Miksi tarvitset kylvökonetta leveämpää työleveyttä?  Eikös nurmet mene samalla ajolla viljojen kanssa?

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 01.02.15 - klo:08:48

En osaa sanoa. Rauchilla on ollut hyvät taulukot netissä lähes kaikille kasveille. Yllättävää, jos ei valkoapilalle löydy. On tuo 18 m kyllä komea luku. Rauchille voi muistaakseni lähettää näytteenkin, ja sieltä saisi tiedon ja levitystaulukotkin. Näin minulle ainakin kerrottiin, kun olin aikoinani sellaista haaveilemassa. Päädyttiin kuitenkin naapurikimpassa toiseen koneeseen. Täytyykin tutkia, onko siinä taulukoita piensiemenille.

Ainakin raiheinillä leveyden ja ilmanvastuksen suhde estää kovin suuren levitysleveyden.

Juu ainakaan suomen kohdalta ei löydy. Mikähän valkoapila mahtaa olla esim. saksaksi? Tuosta näytteen lähettämisestä en ole kuullutkaan, täytyykin selvitellä mikäli tuo on mahdollista.

Jos tuo onnistuisi tuolla niin säästyisi taas yhden koneen ostolta, jos siis tuota ympäristökorvausta tulee haettua.

Ei löytynyt Amazonelta eikä Rauchilta valkoapilan taulukkoa. Bogballelta löytyi. L2W mallilla taulukko antaa max leveydeksi valkoapilalla 10 ja puna-apilalla 12 m. Ei taida valkoapilan massa riittää niin pitkälle lennolle. Pitäisikö ajaa väleistä.
Onnistunee tuollakin mutta kannattanee lisätä silti jotain heinää apilan sekaan. Bögballella minimimääräksi taulukossa sanotaan 9 kg/ha valkoapilaa. Tulee kyllä kalliiksi. 1-2 kg valkoapilaa on kyllä max. Timoteita vaikka sekaan. Raiheinän työleveys jää vielä alemmaksi. On se aika vaikeaa sovitella keskipakolaitteilla. Mainittiin tuolla se purukin.

Itse kylvän normaalin kylvön yhteydessä. Onneksi minun ei enää tarvitse pohtia kasvinsuojelun ja kerääjäkasvin keskinäistä ongelmaa.

Lainaus

Einböck on Bt-agron edullisin kone, jonka ostin käytettynä tosi edullisesti.
Se on yksinkertainen, kohtuullisen toimiva laite. Ongelmina syötön tarkkuus pienillä määrillä (holvaus, tos apila). Siksi olen lisännyt reilusti timoteita seoksiin

Minulla on 5m jyrä, miten jos laitteen asentaisi siihen ja levittäisi n 6m työleveydelle? Jos jyrää, onko parempi viskata siemenet ennen, jyrän alle, vai sen perään (jolloin asennus olisi helppo)? Mielestäni pintalvityksenä jyrän jälkeen ennen sateita pitäisi saada suurin piirtein saman tehon kuin lievästi multaamalla?

Ennen jyrää. Jos vispilän laittaisi traktorin eteen. Hara olisi vielä eduksi.

Pneuma olisi todellakin paras. tosin kalliimpi.

eikös tuo jyrän etupuolelle kylvö ole jotenkin luultu paremmaksi kun se jyräkiekko painaa sen pintaan ja jopa pikkasen multaakin, vauhdin mukaan.          ja ei kait se hieman raitaisuus noissa hommissa pahemmin haittaa?   turha tarkkuus on ammtillista kypsymättömyyttä.

Jyrän eteen se olis tosiaan parasta kylvää, alle kahden tonnin saa jo pneuman ja se on tuohon kuitenkin paras laite.

Ei löytynyt Amazonelta eikä Rauchilta valkoapilan taulukkoa. Bogballelta löytyi. L2W mallilla taulukko antaa max leveydeksi valkoapilalla 10 ja puna-apilalla 12 m. Ei taida valkoapilan massa riittää niin pitkälle lennolle. Pitäisikö ajaa väleistä.
Onnistunee tuollakin mutta kannattanee lisätä silti jotain heinää apilan sekaan. Bögballella minimimääräksi taulukossa sanotaan 9 kg/ha valkoapilaa. Tulee kyllä kalliiksi. 1-2 kg valkoapilaa on kyllä max. Timoteita vaikka sekaan. Raiheinän työleveys jää vielä alemmaksi. On se aika vaikeaa sovitella keskipakolaitteilla. Mainittiin tuolla se purukin.

Itse kylvän normaalin kylvön yhteydessä. Onneksi minun ei enää tarvitse pohtia kasvinsuojelun ja kerääjäkasvin keskinäistä ongelmaa.

Okei turhapa tota on sitten selvitellä. Eli valkoapila ei onnistu. No mitenhän tuo puna-apila? Rauch antaa 3kg minimi määräksi ja sen 18m. Eli pikkukikkailulla voisi mennä 20m. Mutta toimiiko tuo puna-apila kuinka hyvin tuona kerääjäkasvina? Itse siis ajattelen, että kylvö tehtäisiin joskus rikkaruiskutusten jälkeen. Tallaus vauriot alkavat olemaan jo siinä ja tässä jos joutuisi ajelemaan urien välistäkin. Vai olisiko jokin muu mahdollinen kasvi jonka siemen voisi olla painavampi kuin puna-apilan ja toimisi kerääjäkasvina?

Muulla ei ole niin väliä. Pääasia et jos tarkastaja tulee tutkimaan niin vihreää on. 

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 01.02.15 - klo:10:20

Ei löytynyt Amazonelta eikä Rauchilta valkoapilan taulukkoa. Bogballelta löytyi. L2W mallilla taulukko antaa max leveydeksi valkoapilalla 10 ja puna-apilalla 12 m. Ei taida valkoapilan massa riittää niin pitkälle lennolle. Pitäisikö ajaa väleistä.
Onnistunee tuollakin mutta kannattanee lisätä silti jotain heinää apilan sekaan. Bögballella minimimääräksi taulukossa sanotaan 9 kg/ha valkoapilaa. Tulee kyllä kalliiksi. 1-2 kg valkoapilaa on kyllä max. Timoteita vaikka sekaan. Raiheinän työleveys jää vielä alemmaksi. On se aika vaikeaa sovitella keskipakolaitteilla. Mainittiin tuolla se purukin.

Itse kylvän normaalin kylvön yhteydessä. Onneksi minun ei enää tarvitse pohtia kasvinsuojelun ja kerääjäkasvin keskinäistä ongelmaa.

Okei turhapa tota on sitten selvitellä. Eli valkoapila ei onnistu. No mitenhän tuo puna-apila? Rauch antaa 3kg minimi määräksi ja sen 18m. Eli pikkukikkailulla voisi mennä 20m. Mutta toimiiko tuo puna-apila kuinka hyvin tuona kerääjäkasvina? Itse siis ajattelen, että kylvö tehtäisiin joskus rikkaruiskutusten jälkeen. Tallaus vauriot alkavat olemaan jo siinä ja tässä jos joutuisi ajelemaan urien välistäkin. Vai olisiko jokin muu mahdollinen kasvi jonka siemen voisi olla painavampi kuin puna-apilan ja toimisi kerääjäkasvina?

Muulla ei ole niin väliä. Pääasia et jos tarkastaja tulee tutkimaan niin vihreää on. 

Syysrypsi/rapsi lentäisi pitkälle, mutta kelvanneeko kerääjäksi 

Ymmärrän ViljaVeijojen tarkkuuden toimissaan, kun kyseessä on oikasti huippuSATOjen tuottaminen.  Mutta tällainen haistaP kasvin kylväminen, miksi siitä pitää tehdä niin monimutkaista?  Pikkasen siemeniä viljan joukkoon ja baanalle.  Nykyinen vuokraisäntä kylvi peltonsa sillai varmaan 40 vuotta ja aina puitiin viljaa ja sen jälkeen kolme vuotta tehtiin heinää.

Ymmärrän ViljaVeijojen tarkkuuden toimissaan, kun kyseessä on oikasti huippuSATOjen tuottaminen.  Mutta tällainen haistaP kasvin kylväminen, miksi siitä pitää tehdä niin monimutkaista?  Pikkasen siemeniä viljan joukkoon ja baanalle.  Nykyinen vuokraisäntä kylvi peltonsa sillai varmaan 40 vuotta ja aina puitiin viljaa ja sen jälkeen kolme vuotta tehtiin heinää.

Saatana, nyt jo hiljaa.....

Traktorimönkijät loppu maahantuojilta ja sähköset huiskat maaliskuulla mallia "EI OO".

Lainaus käyttäjältä: {o|o} - 01.02.15 - klo:18:00

Ymmärrän ViljaVeijojen tarkkuuden toimissaan, kun kyseessä on oikasti huippuSATOjen tuottaminen.  Mutta tällainen haistaP kasvin kylväminen, miksi siitä pitää tehdä niin monimutkaista?  Pikkasen siemeniä viljan joukkoon ja baanalle.  Nykyinen vuokraisäntä kylvi peltonsa sillai varmaan 40 vuotta ja aina puitiin viljaa ja sen jälkeen kolme vuotta tehtiin heinää.

Saatana, nyt jo hiljaa.....

Traktorimönkijät loppu maahantuojilta ja sähköset huiskat maaliskuulla mallia "EI OO".

Vieläkös sulla on se Suzuki PV, laita siihen huiska jopparille   

Lainaus käyttäjältä: SKN - 01.02.15 - klo:18:11

Lainaus käyttäjältä: {o|o} - 01.02.15 - klo:18:00

Ymmärrän ViljaVeijojen tarkkuuden toimissaan, kun kyseessä on oikasti huippuSATOjen tuottaminen.  Mutta tällainen haistaP kasvin kylväminen, miksi siitä pitää tehdä niin monimutkaista?  Pikkasen siemeniä viljan joukkoon ja baanalle.  Nykyinen vuokraisäntä kylvi peltonsa sillai varmaan 40 vuotta ja aina puitiin viljaa ja sen jälkeen kolme vuotta tehtiin heinää.

Saatana, nyt jo hiljaa.....

Traktorimönkijät loppu maahantuojilta ja sähköset huiskat maaliskuulla mallia "EI OO".

Vieläkös sulla on se Suzuki PV, laita siihen huiska jopparille   

On on on oooon oooon....

80-Läppis, boysenin hiilikuituläpät, 20-lörtti, verkkofiltteri, 16/30 rattaat, vahvistetut ketjut ja gianellin tahari vaimentimella. 

Keväälle tekis mieli Malossin valurautapataa ja 22:sta mikunia.

Ymmärrän ViljaVeijojen tarkkuuden toimissaan, kun kyseessä on oikasti huippuSATOjen tuottaminen.  Mutta tällainen haistaP kasvin kylväminen, miksi siitä pitää tehdä niin monimutkaista?  Pikkasen siemeniä viljan joukkoon ja baanalle.  Nykyinen vuokraisäntä kylvi peltonsa sillai varmaan 40 vuotta ja aina puitiin viljaa ja sen jälkeen kolme vuotta tehtiin heinää.

Pelottaa jos itää liian nopeasti, toisaalta menee kyllä syvemmälle. Joskus näin tehty ja hyvä tuli, oikein hyvä! Ruiskutus aikaan ei apilaa näkynyt, mutta kyllä se sieltä tuli.

Lainaus käyttäjältä: {o|o} - 01.02.15 - klo:18:00

Ymmärrän ViljaVeijojen tarkkuuden toimissaan, kun kyseessä on oikasti huippuSATOjen tuottaminen.  Mutta tällainen haistaP kasvin kylväminen, miksi siitä pitää tehdä niin monimutkaista?  Pikkasen siemeniä viljan joukkoon ja baanalle.  Nykyinen vuokraisäntä kylvi peltonsa sillai varmaan 40 vuotta ja aina puitiin viljaa ja sen jälkeen kolme vuotta tehtiin heinää.

Pelottaa jos itää liian nopeasti, toisaalta menee kyllä syvemmälle. Joskus näin tehty ja hyvä tuli, oikein hyvä! Ruiskutus aikaan ei apilaa näkynyt, mutta kyllä se sieltä tuli.

Jos ei kaikkein ärhäkimpiä heiniä laita, niin ei tule läpi. Ja ne ärhäkätkin pysyy kurissa, jos vaan pääkasvi kasvaa asiallisesti. Kylvön pitäisi onnistua tuollakin tavalla.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 01.02.15 - klo:15:15

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 01.02.15 - klo:10:20

Ei löytynyt Amazonelta eikä Rauchilta valkoapilan taulukkoa. Bogballelta löytyi. L2W mallilla taulukko antaa max leveydeksi valkoapilalla 10 ja puna-apilalla 12 m. Ei taida valkoapilan massa riittää niin pitkälle lennolle. Pitäisikö ajaa väleistä.
Onnistunee tuollakin mutta kannattanee lisätä silti jotain heinää apilan sekaan. Bögballella minimimääräksi taulukossa sanotaan 9 kg/ha valkoapilaa. Tulee kyllä kalliiksi. 1-2 kg valkoapilaa on kyllä max. Timoteita vaikka sekaan. Raiheinän työleveys jää vielä alemmaksi. On se aika vaikeaa sovitella keskipakolaitteilla. Mainittiin tuolla se purukin.

Itse kylvän normaalin kylvön yhteydessä. Onneksi minun ei enää tarvitse pohtia kasvinsuojelun ja kerääjäkasvin keskinäistä ongelmaa.

Okei turhapa tota on sitten selvitellä. Eli valkoapila ei onnistu. No mitenhän tuo puna-apila? Rauch antaa 3kg minimi määräksi ja sen 18m. Eli pikkukikkailulla voisi mennä 20m. Mutta toimiiko tuo puna-apila kuinka hyvin tuona kerääjäkasvina? Itse siis ajattelen, että kylvö tehtäisiin joskus rikkaruiskutusten jälkeen. Tallaus vauriot alkavat olemaan jo siinä ja tässä jos joutuisi ajelemaan urien välistäkin. Vai olisiko jokin muu mahdollinen kasvi jonka siemen voisi olla painavampi kuin puna-apilan ja toimisi kerääjäkasvina?

Muulla ei ole niin väliä. Pääasia et jos tarkastaja tulee tutkimaan niin vihreää on. 

Syysrypsi/rapsi lentäisi pitkälle, mutta kelvanneeko kerääjäksi 

Ei ainakaan silloin kelvannut, kun mä olin noita tarinoita kuuntelemassa joulukuun alussa.

Ymmärrän ViljaVeijojen tarkkuuden toimissaan, kun kyseessä on oikasti huippuSATOjen tuottaminen.  Mutta tällainen haistaP kasvin kylväminen, miksi siitä pitää tehdä niin monimutkaista?  Pikkasen siemeniä viljan joukkoon ja baanalle.  Nykyinen vuokraisäntä kylvi peltonsa sillai varmaan 40 vuotta ja aina puitiin viljaa ja sen jälkeen kolme vuotta tehtiin heinää.

Siis mullehan ei ole oikeasti väliä, vaikka koko hemmetin heinää ei olisi pellolla ja rahat tulisi vain kun näyttäisi ostokuittia ja tyhjiä siemenpusseja. Mutta jos siis kylväisin tuolla mainitsemallasi tavalla niin voisi tapahtua niin, että rikkaruiskutuksen aikaan heinät olisivat pinnassa ja se rajoittaisi sitten aika paljon ainevalikoimaa. Esim. hukkakauran torjunnalle voisi sanoa moro. Vai miten meinasitte nämä rikkatorjunnat hoitaa? Mä en ainakaan ole keksinyt. Vai tulisiko valita jotain sellaisia heinänsiemeniä, että aineet vain pikkaisen kiusaisivat, mutta säilyisivät henkissä.

Mönkijä kyllä löytyy, mutta sähköviska pitäisi sitten hommata.. Sitten kun tästä alkaa laskemaan niin jos kasvipeitteisyys rahat jää saamatta, vähentää siemenet ja muut kulut niin eipä tolla leiville lyö.

Jokaisen on tietysti omista lähtökohdistaan riippuen tehtävä oma ratkaisunsa, miten toimii. Piensiemenlaatikko kylvökoneeseen, piensiementen sekoitus pääkasvien siemeniin, sähköviskuri, pneumaattinen piensiemenkylvin, käsinkylvö, mönkijät jne. Tai jättääkö kerääjät kylvämättä.

Kun huomioi, ettei palkkiota saa läheskään kaikille hehtaareille, ei se tukimielessä ole niin merkittävä. Biologiset ja fysikaaliset tekijät ovat sitten erikseen. Ne ovat minusta ne oleelliset asiat kerääjäkasveissa. Olen vain tyytyväinen, kun kustannuksissa avustetaan.

Ympäristökorvaus pitää nyt ajatella kokonaisuudessaan uusiksi. Ennen se oli yleinen tuki, jota saatiin tiettyjen toimenpiteiden toteuttamisesta. Nyt se on korvaus yksittäisitä toimista, jotka hallinto on katsonut hyödyttävän ympäristöä (hyötyjen järkevyydestä voi sitten olla montaa mieltä). Valitkaa paketista ne, jotka sopivat itsellenne tilanne toimintaan.

Hukkakauran torjunnasta olen sitä mieltä, että paras teho saadaan myöhästetyllä kylvöllä aikaisilla lajikkeilla. Kemian avulla en saanut sitä hävitettyä, nyt käytän myöhästettynä kylvöjä ja viherlannoitusnurmia niiden torjumiseen.

 oliko se tosiaan niin, että kasvipeitealalle ei saa kerääjäkasvikorvausta?