Aina puhutaan ,että pitäisi viljellä syväjuurisia kasveja jotta maa kuohkeutuisi. Jankkurointiakin kehutaan siksi että  kasvin juuret hakevat syvemmälle ja maa sitten kuohkeutuu.
Mutta mistä on silloin kysymys, kun luonnonhoitopellon salaoja lakkaa toimimasta, ja on täynnä juurimattoa vaikei puita mailla halmeilla.
Näin kävi meille viime kesänä. Kun luonnonhoitopelto kynnettiin syksyllä 2013 oli maa pellon yläpäästä kovin vetelää. kyntö meni vielä jotenkin möyrimällä. Sitten keväällä 2014 ei kyseistä aluetta saatu lainkaan kylvettyä, koska siihen upposi jopa saapas. alettiin kaivaa tarkastuskuoppia kokoojaan pellon kuivasta päästä märkää päätä kohti. kun kaivettiin n. 10m välein oli kokooja ensin ihan tyhjä, kunnes yhdessä kohtaa  seuraavassa kuopassa ihan märkä ja putki veden alla. Kaivettiin tuo väli kokonaan auki ja otettiin kokooja ylös. Kokooja oli aivan täynnä jotain hienojakoista juurimattoa n. kahden metrin matkalla. Pelto oli aikanaan kylvetty luonnonhoitopeltoon myydyllä seoksella, ja sitä oli niitetty parin vuoden välein silppurilla. Kokoojan syvyys oli n. 80cm. Onko kovinkin yleistä, että heinä pilaa salaojat?

Voisko olla kortteen juuria. Millä muuten löysit salaojan noin
kätevästi. Itse olen etsinyt tiiliputkiojia rassilla ja on aikas
työlästä hommoo ainakin savimaalla.

Ruokonata tukkii salaojan jos putkessa kulkee jatkuvasti vettä myös kuivana kautena.

Siis kokoojan löytäminen oli aluksi hiukan hankalaa.Me katsottiin kartasta paikka (n 5m piiriojan reunasta) ja kaivettiin kaivurilla poikittain ja löytyi aika tarkasti siitä mihin se oli piirretty. Tarvittiin n 3m pitkä kaivanto. kun kokooja kuivasta päästä löytyi, lähdettiin kartan suuntaa seuraten n 10m eteenpäin. kokoojan paikka oli siis ensimmäisen reiän jälkeen melko helppo löytää kun kauhalla veti tollasen 2-3 m kuopan osui aina. olen joskus piikillä myös löytänyt, mutta muoviputkella onnistuu huonommin. Jotain nataa tuossa seoksessa kyllä oli, mutta en  muista mitä. Maalaatu oli tässä aika multavaa joten ehkä mennyt helpommin.
Se vaan pistää miettimään, että käykö heinämailla useinkin näin.

Ruokonata tukkii salaojan jos putkessa kulkee jatkuvasti vettä myös kuivana kautena.

Juuri näin ja sinimailanen myös. Sorasilmistä sisään kolmessa vuodessa 

Tuollaista on aika vaikea välttää, ja kyllähän siellä ojassa varmaan kuivanakin aikana voi vettä virrata, etenkin jos pellon yläpää rajoittuu varjoavaan metsään. auttaiskohan ahkerampi niitto, jolloin kasvin maanpäällinen osa ei haihduttaisi niin paljon.

Peltokorte on kanssa vaarallinen, siihen tehoaa vain harva torjunta-aina. Kortteen juuret menee syvälle.

Väittäisin että niittorytmi on tuossa asiassa ratkaiseva... Eli jos niitetään useasti kesässä (kuukauden välein) kasvi kuluttaa energiaansa maanpäällisen kasvuston kasvattamiseen ja jos kerran vuodessa juuristo ulottuu paljon syvemmälle...

tollasella pellolla olis lapiotestin teko jo melko haastavaa.   80 senttiä kaivua että näkis juurien päät!!!   ei olis viime kesän neuvojalla riittäny kunto..

Väittäisin että niittorytmi on tuossa asiassa ratkaiseva... Eli jos niitetään useasti kesässä (kuukauden välein) kasvi kuluttaa energiaansa maanpäällisen kasvuston kasvattamiseen ja jos kerran vuodessa juuristo ulottuu paljon syvemmälle...

Tämä on hieman monimutkaisempi asia. Se riippuu kasveista. Tässä lyhyt MTT tutkimus

 http://www.mtt.fi/koetoiminta/pdf/mtt-kjak-v57n5s03a.pdf
Sen mukaan timotein juuristo heikkenee vanhetessaan, kun taas apilan vahvistuu. Kuitenkin apilan tuleennuttua sen juuriston kehitys luonnollisesti pysähtyy. Sen sijaan kun apilaa niitetään, niin se ei tuleennu, vaan jatkaa juuriston kehittämistä.

Tästä voisi päätellä, että heinät pyrkivät varmistamaan siementuotannon kaikin keinoin, joten ne kasvattaisivat lisää juuria niin kauan kuin mahdollista. Minulle on kerrottu, että kun heinä niitetään, niin se kyllä hylkää osan hiusjuuristaan toipuakseen shokista, mutta pitää pääjuuret valmiina uusien juurien kehittämiseen heti, kun niiton pahin shokki on mennyt ohi. Tästä en pikaselauksella löytänyt tutkittua tietoa, mutta kävisihän tuokin järkeen.

tollasella pellolla olis lapiotestin teko jo melko haastavaa.   80 senttiä kaivua että näkis juurien päät!!!   ei olis viime kesän neuvojalla riittäny kunto..

Lisätään vielä haastetta. Olikohan rukiin vai syysvehnän juuria, joita muistelen todetun kasvavan vielä huimasti syvemmälle. Jopa useita metrejä. Onneksi kasvin juuristo kuolee ja hajoaa aikanaan, kun sato on tuotettu.

Salaojia kun joku vuosi sitten lisättiin, niin piikillä ne kokoojat haettiin ja aika helposti löytyivät. Tekee vaan sopivan paksuisesta pyöräteräksestä  ehkä puolitoistametrisen tangon, teroittaa pään ja toiseen päähän hitsaa T-kahvan, josta helppo pyörittää ja vetää tanko pois maasta. Jos ei maassa ole kovasti samalla syvyydellä kiviä, niin kyllä se salaojan tunnistaa, kun piikki siihen kolahtaa.

Aika kovaa hommaa salaojan etsintä piikillä. Kaivinkoneella kun poistaa ruokamullan niin usein näkyy salaojakaivanto erivärisenä. Uudemmista tietenkin sitten löytyy salaojasora kyntökerroksen alla.

Aika kovaa hommaa salaojan etsintä piikillä. Kaivinkoneella kun poistaa ruokamullan niin usein näkyy salaojakaivanto erivärisenä. Uudemmista tietenkin sitten löytyy salaojasora kyntökerroksen alla.

Luiskakauhalla kun pyyhkii ruokamulla pois poikkisuuntaan salaojaan nähden, oja löytyy lähes poikkeuksetta. Salaojakauhalla kaivanto auki toisinpäin kaivaen. Satoja kaivantoja tehnyt tuolla tavoin, vanhoilla ojituksilla ojat yleensä viivasuoria, joten sorasilmiä tehdessä riittää että löytää imuojan lähtöpäästä, vähän matkan päästä oja löytyy salaojakauhallakin.

Ei ole ojat tukkeutuneet juurista kun ei sellaisia kasveja kylvössä, mutta ruosteesta lähes jokapaikassa ja huuhtelua tehtävä ihan jokavuosi jossakin, osassa peltoja suunnilleen jokatoinen vuosi. Joskus heikkona hetkenä tullut mieleen avo-ojat 50m:n ojavälillä, mutta ei ny sentään

Lainaus käyttäjältä: Make - 05.02.15 - klo:10:21

Aika kovaa hommaa salaojan etsintä piikillä. Kaivinkoneella kun poistaa ruokamullan niin usein näkyy salaojakaivanto erivärisenä. Uudemmista tietenkin sitten löytyy salaojasora kyntökerroksen alla.

Luiskakauhalla kun pyyhkii ruokamulla pois poikkisuuntaan salaojaan nähden, oja löytyy lähes poikkeuksetta. Salaojakauhalla kaivanto auki toisinpäin kaivaen. Satoja kaivantoja tehnyt tuolla tavoin, vanhoilla ojituksilla ojat yleensä viivasuoria, joten sorasilmiä tehdessä riittää että löytää imuojan lähtöpäästä, vähän matkan päästä oja löytyy salaojakauhallakin.

Ei ole ojat tukkeutuneet juurista kun ei sellaisia kasveja kylvössä, mutta ruosteesta lähes jokapaikassa ja huuhtelua tehtävä ihan jokavuosi jossakin, osassa peltoja suunnilleen jokatoinen vuosi. Joskus heikkona hetkenä tullut mieleen avo-ojat 50m:n ojavälillä, mutta ei ny sentään

Etkö ole kuullut, että viherryttämistukeen on pakolliseksi edellytykseksi tulossa avo-ojituspakko vähintään 35% peltoalasta, 16 m ojavälillä ? Ojan minimisyvyys 70 cm. Peltopyyt ja hippiäiskiurut kuuulemma tykkää.

 

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 05.02.15 - klo:12:03

Lainaus käyttäjältä: Make - 05.02.15 - klo:10:21

Aika kovaa hommaa salaojan etsintä piikillä. Kaivinkoneella kun poistaa ruokamullan niin usein näkyy salaojakaivanto erivärisenä. Uudemmista tietenkin sitten löytyy salaojasora kyntökerroksen alla.

Luiskakauhalla kun pyyhkii ruokamulla pois poikkisuuntaan salaojaan nähden, oja löytyy lähes poikkeuksetta. Salaojakauhalla kaivanto auki toisinpäin kaivaen. Satoja kaivantoja tehnyt tuolla tavoin, vanhoilla ojituksilla ojat yleensä viivasuoria, joten sorasilmiä tehdessä riittää että löytää imuojan lähtöpäästä, vähän matkan päästä oja löytyy salaojakauhallakin.

Ei ole ojat tukkeutuneet juurista kun ei sellaisia kasveja kylvössä, mutta ruosteesta lähes jokapaikassa ja huuhtelua tehtävä ihan jokavuosi jossakin, osassa peltoja suunnilleen jokatoinen vuosi. Joskus heikkona hetkenä tullut mieleen avo-ojat 50m:n ojavälillä, mutta ei ny sentään

Etkö ole kuullut, että viherryttämistukeen on pakolliseksi edellytykseksi tulossa avo-ojituspakko vähintään 35% peltoalasta, 16 m ojavälillä ? Ojan minimisyvyys 70 cm. Peltopyyt ja hippiäiskiurut kuuulemma tykkää.

 

-SS-

Joo, ja 10% pinta-alasta pitää olla vesipeitteinen 1.5, 5% vielä 1.6. Tähän alaan ei lasketa kesantoja eikä LHP alaa Parhaiten tää toteutuu kun tukkii sopivan alavalla pellolla joko salaojien laskuaukot tai jättää veto-ojat perkkaamatta. Tuo viimeinen vaihtoehto paras, siilä siinä auttaa myös naapuria tavoitteen täyttymisessä