Kyllä se ymp asetus sellaiseksi sorvataan, että jokainen joutuu
sitoutumaan.(jopa SS)

Eikä samalle lohkolle saa kahta lisätoimenpide korvausta.

Kasvipeitteisyys kai maksetaan koko alalle.(ei kohdentamisalueen "pakkokesannolle").
Se sulkisi silloin muut toimenpiteet pois.

ei sitä mihinkään enää sorvata. poisjääjiä on niin paljon, ettei rahojen riittävyyttä esim. kerääjäkasveille kannata murehtia.

porukka jakautuu tukioptimoijiin ja isolla kasalla kakkaa lannoittaviin. tukioptimoijat lannoittaa nihkeemmin, ettei kerääjät häiritte puintia. poisjääville eurot tulee lannoitesäästönä ja isoina satoina.

heinäkuun lopussa ukkosmyräkän jälkeen ajellessa on helppo käydä tarkistamassa kumpaan lahkoon talo kuuluu 

Lainaus käyttäjältä: Petesata - 13.02.15 - klo:15:52

Kyllä se ymp asetus sellaiseksi sorvataan, että jokainen joutuu
sitoutumaan.(jopa SS)

Eikä samalle lohkolle saa kahta lisätoimenpide korvausta.

Kasvipeitteisyys kai maksetaan koko alalle.(ei kohdentamisalueen "pakkokesannolle").
Se sulkisi silloin muut toimenpiteet pois.

ei sitä mihinkään enää sorvata. poisjääjiä on niin paljon, ettei rahojen riittävyyttä esim. kerääjäkasveille kannata murehtia.

porukka jakautuu tukioptimoijiin ja isolla kasalla kakkaa lannoittaviin. tukioptimoijat lannoittaa nihkeemmin, ettei kerääjät häiritte puintia. poisjääville eurot tulee lannoitesäästönä ja isoina satoina.

heinäkuun lopussa ukkosmyräkän jälkeen ajellessa on helppo käydä tarkistamassa kumpaan lahkoon talo kuuluu 

me kyllä joozepin kaa kuulutaan molempiin on tukee ja paskaa ja kasitonnarii voiko tää enään helpompaa olla

Lainaus käyttäjältä: Petesata - 13.02.15 - klo:15:52

Kyllä se ymp asetus sellaiseksi sorvataan, että jokainen joutuu
sitoutumaan.(jopa SS)

Eikä samalle lohkolle saa kahta lisätoimenpide korvausta.

Kasvipeitteisyys kai maksetaan koko alalle.(ei kohdentamisalueen "pakkokesannolle").
Se sulkisi silloin muut toimenpiteet pois.

ei sitä mihinkään enää sorvata. poisjääjiä on niin paljon, ettei rahojen riittävyyttä esim. kerääjäkasveille kannata murehtia.

porukka jakautuu tukioptimoijiin ja isolla kasalla kakkaa lannoittaviin. tukioptimoijat lannoittaa nihkeemmin, ettei kerääjät häiritte puintia. poisjääville eurot tulee lannoitesäästönä ja isoina satoina.

heinäkuun lopussa ukkosmyräkän jälkeen ajellessa on helppo käydä tarkistamassa kumpaan lahkoon talo kuuluu 

On myös kolmas ryhmä, joka ei halua sivuelinkeinokseen dokumenttien väärentämistä vaan viljelyn.

Käytän mielelläni alus- ja kerääjäkasveja, jos niistä todella on hyötyä, mutta jos säät antavat myöten,
varmasti kynnän syyskuun alussa ylös ja tempaisen syysvehnän tilalle, enkä kysy keltään lupaa
enkä ilmoittele. Jos juuriheinä tukkii sanpon terän ja katkoo vemputtimen, en osta enää toista vaan
kärrään heinänsiemenlaitteen suuliin ja peittelen vaikka kivillä, että en vahingossakaan löydä
sitä enää. Lautasniittokoneen teräpalkin laitto puimuriin on hiukan liian vaivalloista, varmaankin,

Viherlannoitusta käytän, jos siitä on isompi hyöty, eli jos säästöt
ylittävät kuivatun ja rahdatun sadon menetyksen. Tai jos laiskottaa.
Mutta en varmana ala papereita täyttämään ja typensitojakasvien
prosentteja laskemaan. Laitan sitä mikä hyvä on.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 13.02.15 - klo:16:11

Lainaus käyttäjältä: Petesata - 13.02.15 - klo:15:52

Kyllä se ymp asetus sellaiseksi sorvataan, että jokainen joutuu
sitoutumaan.(jopa SS)

Eikä samalle lohkolle saa kahta lisätoimenpide korvausta.

Kasvipeitteisyys kai maksetaan koko alalle.(ei kohdentamisalueen "pakkokesannolle").
Se sulkisi silloin muut toimenpiteet pois.

ei sitä mihinkään enää sorvata. poisjääjiä on niin paljon, ettei rahojen riittävyyttä esim. kerääjäkasveille kannata murehtia.

porukka jakautuu tukioptimoijiin ja isolla kasalla kakkaa lannoittaviin. tukioptimoijat lannoittaa nihkeemmin, ettei kerääjät häiritte puintia. poisjääville eurot tulee lannoitesäästönä ja isoina satoina.

heinäkuun lopussa ukkosmyräkän jälkeen ajellessa on helppo käydä tarkistamassa kumpaan lahkoon talo kuuluu 

me kyllä joozepin kaa kuulutaan molempiin on tukee ja paskaa ja kasitonnarii voiko tää enään helpompaa olla

Nii, paskatukee 40euroo, 15 euron siemenkustannuksella 100euroo. Ja 20% LHP-tä, perkele, fyrkkaa tulee niin et naukuna käy. 

Paskaako niistä kerääjäkasveista hyötyä tarvii olla??? Mua ei kiinnosta tippaakaan muu hyöty ku rahallinen. Kasvipeitteisyyshän se vasta naurettava porkkana on, ei mitään järkee.

Jos maata haluaa parannella niin sitten pitää käyttää viherlannotusta.

Lainaus käyttäjältä: taisker - 13.02.15 - klo:16:14

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 13.02.15 - klo:16:11

Lainaus käyttäjältä: Petesata - 13.02.15 - klo:15:52

Kyllä se ymp asetus sellaiseksi sorvataan, että jokainen joutuu
sitoutumaan.(jopa SS)

Eikä samalle lohkolle saa kahta lisätoimenpide korvausta.

Kasvipeitteisyys kai maksetaan koko alalle.(ei kohdentamisalueen "pakkokesannolle").
Se sulkisi silloin muut toimenpiteet pois.

ei sitä mihinkään enää sorvata. poisjääjiä on niin paljon, ettei rahojen riittävyyttä esim. kerääjäkasveille kannata murehtia.

porukka jakautuu tukioptimoijiin ja isolla kasalla kakkaa lannoittaviin. tukioptimoijat lannoittaa nihkeemmin, ettei kerääjät häiritte puintia. poisjääville eurot tulee lannoitesäästönä ja isoina satoina.

heinäkuun lopussa ukkosmyräkän jälkeen ajellessa on helppo käydä tarkistamassa kumpaan lahkoon talo kuuluu 

me kyllä joozepin kaa kuulutaan molempiin on tukee ja paskaa ja kasitonnarii voiko tää enään helpompaa olla

Nii, paskatukee 40euroo, 15 euron siemenkustannuksella 100euroo. Ja 20% LHP-tä, perkele, fyrkkaa tulee niin et naukuna käy. 

Paskaako niistä kerääjäkasveista hyötyä tarvii olla??? Mua ei kiinnosta tippaakaan muu hyöty ku rahallinen. Kasvipeitteisyyshän se vasta naurettava porkkana on, ei mitään järkee.

Jos maata haluaa parannella niin sitten pitää käyttää viherlannotusta.

Sknööppä laittaa sit vuoden päästä tukikuitit näytille, niin nähdään ketä oli oikeessa. 

Lainaus käyttäjältä: SKN - 13.02.15 - klo:19:53

Lainaus käyttäjältä: taisker - 13.02.15 - klo:16:14

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 13.02.15 - klo:16:11

Lainaus käyttäjältä: Petesata - 13.02.15 - klo:15:52

Kyllä se ymp asetus sellaiseksi sorvataan, että jokainen joutuu
sitoutumaan.(jopa SS)

Eikä samalle lohkolle saa kahta lisätoimenpide korvausta.

Kasvipeitteisyys kai maksetaan koko alalle.(ei kohdentamisalueen "pakkokesannolle").
Se sulkisi silloin muut toimenpiteet pois.

ei sitä mihinkään enää sorvata. poisjääjiä on niin paljon, ettei rahojen riittävyyttä esim. kerääjäkasveille kannata murehtia.

porukka jakautuu tukioptimoijiin ja isolla kasalla kakkaa lannoittaviin. tukioptimoijat lannoittaa nihkeemmin, ettei kerääjät häiritte puintia. poisjääville eurot tulee lannoitesäästönä ja isoina satoina.

heinäkuun lopussa ukkosmyräkän jälkeen ajellessa on helppo käydä tarkistamassa kumpaan lahkoon talo kuuluu 

me kyllä joozepin kaa kuulutaan molempiin on tukee ja paskaa ja kasitonnarii voiko tää enään helpompaa olla

Nii, paskatukee 40euroo, 15 euron siemenkustannuksella 100euroo. Ja 20% LHP-tä, perkele, fyrkkaa tulee niin et naukuna käy. 

Paskaako niistä kerääjäkasveista hyötyä tarvii olla??? Mua ei kiinnosta tippaakaan muu hyöty ku rahallinen. Kasvipeitteisyyshän se vasta naurettava porkkana on, ei mitään järkee.

Jos maata haluaa parannella niin sitten pitää käyttää viherlannotusta.

Sknööppä laittaa sit vuoden päästä tukikuitit näytille, niin nähdään ketä oli oikeessa. 

 

Lainaus käyttäjältä: taisker - 13.02.15 - klo:16:14

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 13.02.15 - klo:16:11

Lainaus käyttäjältä: Petesata - 13.02.15 - klo:15:52

Kyllä se ymp asetus sellaiseksi sorvataan, että jokainen joutuu
sitoutumaan.(jopa SS)

Eikä samalle lohkolle saa kahta lisätoimenpide korvausta.

Kasvipeitteisyys kai maksetaan koko alalle.(ei kohdentamisalueen "pakkokesannolle").
Se sulkisi silloin muut toimenpiteet pois.

ei sitä mihinkään enää sorvata. poisjääjiä on niin paljon, ettei rahojen riittävyyttä esim. kerääjäkasveille kannata murehtia.

porukka jakautuu tukioptimoijiin ja isolla kasalla kakkaa lannoittaviin. tukioptimoijat lannoittaa nihkeemmin, ettei kerääjät häiritte puintia. poisjääville eurot tulee lannoitesäästönä ja isoina satoina.

heinäkuun lopussa ukkosmyräkän jälkeen ajellessa on helppo käydä tarkistamassa kumpaan lahkoon talo kuuluu 

me kyllä joozepin kaa kuulutaan molempiin on tukee ja paskaa ja kasitonnarii voiko tää enään helpompaa olla

Nii, paskatukee 40euroo, 15 euron siemenkustannuksella 100euroo. Ja 20% LHP-tä, perkele, fyrkkaa tulee niin et naukuna käy. 

Paskaako niistä kerääjäkasveista hyötyä tarvii olla??? Mua ei kiinnosta tippaakaan muu hyöty ku rahallinen. Kasvipeitteisyyshän se vasta naurettava porkkana on, ei mitään järkee.

Jos maata haluaa parannella niin sitten pitää käyttää viherlannotusta.

juuri näin saa rauhassa ulkoiluttaa välttejä ja kultimaattoria

Kesän 2010 olosuhteet lohkolla olivat vaikeat. Aluskasvin kylvön (11.6.2010) jälkeen
juhannuksesta heinäkuun loppuu ei satanut juuri lainkaan ja lämpö-tilat olivat kesällä
pitkään helteiset. Aluskasvin kylvö tehtiin rikkaäestyksen yhteydessä, milloin siemenet
saavat kevyen multauksen. Aluskasvi taimettui, mutta hennot taimet kuivuivat
kovassa helteessä ja kuivuudessa. Satokasvina kasvava vehnä alkoi myös kärsiä
kuivuudesta ja valmistui nopeasti. Puinnin (15.8.2010) jälkeen koelohkoilta
ei löytynyt apilaa enää lainkaan.

RaHa - hanke, Myrskylä 2010. Anniina ja valkoapilakerääjäkasvi.

Siinäpä tuo aika selvästi, jos peilaa semmoista tämän paikkakunnan yleistä kesämallia.
Toiveajattelua saada rikkaruiskutukset hyvään malliin ja sitten puisuttaa putua perään.

Onnistuu kuitenkin Sisä-Suomen hikevillä kosteilla kasvupaikoiilla OK. Mutta mä jätän väliin.
No tulkoon nyt pari piensiemenpuisutinta, trokaan niitä sitten kerääjäkasvikiimaisille.

-SS-

Onkoos kukaan tehny optimointia mikä kasvi on
kustannustehokkain tuon satasen saadakseen.
Maahan jäävä typpi ja maan rakenteen korjaantuminen
on sitten bonusta.

Onkoos kukaan tehny optimointia mikä kasvi on
kustannustehokkain tuon satasen saadakseen.
Maahan jäävä typpi ja maan rakenteen korjaantuminen
on sitten bonusta.

Totta kai valkuaiskasvi ja heinäkerääjä  75%
Sitten kevätrypsi ja kerääjäkasvi apila/timotei tai jotain 20%.
5% EFA heinä.

Kaikki jätetään talveksi, eli keväällä avataan ja kylvetään. Paitsi EFA.

Herneellä voi olla jotakin viljelykiertotarvetta, mutta näin se taitaa mennä:
Eli perustuki 110, LHK 217 Viherr 68 , Ravin tasap. 54 , kerääjäkasvi 100
talvipeitteisyys 54 lannanvastaanotto 40 tuotantopalkkio 90 Yhteensä  733 €/ha
ja herneet voi vielä myydä. Mitään lannoitetta ei tarvitse ostaa, naudan
kuivalannan vastaanottokorvauksen määrässä  on sekä fosforia että typpeä
riittävästi, jollei nyt sitten ole korkea tai arveluttavan korkea taso.

Tämä on siis laskettuna tuki tuen päälle. Kun ei vielä muutakaan
pitävää tietoa ole. Kaikki muut satokasvien viljelyt jäävät kauas
taakse, eli kevätkylvöistä tavaraa on oltava.

LHP ja viherlannoitukset rahallisesti pelkkiä vastaantulijoita, ja
poistavat kerääjäkasvirahan ja talvipeitteisyysrahan. Suojavyöhyke on
ainoa todellinen kilpailija (900 €/ha) , mutta sen pakolliset sadonkorjuukulut
saattavat pudottaa se herneviljelyn tasolle, jos herneestä saa
uuden sadon siemenet ja vähän myytäväkin. Ja sen hernesadon
saa käyttää vihelannoitukseenkin, jos ei hävetä pyörittää
ei-tuotantoa pelloillaan. Eli satokasvit kannattaa valita sen mukaan,
mikä on helpoin murskata takaisin peltoon.

Luomullekin on tulossa jonkinnäköinen myyntikasvin tuotantovelvollisuus.
Tavanomaiselta viljelyltä se on poistettu kokonaan !

Edit: korjattu talviaikainen kasvipeitteisyys. Huomattava on, että
talviaikainen kasvipeitteisyys ja kerääjäkasvit toimivat parhaiten
kevätkylvöisten kasvien kierrolla.

-SS-

Asiafoorumilta kokemuksia herneenviljelystä.
Näyttää olevan todellinen ammattilaisten rahakasvi.

Rikkaohjelma nähtävästi toimii ja kääriäisen torjunta helppoa

Kyllä maahankin jyräämällä aina viherlannoitusnurmet
tuissa voittaa !

Tuntuu siltä, että tuotantopalkkio pitäisi silti maksaa
kilokohtaisesti, mutta sitten murskainviljelijät älähtäisivät.

-SS-

Herne on tuottava kasvi onnistuessaan. Tosin sitä se ei aivan joka vuosi tee. Ei se minusta kovin vaativa kasvi ole, mutta tarkkuutta pitää kyllä olla. Itse viljelen rehuhernettä, ja varsinkin luomuna on ihan hyvä tuote.
Markkinoita tässä yritetään seurailla.
Härkäpapu on toinen tällä hetkellä kysytty valkuaiskasvi, tosin vaikuttaa, että sen markkinatilanne voi olla heikkenemässä.

Ja tietysti molemmissa tapauksissa kerääjäkasvi laitetaan tyvelle kasvamaan. Saa siitä palkkiota tai ei.

Ilmeisesti luomun myyntikasvin tuotantovelvollisuus ei tarkoita korjuuvelvoitetta tai ainakaan myyntivelvoitetta.

Herne on tuottava kasvi onnistuessaan. Tosin sitä se ei aivan joka vuosi tee. Ei se minusta kovin vaativa kasvi ole, mutta tarkkuutta pitää kyllä olla. Itse viljelen rehuhernettä, ja varsinkin luomuna on ihan hyvä tuote.
Markkinoita tässä yritetään seurailla.
Härkäpapu on toinen tällä hetkellä kysytty valkuaiskasvi, tosin vaikuttaa, että sen markkinatilanne voi olla heikkenemässä.

Ja tietysti molemmissa tapauksissa kerääjäkasvi laitetaan tyvelle kasvamaan. Saa siitä palkkiota tai ei.

Ilmeisesti luomun myyntikasvin tuotantovelvollisuus ei tarkoita korjuuvelvoitetta tai ainakaan myyntivelvoitetta.

OK no sitten ei tavanomaista viljelyä suosita luomun kustannuksella. Uskon niin, että hernesadon logistiikassa on niin paljon opeteltavaa, juurikin kuivurin säädöt, puimurin sopimattomuus ruuveineen ym. , että kannattaa asennoitua heti alusssa ei-viljelyyn, että murskaa sadon ja kylvää uudelleen keväällä, jos nyt sitten johonkin kärrykuivuriin ei laittaisi seuraavan vuoden siementä.

Tyhjiltään lähdössä siemenkulu on suuri. Suurella säiliölllä varustetut rivilannoittimet lienevät paras vaihtoehto herneenkylvöön. 25 cm riviväli täytetään sitten heinällä.

Voihan sitä rypsiä ja hernettä vaihdella välivuosin.

Mutta VAIN kevätkylvöisiä kasveja, satasen tappio heti tiedossa.

Tähän voisi myös kommentoida tuota "tuottavuutta!", vapaasti muunnellen erään tukigurun toteamusta:
Paskaako niistä [lisää haluttu tukikasvi] hyötyä tarvii olla??? Mua ei kiinnosta tippaakaan muu hyöty ku rahallinen tuki.

-SS-

Herneen puinti normaalisampolla onnistuu hyvin. Lämminilmakuivuri toimii myös ihan hyvin. Ainoa muutos kuivauksessa on meillä se, että kuivaamme kahdessa osassa. Kosteudesta riippuen ensin hieman alennetulla lämmöllä puoliväliin, sitten jäähdytys ja tauko. Sen jälkeen lähes viljalämmöllä kuivaksi. Tällä estetään halkeilu ja että itävyys säilyy tossiksi. Jos siementä on riittävästi, kuivaan kerralla valmiiksi. Ei valkuaispitoisuus pienistä halkeiluista kärsi. Niin siis rehuhernettä. Ruokaherneellä on omia juttujaan.

Jos laitat hernettä, kannattaa siitä satoakin pyrkiä ottamaan. Ainakin siemeneksi. Siemenkulu on tosiaan korkea ainakin ostotavaralla.

No tukiviljelyn ollessa kyseessä pitäisi minimoida kaluston, työtuntien sekä panosten tarve.
Siksi monia varmaan kiinnostaan sellainen tekniikka, jossa on jo olemassa TOS-siemen,
ja tähtää puimattomuuteen, se sadonkorjuu on aika kiireinen tavanomaisella tilalla.
Tarvitaan toimiva puimuri & kuivuri, kärryjä, kuivauspolttoainetta. Ja on se myymisenkin vaiva.
Kevätruis olisi yksi kiinnostuksen kohde, on aika helppo rikkaruohojen osalta, ja murskain
tehoaa kaksimetriseenkin kevätrukiiseen. Siinä on syysrukiiseen verrattuna jo
100 euron eli kerääjäkasvien etumatka. Kaikki muut tuet, kuten talvipeitteisyys sekä
rukiin kiinteä tuotantopalkkio ovat samat kuin syysrukiillakin

Jos ei lannoita ollenkaan, saa siltikin satoa vähintään 1000 kg/ha, toivon mukaan pysyy pystyssäkin.
Silloin seuraavan kesän siemen on turvattu.

Hyvästi syysruis, jos tukiautomaatti vie meikäläisen.... kesti sitä sentään 23 satokautta....

-SS-