, ja toisen kerran keväällä voisi ihan hyvin riittää perusmuokkaukseen. Siihen äestys hanhenjaloilla 1-2 kertaa ja kylvö.

Olin jokin aika sitten kurssilla, jossa esiteltiin brittiläistä tutkimusta, jonka mukaan pintamaan biologinen toiminta laantuu erittäin paljon kynnössä verrattuna kevytmuokkaukseen tai suorakylvöön. Pitää kuitenkin pitää koko ajan huolta maan riittävästä kuohkeudesta vähän syvemmälle, ja tietysti rikkojen hallitsemisesta. Niin, noita brittitutkimuksia tehtiin sekä tavanomaisilla, että luomupelloilla.

Kokeilu on hidasta ja analysointi vaikeaa, kun säätkin pitää huomioida. Mutta on tämä jännää!!! Hyvin menee ja kivaa on!

No minä oon nähnyt tai pikemminkin kuullut vakavalla naamalla selitettynä että lehmän sarveen laitettu lehmän kusi vaikuttaa kasveihin kun sen annetaan olla maahan upotettuna hetken aikaa. Sitten se sarfvi otetaan kusineen pois maasta.

Että tämä Suomalainen luomu on vielä ihan täyspäistä hommaa.

 ;D ;D Taitaa olla aika tiukkaa kusta :D

harmi

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 53
Vs: Kerääjäkasvi
Tässä luomuhommelin syövereissä olen kattellu apilan toimintaa esim kauran kaverina sekä papua kauran vieressä. En ole saanu silmämääräistä eroa siihen onko pikkuapila tai papu siinä vieressä kököttämässä auttanu ollenka samana vuonna olevaa viljakasvia, mutta siinä on eroa ku jätetään apila myllertämään maata juurien kanssa, lataamaan ja matoja, massaa....
Ois kiva nähä joku viiru normaaliviljelyksessä olevasta pellosta joissa oli kunnon keräyskasvi vuoden yli et paljonko auttoi seuraavan vuoden viljakasvustoa.

Vielä ei ole kokemusta tosta pavusta tarpeeksi. Ite kynnän koko seuraavan vuoden viljapohjat rikkaruohojen takia. Miten papu pohja käyttäytyisi ajettuna vaikka lautasäkeellä kerran vs. kyntö?
Pitäisi kokeilla jättää kaikkia viiruja hiukan noihin pelloille jotka ei ole tienvieressä. Hidasta tää kokeilu :)

En usko, että silmin havaittavaa eroa pystyy yhtenä vuonna havaitsemaan kerääjäkasvien vaikutuksista. Känkäsen tutkimuksien mukaan ensimmäisinä vuosina se heikentää pääkasvien satoa. Vasta olikohan kolmantena vuonna vaikutus satotasoon on parantava. Maan biologista aktiivisuutta se kyllä parantaisi heti.

Itse olen siirtynyt luomuun suorakylvöstä, enkä ole kovin innostunut kyntämisistä. Kun useimmat muut luomuviljelijät sanovat kynnön olevan välttämätöntä, olen pyrkinyt kyntämään enemmän. Tosin kevytmuokkauksiakin teen aika paljon. Tänä talvena on kynnettynä vajaat 20 %, kevytmuokattuna sekä kultivaattorilla, että lautasäkeellä vajaat 20 %, nurmella n.30 % ja syysviljalla n. 10 %. 20 % kauran ja herneen sänkeä jätin ihan kerääjäkasvisängelle. Siis luomu ja 80 % kasvipeitteisyys. Keväällä en kynnä kuin 10ha multamaata. Tai ehkä senkin saisi onnistumaan kultivaattorilla...

Multamaa ja nurmi on yleensä huono yhdistelmä, mutta viime vuonna onnistuin yllättävän hyvin siinäkin. Juolavehnä otti siipeensä kahdella keväisellä kultivoinnilla enemmän, kuin kevätkynnöllä. Mikä lienee ollut sään merkitys?

Itse olen vähän päätymässä ajatukseen, että kultivaattorilla kerran syksyllä muutamin paikoin, ja toisen kerran keväällä voisi ihan hyvin riittää perusmuokkaukseen. Siihen äestys hanhenjaloilla 1-2 kertaa ja kylvö.

Olin jokin aika sitten kurssilla, jossa esiteltiin brittiläistä tutkimusta, jonka mukaan pintamaan biologinen toiminta laantuu erittäin paljon kynnössä verrattuna kevytmuokkaukseen tai suorakylvöön. Pitää kuitenkin pitää koko ajan huolta maan riittävästä kuohkeudesta vähän syvemmälle, ja tietysti rikkojen hallitsemisesta. Niin, noita brittitutkimuksia tehtiin sekä tavanomaisilla, että luomupelloilla.

Kokeilu on hidasta ja analysointi vaikeaa, kun säätkin pitää huomioida. Mutta on tämä jännää!!! Hyvin menee ja kivaa on!

Sitä mä just meinasinki et mikä on ero :D Siis tuskin ensivuonna taas tuuppaa normiviljelijät kerääjät samaan peltoon jolloin juuretkaan ei pysty kehittyy ku lyhyiksi, ku jokavuos uusitaan. Mun mielestä pitäis toi keräys hommeli tehä syysviljoilla. Tietty jos on puitua omaa heinää, apilaa tms. ni sit on hyvä tuuppaa sekaan aina.

Mä joudun kyntää aina koska ajan sianlietettä jossa tuntuu olevan rikkaa aina mukana.

Viimeksi muokattu: 02.01.16 - klo:10:28 kirjoittanut harmi

supersammakko

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8652
  • You're a slave to money then you die
Vs: Kerääjäkasvi
ITse vältän kyntöä kuin ruttoa, ainoastaan nurmet sekä ongelmajuolaheinäkohdat kynnetään. Kaikki muu kultivoidaan. Kerääjät kylvetään aina, koska se hoituu helposti rikkaäestyksen yhteydessä ja käytössä on omaa siementä.
Nothing is Something Worth Doing

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Kerääjäkasvi
ITse vältän kyntöä kuin ruttoa, ainoastaan nurmet sekä ongelmajuolaheinäkohdat kynnetään. Kaikki muu kultivoidaan. Kerääjät kylvetään aina, koska se hoituu helposti rikkaäestyksen yhteydessä ja käytössä on omaa siementä.

Vissiin toi jankkurointi yms. pöllöily tekee noita ongelmajuolavehniköitä joita sitten kyntämällä mylläät  ;D
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12224
  • Virolaista kiitos!
Vs: Kerääjäkasvi
Mää olen sitä mieltä, että luomumies saa myydä lautasmuokkaajan ja kultivaattorin suosiolla pois. Kyntö on ainoa luotettava menetelmä luomun kanssa. Raappiminen menettelee hetken aikaan ja sitten onkin myöhäistä. Vai mitä sanoo +10 vuotta luomussa olleet. ??? Ehkä toi kvic-up menettelee, mutta tarkkana saa olla.

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1544
Vs: Kerääjäkasvi
Tuosta vähän olen malleja katsellut. Auroja en kyllä pois laita, mutta katsotaan, saanko hommat toimimaan vähillä kynnöillä.

http://luomu.fi/tietoverkko/magnus-selenius-viljelee-maata-hoitaen/

Luomussa 1992 lähtien.
Don Essex

harmi

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 53
Vs: Kerääjäkasvi
Tuosta vähän olen malleja katsellut. Auroja en kyllä pois laita, mutta katsotaan, saanko hommat toimimaan vähillä kynnöillä.

http://luomu.fi/tietoverkko/magnus-selenius-viljelee-maata-hoitaen/

Luomussa 1992 lähtien.

Luomussa 1997 lähtien. Täytyy hommailla noi hanhet väterstaattorin äkeeseen, mut tohon rupperiin kantseis laittaa eri terät.. Sellaset v-terät ni jo rupeis paskaruoho nousee.

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1544
Vs: Kerääjäkasvi
Tuosta vähän olen malleja katsellut. Auroja en kyllä pois laita, mutta katsotaan, saanko hommat toimimaan vähillä kynnöillä.

http://luomu.fi/tietoverkko/magnus-selenius-viljelee-maata-hoitaen/

Luomussa 1992 lähtien.

Hups. Tuostahan saa ihan kuvan, että minä olisin ollut luomussa 1992 alkaen.
Siis Selenius on ollut luomussa -92 alkaen, ja muokkaa pääosin kevennetysti.
Oma luomu-urani on vain vuodesta 2012 alkaen. Siksi yritänkin löytää luomuviljelijöitä, jotka ovat onnistuneet itseäni kiinnostavilla tekniikoilla.
Don Essex