Tässä luomuhommelin syövereissä olen kattellu apilan toimintaa esim kauran kaverina sekä papua kauran vieressä. En ole saanu silmämääräistä eroa siihen onko pikkuapila tai papu siinä vieressä kököttämässä auttanu ollenka samana vuonna olevaa viljakasvia, mutta siinä on eroa ku jätetään apila myllertämään maata juurien kanssa, lataamaan ja matoja, massaa....
Ois kiva nähä joku viiru normaaliviljelyksessä olevasta pellosta joissa oli kunnon keräyskasvi vuoden yli et paljonko auttoi seuraavan vuoden viljakasvustoa.
Vielä ei ole kokemusta tosta pavusta tarpeeksi. Ite kynnän koko seuraavan vuoden viljapohjat rikkaruohojen takia. Miten papu pohja käyttäytyisi ajettuna vaikka lautasäkeellä kerran vs. kyntö?
Pitäisi kokeilla jättää kaikkia viiruja hiukan noihin pelloille jotka ei ole tienvieressä. Hidasta tää kokeilu 
En usko, että silmin havaittavaa eroa pystyy yhtenä vuonna havaitsemaan kerääjäkasvien vaikutuksista. Känkäsen tutkimuksien mukaan ensimmäisinä vuosina se heikentää pääkasvien satoa. Vasta olikohan kolmantena vuonna vaikutus satotasoon on parantava. Maan biologista aktiivisuutta se kyllä parantaisi heti.
Itse olen siirtynyt luomuun suorakylvöstä, enkä ole kovin innostunut kyntämisistä. Kun useimmat muut luomuviljelijät sanovat kynnön olevan välttämätöntä, olen pyrkinyt kyntämään enemmän. Tosin kevytmuokkauksiakin teen aika paljon. Tänä talvena on kynnettynä vajaat 20 %, kevytmuokattuna sekä kultivaattorilla, että lautasäkeellä vajaat 20 %, nurmella n.30 % ja syysviljalla n. 10 %. 20 % kauran ja herneen sänkeä jätin ihan kerääjäkasvisängelle. Siis luomu ja 80 % kasvipeitteisyys. Keväällä en kynnä kuin 10ha multamaata. Tai ehkä senkin saisi onnistumaan kultivaattorilla...
Multamaa ja nurmi on yleensä huono yhdistelmä, mutta viime vuonna onnistuin yllättävän hyvin siinäkin. Juolavehnä otti siipeensä kahdella keväisellä kultivoinnilla enemmän, kuin kevätkynnöllä. Mikä lienee ollut sään merkitys?
Itse olen vähän päätymässä ajatukseen, että kultivaattorilla kerran syksyllä muutamin paikoin, ja toisen kerran keväällä voisi ihan hyvin riittää perusmuokkaukseen. Siihen äestys hanhenjaloilla 1-2 kertaa ja kylvö.
Olin jokin aika sitten kurssilla, jossa esiteltiin brittiläistä tutkimusta, jonka mukaan pintamaan biologinen toiminta laantuu erittäin paljon kynnössä verrattuna kevytmuokkaukseen tai suorakylvöön. Pitää kuitenkin pitää koko ajan huolta maan riittävästä kuohkeudesta vähän syvemmälle, ja tietysti rikkojen hallitsemisesta. Niin, noita brittitutkimuksia tehtiin sekä tavanomaisilla, että luomupelloilla.
Kokeilu on hidasta ja analysointi vaikeaa, kun säätkin pitää huomioida. Mutta on tämä jännää!!! Hyvin menee ja kivaa on!
