Tai syysviljoilla siihen että aluskasvi ajetaan kesällä ruiskutuksen yhteydessä.

Kyllä syysviljalle kannattaa se kerääjä kylvää syksyllä ennen 15,08, saa kahden vuoden kerääjätuet yhdellä kerääjällä. 

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 08.03.15 - klo:14:06

Tai syysviljoilla siihen että aluskasvi ajetaan kesällä ruiskutuksen yhteydessä.

Kyllä syysviljalle kannattaa se kerääjä kylvää syksyllä ennen 15,08, saa kahden vuoden kerääjätuet yhdellä kerääjällä. 

jepjep. Jos nyt tulisi tuonne Mavin sivuille ne todelliset ja lopulliset ohjeet, ne näkyvät kirjoittavan niitä noin kerran viikossa, päiväykset muuttuvat tiedostoissa, ja joku niitä lauseita käy korjaamassa, ehkä juuri tämän keskustelun ansiosta ? Tuo, ettei saa perustaa seuraavan vuoden satokasvia, voidaan myös vielä kirjoittaa uusiksi, esimerkiksi kesantoja , LHP riistapeltoja ehkä saataisi saada kerääjäkasvituella perustaa, eihän ne ole satokasveja ? Näin tulisi ilmainen tuki monelle nurmelle uudistamiseen, jes. Ja taas alkaa kerääjätukirahan kassakone käydä ylikierroksilla, milloinkahan ketjujarru laukeaa ? 

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 08.03.15 - klo:13:48

Mistäs tuollaisen keksit, että kerääjäkasvista on enemmän haittaa, kuin hyötyä. Maalajista riippuen, hyötyä on enemmän kuin haittaa.

Hiilen sidonta, humus, ne itse asiassa ovat todistamattomia väitteitä, jotka ovat pesiytyneet ideologisesti toisella tavalla suuntautuneen viljelyn agendaksi.

Kerääjäkasvituki ei liity kerääjäkasvien todelliseen hyväksikäyttöön millään tavalla, eikä vesistöihin kulkeutuvan typen ja fosforin valumiin millään tavalla. Ne varsinaiset ongelmakohdat ovat punaisiä täpliä kartalla, joille ei edes yritetä tehdä mitään.

Vesiensuojelun tavoitteen osalta korkeahumuksiset pellot vajaatuottoisina, jatkuvasti vain viherlannoitettuina, ovat se huonoin vaihtoehto. Siitä on tutkimuksia, samoin suorakylvön vaikutuksesta liukoisten ravinteiden vesistövalumiiin.

Ne eivät sovi tähän seuraavan viisivuotiskauden teemaan, joka on näennäiskerääjäkasveilla talous kuntoon.

-SS-

Itseasiassa maanäytteen hehkutuksella sen hiilipitoisuuden saa selville. Tehokkaalla viherlannoituksella saadaan varmasti typpeä maaperään, joka toisaalta käyttämättömänä karkaa maaperän rakenteesta riippuen.

Kyseessä on mielestäni ennemmin kasvualustasta holehtimista, jota olisi suotavaa käyttää yli viisvuotisjakson.

Syysviljoilla kerääjäkasvina on syysvilja. Turhaa tukileikkimistä muulla tavalla.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 08.03.15 - klo:14:06

Tai syysviljoilla siihen että aluskasvi ajetaan kesällä ruiskutuksen yhteydessä.

Kyllä syysviljalle kannattaa se kerääjä kylvää syksyllä ennen 15,08, saa kahden vuoden kerääjätuet yhdellä kerääjällä. 

Eli jos kylvät monivuotisia kasveja 15.8 mennessä syysviljan juureen, niin se on sallittua kun se vilja on satokasvi eikä se kerääjä? Silloinko saa eka vuonna keräjäkasvituen ja seuraavana aluskasvi tuen?

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 08.03.15 - klo:14:15

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 08.03.15 - klo:14:06

Tai syysviljoilla siihen että aluskasvi ajetaan kesällä ruiskutuksen yhteydessä.

Kyllä syysviljalle kannattaa se kerääjä kylvää syksyllä ennen 15,08, saa kahden vuoden kerääjätuet yhdellä kerääjällä. 

Eli jos kylvät monivuotisia kasveja 15.8 mennessä syysviljan juureen, niin se on sallittua kun se vilja on satokasvi eikä se kerääjä? Silloinko saa eka vuonna keräjäkasvituen ja seuraavana aluskasvi tuen?

Joo.   

-SS-

Tuo onnistuu varmaan vain viljalta viljalle eli ei ole mahdolista esim. Nurmelta viljalle?

Siis säilörehunurmelta viljalle 1. sadon jälkeen?

Saattaa olla puinti melko mielenkiintoista jos syysviljan seassa on monivuotinen kerääjä kasvusto.

Saattaa olla puinti melko mielenkiintoista jos syysviljan seassa on monivuotinen kerääjä kasvusto.

Valkoapilaa 

Minulla kokeilu menossa. Laitoin syysrypin sekaan timotei-puna-apilaseoksen, rukiille pelkän timorein, ja syysvehnälle timotei-ruokonadan. Syysvehnän jälkeen lohkolle tulee viherlannoitus... eikun tuotantonurmi, joten jos kohta tulee yöpakkasia, alkaa apilan kylvö viskurilla.

Tuli vaan mieleen että jos Kylvää syysviljan tänä syksynä ja kylvää monivuotisen apilanurmen juuren. Ajaa ensi kesänä paaliin. Hakee tälle syksyä kerääjäjasvipalkkion muttei ensi kesänä aluskasvipalkiota. Niin voiko sillä konstin perustaa monivuotisen rehunurmen?

Kerääjäkasvin sato ja vaikutus on AINOASTAAN 100€ rahakorvaus, mitään vaikutusta ei pidä pyrkiä tekemään, koska sen saa ihan hyvin normiviljelyllä, parhaiten monivuotisella nurmella, LHP:llä/suojakaistalla, viherkesannoilla ja ainakin kerääjäkasvien veroisesti syyskylvöisillä satokasveillakin. Esimerkiksi järkevä talvipeitteinen syysvilja ei käytännössä helposti saa sadan euron kerääjäkasvitukea, vaikka kerää ja vastustaa eroosiota.

Se, että sadontuottoon pyrkivä viljelykulttuuri siirtyy kerääjäkasville optimaaliseen aikaiseen kevätviljakiertoon, tuon satasen ansiosta, on nähtävissä. Varsinkin italianraiheinä ja yksivuotiset kerääjät kuolevat talvella ja luovuttavat liukenevat typpensä jo talvisateissa. Typenkerääjäkasveilla tehtynä typpiliukenema voi olla jopa suurempi kuin pelkälle viljansängelle jätettynä.

No vähän jarrua...
http://www.mtt.fi/met/pdf/met52.pdf
tuosta sivulta 44 alkaen on kerrottu systeemistä, jossa nurmi lopetetaan ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen, kesannoidaan keskikesä ja elokuun alussa kylvettiin ohra-raiheinä-persianapila -kerääjäkasvusto. Ei talvella liuennut typpeä kovinkaan paljoa, tosin tämähän on siellä kivisessä Savossa lehmänlypsäjien maassa, mutta ehkä siitä voi Varsinais-Suomen savimaahisetkin jotain oppia... Jos jonain vuonna ne puintisateet puuttuvat, niin taimettuminen heinä-elokuun vaihteessa voi olla heikohkoa, mutta sillä riskillä.

Sinänsä SS on oikeassa, että yksivuotiset ovat solukkorakenteeltaan aika "löyhiä" monivuotisiin verrattuna, eli varsinkin maan pinnalle jätetystä kasvustosta voi pintavirtailuna lähteä orgaanista fosforia liikkeelle enemmän kuin kynnetystä maasta. Mutta noin kokonaisuuten pidän kuitenkin väitettäsi yliampuvana, suorastaan tarkoitushakuisena.

Petri

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 08.03.15 - klo:13:14

Kerääjäkasvin sato ja vaikutus on AINOASTAAN 100€ rahakorvaus, mitään vaikutusta ei pidä pyrkiä tekemään, koska sen saa ihan hyvin normiviljelyllä, parhaiten monivuotisella nurmella, LHP:llä/suojakaistalla, viherkesannoilla ja ainakin kerääjäkasvien veroisesti syyskylvöisillä satokasveillakin. Esimerkiksi järkevä talvipeitteinen syysvilja ei käytännössä helposti saa sadan euron kerääjäkasvitukea, vaikka kerää ja vastustaa eroosiota.

Se, että sadontuottoon pyrkivä viljelykulttuuri siirtyy kerääjäkasville optimaaliseen aikaiseen kevätviljakiertoon, tuon satasen ansiosta, on nähtävissä. Varsinkin italianraiheinä ja yksivuotiset kerääjät kuolevat talvella ja luovuttavat liukenevat typpensä jo talvisateissa. Typenkerääjäkasveilla tehtynä typpiliukenema voi olla jopa suurempi kuin pelkälle viljansängelle jätettynä.

No vähän jarrua...
http://www.mtt.fi/met/pdf/met52.pdf
tuosta sivulta 44 alkaen on kerrottu systeemistä, jossa nurmi lopetetaan ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen, kesannoidaan keskikesä ja elokuun alussa kylvettiin ohra-raiheinä-persianapila -kerääjäkasvusto. Ei talvella liuennut typpeä kovinkaan paljoa, tosin tämähän on siellä kivisessä Savossa lehmänlypsäjien maassa, mutta ehkä siitä voi Varsinais-Suomen savimaahisetkin jotain oppia... Jos jonain vuonna ne puintisateet puuttuvat, niin taimettuminen heinä-elokuun vaihteessa voi olla heikohkoa, mutta sillä riskillä.

Sinänsä SS on oikeassa, että yksivuotiset ovat solukkorakenteeltaan aika "löyhiä" monivuotisiin verrattuna, eli varsinkin maan pinnalle jätetystä kasvustosta voi pintavirtailuna lähteä orgaanista fosforia liikkeelle enemmän kuin kynnetystä maasta. Mutta noin kokonaisuuten pidän kuitenkin väitettäsi yliampuvana, suorastaan tarkoitushakuisena.

Petri

SS:lle on muodostunut jo nyt patoutumia tuosta "kerääjäkasvista", ihan kun ravinnetaseesta konsanaan. 

Tälläkään hetkellä en vieläkään käsitä mikä helvetin ongelma tuosta kerääjäkasvista oikeen muodostuu? Kuten jo totesin, ostaa siemenet--> kylvää--> muokkaa--> nostaa rahat. Kukkaro ja luonto kiittää.

Hiuksia halkomalla ja saivartelulla saa paskalla istumisestakin ydinfysiikkaa.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 08.03.15 - klo:18:44

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 08.03.15 - klo:13:14

Kerääjäkasvin sato ja vaikutus on AINOASTAAN 100€ rahakorvaus, mitään vaikutusta ei pidä pyrkiä tekemään, koska sen saa ihan hyvin normiviljelyllä, parhaiten monivuotisella nurmella, LHP:llä/suojakaistalla, viherkesannoilla ja ainakin kerääjäkasvien veroisesti syyskylvöisillä satokasveillakin. Esimerkiksi järkevä talvipeitteinen syysvilja ei käytännössä helposti saa sadan euron kerääjäkasvitukea, vaikka kerää ja vastustaa eroosiota.

Se, että sadontuottoon pyrkivä viljelykulttuuri siirtyy kerääjäkasville optimaaliseen aikaiseen kevätviljakiertoon, tuon satasen ansiosta, on nähtävissä. Varsinkin italianraiheinä ja yksivuotiset kerääjät kuolevat talvella ja luovuttavat liukenevat typpensä jo talvisateissa. Typenkerääjäkasveilla tehtynä typpiliukenema voi olla jopa suurempi kuin pelkälle viljansängelle jätettynä.

No vähän jarrua...
http://www.mtt.fi/met/pdf/met52.pdf
tuosta sivulta 44 alkaen on kerrottu systeemistä, jossa nurmi lopetetaan ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen, kesannoidaan keskikesä ja elokuun alussa kylvettiin ohra-raiheinä-persianapila -kerääjäkasvusto. Ei talvella liuennut typpeä kovinkaan paljoa, tosin tämähän on siellä kivisessä Savossa lehmänlypsäjien maassa, mutta ehkä siitä voi Varsinais-Suomen savimaahisetkin jotain oppia... Jos jonain vuonna ne puintisateet puuttuvat, niin taimettuminen heinä-elokuun vaihteessa voi olla heikohkoa, mutta sillä riskillä.

Sinänsä SS on oikeassa, että yksivuotiset ovat solukkorakenteeltaan aika "löyhiä" monivuotisiin verrattuna, eli varsinkin maan pinnalle jätetystä kasvustosta voi pintavirtailuna lähteä orgaanista fosforia liikkeelle enemmän kuin kynnetystä maasta. Mutta noin kokonaisuuten pidän kuitenkin väitettäsi yliampuvana, suorastaan tarkoitushakuisena.

Petri

SS:lle on muodostunut jo nyt patoutumia tuosta "kerääjäkasvista", ihan kun ravinnetaseesta konsanaan. 

Tälläkään hetkellä en vieläkään käsitä mikä helvetin ongelma tuosta kerääjäkasvista oikeen muodostuu? Kuten jo totesin, ostaa siemenet--> kylvää--> muokkaa--> nostaa rahat. Kukkaro ja luonto kiittää.

Hiuksia halkomalla ja saivartelulla saa paskalla istumisestakin ydinfysiikkaa.

Tässä yritetäänkin löytää keino nostaa ne rahat mahdolisimman helposti mahdolisimman vähällä työllä ja ilman riskiä tukisanktioihin.

Eli jos kylväs keväällä rypsin+itrh. Seuraavana keväänä sen komen aikasen kaavan kautta ohran kevyt muokattuun peltoon. Siihen syksyllä syysrypsi+apilat+nurmensiemen ja puinti seuraavana syksynä. Ensimmäisenä vuona nostas VKP:N+ALP:N, Suoraavana vuonna KKP:N, ja kolmantena taas VKP:N. Siitä jäis sitten 4 vuodelle rehunurmi.

Oiskohan tuo luvallinen systeemi?

SS:lle on muodostunut jo nyt patoutumia tuosta "kerääjäkasvista", ihan kun ravinnetaseesta konsanaan. 

Tälläkään hetkellä en vieläkään käsitä mikä helvetin ongelma tuosta kerääjäkasvista oikeen muodostuu? Kuten jo totesin, ostaa siemenet--> kylvää--> muokkaa--> nostaa rahat. Kukkaro ja luonto kiittää.

Hiuksia halkomalla ja saivartelulla saa paskalla istumisestakin ydinfysiikkaa.

Mää luulen vähä että sulle tulee vielä ongelmia syksyllä, kun siellä ei kasva mitään 

Lainaus käyttäjältä: SKN - 08.03.15 - klo:20:04

SS:lle on muodostunut jo nyt patoutumia tuosta "kerääjäkasvista", ihan kun ravinnetaseesta konsanaan. 

Tälläkään hetkellä en vieläkään käsitä mikä helvetin ongelma tuosta kerääjäkasvista oikeen muodostuu? Kuten jo totesin, ostaa siemenet--> kylvää--> muokkaa--> nostaa rahat. Kukkaro ja luonto kiittää.

Hiuksia halkomalla ja saivartelulla saa paskalla istumisestakin ydinfysiikkaa.

Mää luulen vähä että sulle tulee vielä ongelmia syksyllä, kun siellä ei kasva mitään 

Se on sen ajan murhe se...