mun ei kans reilun 100 ha:n kerääjäviskauksissa on käytännössä mitään. ajourissa ja jossain päisteellä ku saanu muutaman reisun päällekkäin löytyy jotain.

melkein 100 sivua ihmettelyä ja porua pitkin kesää. me lyötiin taten kans rasti ruutuun ja käsi alle. nää ymppituen korvaukset oli jo viime kaudella aika mukavasti hyödynnettävissä. ketä tätä nyt ei hyödyntänyt ni turha mitään tukia on porata enempää. ku oikein tarjoomalla tarjotaan ni nää on käytettävä.

ens vuosi on sit taas eri juttu mut hyvin tuli tietoa miten onnistuu jotain saamaan vihreetä näkyviin ja miten ei ainakaan. kevätrapsille meinaan ensi vuonna laittaa kilon syysrapsia kaverin siilosta joukkoon jää sitten alle keräämään rahnuskaa. siemenkustannus 36 snt/ha ni saa tukikin satasesta hiukan pudota.

mun ei kans reilun 100 ha:n kerääjäviskauksissa on käytännössä mitään. ajourissa ja jossain päisteellä ku saanu muutaman reisun päällekkäin löytyy jotain.

melkein 100 sivua ihmettelyä ja porua pitkin kesää. me lyötiin taten kans rasti ruutuun ja käsi alle. nää ymppituen korvaukset oli jo viime kaudella aika mukavasti hyödynnettävissä. ketä tätä nyt ei hyödyntänyt ni turha mitään tukia on porata enempää. ku oikein tarjoomalla tarjotaan ni nää on käytettävä.

ens vuosi on sit taas eri juttu mut hyvin tuli tietoa miten onnistuu jotain saamaan vihreetä näkyviin ja miten ei ainakaan. kevätrapsille meinaan ensi vuonna laittaa kilon syysrapsia kaverin siilosta joukkoon jää sitten alle keräämään rahnuskaa. siemenkustannus 36 snt/ha ni saa tukikin satasesta hiukan pudota.

Sentään joku muukin myöntää kuin mies, että ei se automaatti ollut.

-SS-

Hallituksella kun näyttää olevan munaa tehdä palkansaajia koskevia kovia päätöksiä, niin luulis nyt olevan myös munaa lopettaa ilmaisen rahan jakaminen viljelijöille, lopettamalla tai pienentämällä kerääjäkasvitukia ja suojavyöhyketukia kans. Toivottavasti Tiilikainen ja Stubb rahakirstun vartijana on heränneet siihen tosiasiaan, että tässä taloustilanteessa ei ole oikein tehdä valtion toimenpiteillä ei-viljelystä kannattavampaa kuin viljelystä.

 Jos kätilöiltä ja muilta vastaavilta leikataan sunnuntailisiä, niin miks helvetissä rikkaheinän (sillä sitähän nuo suojavyöhykenurmet oikeesti on ainakin parin vuoden päästä) kasvattajille pitäis rahaa jakaa ilman vastiketta?

Valitettavasti ne ympäristöpösilöt, jotka tämän uuden ympäristökorvausjärjestelmän kehittivät, tulevat kalliiksi valtiolle, ja kalliiksi he tulevat myös viljelijöille.

Hyvin sanottu siellä takarivissä. Mä en ole koskaan ymmärtänyt tätä, että tuetaan sitä ettei tehdä mitään. Edellisen kerran, kun hetki sitten tästä asiasta kirjotin niin joillakin tuntui menevän puimattomat herneen palot aivoihin asti. Moni ei tunnu ajattelen sitä, että mitä ulkopuoliset miettivät, kun näkevät jonkin hömppäheinä pellon. Aivan oikein, siinä taas viljelijä nostaa tuet tekemättä mitään.

Ongelman ydinhän on siinä, että ympäristöministeriö on/oli vihervassareiden valtaama liian pitkän aikaa! 

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 13.10.15 - klo:23:37

mun ei kans reilun 100 ha:n kerääjäviskauksissa on käytännössä mitään. ajourissa ja jossain päisteellä ku saanu muutaman reisun päällekkäin löytyy jotain.

melkein 100 sivua ihmettelyä ja porua pitkin kesää. me lyötiin taten kans rasti ruutuun ja käsi alle. nää ymppituen korvaukset oli jo viime kaudella aika mukavasti hyödynnettävissä. ketä tätä nyt ei hyödyntänyt ni turha mitään tukia on porata enempää. ku oikein tarjoomalla tarjotaan ni nää on käytettävä.

ens vuosi on sit taas eri juttu mut hyvin tuli tietoa miten onnistuu jotain saamaan vihreetä näkyviin ja miten ei ainakaan. kevätrapsille meinaan ensi vuonna laittaa kilon syysrapsia kaverin siilosta joukkoon jää sitten alle keräämään rahnuskaa. siemenkustannus 36 snt/ha ni saa tukikin satasesta hiukan pudota.

Sentään joku muukin myöntää kuin mies, että ei se automaatti ollut.

-SS-

Mutta helppo se kerääjäkasvi oli kuitenkin saada onnistumaan 

Monta sivua tekstiä kerääjäkasveista ja myös suojavyöhykkeestä. Minusta ne ovat hyviä toimenpiteitä. Itämeren pelastaminen on nähty niin tärkeäksi asiaksi, että kannustin on nostettu korkealle kiinnostavuuden lisäämiseksi. Viljelijät, totta kai, ovat huolissaan ympäristön tilasta, ja myös Itämeren tilasta. Sen vuoksi tartutaan toimeen kun siihen on toivottu. Jos joku laskee väärin rahoituksen ja sitten ollaan ihmeissään mistä rahat otetaan. Ei tässä tapauksessa pitäisi ongelma olla väärin laskettu rahavaraus, vaan väärin arvioitu viljelijöiden kiinnostus ympäristöasioihin. Otetaan puuttuva rahoitus joistakin Ympäristöministeriön rahoittamista Itämeren naapurivaltoihin vesiensuojelua parantavista rakennushankkeista. Kaippa niitä on.

Toinen MMministeriön tai Mavin todella nerokas asia oli kerääjäkasvin valvonnan periaatteet. Tämä on aivan uusi menetelmä EU aikana maataloustukien valvonnassa. Ihmettelen että tätä ei ole aikaisemmin huomattu. Valvonnassa hylätään kerääjäkasvilohko, jos lohkolla ei ole kerääjäkasvia. Eikö ole nerokasta? Tosin tästä olisi pitänyt olla maininta keväällä ympäristökorvauksen sitoumusehdoissa, jotta siihen olisi osattu suhtautua oikein. Nyt se on mainittu valvontaohjeessa 2015.

Raiheinän tai muun heinäkasvin itäminen on niin varmaa, että harvoin se jää itämättä. Ja siten riskit ovat pienet. Jos taasen jollakin pienellä 2 - 3 kilon öljykasvin siemenmäärällä kylvetään kerääjäkasvi, niin itämättä jättämisen riski suurenee. Mutta silloinhan ei pudota korkealta.

Itsellä raiheinä on onnistunut hyvin tähän saakka. No ainakin omasta mielestä.

Valkoapila parhaillaan 40-50 senttistä 

Eikö tuota kerääjäkasvi-apilaa kannattaisi varmistaa raiheinällä, joka onnistuu helpommin, että saisi edes tuen 

Eikö tuota kerääjäkasvi-apilaa kannattaisi varmistaa raiheinällä, joka onnistuu helpommin, että saisi edes tuen 

Kyllä. Itse viljelin raiheinää viherkesannossa.

-SS-

mun ei kans reilun 100 ha:n kerääjäviskauksissa on käytännössä mitään. ajourissa ja jossain päisteellä ku saanu muutaman reisun päällekkäin löytyy jotain.

melkein 100 sivua ihmettelyä ja porua pitkin kesää. me lyötiin taten kans rasti ruutuun ja käsi alle. nää ymppituen korvaukset oli jo viime kaudella aika mukavasti hyödynnettävissä. ketä tätä nyt ei hyödyntänyt ni turha mitään tukia on porata enempää. ku oikein tarjoomalla tarjotaan ni nää on käytettävä.

ens vuosi on sit taas eri juttu mut hyvin tuli tietoa miten onnistuu jotain saamaan vihreetä näkyviin ja miten ei ainakaan. kevätrapsille meinaan ensi vuonna laittaa kilon syysrapsia kaverin siilosta joukkoon jää sitten alle keräämään rahnuskaa. siemenkustannus 36 snt/ha ni saa tukikin satasesta hiukan pudota.

Jaa keväällä tuosta saatiin semmoinen tieto, Maaseutumediassa nimittäin oli kysymys:

************************************
"Kevätrapsille kerääjäkasviksi rypsi; suojavyöhykkeen vaihto neuvonnan avulla –
K 629 – 630 28.4. :
K1.Onko mahdollista, että kevätrapsille kylvää kerääjäkasviksi kevätrypsin?
Vai tulkitaanko ne tavallaan samaksi kasviksi. Ajatuksena tässä myös se,
että rikkakasvien torjunta onnistuisi Galeralla.

VASTAUS:

Tässä Mavin kanta:
Ei käy. Ei voi kylvää yhtaikaa ja sanoa että toinen on kerääjäkasvi."
***********************************

Onko todellakin käynyt niin, että kerääjäkasvia ei ole laitettukaan mavin
toiveiden mukaisesti, ja säännöksiä helpottamalla saadaan järkevyyttä
tällaiseen asiaan ja suosio palautumaan ?

Itse olisin ehdottanut samaan henkäykseen, että kevätvehnälle 5%-10% syysvehnää
seokseksi, voi ruiskuttaa vapaasti, voi torjua hukkakaurat, ja hieno vihreä tupsuinen
kasvusto on seurauksena syksyllä. Eikä kasva päälle.

Eli tulen kyllä ottamaan asian esille, jos syys-ja kevätmuotoiset kasvit voi
yhdistää, toisen kerääjäksi, kun  olen kolmena vuotena saanut kyseisen kerääjän
toimimaan todella hyvin. Heinäruohohan se silloin on, ei tee tähkää. Kevääseen
asti en kunnollista saanut jäämään, mutta eipä  nuo glyfotut kerääjäaukeat näy
muillakaan enää vihertävän.

-SS-

Tähän palataan klippien muodossa huomenna.

Tähän palataan klippien muodossa huomenna.

Oot myöhässä, mitä väliä. Rahat tulee kouyraan kylvi tahi ei. Samannäköstä harmaankellahtavaa sänkeä on satasen ja nollan euron pellot.

Nin kuin itse sanoit, dokumentointikysymys. Rahan riittävyys kyseisile toimenpiteille seuraaville vuosille on sitten asia, jolle ei millään kylvötekniikalla voida mitään.

Et niikö satanen per nuppi, keskimäärin. Kaikki.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 17.10.15 - klo:00:51

Tähän palataan klippien muodossa huomenna.

Oot myöhässä, mitä väliä. Rahat tulee kouyraan kylvi tahi ei. Samannäköstä harmaankellahtavaa sänkeä on satasen ja nollan euron pellot.

Nin kuin itse sanoit, dokumentointikysymys. Rahan riittävyys kyseisile toimenpiteille seuraaville vuosille on sitten asia, jolle ei millään kylvötekniikalla voida mitään.

Et niikö satanen per nuppi, keskimäärin. Kaikki.

-SS-

Elä hosu, on kuvaa ja klippiä.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 17.10.15 - klo:00:51

Tähän palataan klippien muodossa huomenna.

Oot myöhässä, mitä väliä. Rahat tulee kouyraan kylvi tahi ei. Samannäköstä harmaankellahtavaa sänkeä on satasen ja nollan euron pellot.

Nin kuin itse sanoit, dokumentointikysymys. Rahan riittävyys kyseisile toimenpiteille seuraaville vuosille on sitten asia, jolle ei millään kylvötekniikalla voida mitään.

Et niikö satanen per nuppi, keskimäärin. Kaikki.

-SS-

Kokeilujen yhteenveto vuodelta 2015..

Italianrai, 2-3 kiloa lajittelun yhteydessä:



Italianrai, 4 kiloa erikseen jukolla kylvettynä:



Sähköviskalla oraalle kylvetty valkoapila, lohkon ainoa vihreä läikkä, tähän sammui pv enkä huomannut kytkeä viskaa pois, toinen vihreä läikkä oli sotketussa liittymässä.

 

Italianraita sekotettuna koneen täytön yhteydessä n.1-3kiloa:




Tän vuoden perusteella omiin kokemuksiin perustuen, on sama periaatteessa millä sen rain sinne maahan laittaa kunhan sen tekee sillon kun maa on musta. Valkoapilan viskakylvö oraille on yhtä tyhjän kanssa, riistapeltoon onnistui loistavasti apilanhuiskinta mopolla ja kasvustokin hyvä. Mutta tuossapa ei käytetä väkilannoitteita...

Legenda kuustonnariohran tappamasta raiheinästä ja puinnin jälkeisestä sängestä jossa ei näy kuin piippoja, on täyttä potaskaa. Pitää vaan malttaa odottaa eli ei turhaan se 1.10 ole päivämääräksi merkitty...

Mulla on vielä 26 ha italianrailla huiskittua 7tonnari meliusta kajoomatta. Pahnaa niin paljo ku ohrassa voi olla. Tarviikin käydä katsomassa tai menee mun vieläkin aikaa ennenku ne kynnän.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 17.10.15 - klo:00:54

Lainaus käyttäjältä: SKN - 17.10.15 - klo:00:51

Tähän palataan klippien muodossa huomenna.

Oot myöhässä, mitä väliä. Rahat tulee kouyraan kylvi tahi ei. Samannäköstä harmaankellahtavaa sänkeä on satasen ja nollan euron pellot.

Nin kuin itse sanoit, dokumentointikysymys. Rahan riittävyys kyseisile toimenpiteille seuraaville vuosille on sitten asia, jolle ei millään kylvötekniikalla voida mitään.

Et niikö satanen per nuppi, keskimäärin. Kaikki.

-SS-

Kokeilujen yhteenveto vuodelta 2015..

Italianrai, 2-3 kiloa lajittelun yhteydessä:



Italianrai, 4 kiloa erikseen jukolla kylvettynä:



Sähköviskalla oraalle kylvetty valkoapila, lohkon ainoa vihreä läikkä, tähän sammui pv enkä huomannut kytkeä viskaa pois, toinen vihreä läikkä oli sotketussa liittymässä.

 

Italianraita sekotettuna koneen täytön yhteydessä n.1-3kiloa:




Tän vuoden perusteella omiin kokemuksiin perustuen, on sama periaatteessa millä sen rain sinne maahan laittaa kunhan sen tekee sillon kun maa on musta. Valkoapilan viskakylvö oraille on yhtä tyhjän kanssa, riistapeltoon onnistui loistavasti apilanhuiskinta mopolla ja kasvustokin hyvä. Mutta tuossapa ei käytetä väkilannoitteita...

Legenda kuustonnariohran tappamasta raiheinästä ja puinnin jälkeisestä sängestä jossa ei näy kuin piippoja, on täyttä potaskaa. Pitää vaan malttaa odottaa eli ei turhaan se 1.10 ole päivämääräksi merkitty...

Hieno postaus, kiitos tästä.

 Pistää vaan miettimään, miksen itsekin laittanut kerääjäkasveja. Laiskuuttani ne "unohtui"...

 Olenkin koko ajan ihmetellyt, miksi mm. SS on tehny asiasta niin vaikean. Kuulkaa, maailman sivu on heinää kylvetty suojaviljaan, samalla kerta-ajolla kuin viljankylvö. Aina tullut hyvä kasvusto viljan alle, varsinkin jos nipisti hiukan viljasiemenen määrästä, jos halusi oikein varmanpäälle pelata.

Ja taatusti maaperäkin tykkää, siitä asiasta ei tässä ketjussa ole paljoa puhuttu, kun jutut on pyörineet varsinkin tuon satasen lumoissa...

Muuten, muistan kun joskus märkinä vuosina alla oleva heinäkasvusto auttoi puintia, oli renkaan alla enemmän kantavuutta. Joskus se oli pienestä kiinni mentiinkö siitä rapakon yli vai ei uppoamatta... tallautui heinä, joo, mut ei sillä kerääjäkasvustossa ole niin väliä.