No eihän meidänkään tilan kirjanpidossa enää lannoiteostoja ole   
Että sama tilastoriippuvuus meilläkin näkyy.

Lannoitteen sijoitus aloitettiin 1967. Paitsi siis nykyään, kun ilmasta uudet vehnälajikkeet typpensä keräävät.

-SS-

Luomussa kun on niin usein niitä lohkolta myyntisatoa tuottamattomia vuosia, niin luomuun siirtyminen vaatisi itsellä peltoalan tuplaamista, joten se on vähän pakkokin pysyä tehoviljelyssä ja ostaa metsälannoitteita  melkein joka vuosi....

Lainaus käyttäjältä: Ripcord - 14.01.15 - klo:22:02

Ja kylvöikkuna onkin sangen piiiitkä, aina elokuun puoliväliin asti?

Saattaa olla liian helppoa tienaamista, varmasti sovellusohjeet tulevat tarkemmin siinä vaiheessa kun siemenet on hankittu ja nimet paperissa.

Tehoplus-hankkeessa saatiin aluskasvina parempi hyöty kuin puinnin jälkeen kylvetyllä, jos huomioon otetaan typensidonta.

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/93981/TEHO_Plus_Viherlannoitusopas_2013.pdf?sequence=2

Hiukan häiritsi raportissa tehdyt lukuisat oletukset kerääjäkasveista, että "tutkimustietoa ei vielä ole, mutta voidaan olettaa, että maan rakenne paranee [samalla tavalla varmaankin kuin toisissa olosuhteissa ja toisenlaisella viljelykierrolla tehdyissä monivuotisissa viherlannoituksissa] "  Sadonlisät oli oletettu 5% tuosta vaan vuodesta riippumatta, sekä viherkeruuun lannoituksen arvo kiloissa. Jos projektiryhmä takaisi rahallisesti tuotot, niin miettisivät enemmän tosissaan. Muutenhan voi heitellä mitä vaan oletetuista tuotoista. Jos ei tule, niin SEVO.
Kerääjäkasvien siemenbusineksen vetäjät ja typpiymppijobbarit ovat kylläkin ryhmä, joka tällä tienaa.

-SS-

Jussit koekaniineiksi, kun ei ole tietoa, niin ei tarvi tutkimushankkeiden etsiä rahoitusta, kun myö satasen kiilto silmissä tungetaan aluskasvia joka paikkaan..
Jos ja kun tulee näitä kerääjäkasvikylvöjä olemaan, niin olisi kiva kuulla sitten jatkossa, että miten kävi...

Rahaa kannattaa seurata, ei välttämättä sitä mitä viljelijä saa korvauksena,
vaan missä se massi liikkuu, kun ruvetaan laajasti harrastamaan toimenpidettä.

Vaikkapa miljoona hehtaaria kerääjäkasveja, jos valkoapilaa riittää 2 kg/ha, se on jo
2 miljoonaa kiloa apilansiementä. Aika varmaa on, että jo muutama vuosi
sitten on joku tiennyt laittavansa rahaa poikimaan, ja siemenvarastot
valmiina haasteeseen.

Sitten muutaman vuoden päästä on tulolähde kaluttu, ja uutta matoa koukkuun.
Mitäpä näemme vuonna 2020 ?

-SS-

Rahaa kannattaa seurata, ei välttämättä sitä mitä viljelijä saa korvauksena,
vaan missä se massi liikkuu, kun ruvetaan laajasti harrastamaan toimenpidettä.

Vaikkapa miljoona hehtaaria kerääjäkasveja, jos valkoapilaa riittää 2 kg/ha, se on jo
2 miljoonaa kiloa apilansiementä. Aika varmaa on, että jo muutama vuosi
sitten on joku tiennyt laittavansa rahaa poikimaan, ja siemenvarastot
valmiina haasteeseen.

Sitten muutaman vuoden päästä on tulolähde kaluttu, ja uutta matoa koukkuun.
Mitäpä näemme vuonna 2020 ?

-SS-

Pakolisen nurmi viljelyn kasvitiloilla.

Vesien kierrättämiseen liittyvää tulee varmaankin jossain vaiheessa, kun nytkin pystyy saamaan tukiaisia säätöojituksista ja säätöojitusten vesien kierrättämiseen.
Vihreilyt siirretään sitten kätevästi perusosiin, et "saa" sitten ilman lisäosia pakolla kylvää kerääjäkasveja,sun muita viheraloja, kun tarpeeksi isot alat kylvetään nyt satasen toivossa.

Rahaa kannattaa seurata, ei välttämättä sitä mitä viljelijä saa korvauksena,
vaan missä se massi liikkuu, kun ruvetaan laajasti harrastamaan toimenpidettä.

Vaikkapa miljoona hehtaaria kerääjäkasveja, jos valkoapilaa riittää 2 kg/ha, se on jo
2 miljoonaa kiloa apilansiementä. Aika varmaa on, että jo muutama vuosi
sitten on joku tiennyt laittavansa rahaa poikimaan, ja siemenvarastot
valmiina haasteeseen.

Sitten muutaman vuoden päästä on tulolähde kaluttu, ja uutta matoa koukkuun.
Mitäpä näemme vuonna 2020 ?

-SS-

Ja lopuksi vielä salaliittoteriat kehiin...

Miten pelkkä raiheinä käyttäytyy aluskasvustona? ja millaisia määriä sitä uskaltaa laittaa viljan alle? eli kuin pienellä määrällä sieltä nousee vielä jotain, et loppusyksyllä olis sellainen tasainen vihriä kasvusto. Viljasta läpi tunkevaa kun ei kehtais kasvattaa, kun puinti kuitenkin olis suotavaa onnistua ilman isompia ongelmia.
Kun raiheinän kilohinta vähän toinen kuin seoksien, mut tietenkin kylvömäärät sit ratkaisee todellisen ha kustannuksen.

Ilman kustannuksia ja tukea versio toteutuu luomussa. Aina sinne jotain vihreää nousee, pyytämättä.

 Nyt pitäis jo olla tietoa kerääjäkasvin sienenkustannuksista eri vaihtoehdoilla, että osais tehdä päätöksiä. Jotta tästä ei tulisi liian hyvää bisnestä, voipi hallinto määrätä, kuinka paljon siementä per/ ha pitää vähintään kylvää.

Pitkän pohdinnan päätteeksi hoidan kerääjäkasvit niin että ostan 1900€ alv0 piensiemen levittimen ja pistän sen kylvötraktorin nokkaan. Sillä heittelen esimerkiksi valkoapilan 3 metriin ja jyrään kylvökoneella päältä. Ensin meinasin kimppakonetta mutta kylvöaikaan tuntuu muutenkin kuin piru näykkisi persuuksista kun vehkeet hajoaa joten siinä olisi välirikko lähellä.

80% kasvipeitteisyys kohdentamisalueella ja kerääjäkasvit suurimalle osalle viljoja.

mimmosen levittimen meinasit ostaa? ootko tutkinu mikä merkki hyvä ja toimii. määrät on pieniä mitä levitetään. jos hehtaarille menee 5 kg niin sadan metrin matkalle saisi lentää äkkiäpäässälaskien n. 150 grammaa.

kyllä toi itelläkin varmaan olis järkevin. piensiemenlaatikko maksaa rapidiin omaisuuksia ja viskoilla jälkeenpäin ajaen joutuu ajaan tosi tiheään. sähköllä noi toimii sit ja hyttiin joku nappi millä käynnistetään ainaku päisteella kone laskettu.

Pitkän pohdinnan päätteeksi hoidan kerääjäkasvit niin että ostan 1900€ alv0 piensiemen levittimen ja pistän sen kylvötraktorin nokkaan. Sillä heittelen esimerkiksi valkoapilan 3 metriin ja jyrään kylvökoneella päältä. Ensin meinasin kimppakonetta mutta kylvöaikaan tuntuu muutenkin kuin piru näykkisi persuuksista kun vehkeet hajoaa joten siinä olisi välirikko lähellä.

80% kasvipeitteisyys kohdentamisalueella ja kerääjäkasvit suurimalle osalle viljoja.

Muista sitten, että syysviljoilla kilahtaa joka toinen vuosi kerääjäkasveista pois, jollet sitten ala harrastaa meikäläisen tapaan lokakuun kylvöjä ? Tuo kylvölaite vie jo parinkymmenen hehtaarin kerääjäkasvituet.
Itse ajattelin koettaa ilman mitään toimenpidesitoumuksia, omaksi kiinnostukseksi.  Esimerkiksi jos kerääjäkasvin saa kylvää viimeistään 15.08, voisi syysrapsin kylvön yhteydessä tehtävä kerääjäheinän ripottelu olla mahdollinen ottaa samalta kesältä kerääjäkasvituki, rypsin tuotantotuki ja kasvipeitteisyys. Sitten alkukeväästä Focus tai vastaava, ja siitä viikon pari päästä raiheinät sekaan, ja TAAS kerääjäkasvituki kilisee.

Olisi jo oikein pro-viljelyä tämmöinen.

-SS-

Miten olette ajatelleet tehdä rikkojen torjunnan jos kylvää kerääjän satokasvin kylvön yhteydessä?
Heinät kuolee hukkisaineisiin ja apila kaikkeen muuhun, vai?

Miten olette ajatelleet tehdä rikkojen torjunnan jos kylvää kerääjän satokasvin kylvön yhteydessä?
Heinät kuolee hukkisaineisiin ja apila kaikkeen muuhun, vai?

Hukkis kerää myös tehokkaasti ravinteita, ei ongelmaa.
Mutta lienee yleisempää puisutella siemenet vasta rikkaruiskutusten jälkeen.

Toisaalta, hukkakaura lienee ongelma vain Uudellamaalla ja Varsinais-Suomen eteläosissa. Siellä ei taida koko kerääjäkasvitoimenpoide saada suurta suosiota. Kun on syysviljojen laajaa viljelyä myös.

-SS-