Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Koneviestin traktorivertailu  (Luettu 75289 kertaa)

JösseJänis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2681
Vs: Koneviestin traktorivertailu
Jos aloitetaan noista tuloista. Tokihan 120 x 5 = 200 x 3, mutta kun vähennetään molemmista puinti, lähikuljetus, kuivaus, varastointi ja rahti, niin kummastahan jää enemmän kouraan. Ja jos se 5 tonnin sato on vielä vaatinut enemmän panoksia, niin taitaa olla niin, että viisitonnari sitä traktoria tarvitsisi, mutta kolmen tonnin isännällä siihen on paremmin varaa. Tosin asetelma on muutenkin outo, kyllähän siihen 5000 satoon kannattaa sinänsä kaikilla hintatasoilla tähdätä, jos ei panosten ja korjuun hinta ylitä lisäsadon arvoa. Mutta mitä korkeampi on sadon arvo, sitä enemmän panoksia kannattaa käyttää lisäsadon tuottamiseen. Matalan hinnan vallitessa panosten rajahyöty tulee nopeammin vastaan.


Unohdit kuitenkin verrata 3 x 120 €

En minä mitään unohtanut. Kommentoin lähinnä vain tuota E.H:n kirjoitusta, en kaikkia mahdollisia sato- ja hintavariaatioita maan päällä.


Siispä ei aina noin, koska kiinteät kulut rasittavat yhtä lailla kolmen tonnin kuin viiden tonnin kasvustoa. Tietysti jos on ilmainen perintötila hallussa, velattomana ja muutenkin, silloin kiinteähintainen nurmitukituotto hehtaarilta on se edullisin. Mutta vain veronmaksajien suosiollisella avustuksella. Oikeasti satomääräisiä kustannuksia ovat vain kuivaus ja rahti. Luomuviljelijät juurikin voittavat satokilpailujen yhteyteen testatut tuloskilpailut, koska sekä tuet että tuotteiden hinnat ovat kohdallaan. Silti, hyvänä kakkosena ovat suurten panostusten hyvät tavanomaiset sadot. On myös muistettava, että nyt kun hintataso on jotain +100 € rehuvehnällä, on se vieläkin yli 160 € kunnon leipävehnällä. Eli laatujen hintaerot repeävät heikossa hintatilanteessa, samalla tavalla mallasohran ja rehuohran kanssa.

Aika nihkeätä on jotain 11 % valkuaisvehnää myydä, vaikka olisi sakoluvut ja muut kohdallaan. Sitten nämä korkean valkuaisen vehnät, ne nimenomaan kuivettuvat lannoittamatta kuivuuteen. Voimakas kasvu tekee voimakkaat juuret, jotka imevät maasta voimakkaammin vettä. Tämä voimakas kasvu ja poudankestävyys on juuri satoisimpien vehnien ominaisuus, jotka taas vaativat panostusta.

Toinen esimerkki hybridirukiilla: siemenkulu on jo valmiiksi kova, samoin muut operaatiot syksyllä. Ei ole mitään mieltä lähteä keväällä elävälle oraalle pihistelemään, kun pohjalla on jo sijoitus. Minä en ainakaan huoli jostakin rahdista, jos olisi saatavissa 6 tonnia vs. 2 tonnia ! Aina on rekkareiskan laskusta jäänyt vielä tilitystä jäljelle !

Jos ajatellaan viljelyn muuttuvia kuluja, ei rahtiukko ota vaikkapa äestyksestä ja kylvöstä yhtään vähempää, vaikka sanoisit, että et nyt pyri kovin suureen satoon, et jos saisi vähän alennusta. Rahtipuimurit eivät ainakaan kaikki laskuta puimurivaa'an perusteella.

-SS-

Jaa-a. Paljon on muuttunut siitä, kun itse suoritin maatalousekonomian opintoja. Lannoitus ja kasvinsuojelukin ovat muuttuneet kiinteiksi kustannuksiksi. Itse olen kyllä vanhan liiton miehenä ajatellut, että lannoitusta lisäämällä saisi parempia satoja. Monena vuonna jopa oma empiriakin olisi näyttänyt tukevan tätä vanhaa teoriaa. Toinen teoria, joka edelleen tuntuisi toimivan tila- / tilitasolla on tuotantopanosten käytön aleneva rajahyöty. Käyrällä kannattaa edetä eli panoksia lisätä niin kauan, kunnes saavutetaan rajahyöty eli panosten lisääminen ei enää lisää rahallista tuottoa. Siitä eteen päin se käyrä kääntyy nopeasti laskuun. Tuotteiden hinnan alentuessa tai panosten hintojen noustessa koko käyrä siirtyy asteikolla alas päin eli kannattavan lisäpanostuksen raja tulee nopeammin vastaan. Hintasuhteiden muuttuessa toisin päin, liike on tietysti toiseen suuntaan.

Tästä pääsemme sinänsä arkilogiikallakin ymmärrettävään lopputulokseen: kannattaa panostaa tuotantoon sitä enemmän, mitä korkeampi on tuottajahinta (suhteessa kustannuksiin). Tätä taustaa vastaan tuntuu älyttömältä, että agronomismies esittää lehdessä laskelmia, kuinka 5000 kg 120 hinnalla tuottaa yhtä hyvin kuin 3000 kg 200 hinnalla.

Itse myin Joulun alla viisi rekkakuormaa mallasohraa 160 euron hinnalla. Satotaso oli ehkä 3100 - 3200 e / ha. Kaikki kelpasivat maltaaksi, mutta olisivatko kelvanneet, jos typpilannoitusta olisi lisännyt 80 kg:sta esim 110:aan kg/ha? Voi olla, jos samalla olisi panostanut kylvöalustan muokkaamiseen (nyt suorakylevetty), ruiskutettaviin hivenravinteisiin ja tehokkaimpaan mahdolliseen tautitorjuntaan, jotta kasvuaika olisi venynyt ja kaikki typpi olisi tullut käytetyksi. Sitten olisi pitänyt kenties jo panostaa laontorjuntaankin. Kuivauskustannuksetkin keskimäärin nousevat, mitä myöhemmälle syksyyn edetään. Panostan sitten lisää, kun hintatso nousee. Viking Malt jo tarjosi sopimusta 175 e:n hinnalla, mutta ei se vielä paljoa tilannetta muuta. Sen verran ehkä, että siemenen voisi lajitella. Jos hinta nousee 200:aan, tulee harkintaan jo vanhan Barken vainhtaminen satoisampaan, mutta vaativampaan lajikkeeseen. Aika paljon tarvitsee siitä mennä vielä korkeammalle, että alkaisin kyntää ja äestää, vaikka sen tunnustankin, että nillä menetelmillä ainakin meillä on saatu parempia satoja kuin sänkeen kylvämällä.

Vuokrapuinnin hinnoitteluperusteista en tiedä, kun en ole enempää ostanut kuin myynytkään ko. palvelua, mutta jos myisin, niin ottaisin tuntihinnan. Itse olen ainakin huomannut, että mitä sakeampi kasvusto on, sitä enemmän hommaan kuluu aikaa ja polttoainetta.

 

Viimeksi muokattu: 25.02.15 - klo:21:52 kirjoittanut JösseJänis

JösseJänis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2681
Vs: Koneviestin traktorivertailu
Jos otetaan vertailuun traktorit joilla voisi kuvitella ajavansa vaikka sen 2000 tuntia vuodessa, niin se ei ole mikään 30 vuotta vanha traktori.


Niin, en minäkään sentään sitä kyseenalaista, etteikö 2015 käyttöön otetulla traktorilla todennäköisesti ole tästä päivästä lukien edessään keskimäärin enemmän työtunteja kuin vuonna 1985-uransa aloittaneella.
Se johtuu siitä että nykyään koneet ostetaan pääsääntöisesti töihin, eikä k*rvänjatkeeksi

Niin, varmaan joo... Saattaa sillä 30 vuoden ja 15 000 tunnin etumatkallakin jokin pieni merkitys olla.

taisker

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1132
Vs: Koneviestin traktorivertailu
ajaa millä ajaa mutta itelleni oon luvannu että vanhoilla paskoilla en tee jos ei pysty pitään uusia koneita laitan lapun luukulle

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19964
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Koneviestin traktorivertailu
Jaa-a. Paljon on muuttunut siitä, kun itse suoritin maatalousekonomian opintoja. Lannoitus ja kasvinsuojelukin ovat muuttuneet kiinteiksi kustannuksiksi.

Mainitsit itse rahdin ja sadonkorjuun ja kuivauksen merkitseviksi lisäkuluiksi, kasvisuojelu esimerkiksi on yllättävästi lähempänä kiinteätä kulua, kun ajatellaan rikkakasvit, hukkakaura, muut vakavat kasvintuhoojat. Sekä kasvinsuojelulaitteiston kiinteät kulut. Normaalissa tilanteessa kuivaus ja puinti ym. sisältävät aina kiinteän komponentin. Mutta kaikki eivät tietenkään laske tätä kulua näin. Öljyt voidaan jättää vaihtamatta ja huolto tekemättä sinä vuonna, kun päätetään ottaa vain 3 tonnin sato, joten 3 tonnin sadon puinti on halvempaa kuin 5 tonnin sadon. Kyllä minäkin tämän talouslaskennan osaan.

Siemen, peittaus, muokkaus, kyntö, kylvö, ruiskutus, kalkitus, ojitus. Jos nämäkin jättää hylyn haltuun ei tietenkään pidä edes kylvää. Ja todellakin vertailu 3 x 120 euroa vs. 5 x 120 euroa on se oikea vertailutapa, jos markkinahintataso jonakin ajanhetkenä on se mikä on. Mutta ei tästä kannata jankata, yksittäisellä tilalla tukiviljely on aina taloustaitokilpailun voittaja, koska valtiolla on toistaiseksi varaa maksaa kansallisetkin ja merkittävin osin ympäristötuet.

Niin aina moni toimeentulotuen tulonormilla elävä täystyötön suurperhe näkee, että perheen paras tulotaso on kun kukaan perheenjäsenistä ei missään tapauksessa tee tuntiakaan töitä, vaikka eihän se vaihtoehto ole yhteiskunnan ja valtionvelkaantumisen kannalta järkevä kaikille. Maatalouteen on rakennettu samanlainen kannustinloukku, ehkä jollakin hämärällä ympäristönsuojelullisella tavoitteella.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19964
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Koneviestin traktorivertailu
Kalkituskaan ei ole enää kannattavaa.

http://www.mtt.fi/koetoiminta/pdf/mtt-kjak-v61n04s11a.pdf

Vanhan ajan taloustohtorit närkästyisivät kun sanoisi, että
Elmeriä tai Toriaa vaan pH 5:n nurkilla ja tulee ihan itestään
kunnon sato.

Vanha järvenpohja ainakin parin isännän ajan antaa pelkästään
mullasta sen viljan. Eikä myöhempi tilanne kiinnosta.
Joku reisvävy tulee kumminkin joskus sit

-SS-

jylperö

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1255
Vs: Koneviestin traktorivertailu
11 vuotta vanha tutkimus mutta luulenpa että kalkitus on vähentynyt entisestään.

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 65449
Vs: Koneviestin traktorivertailu
ite en ole pelloille kalkkia saanu enää vuosiin, kukaan tarjoa ja sitten kun talvet on tälläsiä niin niitä raiteentekokoneita en pelloille enää ole päästäny.        toisaalta eipä sitä teidä kun ei euroopassakaan kerran kalkita niin eiköhän joku mavielyläinen keksi että kalkki on ravinne ja se lasketaan vimosen päälle sitten jonnekin lannoituskäyriin mukaan.             suo siellä vetelä täällä.
           koneviestin traktorivertailulla on kyllä aika monipuoliset vaikutukset.                     ja on kiva että joku haluaa ajaa vain uusilla, saapa moni niistä käytetyistä edullisia käyttökoneita kun ajettu lapsenvaivat jo alku huolloissa pajoille.

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4394
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Koneviestin traktorivertailu
Minä olen päätynyt sellaiseen valintaan, että pyrin yleensä tekemään hommat huolellisesti ja valinnat ammattitaidolla (onko sitä ?) mutta en käytä kovin korkeita rahallisia panoksia. Olen kokenut korkeissa panoksissa ongelmaksi sen, että jos saan niiden avulla 20-25% enemmän tai laadukkaampaa satoa, niin vastaavasti joka viides vuosi on ollut sääolosuhteiltaan niin poikkeuksellinen että kaikki panostus on mennyt oikeastaan kokonaan hukkaan.

Hyvää tuuriakin on ollut, sattumalta vaikeimpina vuosina on tullut tehtyä valintoja jotka eivät ole jälkeenpäin suuresti harmittaneet. 7-tonnarista ei hymyä oikein irtoa jos se mätänee peltoon :-((

JösseJänis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2681
Vs: Koneviestin traktorivertailu
Jaa-a. Paljon on muuttunut siitä, kun itse suoritin maatalousekonomian opintoja. Lannoitus ja kasvinsuojelukin ovat muuttuneet kiinteiksi kustannuksiksi.

Mainitsit itse rahdin ja sadonkorjuun ja kuivauksen merkitseviksi lisäkuluiksi, kasvisuojelu esimerkiksi on yllättävästi lähempänä kiinteätä kulua, kun ajatellaan rikkakasvit, hukkakaura, muut vakavat kasvintuhoojat. Sekä kasvinsuojelulaitteiston kiinteät kulut. Normaalissa tilanteessa kuivaus ja puinti ym. sisältävät aina kiinteän komponentin. Mutta kaikki eivät tietenkään laske tätä kulua näin. Öljyt voidaan jättää vaihtamatta ja huolto tekemättä sinä vuonna, kun päätetään ottaa vain 3 tonnin sato, joten 3 tonnin sadon puinti on halvempaa kuin 5 tonnin sadon. Kyllä minäkin tämän talouslaskennan osaan.

Siemen, peittaus, muokkaus, kyntö, kylvö, ruiskutus, kalkitus, ojitus. Jos nämäkin jättää hylyn haltuun ei tietenkään pidä edes kylvää. Ja todellakin vertailu 3 x 120 euroa vs. 5 x 120 euroa on se oikea vertailutapa, jos markkinahintataso jonakin ajanhetkenä on se mikä on. Mutta ei tästä kannata jankata, yksittäisellä tilalla tukiviljely on aina taloustaitokilpailun voittaja, koska valtiolla on toistaiseksi varaa maksaa kansallisetkin ja merkittävin osin ympäristötuet.

Niin aina moni toimeentulotuen tulonormilla elävä täystyötön suurperhe näkee, että perheen paras tulotaso on kun kukaan perheenjäsenistä ei missään tapauksessa tee tuntiakaan töitä, vaikka eihän se vaihtoehto ole yhteiskunnan ja valtionvelkaantumisen kannalta järkevä kaikille. Maatalouteen on rakennettu samanlainen kannustinloukku, ehkä jollakin hämärällä ympäristönsuojelullisella tavoitteella.

-SS-

Näin on, valitettavasti.

maataistelija

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 279
Vs: Koneviestin traktorivertailu
ajaa millä ajaa mutta itelleni oon luvannu että vanhoilla paskoilla en tee jos ei pysty pitään uusia koneita laitan lapun luukulle

Miksi se vanha on aina paska? Miksi se uusi on aina hyvä, tai parempi? Mikään ei ärsytä niin paljon kuin se, että tehdään uutta, muutetaan tai jätetään jotain toimivaa ja hyviä ominaisuuksia pois jne. vain sen takia että tehdään uutta, pitää olla  "uudennäköinen" jne. Nyt traktorin ollessa esimerkkinä, se on työkone. Miksi ihmeessä sellaisessa laitetaan ulkönäölliset asiat moneen kertaan toimivuuden ja käytännöllisyyden edelle?

Ihan puhtaana esimerkkinä, valmetti. 8tn sarjan alkupäässä hyvät lokerot hytissä pikkutavaralle esim. ratin edessä. Se piti muotoilla pyöreäksi ja "uudeksi" ja ilman sitä lokeroa. Kynät ja sytkärit ja pikkutavaralle ei paikkaa, mutta onpahan nyt uusi ja muka hieno ja muka parempi. Eteenpäin niin se takanurkan lokerokin onneton T- sarjassa, viimeisimpiä tulee mieleen takaikkunan lukko, ihan täydellinen ja toimiva se vanha malli josta samalla kiinni jota "pyörittämällä" lukko toimii, mutta ei, kun piti saada tehdä uusi (joka se vipumalll versio ja aivan v***** pers**´***) mutta kun muka uutta, ja muka hienoa piti saada. Jep.

Miksei hyvät ja toimivat voi antaa olla? Miksi joku jota pitkään tehty hyväksi havaittu, on huono sen takia että sillä ikää ja joidenkin mielestä näyttää vanhalta?

Tää nykyvillitys että kaikki namiskat ja nappulat, puhaltimen säätimet ym. pitää ripotella pitkin seiniä ja kattoa ja takapilareihin varsinkin on aivan järjettömän typerää. Haluaisin nähdä sen *******n joka tämänkin keksiny. Yhdessäkään työssä, kesken töiden, tieajossa, tms. mitä tahansa, en oo vielä millään tavalla löytänyt hyväksi sitä että säätimiä ja muuta pitää ettiä ja kynsiä pitkin koppia, selän takaa sieltä sun täältä ja vissiin penkin altakin...

Mitä vikaa oli/on siinä, että ne on siinä yhdessä paikassa, ratin molemmin puolin/katossa oik. ylhäällä tai edessä ylhäällä, jolloin tieajossakin kerta/nopealla vilkaisulla löytyy kaikki? Ainiin, "kun se on jo niin vanha ja paska.. ku uutta pitää saada ja olla".. vaikka se on ihan ***** paljon paskempi niin, mutta kun se on uus ni onhan sen oltava hyvä!

Tämä vielä tää villitys esim. noihin nappihydrauliikoihin, tai nappivaihteistoihin ym. Ei siinä mitään, jossain hommissa kätevää sitä en sano, mutta sen sanon että kun perustelevat että "ei tarvi vipua kääntää ja säästyy sellaselta raskaalta hommalta" niin jos oikeasti joku ei jaksa esim. valmetin hydraulivipuja kääntää, saati vaihdetta vaihtaa kepistä, on ihan täysin väärällä alalla ja töissä.. Sit on joku pitsinnyplääminen se oikea homma jos niin surkeasti on asiat.

Työkoneet vaihtuu lennosta monta kertaa, esim. joku kone jota käytetään täydellä virtauksella ja nopeudella, vaikkapa kippi, verraten joku toinen kapine jota käyttää hitaasti pienellä virtauksella. Joskus tosin sekin, vaikka tyhjä kärri niin täysillä, joskus tarve kipata tietyssä paikassa hitaasti. Vaikka takalana, joskus tarvii kääntää nopeasti, toisinaan hitaasti, kesken työskentelyn, niin tässä kun verrataan nappi hydrauliikka vs. vipu. Vipu mallilla käännät joko hitaasti tai nopeasti, tai näiden yhdistelmällä vipua, ja homma sujuu ja joutuu. Joka hommaan löytyy oikea nopeus ja virtaus ihan samalla aikaa kun liikettä tekee. (toki tuotot on pienet, mutta se on vain mitoituskysymys joka pielessä, ihan hyvin vois tehdä mekaaniset lohkot virtaamaan enemmän jolloin sais suuremmat pumput ym.)

Nappi on aina puolet ajasta joko hitaalla tai nopealla "nii mutta ku niitä voi säätää täältä ja tästä voi ohjelmoida ja opettaa" muttakun mikään ei vituta niin paljoa kuin joko odotella sitä että joku toiminto kääntyy hitaasti, tai että vetovarret ja rajottajat/työkoneet paukkuu kun on ihan liian isot virtaukset ja sen myötä se, että kesken kaiken vähän väliä joutuu "jotain säätämään ja ohjelmoimaan".. Aivan täysin perseestä. Monessa hommassa puolet jo tehty vipumallilla siinä vaiheessa, kun sähköleluilla on säädöt ja ohjelmoinnit vasta menossa ja silti puolet ajasta vituttaa kesken työn kun se kone on joko hidas tai nopea ja työskentely ei oo sujuvaa ja joutuu "säätämään".

Loppuun, valmetti esimerkkinä, oon ajanu paljon kaikenlaisia koneita eikä oo merkkiuskollisuutta, jokaisessa omat hyvät ja huonot, vikoja kaikissa jne. Että sen puoleen merkkikinaan en ala, makuasioita lähes täysin. Ja se on myös syy  miks näillä "testeillä" ja vertailuilla sekä lehtien jutuilla voi myös pyyhkiä perseen, ainakin minä voin koska ne lähes täysin ja poikkeuksetta arvostaa ja katsoo ihan eri asioita mitä minä. Ja ne haukkuu ominaisuudet jotka on just parhaita, kehuu ne mitkä on täysin toisarvoisia työkoneessa tai suorastaan perseestä.

lynx700500

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 425
Vs: Koneviestin traktorivertailu
Edellinen oli kyllä täyttä asiaa. Moni yksinkertainen asia ollaan tehty nyky vehkeissä liian vaikeaksi. Aina sitä valikkojen selaamista ja näytön tiirustamista.

Tupajumi

  • Vieras
Vs: Koneviestin traktorivertailu
Jaa-a. Paljon on muuttunut siitä, kun itse suoritin maatalousekonomian opintoja. Lannoitus ja kasvinsuojelukin ovat muuttuneet kiinteiksi kustannuksiksi.

Mainitsit itse rahdin ja sadonkorjuun ja kuivauksen merkitseviksi lisäkuluiksi, kasvisuojelu esimerkiksi on yllättävästi lähempänä kiinteätä kulua, kun ajatellaan rikkakasvit, hukkakaura, muut vakavat kasvintuhoojat. Sekä kasvinsuojelulaitteiston kiinteät kulut. Normaalissa tilanteessa kuivaus ja puinti ym. sisältävät aina kiinteän komponentin. Mutta kaikki eivät tietenkään laske tätä kulua näin. Öljyt voidaan jättää vaihtamatta ja huolto tekemättä sinä vuonna, kun päätetään ottaa vain 3 tonnin sato, joten 3 tonnin sadon puinti on halvempaa kuin 5 tonnin sadon. Kyllä minäkin tämän talouslaskennan osaan.

Siemen, peittaus, muokkaus, kyntö, kylvö, ruiskutus, kalkitus, ojitus. Jos nämäkin jättää hylyn haltuun ei tietenkään pidä edes kylvää. Ja todellakin vertailu 3 x 120 euroa vs. 5 x 120 euroa on se oikea vertailutapa, jos markkinahintataso jonakin ajanhetkenä on se mikä on. Mutta ei tästä kannata jankata, yksittäisellä tilalla tukiviljely on aina taloustaitokilpailun voittaja, koska valtiolla on toistaiseksi varaa maksaa kansallisetkin ja merkittävin osin ympäristötuet.

Niin aina moni toimeentulotuen tulonormilla elävä täystyötön suurperhe näkee, että perheen paras tulotaso on kun kukaan perheenjäsenistä ei missään tapauksessa tee tuntiakaan töitä, vaikka eihän se vaihtoehto ole yhteiskunnan ja valtionvelkaantumisen kannalta järkevä kaikille. Maatalouteen on rakennettu samanlainen kannustinloukku, ehkä jollakin hämärällä ympäristönsuojelullisella tavoitteella.

-SS-

Näin on, valitettavasti.

Vartiainen sanoi eilen A-studiossa, että taloustieteessä ei moralisoida, koska oletetaan että ihminen rationaalisena olentona toimii itselleen järkevimmällä tavalla.
No siis on turha moralisoida ja paheksua, jos jotkut mieluummin elää tuilla kuin tekee töitä, hän on katsonut, että se on hänelle järkevintä. Kansantaloudellisesti se on kestämätöntä, jos suuremmissa määrin näin tehdään, mutta ei ole yksilön velvollisuus olla kansantaloudesta huolissaan. Järjestelmää pitää muuttaa, jos halutaan että tukia nostelemalla ei tule toimeen.

Samaa ajattelua voi soveltaa maataloustukiin, tukioptimointiviljelyä on turha paheksua, jos kerran järjestelmä tuon optimoinnin mahdollistaa.  Eli hömppäheinäviljely kunniaan, vaikka se kuinka maidontuottajia vituttais.

Viimeksi muokattu: 12.03.15 - klo:15:10 kirjoittanut Tupajumi

JösseJänis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2681
Vs: Koneviestin traktorivertailu
Jaa-a. Paljon on muuttunut siitä, kun itse suoritin maatalousekonomian opintoja. Lannoitus ja kasvinsuojelukin ovat muuttuneet kiinteiksi kustannuksiksi.

Mainitsit itse rahdin ja sadonkorjuun ja kuivauksen merkitseviksi lisäkuluiksi, kasvisuojelu esimerkiksi on yllättävästi lähempänä kiinteätä kulua, kun ajatellaan rikkakasvit, hukkakaura, muut vakavat kasvintuhoojat. Sekä kasvinsuojelulaitteiston kiinteät kulut. Normaalissa tilanteessa kuivaus ja puinti ym. sisältävät aina kiinteän komponentin. Mutta kaikki eivät tietenkään laske tätä kulua näin. Öljyt voidaan jättää vaihtamatta ja huolto tekemättä sinä vuonna, kun päätetään ottaa vain 3 tonnin sato, joten 3 tonnin sadon puinti on halvempaa kuin 5 tonnin sadon. Kyllä minäkin tämän talouslaskennan osaan.

Siemen, peittaus, muokkaus, kyntö, kylvö, ruiskutus, kalkitus, ojitus. Jos nämäkin jättää hylyn haltuun ei tietenkään pidä edes kylvää. Ja todellakin vertailu 3 x 120 euroa vs. 5 x 120 euroa on se oikea vertailutapa, jos markkinahintataso jonakin ajanhetkenä on se mikä on. Mutta ei tästä kannata jankata, yksittäisellä tilalla tukiviljely on aina taloustaitokilpailun voittaja, koska valtiolla on toistaiseksi varaa maksaa kansallisetkin ja merkittävin osin ympäristötuet.

Niin aina moni toimeentulotuen tulonormilla elävä täystyötön suurperhe näkee, että perheen paras tulotaso on kun kukaan perheenjäsenistä ei missään tapauksessa tee tuntiakaan töitä, vaikka eihän se vaihtoehto ole yhteiskunnan ja valtionvelkaantumisen kannalta järkevä kaikille. Maatalouteen on rakennettu samanlainen kannustinloukku, ehkä jollakin hämärällä ympäristönsuojelullisella tavoitteella.

-SS-

Näin on, valitettavasti.

Vartiainen sanoi eilen A-studiossa, että taloustieteessä ei moralisoida, koska oletetaan että ihminen rationaalisena olentona toimii itselleen järkevimmällä tavalla.
No siis on turha moralisoida ja paheksua, jos jotkut mieluummin elää tuilla kuin tekee töitä, hän on katsonut, että se on hänelle järkevintä. Kansantaloudellisesti se on kestämätöntä, jos suuremmissa määrin näin tehdään, mutta ei ole yksilön velvollisuus olla kansantaloudesta huolissaan. Järjestelmää pitää muuttaa, jos halutaan että tukia nostelemalla ei tule toimeen.

Samaa ajattelua voi soveltaa maataloustukiin, tukioptimointiviljelyä on turha paheksua, jos kerran järjestelmä tuon optimoinnin mahdollistaa.  Eli hömppäheinäviljely kunniaan, vaikka se kuinka maidontuottajia vituttais.

Tästäkin olen sataprosenttisesti samaa mieltä. Yksilön tehtävänä ei ole omalla kustannuksellaan korjata järjestelmän virheitä.

JösseJänis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2681
Vs: Koneviestin traktorivertailu
ajaa millä ajaa mutta itelleni oon luvannu että vanhoilla paskoilla en tee jos ei pysty pitään uusia koneita laitan lapun luukulle

Miksi se vanha on aina paska? Miksi se uusi on aina hyvä, tai parempi? Mikään ei ärsytä niin paljon kuin se, että tehdään uutta, muutetaan tai jätetään jotain toimivaa ja hyviä ominaisuuksia pois jne. vain sen takia että tehdään uutta...


Tästäkin on vaivatonta olla pitkälti samaa mieltä. Monta hyvää asiaa, joita ollaan suorastaan aikoinaan mainostettu, hylätään ja toteutetaan huonommin. Tietysti kokonaisuudessaan mennään eteenpäin monellakin tapaa, muta kun olen jo näin vanha, katson oikeudekseni sytyttää piipun, ottaa kunnon takakenon ja alkaa muistella (olen myös niin vanha, että en ala muistelemaan) vanhoja aikoja siltä osin, kun olivat parempia:

JD:n SG2-ohjaamoista näkee hyvin vetokoukun. Seuraavassa sukupolvessa hytti sijoitettiin keskelle traktoria ja nyt tarvitaan pakittava koukku ja peruutuskamera, että tietää, missä koukku menee.

1977-mallisessa Fiatissa oli riippupolkimet ja nostolaitteiden ja muun hydrauliikan hallinta nostettu vyötärölinjalle, mukavasti käden ulottuville. Vivut olivat kevyet käyttää ja likkeiltään täsmälliset. 2000-luvun TL- ja TD-Nyykkärit ynnä vastaavat Caset perustuvat pitkälti vanhoihin Fiateihin. Näissä on kuitenkin polkimet palautettu lattian läpi poljettaviksi ja nostolaitteen ja ulkopuolisen hydrauliikan hallinta pudotettu lattian rajaan, jossa niitä käsitellään raskasliikkeisillä ja tuntumaltaan epämääräisillä vivuilla, joiden muovikahvojen valupinta on lisäksi huonommin viimeisteltyä kuin 30 vuotta aikaisemmin. 2010-luvulla saadaan taas lattiat tukittua ja polkimet roikkumaan ylhäältä, mutta hydraulivivustoa hapuillaan edelleen lattian rajasta ja käytetään jäykillä vivuilla, joiden tuntuma on onneton: liikutan kaksi senttiä eteen, vipu palaa puoli senttiä taakse. Myös käsikaasu on yhtä tahmea ja epämääräinen.

1980-luvun JD:ssä oli kallistuvat etupyörät. Ominaisuutta oikein mainostettiin, kuinka se tekee traktorista ketterän. Tulevaisuuden ratkaisu jo tänään. Tänään elämme siinä tulevaisuudessa, mutta tuo ratkaisu jäi historiaan 1990-luvun alussa uuden malliston myötä. Siitä lähtien esimerkiksi tehoiltaan 3000-sarjaa vastaavissa kuutos-Jontikoissa on ollut metrin suurempi kääntöympyrä, vaikka traktorin pituuskin on lyhentynyt muutamalla sentillä. Vastaava kehitys koskee myös 2000- ja 4000-sarjoja verrattuna niden seuraajiin. Esim 4455:n kääntöympyrän halkaisija 9,8 m. Saman kokoisella moottorilla varustettu, 10 hv miedompi seuraavan sukupolven 7700 on pituudeltaan toista kymmentä senttiä lyhyempi, mutta kääntöympyrän halkaisija on puoli metriä suurempi. Renkaat ovat saman kokoiset. Lähes sama ero on kaikkein uusimmissakin vastaavissa malleissa. Eihän tuo ero joka päivä käyttöä haittaa, mutta onhan se hassua, että nyt ei osata jotain, mikä osattiin kauan sitten.

Kaikkein eniten takapakkia on kuitenkin ottanut käytön helppous. Monella tilalla pikkuajoja tehdään mieluiten 1980-90-luvun traktoreilla, kun niihin on helppo nousta, niistä on hyvä näkyvyyn ja ne ovat nopeasti käynnissä ja liikkeessä ilman kummallisia säätöjä, asetuksia ja kommervenkkejä.

Kyllähän vaikka 05-sarjan Valmetit pieksevät helppoudessaan kaikki seuraajansa. Miksiköhän muuten A-sarjaa alettiin valmistaa 502:n eikä 505:n pohjalta. Kolme- ja neljäpyttyisten 05-sarjalaisten tehohaarukka on jokseenkin sama kuin A-sarjassa, mutta perusrakenne järeämpi ja modernimpi, hytti tilavampi, nostoteho suurempi, polttoainesäiliö suurempi - ja kääntöympyrän halkaisija pienempi. 

Viimeksi muokattu: 13.03.15 - klo:03:22 kirjoittanut JösseJänis

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 65449
Vs: Koneviestin traktorivertailu
juuri tuota kuittailuja ja muita manööverejä ihmetelly, niin valtuissa kuin noissa case/nyyissäkin.   ja kun kävin tänään kokeilemassa uutta nyytä niin hiton korkia entiseen verrattuna ja koppi niiin ahas että kun käänti päätä kattoaksein taakse niin lippa sattu siihen takaikkunan rautaan ja päästä.     kiva varmaan kynnöksellä katella ohta ruvella kuin etulata hankaa...          nappia niin pirusti noissa mainituissa ja sitten kaikki tehdään sormin.   eli peukalon jännetulehdukset varmaan aika nopsaan.     ainakin lekuri tuossa kertoi niistä jo epitemiaksi olevan, syystöiden jälkeen piikki....                     mikä siinä reilussa molossa niin hävettävää käyttää?