Lainaus käyttäjältä: Ripcord - 23.03.15 - klo:22:11

Hmm, mulla on kyllä hieman eri tulkinta eli kirjaa pidettäisiin nimenomaan kiloista, ei satotasokorjausluvuista.
Eli sun esimerkki hieman toisinpäin, jos olet saanut ohrasta kiloja 4500, voit tulevalle ruismaalle tehdä +30N satotasokorjauksen.
Ja jos olet saanut rukiista 5250, ja kylvät seuraavaksi ohraa, niin ohran satotasokorjaus tehdään ohran taulukon mukaan sadolle 5250kg, eli +25kg, ei +45kg.

Ainaskin oman excelin tein tällä olettamalla....

Eli: Jos olet saanut rypsikierrosta 2750 kg voi tehdä ruismaalle 2750 kg satotasokorjauksen eli -10 kg N ?
Mietipä vielä sitä Exceliä.

-SS-

No rypsi vs viljasadot luonnollisesti konvertoidaan ensin eli 2750 rypsisato vastaa 5000 kg:n ruissatoa, taulukon mukaisesti.

Mutta kysäiskää nyt vielä kerran asiaa koulutuksissa 

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 23.03.15 - klo:22:14

Lainaus käyttäjältä: Ripcord - 23.03.15 - klo:22:11

Hmm, mulla on kyllä hieman eri tulkinta eli kirjaa pidettäisiin nimenomaan kiloista, ei satotasokorjausluvuista.
Eli sun esimerkki hieman toisinpäin, jos olet saanut ohrasta kiloja 4500, voit tulevalle ruismaalle tehdä +30N satotasokorjauksen.
Ja jos olet saanut rukiista 5250, ja kylvät seuraavaksi ohraa, niin ohran satotasokorjaus tehdään ohran taulukon mukaan sadolle 5250kg, eli +25kg, ei +45kg.

Ainaskin oman excelin tein tällä olettamalla....

Eli: Jos olet saanut rypsikierrosta 2750 kg voi tehdä ruismaalle 2750 kg satotasokorjauksen eli -10 kg N ?
Mietipä vielä sitä Exceliä.

-SS-

No rypsi vs viljasadot luonnollisesti konvertoidaan ensin eli 2750 rypsisato vastaa 5000 kg:n ruissatoa, taulukon mukaisesti.

Mutta kysäiskää nyt vielä kerran asiaa koulutuksissa 

No todellakin tarvii kysyä, koska tuo sinun systeemisi on sillä tavalla epälooginen, että se vie lannoitusmahdollisuuksia muilla viljoilla, vaikka rukiista saisi suuria satoja, taasen 4500 kg:n ohrasadon kierrolla olisi hieman outoa saada suuria lisäysmahdollisuuksia seuraavalle rukiille, vaikka sadoilla näytetty viljavuus ei todellakaan antaisi tuota maalaisjärjelläkään ymmärtää.

Se, että lohkolta on saatu suuri sato jostakin kasvilajista, antaisi avaimet suureen lannoittamiseen, olisi se yksinkertaisempi ratkaisu tähän. Juu kun ei ole yhtään esimerkkiä missään annettu ! Onko jollakin vanhat satotasot Webwisussa, sieltä voisi kokeilemalla saada vahvistuksen, riippuuko satotasokorjaus nimenomaan viljeltävistä kasveista eikä viljellyistä kasveista !

-SS-

Kyllä taitaa olla pakko käydä kysymässä.

Jos kerran konvertoit rypsin satotason 2750 ruissadoksi 5000 kg,
miksei ruissatoa 5250 kg sitten voi konvertoida samaa taulukkoa
ylös-alas mennessä 6500 kg ohrasadoksi vaan se sinun mukaasi
konvertoidaan 5250 kg ohrasadoksi ?

Mavin materiaaleissa on

"Jos lohkolta on saatu ehtojen mukainen, satotasokorjaukseen oikeuttava
sato jollain kasvilla, lohkolla on sallittua käyttää satotasokorjausta myös toisella kasvilla."

Tämä tietenkin sopii kumpaankin menetelmään, koska ei määritellä, tarkoitetaanko
tämän satotasokorjaukseen oikeuttavan sadon satotasokorjausta sellaisenaan vai
kylvettävän kasvin samaa satotasoa vastaavaa satotasokorjausta

Ruistahan tällöin pitäisi välttää kuin ruttoa, kukaan täälläkään ei kiistä,
että 5 tonnin ruissadot ovat jo melko päällikkösatoja, eivät oikeuttaisi
ohralle ja vehnälle kuin +20 kg korjauksiin

-SS-

Kyllä taitaa olla pakko käydä kysymässä.

Jos kerran konvertoit rypsin satotason 2750 ruissadoksi 5000 kg,
miksei ruissatoa 5250 kg sitten voi konvertoida samaa taulukkoa
ylös-alas mennessä 6500 kg ohrasadoksi vaan se sinun mukaasi
konvertoidaan 5250 kg ohrasadoksi ?

Mavin materiaaleissa on

"Jos lohkolta on saatu ehtojen mukainen, satotasokorjaukseen oikeuttava
sato jollain kasvilla, lohkolla on sallittua käyttää satotasokorjausta myös toisella kasvilla."

Tämä tietenkin sopii kumpaankin menetelmään, koska ei määritellä, tarkoitetaanko
tämän satotasokorjaukseen oikeuttavan sadon satotasokorjausta sellaisenaan vai
kylvettävän kasvin samaa satotasoa vastaavaa satotasokorjausta

Ruistahan tällöin pitäisi välttää kuin ruttoa, kukaan täälläkään ei kiistä,
että 5 tonnin ruissadot ovat jo melko päällikkösatoja, eivät oikeuttaisi
ohralle ja vehnälle kuin +20 kg korjauksiin

-SS-

Siihen satotasokorjaukseen vaadittavaan satotasoon sai käyttää viiden edellisen vuoden ajalta olevaa parasta satoa, sen ely-eukon mukaan. Eli jos jonain viidestä vuodesta olet saanut lohkolta 7000kg/ha ohraa, saat käyttää sitä joka viljalle, rypsistä ei huomannut kukaan kysyä, voiko sitäkin korjata 7000-kilon mukaan 

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 23.03.15 - klo:23:00

Kyllä taitaa olla pakko käydä kysymässä.

Jos kerran konvertoit rypsin satotason 2750 ruissadoksi 5000 kg,
miksei ruissatoa 5250 kg sitten voi konvertoida samaa taulukkoa
ylös-alas mennessä 6500 kg ohrasadoksi vaan se sinun mukaasi
konvertoidaan 5250 kg ohrasadoksi ?

Mavin materiaaleissa on

"Jos lohkolta on saatu ehtojen mukainen, satotasokorjaukseen oikeuttava
sato jollain kasvilla, lohkolla on sallittua käyttää satotasokorjausta myös toisella kasvilla."

Tämä tietenkin sopii kumpaankin menetelmään, koska ei määritellä, tarkoitetaanko
tämän satotasokorjaukseen oikeuttavan sadon satotasokorjausta sellaisenaan vai
kylvettävän kasvin samaa satotasoa vastaavaa satotasokorjausta

Ruistahan tällöin pitäisi välttää kuin ruttoa, kukaan täälläkään ei kiistä,
että 5 tonnin ruissadot ovat jo melko päällikkösatoja, eivät oikeuttaisi
ohralle ja vehnälle kuin +20 kg korjauksiin

-SS-

Siihen satotasokorjaukseen vaadittavaan satotasoon sai käyttää viiden edellisen vuoden ajalta olevaa parasta satoa, sen ely-eukon mukaan. Eli jos jonain viidestä vuodesta olet saanut lohkolta 7000kg/ha ohraa, saat käyttää sitä joka viljalle, rypsistä ei huomannut kukaan kysyä, voiko sitäkin korjata 7000-kilon mukaan 

Toihan tuosa on tyhmää, 7000kg rypsille ? Kyse silti lienee siitä
satotasokorjausluvusta, joka ohran sadon 7000 kg kohdalla on,
eli +60 kg (+50 kg jos ei voi mennä taulukon yli) , kylvettävästä
kasvista huolimatta, ja nitraattiasetukseen asti.

Tämä olisi se hyvä, se toinen tapa olisi paha, joissakin tapauksissa.
Miten eri tavalla tämäkin asia voidaan ymmärtää, ilman esimerkkiä.

Missä helevetissä ne esimerkit ja tarkat ohjeet viipyy ! Maavii ? MAAAVIIII !

-SS-

Mavi pitää meitä jännityksessä. Kauhea innostus. Ja kun se on korkeimmillaan niin sitten ilmoitetaan sitoumusehdot. Tiedätkö miten pidetään hullu jännityksessä? En. Miten? ....

Käytiin vanhan isännän kanssa vähän koulutuksessa. Ei hyvää päivää mitä ne ovat taas saaneet aikaiseksi.

Kolme kasvia, ohraa 1/3, hömppää 1/3 ja syysvehnää 1/3. Tulee syksy ja puit viljat pois, muokkailet ja kylvät ohran syysvehnälle.. ja sitten tulee soitto ely-keskuksesta. TAARKAASTUS!! "Jaahas, jaahas, olet sitten viljellyt vain syysvehnää! 2!!! lajia!! Missäs kolmas laji on???

Ei puhuttu satotasokorjauksista tai edes lannoitetasoista. Nopeasti vain näytettiin, että jotenkin näin nämä sitten menee.

Käytiin vanhan isännän kanssa vähän koulutuksessa. Ei hyvää päivää mitä ne ovat taas saaneet aikaiseksi.

Kolme kasvia, ohraa 1/3, hömppää 1/3 ja syysvehnää 1/3. Tulee syksy ja puit viljat pois, muokkailet ja kylvät ohran syysvehnälle.. ja sitten tulee soitto ely-keskuksesta. TAARKAASTUS!! "Jaahas, jaahas, olet sitten viljellyt vain syysvehnää! 2!!! lajia!! Missäs kolmas laji on???

Ei puhuttu satotasokorjauksista tai edes lannoitetasoista. Nopeasti vain näytettiin, että jotenkin näin nämä sitten menee.

Tuo on ollut koko ajan tiedossa.
Viljelykasvien osuuden laskemisen ajankohta on 30.6. – 31.8.

Ei siinä syysvehnällä juurikaan tule riskiä. Rukiilla voi tulla, jos kylvetään aikaisin.
Kannattaa varuilta ottaa lajikuvioon mukaan ruis, ei enää ongelmaa. Sekä EFA kesanto,
se on eri viljelykasvi.

-SS-

Mavi pitää meitä jännityksessä. Kauhea innostus. Ja kun se on korkeimmillaan niin sitten ilmoitetaan sitoumusehdot. Tiedätkö miten pidetään hullu jännityksessä? En. Miten? ....

Minä olen ajatellut, että käytän luomun sanoin "lataamiskautta" hyväkseni. Eli lataan peltoihin ihan hyväkkään määrän ravinteita ja ostan vaikka hiukan viljaa samalle vuodelle, jotta on siilot täpösen täynnä. Ainoa riski on hintariski, jos vaikka nousee. On sitten messevä lähteä "kasitonnareilla" ja hyväravinteisella maalla liikkeelle ympäristökorvauksen maailmaan, vaikka sittentaas salpeetarilla. Jos ei enää pääse mukaan, niin ei kyllä itketäkään se.

-SS-

Jos jotain hyvää koittaa löytää, niin enään ei ole korjuuvelvoittta. VLN->säilörehunurmi ja paremmat tuet. 

Jos jotain hyvää koittaa löytää, niin enään ei ole korjuuvelvoittta. VLN->säilörehunurmi ja paremmat tuet. 

Muista sitten fosforilannoitusta joutuu vierittämään seuraavalle vuodelle, jos ei
satoa korjaa. Siitä saattaa tulla tulevan kauden suurin sanktiomagneetti,
kerääjäkasvipeiton ohella.

Eli typpi oletetaan häviäväksi ainesosaksi, fosfori ei.

-SS-

Ahaa, siis pelkällä typpilannoituksella pitää silloin mennä. Hyvä tietää, kiitos.

Ahaa, siis pelkällä typpilannoituksella pitää silloin mennä. Hyvä tietää, kiitos.

Ole hyvä, moni ajatteli varmaan edukkaammin tätäkin hommaa kun ei tarvii korjata, niin kaikki on helpompaa, mutta virallisen hakuoppaan sivulla 72 sanotaan selvästi:

"Jos sinulta jää sato korjaamatta, tulee lohkolle levitetty fosfori kuitenkin huomioida seuraavana keväänä täysimääräisesti, kun suunnittelet ja toteutat lannoituksen."

Kolmas varma sanktiomagneetti on "markkinakelpoisen sadon tuottamisen mahdollisuus". Sekin pitäisi niissä valvonnoista annettavissa asetuksissa määrätä selvästi, miten se todetaan, että olisi mahdollisuus markkinakelpoiseen satoon, kuten myös kerääjäkasvin jokin minimi neliötiheys pitäisi antaa. Jokin sovellusopas näillä lehdessäkin mainituilla itäsuomalaisen maatilan valvojillakin oli ollut, kun sateen piiskaama ja orastumatta jäänyt rypsi ei heille kelvannut. Vai olisiko ollut pakko vain jättää katoilmoitus. Silloin 2010 kun sateet huuhtoivat viljankylvöt meillä päin, teimme katoilmoitukset joukolla, juuri sanktioinnin vaaran takia.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 23.03.15 - klo:18:42

Lainaus käyttäjältä: taisker - 23.03.15 - klo:18:35

tästä tulee kivoja vääntöjä tarkastuksissa koska kyl nää pelkät viljakki jaa torsoksi joskus ku ukkonen piiskaa saven norsunpääluuksi siinä si selittelet että 8 tonnia haettiin ei tullu ku keltasia tupsuja ohraa ja kerääjät kuoli siinähä pitäs evätä kaikki tuet siihen en usko

No noin kävi just sille tukisanktiohepulle, joka lopetti.

Vielä eivät ole ELYkeskuksen tyypit suostuneet sanomaan mikä on
tarkalleen mitattavissa oleva sanktioraja lauseessa
"Kasvustoa on oltava peittävästi kauttaaltaan koko kasvulohkolla."

-SS-

-SS-

Toivottavasti kertovat ajoissa, mistä sen tietää etukäteen, miten hyvin se kerääjä suostuu kasvamaan.

Oma veikkaus on, että tuohon ei parempaa selitystä tule. Sähköpostilla kannattaa asiaa kysellä mavilta niin jää ainakin jokin todiste mitä on sanottu.
Uudetkin pykälät ovat niin paljon tulkinnanvaraisia, että jää taas tarkastajajalle suuri vastuu kattoa, että pykälien mukaan on menty. Mutta odotettavissa siis on mielenkiintoisia tarkastus hetkiä konttaillen ja aluskasvia etsien. 

Miten tuo kerääjäkasvi tuli ilmoittaa? Keväällä ilmeisesti? Onko se sitten 15.6 lohkomuutos paperilla jolla on ilmoitettava jos aikoo kylvää, jos ei ole vielä ehtinyt siihen mennessä? Entä oliko tuohon olemassa jokin takaportti, jos toteat itse 15.8, että ei kylvöt onnistunut niin voit vetää paperit takaisin?

Kyllä taitaa olla pakko käydä kysymässä.

Jos kerran konvertoit rypsin satotason 2750 ruissadoksi 5000 kg,
miksei ruissatoa 5250 kg sitten voi konvertoida samaa taulukkoa
ylös-alas mennessä 6500 kg ohrasadoksi vaan se sinun mukaasi
konvertoidaan 5250 kg ohrasadoksi ?

Joo, myönnetään - tulkinta menee tässä valossa kovin epäloogiseksi. En ajatellut koko asiaa perinjuurin aloittaessani tekemään automaattista satotasoikkunointia tohon exceliini. Aluksi vain keräsin viiden vuoden liukuvan taulukon saavutetuista satotasoista, seuraavaksi ajattelin, että miksi hakea suurinta lukua taulukosta manuaalisesti kun se hoituu automaattisestikin. Kokeilu tehtiin toki viljoilla ensin, ja sitten lopuksi krymppäsin siihen vilja-rypsi konversion suoralla taulukkokertoimella. Eli ensin tehdään ja sitten luetaan speksit.

Mutta onko siis webwisussa nykyään sisäänrakennettuna peruslohkokohtainen satotasoikkunointi - olis kyllä mielenkiintoista nähdä heidän toteutus asiasta? 

Mavin materiaaleissa on

"Jos lohkolta on saatu ehtojen mukainen, satotasokorjaukseen oikeuttava
sato jollain kasvilla, lohkolla on sallittua käyttää satotasokorjausta myös toisella kasvilla."

Tämä tietenkin sopii kumpaankin menetelmään, koska ei määritellä, tarkoitetaanko
tämän satotasokorjaukseen oikeuttavan sadon satotasokorjausta sellaisenaan vai
kylvettävän kasvin samaa satotasoa vastaavaa satotasokorjausta

Ruistahan tällöin pitäisi välttää kuin ruttoa, kukaan täälläkään ei kiistä,
että 5 tonnin ruissadot ovat jo melko päällikkösatoja, eivät oikeuttaisi
ohralle ja vehnälle kuin +20 kg korjauksiin

-SS-

Yes, tähän tulkintaan tarvitaan ihan ensimmäiseksi eksplisiittinen vastaus. Periaatteessa pari esimerkkiä siten, että mukana on ruis, rypsi, muu vilja riittää. Jatkokysymykset riippuvat sitten vastauksesta, miten tulkitaan esim. max typpitasokorjaukset.

Lisäksi, joku vois kysyä miksi kaikki satotasokorjaukset öljykasvien fosforikorjausta lukuunottamatta ovat lineaarisia. Onko tossa rypsin kohdalla typo vai mistä on oikein kyse?