Väittäisin että niittorytmi on tuossa asiassa ratkaiseva... Eli jos niitetään useasti kesässä (kuukauden välein) kasvi kuluttaa energiaansa maanpäällisen kasvuston kasvattamiseen ja jos kerran vuodessa juuristo ulottuu paljon syvemmälle...
Tämä on hieman monimutkaisempi asia. Se riippuu kasveista. Tässä lyhyt MTT tutkimus
http://www.mtt.fi/koetoiminta/pdf/mtt-kjak-v57n5s03a.pdfSen mukaan timotein juuristo heikkenee vanhetessaan, kun taas apilan vahvistuu. Kuitenkin apilan tuleennuttua sen juuriston kehitys luonnollisesti pysähtyy. Sen sijaan kun apilaa niitetään, niin se ei tuleennu, vaan jatkaa juuriston kehittämistä.
Tästä voisi päätellä, että heinät pyrkivät varmistamaan siementuotannon kaikin keinoin, joten ne kasvattaisivat lisää juuria niin kauan kuin mahdollista. Minulle on kerrottu, että kun heinä niitetään, niin se kyllä hylkää osan hiusjuuristaan toipuakseen shokista, mutta pitää pääjuuret valmiina uusien juurien kehittämiseen heti, kun niiton pahin shokki on mennyt ohi. Tästä en pikaselauksella löytänyt tutkittua tietoa, mutta kävisihän tuokin järkeen.
tollasella pellolla olis lapiotestin teko jo melko haastavaa. 80 senttiä kaivua että näkis juurien päät!!! ei olis viime kesän neuvojalla riittäny kunto..
Lisätään vielä haastetta. Olikohan rukiin vai syysvehnän juuria, joita muistelen todetun kasvavan vielä huimasti syvemmälle. Jopa useita metrejä. Onneksi kasvin juuristo kuolee ja hajoaa aikanaan, kun sato on tuotettu.