Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Kuka tietää kerääjäkasvit  (Luettu 159410 kertaa)

Tupajumi

  • Vieras
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Raiheinät ovat tehokkaita ravinteiden kerääjiä. Lisäksi yksivuotisista parhaita maanparantajia. Esim persianapilan läpikasvuriski on kohtalaisen suuri. Puna-apilat ja mailaset parantavat maata kunnolla vasta toisena vuonna, jolloin juuristo vasta kehittyy kunnolla. Yksivuotisina viljeltäessä tärkein vaikutus on lisätä maahan humusta ja kerätä ravinteita talteen. Ei monivuotisten apiloiden typentuottoon kerääjäkasvina juurikaan kannata laskea. Mailaset, ruokonata ja puna-apilat ovat erinomaisia maanparantajia - toisena ja kolmantena vuonna. Siis viherlannoitusnurmessa. Toki jotain vaikutuksiakin maan rakenteeseen on, mutta ei kovin tehokkaita. Itse suorakylvöaikoina aloin pitää viherlannoitusvuosia ensin huonon viljan hinnan vuoksi, sittemmin, koska huomasin maanparannusvaikutuksia.

Suorakylvöllä pilattua maata ei korjaa kun jankkurointi.
Puoliksi totta kyllä. Suorakylvetyt maat muuttuivat hämmentävän koviksi, ja veden sieto heikkeni pahoin. Kuitenkin ruokonadalla vahvistettu timotei - puna-apila viherlannoitusnurmi auttoivat tilannetta kohtalaisesti. Jos en olisi luomuun siirtynyt, olisin ehtinyt tutkia asiaa enemmän.

Jankkuri ensimmäisen vuoden viherlannoitusnurmeen tehtynä, ja ruokonadalla ja mailasella vahvistettuna olisi kyllä kova kuohkeutuspaukku. Aion kuitenkin toistaiseksi säästellä  maata jankkurilta, ja kokeilla ensin muutaman vuoden pelkkien hyvien nurmien tehoa. Muutamana viime vuonna vat tulokset olleet hyviä. Jankkuri lienee hyvä kapine, mutta sillä on todella helppo tehdä myös pahoja virheitä.

Eikös suorakylvön pitäisi maan rakennetta parantaa, koska koneilla ajelu pellolla vähenee?
kysyy nimimerkki 1 vuosi suorakylvöä takana.

4630

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 104
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Raiheinät ovat tehokkaita ravinteiden kerääjiä. Lisäksi yksivuotisista parhaita maanparantajia. Esim persianapilan läpikasvuriski on kohtalaisen suuri. Puna-apilat ja mailaset parantavat maata kunnolla vasta toisena vuonna, jolloin juuristo vasta kehittyy kunnolla. Yksivuotisina viljeltäessä tärkein vaikutus on lisätä maahan humusta ja kerätä ravinteita talteen. Ei monivuotisten apiloiden typentuottoon kerääjäkasvina juurikaan kannata laskea. Mailaset, ruokonata ja puna-apilat ovat erinomaisia maanparantajia - toisena ja kolmantena vuonna. Siis viherlannoitusnurmessa. Toki jotain vaikutuksiakin maan rakenteeseen on, mutta ei kovin tehokkaita. Itse suorakylvöaikoina aloin pitää viherlannoitusvuosia ensin huonon viljan hinnan vuoksi, sittemmin, koska huomasin maanparannusvaikutuksia.

Suorakylvöllä pilattua maata ei korjaa kun jankkurointi.
Puoliksi totta kyllä. Suorakylvetyt maat muuttuivat hämmentävän koviksi, ja veden sieto heikkeni pahoin. Kuitenkin ruokonadalla vahvistettu timotei - puna-apila viherlannoitusnurmi auttoivat tilannetta kohtalaisesti. Jos en olisi luomuun siirtynyt, olisin ehtinyt tutkia asiaa enemmän.

Jankkuri ensimmäisen vuoden viherlannoitusnurmeen tehtynä, ja ruokonadalla ja mailasella vahvistettuna olisi kyllä kova kuohkeutuspaukku. Aion kuitenkin toistaiseksi säästellä  maata jankkurilta, ja kokeilla ensin muutaman vuoden pelkkien hyvien nurmien tehoa. Muutamana viime vuonna vat tulokset olleet hyviä. Jankkuri lienee hyvä kapine, mutta sillä on todella helppo tehdä myös pahoja virheitä.

Eikös suorakylvön pitäisi maan rakennetta parantaa, koska koneilla ajelu pellolla vähenee?
kysyy nimimerkki 1 vuosi suorakylvöä takana.
Pitäis pitäis, ku jaksaa vaan odottaa että se maa kuivaa ennen kuin tunkee sinne. Vaíkeetahan se on kun naapurit suhaa jo viimesiään ja omat on viel märkiä :-X :-X :-X.

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1551
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Suorakylvö on todella haastava laji. Pitää todellakin malttaa odottaa oikeaa olosuhdetta, ja joinakin vuosina oli pakko kylvää liian kosteaankin.
Kaikissa viljelytekniikoissa on omat ongelmansa. Suorakylvö vaatii aikansa, että maa oppii siihen. Sama on kyllä tilanne myös muissakin tekniikkamuutoksissa.
Näkisin, että muokkauskylvöissä tuo 10 - 20 cm pidetään väkisin kuohkeana. Ongelmat voivat virheellisin toimin muodostua lähinnä tuon kerroksen alapuolelle. Suorakylvössä, jos viljellään vain matalajuurisia viljoja, kuten itse aluksi tein, pellolle tulee n. 10 cm kerros, jossa multavuus ja kasvukunto on hyvä, sen alla maa on varsin kovaa, eikä pieniä juuria paljonkaan löydy muualta kuin madonrei'istä. Madot kyllä lisääntyvät. Siksi näkisin viherlannoitusnurmet hyvänä viljelykierrossa suorakylvössä. Tietysti myös muut  syväjuuriset kasvit kierrossa auttavat. Siis ruis, syysvehnä, syysrypsi.
Jos kerääjäkasviksi sallitaan vaikkapa retikka, voisi se toimia erinomaisesti syvemmältä kuohkeuttavana, jolloin siitä saataisi paljon hyötyjä.
Maalajit ovat lisäksi oma asiansa.
Minulla oli suorakylvöjä aloitettaessa 2000- luvun alussa selviä kyntöanturoita muutamilla hankalammilla lohkoilla. 10 vuoden suorakylvöaikana ne ovat käytännössä hävinneet. Oliko syynä roudat, vl nurmet vai suorakylvö yksin, en tiedä, mutta positiivisia muutoksia tuli. Jos vielä viljelisin tavanomaisesti, olisin ehdottomasti suorakylväjä, mutta käyttäisin myös viherlannoitusnurmia syväjuurisin kasvein, syysviljoja ja kerääjäkasveja maan kunnossapitoon.
Jos muuten retikkaa tai vastaavaa ei erityisesti kielletä käyttämästä kerääjäkasvina, kai sitä voisi lisätä seokseen vähän. Minulla ei ole retikasta vielä kokemusta. Kiinnostaa kyllä tulevaisuudessa, että toimisiko kerääjäkasvien seassa.
Skn:hän kokeili retikkaa aiemmin, olisiko neuvoja?
Don Essex

4630

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 104
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Suorakylvö on todella haastava laji. Pitää todellakin malttaa odottaa oikeaa olosuhdetta, ja joinakin vuosina oli pakko kylvää liian kosteaankin.
Kaikissa viljelytekniikoissa on omat ongelmansa. Suorakylvö vaatii aikansa, että maa oppii siihen. Sama on kyllä tilanne myös muissakin tekniikkamuutoksissa.
Näkisin, että muokkauskylvöissä tuo 10 - 20 cm pidetään väkisin kuohkeana. Ongelmat voivat virheellisin toimin muodostua lähinnä tuon kerroksen alapuolelle. Suorakylvössä, jos viljellään vain matalajuurisia viljoja, kuten itse aluksi tein, pellolle tulee n. 10 cm kerros, jossa multavuus ja kasvukunto on hyvä, sen alla maa on varsin kovaa, eikä pieniä juuria paljonkaan löydy muualta kuin madonrei'istä. Madot kyllä lisääntyvät. Siksi näkisin viherlannoitusnurmet hyvänä viljelykierrossa suorakylvössä. Tietysti myös muut  syväjuuriset kasvit kierrossa auttavat. Siis ruis, syysvehnä, syysrypsi.
Jos kerääjäkasviksi sallitaan vaikkapa retikka, voisi se toimia erinomaisesti syvemmältä kuohkeuttavana, jolloin siitä saataisi paljon hyötyjä.
Maalajit ovat lisäksi oma asiansa.
Minulla oli suorakylvöjä aloitettaessa 2000- luvun alussa selviä kyntöanturoita muutamilla hankalammilla lohkoilla. 10 vuoden suorakylvöaikana ne ovat käytännössä hävinneet. Oliko syynä roudat, vl nurmet vai suorakylvö yksin, en tiedä, mutta positiivisia muutoksia tuli. Jos vielä viljelisin tavanomaisesti, olisin ehdottomasti suorakylväjä, mutta käyttäisin myös viherlannoitusnurmia syväjuurisin kasvein, syysviljoja ja kerääjäkasveja maan kunnossapitoon.
Jos muuten retikkaa tai vastaavaa ei erityisesti kielletä käyttämästä kerääjäkasvina, kai sitä voisi lisätä seokseen vähän. Minulla ei ole retikasta vielä kokemusta. Kiinnostaa kyllä tulevaisuudessa, että toimisiko kerääjäkasvien seassa.
Skn:hän kokeili retikkaa aiemmin, olisiko neuvoja?
Mikä sai luomuun siirtymään?

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20220
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Kerääjäkasveista on melkoisen hyvä kiteytys Tehoplus-hankkeen osalta kesällä valmistunut
dokumentti. Se on toteutettu täällä entisessä Vilja-Suomessa, ja siinä on ollut mukana
myös toisenlaisia viljelijöitä kuin TanskalainenMaajussi-luomuviljelijöitä.

KERÄÄJÄKASVIT – HYÖTYÄ VILJELIJÄLLE JA YMPÄRISTÖLLE
RIITTA LEMOLA, ELENA VALKAMA, TERHI SUOJALA-AHLFORS, HANNU KÄNKÄNEN,
EILA TURTOLA, JANNE HEIKKINEN JA KARI KOPPELMÄKI Tehoplus julkaisuja 6/2014

Kaikkein tärkein viesti oli kerääjäkasvin typensidonnan ja maanparannusvaikutuksen 
tutkittu tehokkuus. Italianraiheinä oli tehokkain, jopa kuusi kertaa tehokkaampi kuin puhdasapilakasvusto.

"aluskasvina koko sen viljelyyn soveltuvalla pinta-alalla italianraiheinää, alenee kuormitus
 alueella noin puoleen verrattuna tilanteeseen, jossa aluskasvia ei käytetä lainkaan.
Tehottomampia aluskasveja (westerwoldin- ja englanninraiheinä) käytettäessä
päästään noin 20 %:n typpikuormituksen vähenemiseen, kun taas apiloita käytettäessä
ei vaikutusta typpikuormitukseen ole lainkaan."


Seuraavat viesti myös olivat melko selvät:
- kylvövantaista menee liian syvään. Epätasainen kasvusto
- suositeltiin erilliskylvöä multaamalla tai putkesta varistavaa heinänsiemenlaatikkoa
- orasasteella pintaan kylvettyjen kerääjäkasvustojen itämättömyys rannikon savimailla
- apilan ruiskutukset satunnaisesti vioittivat apilaa
- hukkakauran ja muiden heinämäisten ongelmarikkakasvien torjunnan hankaluus, tämä
  ongelmakohta huithapeloitiin vain, että "no voihan niitä leveälehtisiä kuitenkin torjua"

Laitan italianraiheinää kevätvehnälle kokeeksi. Ihan omin päin. Jos vaikka kevätkyntöäkin sitten...
Syysvehnälle luohoalueilla ei ole kerääjäkasville muuta vaihtoehtoa kuin kylväminen
PumaExtran jälkeen. Saas nähdä, se luoho kun ei kuole 100% vaan jää sinne edelleen
juuriheinäksi. Mutta saattaahan se luoho sitten ollakin paras käytännön kerääjäkasvi,
ei kuitenkaan tukikerääjäkasvi ?

-SS-

Viimeksi muokattu: 28.01.15 - klo:14:30 kirjoittanut -SS-

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1551
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Suorakylvö on todella haastava laji. Pitää todellakin malttaa odottaa oikeaa olosuhdetta, ja joinakin vuosina oli pakko kylvää liian kosteaankin.
Kaikissa viljelytekniikoissa on omat ongelmansa. Suorakylvö vaatii aikansa, että maa oppii siihen. Sama on kyllä tilanne myös muissakin tekniikkamuutoksissa.
Näkisin, että muokkauskylvöissä tuo 10 - 20 cm pidetään väkisin kuohkeana. Ongelmat voivat virheellisin toimin muodostua lähinnä tuon kerroksen alapuolelle. Suorakylvössä, jos viljellään vain matalajuurisia viljoja, kuten itse aluksi tein, pellolle tulee n. 10 cm kerros, jossa multavuus ja kasvukunto on hyvä, sen alla maa on varsin kovaa, eikä pieniä juuria paljonkaan löydy muualta kuin madonrei'istä. Madot kyllä lisääntyvät. Siksi näkisin viherlannoitusnurmet hyvänä viljelykierrossa suorakylvössä. Tietysti myös muut  syväjuuriset kasvit kierrossa auttavat. Siis ruis, syysvehnä, syysrypsi.
Jos kerääjäkasviksi sallitaan vaikkapa retikka, voisi se toimia erinomaisesti syvemmältä kuohkeuttavana, jolloin siitä saataisi paljon hyötyjä.
Maalajit ovat lisäksi oma asiansa.
Minulla oli suorakylvöjä aloitettaessa 2000- luvun alussa selviä kyntöanturoita muutamilla hankalammilla lohkoilla. 10 vuoden suorakylvöaikana ne ovat käytännössä hävinneet. Oliko syynä roudat, vl nurmet vai suorakylvö yksin, en tiedä, mutta positiivisia muutoksia tuli. Jos vielä viljelisin tavanomaisesti, olisin ehdottomasti suorakylväjä, mutta käyttäisin myös viherlannoitusnurmia syväjuurisin kasvein, syysviljoja ja kerääjäkasveja maan kunnossapitoon.
Jos muuten retikkaa tai vastaavaa ei erityisesti kielletä käyttämästä kerääjäkasvina, kai sitä voisi lisätä seokseen vähän. Minulla ei ole retikasta vielä kokemusta. Kiinnostaa kyllä tulevaisuudessa, että toimisiko kerääjäkasvien seassa.
Skn:hän kokeili retikkaa aiemmin, olisiko neuvoja?
Mikä sai luomuun siirtymään?

Luomuun siirtyminen on aika monivaiheinen juttu. Olin ennen koneurakointitöissä, mutta se lento sai loppua. Siinä saa tehdä työtä vuorotta, eikä silti meinaa saada rahoja riittämään. Heti kun jotain kertyi, hajosi joku isompi juttu tai piti taas investoida. Taksatkin täällä kilpailtiin piloille. Suorakylvö oli keino saada työt urakointiaikana vähenemään. Samalla oli tarkoitus saada maan rakenne paranemaan.

Kuten edellä mainitsin, oli suorakylvössä meidän mailla lieviä tai ajoittain sateisena vuonna isompiakin ongelmia. Piti alkaa miettiä, mitä tehdä. Kun suorakylvöön oli alettu, pyrin etsimään asiaan soveltuvia keinoja saada maan multavuutta paranemaan. Siksi viherlannoitukset. Muokkauksia en halunnut alkaa tehdä, silloinhan koko suorkylvön idea olisi mennyt. Muokkasin vain mahdolliset raiteet ja levitettävät ojamaat.

Muutamien seudun viljelijöiden kanssa keskusteltaessa kävi ilmi, että he olivat käyneet luomukurssit ja ottaneet sieltä käyttöön omaan tavanomaiseen viljelyyn sopivia keinoja. Siis viherlannoitus ja kerääjäkasvit. Tosin hieman eri muodossa, kuin nyt kerääjiä toteutetaan. Siispä itsekin luomukurssille hakemaan sieltä keinoja tavanomaisen viljelyn avuksi.

Kun kurssilla totesin, että olin jo alkanut toteuttaa joitakin luomukeinoja, aloin miettiä mahdollisuutta luomuun siirtymiseksi. Muutos luomuun oli oikeastaan aika pieni. Paikallisen neuvojan avulla teimme kannattavuuslaskelmat, jopa tarkoituksella pessimistiset. Kun laskelmat näyttivät selvän kannattavuuden, oli ongelmana enää vain oma asenne. Se olikin vaikeaa. Mutta kun tutustuin muutamien suurten tilojen siirtymiseen luomuun (2kpl yli 350ha:n tilaa), alkoi asennekin muuttua. Kun olin keskustellut toisen suurtilan omistajan kanssa, mitä tehdä, kun valvattia kasvaa eräällä pellolla. Hän totesi, että pitää yrittää katsoa toiseen suuntaan ohiajaessa.

Kun vielä muiden luomutuottajien kanssa mietimme valmiiksi keinot, miten pidetään kestorikat hallinnassa viljelykierron toimin, oli päätös kokeilla valmis. Luomukurssin loppumisesta sitoumuksen tekoon meni noin kuukausi. Voisi melkein sanoa, että hurahdin.

Luomu on hyvin pitkälle asennekysymys. Muutos merkitsi minulle siirtymistä viljanviljelijästä maanviljelijäksi. Nyt pyrin opettelemaan maan fysiologista, biologista sekä kemiallista toimintaa. Todella kiinnostavaa.

Talouden kannalta pystyn nykyisin tarkasti suunnittelemalla saamaan lähes saman tuloksen, kuin hulluina urakointivuosina. Nykyisin vain voin tehdä töitäni itse määräämääni tahtiin ja omaksi ja perheen hyväksi.
Nyt muutamien vuosien kokemuksella en usko, että minä enää palaisin tavanomaiseen viljelyyn. Nykyisin on enemmän aikaa perehtyä asioihin urakointien loputtua. Haasteita tässä kyllä riittää, ja kokeilun kautta pitää asiat opetella. Tosin myös alueen luomuviljelijöillä on hyvä yhteishenki, ja halu jakaa kokemuksia muiden luomuviljelijöiden kanssa. Ainakin täällä meillä päin.

Tulipa pitkä tarina, enkä silti osaa purkaa ajatusta täysin. Niin ja kyllä siitä suorakylvöstä on apua maan rakenteen kunnossapitoon. Maa on kuitenkin kovin monimutkainen juttu. Ei millään yksittäisellä keinolla saada asioita kerralla kuntoon. Kaikkien toimien pitää kohdistua siihen, miten maa voi paremmin. Mielestäni jos suorakylvölla saadaan aikaan viisi vuotta kehitystä parempaan, voidaan saavutus pilata yhdessä märässä syksyssä rypöen. Samoin kun maahan saadaan vaikkapa matoja lisääntymään, pitää myös madoille tehdä ruokaa. Kerääjäkasvit ja nurmet. (Pitää se aiheeseen sopiva viittauskin saada aikaan).

SS:n dokumentti kerääjäkasveista on erinomainen. Apila ei sido typpeä, sehän on typen tuottaja. Ei tosin ensimmäisenä vuonna. Sen ajatus lienee lisätä juurimassaa ja kerätä muita ravinteita. Luomussa tietysti tuottaa maahan typensitojabakteereja, ettei siemeniä aina olisi tarpeen ympätä. Yksivuotiset apilat keräävät muita ravinteita, paitsi ei typpeä. Siihen raiheinä on paras.
Don Essex

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20220
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Luomu on hyvin pitkälle asennekysymys. Muutos merkitsi minulle siirtymistä viljanviljelijästä maanviljelijäksi.

Varmaan kannattavuus kuitenkin on kompensoitu tukien osalta jonkun verran, koska
kyseisten menetelmien käyttö ei ole millään tavalla kielletty tavanomaisessa viljelyssä ?
Juuri tästä kerääjäkasvitoimenpiteestä, kummasti vaan 100€ kerääjäkasvituki kiinnostaa
kylvämään ihan mitä tahansa vaan  rikkaheinää, kunhan tuet tulee eikä ole liian työlästä.
Eikä mitään väliä, kerääkö vai ei, useimmat Tehoplus-tutkimuksessa eivät edes muuttaneet
lannoitustasoja, tämä pitää siis lukea, eivät havainneet syytä, miksi olisi pitänyt laskea niitä...

Siksi tuon ns. "asenteen" korostaminen kuulostaa - anteeksi nyt suorasukaisuuteni - hieman omahyväiseltä,
koska luonnon kannalta se maa voisi parhaiten luonnontilaisena, esim. suona tai metsänä,
eikä keinollisesti viljeltynä, eikö vain ? Minulla varmaan sitten on  huono asenne, koska
väitän, että juurikaan yhtään  hippua kerääjäkasvia ei Suomessa tavanomaisen viljelyn 
pelloille ilmestyisi, jos  ensi kaudella sitä satasta ei siitä hyvästä saisi.

"Asenteen" ottaminen mukaan keskusteluun on kuin väittely homeopatiasta ja sen
todennettavista vaikutuksista, jos "asenteesi" ei ole oikea, et voi havaita vaikutuksia, joten
et voi myöskään väittää, että niitä ei olisi, koska sinulla ei ole oikea asenne.

Niin, muuten kyllä Sinulla on asiallisimpia näkökulmia ollut tuohon luomuviljelyyyn, eikä
tuputusta , en ainakaan ole huomannut.

-SS-

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52031
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Luomu on hyvin pitkälle asennekysymys. Muutos merkitsi minulle siirtymistä viljanviljelijästä maanviljelijäksi.

Varmaan kannattavuus kuitenkin on kompensoitu tukien osalta jonkun verran, koska
kyseisten menetelmien käyttö ei ole millään tavalla kielletty tavanomaisessa viljelyssä ?
Juuri tästä kerääjäkasvitoimenpiteestä, kummasti vaan 100€ kerääjäkasvituki kiinnostaa
kylvämään ihan mitä tahansa vaan  rikkaheinää, kunhan tuet tulee eikä ole liian työlästä.
Eikä mitään väliä, kerääkö vai ei, useimmat Tehoplus-tutkimuksessa eivät edes muuttaneet
lannoitustasoja, tämä pitää siis lukea, eivät havainneet syytä, miksi olisi pitänyt laskea niitä...

Siksi tuon ns. "asenteen" korostaminen kuulostaa - anteeksi nyt suorasukaisuuteni - hieman omahyväiseltä,
koska luonnon kannalta se maa voisi parhaiten luonnontilaisena, esim. suona tai metsänä,
eikä keinollisesti viljeltynä, eikö vain ? Minulla varmaan sitten on  huono asenne, koska
väitän, että juurikaan yhtään  hippua kerääjäkasvia ei Suomessa tavanomaisen viljelyn 
pelloille ilmestyisi, jos  ensi kaudella sitä satasta ei siitä hyvästä saisi.

"Asenteen" ottaminen mukaan keskusteluun on kuin väittely homeopatiasta ja sen
todennettavista vaikutuksista, jos "asenteesi" ei ole oikea, et voi havaita vaikutuksia, joten
et voi myöskään väittää, että niitä ei olisi, koska sinulla ei ole oikea asenne.

Niin, muuten kyllä Sinulla on asiallisimpia näkökulmia ollut tuohon luomuviljelyyyn, eikä
tuputusta , en ainakaan ole huomannut.

-SS-

Mut jos asenne on Bauer, niin sitten voi vetää sen keskusteluun, eikö vain? ;D
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20220
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Luomu on hyvin pitkälle asennekysymys. Muutos merkitsi minulle siirtymistä viljanviljelijästä maanviljelijäksi.

Varmaan kannattavuus kuitenkin on kompensoitu tukien osalta jonkun verran, koska
kyseisten menetelmien käyttö ei ole millään tavalla kielletty tavanomaisessa viljelyssä ?
Juuri tästä kerääjäkasvitoimenpiteestä, kummasti vaan 100€ kerääjäkasvituki kiinnostaa
kylvämään ihan mitä tahansa vaan  rikkaheinää, kunhan tuet tulee eikä ole liian työlästä.
Eikä mitään väliä, kerääkö vai ei, useimmat Tehoplus-tutkimuksessa eivät edes muuttaneet
lannoitustasoja, tämä pitää siis lukea, eivät havainneet syytä, miksi olisi pitänyt laskea niitä...

Siksi tuon ns. "asenteen" korostaminen kuulostaa - anteeksi nyt suorasukaisuuteni - hieman omahyväiseltä,
koska luonnon kannalta se maa voisi parhaiten luonnontilaisena, esim. suona tai metsänä,
eikä keinollisesti viljeltynä, eikö vain ? Minulla varmaan sitten on  huono asenne, koska
väitän, että juurikaan yhtään  hippua kerääjäkasvia ei Suomessa tavanomaisen viljelyn 
pelloille ilmestyisi, jos  ensi kaudella sitä satasta ei siitä hyvästä saisi.

"Asenteen" ottaminen mukaan keskusteluun on kuin väittely homeopatiasta ja sen
todennettavista vaikutuksista, jos "asenteesi" ei ole oikea, et voi havaita vaikutuksia, joten
et voi myöskään väittää, että niitä ei olisi, koska sinulla ei ole oikea asenne.

Niin, muuten kyllä Sinulla on asiallisimpia näkökulmia ollut tuohon luomuviljelyyyn, eikä
tuputusta , en ainakaan ole huomannut.

-SS-

Mut jos asenne on Bauer, niin sitten voi vetää sen keskusteluun, eikö vain? ;D

Nii-in, miten voikaan semmoinen alumiinikamlokki tuoda niin paljon ravinteita,
jättimäisen positiivisia ravinnetaseita ja luomutaikaa ihan surkeankin pellon
päälle, kuivana kevätpäivänä ?

Ainoa tarkka homma on tietää, että on oltava lupapaperit siihenkin Asenteeseen nyt,
täydentävissä ehdoissa löytyy.

Muistettava myös on, että "Asenne" isolla aalla on se "Bauer", mutta "asenne" pienellä voi olla mitä vain
rikollisen huiiaamisen ja steinerilaisten haltijauskomusten välillä.

-SS-

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52031
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Luomu on hyvin pitkälle asennekysymys. Muutos merkitsi minulle siirtymistä viljanviljelijästä maanviljelijäksi.

Varmaan kannattavuus kuitenkin on kompensoitu tukien osalta jonkun verran, koska
kyseisten menetelmien käyttö ei ole millään tavalla kielletty tavanomaisessa viljelyssä ?
Juuri tästä kerääjäkasvitoimenpiteestä, kummasti vaan 100€ kerääjäkasvituki kiinnostaa
kylvämään ihan mitä tahansa vaan  rikkaheinää, kunhan tuet tulee eikä ole liian työlästä.
Eikä mitään väliä, kerääkö vai ei, useimmat Tehoplus-tutkimuksessa eivät edes muuttaneet
lannoitustasoja, tämä pitää siis lukea, eivät havainneet syytä, miksi olisi pitänyt laskea niitä...

Siksi tuon ns. "asenteen" korostaminen kuulostaa - anteeksi nyt suorasukaisuuteni - hieman omahyväiseltä,
koska luonnon kannalta se maa voisi parhaiten luonnontilaisena, esim. suona tai metsänä,
eikä keinollisesti viljeltynä, eikö vain ? Minulla varmaan sitten on  huono asenne, koska
väitän, että juurikaan yhtään  hippua kerääjäkasvia ei Suomessa tavanomaisen viljelyn 
pelloille ilmestyisi, jos  ensi kaudella sitä satasta ei siitä hyvästä saisi.

"Asenteen" ottaminen mukaan keskusteluun on kuin väittely homeopatiasta ja sen
todennettavista vaikutuksista, jos "asenteesi" ei ole oikea, et voi havaita vaikutuksia, joten
et voi myöskään väittää, että niitä ei olisi, koska sinulla ei ole oikea asenne.

Niin, muuten kyllä Sinulla on asiallisimpia näkökulmia ollut tuohon luomuviljelyyyn, eikä
tuputusta , en ainakaan ole huomannut.

-SS-

Mut jos asenne on Bauer, niin sitten voi vetää sen keskusteluun, eikö vain? ;D

Nii-in, miten voikaan semmoinen alumiinikamlokki tuoda niin paljon ravinteita,
jättimäisen positiivisia ravinnetaseita ja luomutaikaa ihan surkeankin pellon
päälle, kuivana kevätpäivänä ?

Ainoa tarkka homma on tietää, että on oltava lupapaperit siihenkin Asenteeseen nyt,
täydentävissä ehdoissa löytyy.

Muistettava myös on, että "Asenne" isolla aalla on se "Bauer", mutta "asenne" pienellä voi olla mitä vain
rikollisen huiiaamisen ja steinerilaisten haltijauskomusten välillä.

-SS-

Alumiinikamlokki? Mikäs se o??
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20220
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Luomu on hyvin pitkälle asennekysymys. Muutos merkitsi minulle siirtymistä viljanviljelijästä maanviljelijäksi.

Varmaan kannattavuus kuitenkin on kompensoitu tukien osalta jonkun verran, koska
kyseisten menetelmien käyttö ei ole millään tavalla kielletty tavanomaisessa viljelyssä ?
Juuri tästä kerääjäkasvitoimenpiteestä, kummasti vaan 100€ kerääjäkasvituki kiinnostaa
kylvämään ihan mitä tahansa vaan  rikkaheinää, kunhan tuet tulee eikä ole liian työlästä.
Eikä mitään väliä, kerääkö vai ei, useimmat Tehoplus-tutkimuksessa eivät edes muuttaneet
lannoitustasoja, tämä pitää siis lukea, eivät havainneet syytä, miksi olisi pitänyt laskea niitä...

Siksi tuon ns. "asenteen" korostaminen kuulostaa - anteeksi nyt suorasukaisuuteni - hieman omahyväiseltä,
koska luonnon kannalta se maa voisi parhaiten luonnontilaisena, esim. suona tai metsänä,
eikä keinollisesti viljeltynä, eikö vain ? Minulla varmaan sitten on  huono asenne, koska
väitän, että juurikaan yhtään  hippua kerääjäkasvia ei Suomessa tavanomaisen viljelyn 
pelloille ilmestyisi, jos  ensi kaudella sitä satasta ei siitä hyvästä saisi.

"Asenteen" ottaminen mukaan keskusteluun on kuin väittely homeopatiasta ja sen
todennettavista vaikutuksista, jos "asenteesi" ei ole oikea, et voi havaita vaikutuksia, joten
et voi myöskään väittää, että niitä ei olisi, koska sinulla ei ole oikea asenne.

Niin, muuten kyllä Sinulla on asiallisimpia näkökulmia ollut tuohon luomuviljelyyyn, eikä
tuputusta , en ainakaan ole huomannut.

-SS-

Mut jos asenne on Bauer, niin sitten voi vetää sen keskusteluun, eikö vain? ;D

Nii-in, miten voikaan semmoinen alumiinikamlokki tuoda niin paljon ravinteita,
jättimäisen positiivisia ravinnetaseita ja luomutaikaa ihan surkeankin pellon
päälle, kuivana kevätpäivänä ?

Ainoa tarkka homma on tietää, että on oltava lupapaperit siihenkin Asenteeseen nyt,
täydentävissä ehdoissa löytyy.

Muistettava myös on, että "Asenne" isolla aalla on se "Bauer", mutta "asenne" pienellä voi olla mitä vain
rikollisen huiiaamisen ja steinerilaisten haltijauskomusten välillä.

-SS-

Alumiinikamlokki? Mikäs se o??

Se on semmonen alumiininen vedenkerääjä-putkilokasvi, jossa kulkee jokivettä sisällä. Voi et sä oot hidas. ;D ;D
E: laitettu "kerääjä", tuohon, pysytään nyt aiheessa, kumminkin.
-SS-

Viimeksi muokattu: 28.01.15 - klo:21:42 kirjoittanut -SS-

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52031
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Luomu on hyvin pitkälle asennekysymys. Muutos merkitsi minulle siirtymistä viljanviljelijästä maanviljelijäksi.

Varmaan kannattavuus kuitenkin on kompensoitu tukien osalta jonkun verran, koska
kyseisten menetelmien käyttö ei ole millään tavalla kielletty tavanomaisessa viljelyssä ?
Juuri tästä kerääjäkasvitoimenpiteestä, kummasti vaan 100€ kerääjäkasvituki kiinnostaa
kylvämään ihan mitä tahansa vaan  rikkaheinää, kunhan tuet tulee eikä ole liian työlästä.
Eikä mitään väliä, kerääkö vai ei, useimmat Tehoplus-tutkimuksessa eivät edes muuttaneet
lannoitustasoja, tämä pitää siis lukea, eivät havainneet syytä, miksi olisi pitänyt laskea niitä...

Siksi tuon ns. "asenteen" korostaminen kuulostaa - anteeksi nyt suorasukaisuuteni - hieman omahyväiseltä,
koska luonnon kannalta se maa voisi parhaiten luonnontilaisena, esim. suona tai metsänä,
eikä keinollisesti viljeltynä, eikö vain ? Minulla varmaan sitten on  huono asenne, koska
väitän, että juurikaan yhtään  hippua kerääjäkasvia ei Suomessa tavanomaisen viljelyn 
pelloille ilmestyisi, jos  ensi kaudella sitä satasta ei siitä hyvästä saisi.

"Asenteen" ottaminen mukaan keskusteluun on kuin väittely homeopatiasta ja sen
todennettavista vaikutuksista, jos "asenteesi" ei ole oikea, et voi havaita vaikutuksia, joten
et voi myöskään väittää, että niitä ei olisi, koska sinulla ei ole oikea asenne.

Niin, muuten kyllä Sinulla on asiallisimpia näkökulmia ollut tuohon luomuviljelyyyn, eikä
tuputusta , en ainakaan ole huomannut.

-SS-

Mut jos asenne on Bauer, niin sitten voi vetää sen keskusteluun, eikö vain? ;D

Nii-in, miten voikaan semmoinen alumiinikamlokki tuoda niin paljon ravinteita,
jättimäisen positiivisia ravinnetaseita ja luomutaikaa ihan surkeankin pellon
päälle, kuivana kevätpäivänä ?

Ainoa tarkka homma on tietää, että on oltava lupapaperit siihenkin Asenteeseen nyt,
täydentävissä ehdoissa löytyy.

Muistettava myös on, että "Asenne" isolla aalla on se "Bauer", mutta "asenne" pienellä voi olla mitä vain
rikollisen huiiaamisen ja steinerilaisten haltijauskomusten välillä.

-SS-

Alumiinikamlokki? Mikäs se o??

Se on semmonen alumiininen vedenkerääjä-putkilokasvi, jossa kulkee jokivettä sisällä. Voi et sä oot hidas. ;D ;D
E: laitettu "kerääjä", tuohon, pysytään nyt aiheessa, kumminkin.
-SS-

 ;D ;D
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1551
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Luomu on hyvin pitkälle asennekysymys. Muutos merkitsi minulle siirtymistä viljanviljelijästä maanviljelijäksi.

Varmaan kannattavuus kuitenkin on kompensoitu tukien osalta jonkun verran, koska
kyseisten menetelmien käyttö ei ole millään tavalla kielletty tavanomaisessa viljelyssä ?
Juuri tästä kerääjäkasvitoimenpiteestä, kummasti vaan 100€ kerääjäkasvituki kiinnostaa
kylvämään ihan mitä tahansa vaan  rikkaheinää, kunhan tuet tulee eikä ole liian työlästä.
Eikä mitään väliä, kerääkö vai ei, useimmat Tehoplus-tutkimuksessa eivät edes muuttaneet
lannoitustasoja, tämä pitää siis lukea, eivät havainneet syytä, miksi olisi pitänyt laskea niitä...

Siksi tuon ns. "asenteen" korostaminen kuulostaa - anteeksi nyt suorasukaisuuteni - hieman omahyväiseltä,
koska luonnon kannalta se maa voisi parhaiten luonnontilaisena, esim. suona tai metsänä,
eikä keinollisesti viljeltynä, eikö vain ? Minulla varmaan sitten on  huono asenne, koska
väitän, että juurikaan yhtään  hippua kerääjäkasvia ei Suomessa tavanomaisen viljelyn 
pelloille ilmestyisi, jos  ensi kaudella sitä satasta ei siitä hyvästä saisi.

"Asenteen" ottaminen mukaan keskusteluun on kuin väittely homeopatiasta ja sen
todennettavista vaikutuksista, jos "asenteesi" ei ole oikea, et voi havaita vaikutuksia, joten
et voi myöskään väittää, että niitä ei olisi, koska sinulla ei ole oikea asenne.

Niin, muuten kyllä Sinulla on asiallisimpia näkökulmia ollut tuohon luomuviljelyyyn, eikä
tuputusta , en ainakaan ole huomannut.

-SS-

Toki kannattavuus on paljon tukien varassa. Kerääjäkasveja kyllä kokeilin tavanomaisessakin, mutta puinnin jälkeen. Kuten tässäkin ketjussa on esiin tullut, aiheuttivat kasvinsuojelun rajoitteet ongelmia aluskasviksi kylvön osalta. Kokeilin kyllä, mutta tuntui siltä ajoittain, että jos sai apilan selviämään, niin matarakin ainakin osittain selvisi. Myöhempi ruikutus ehkä olisi toiminut.

Siitä tulikin mieleen ne hetket klo 4-5 aamulla mcpa- höyryissä.... Ja ne kymppitonnit lannoitetta ja rahaa jotka menivät... Ei ole kovin ikävä.

Niin tuo asenne tarkoitti sitä, ettei se nyt niin kamalaa ole, jos joku valvatti pellolla kasvaa (Olisi muuten hyvä maanparannuskasvi,kun juurta katsoo). Ja sitäkin, että jos jossain pellolla syystä tai toisesta alus(kerääjä)kasvikasvaa satokasvin epäonnistuessa läpi.

Asennehan on vain asenne joka tapauksessa. Jos se on omahyväistä, niin olemme kai silloin omahyväisiä kukin omalla tavallamme. En myöskään uskokaan, etteikö luomukin aiheuta tiettyjä ongelmia ympäristölleen. Huonona asenteena pidän vain sellaista suhtautumista itseen tai toisiin, joka aiheuttaa tai jonka tarkoituksena on aiheuttaa vahinkoa.

Uskon kuitenkin, että kerääjäkasveja kannattaa viljellä joka tapauksessa myös tavanomaisessa viljelyssä. Tuo, että ajattelet joka tapauksessa kokeilla niitä, todistaa minusta hyvästä  asenteesta ainakin niitä kohtaan.
Don Essex

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20220
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Ranskassa kokeiltiin punanadan aluskasviviljelyä syysvehnälle syksyllä kylvettynä. Sadonalennus oli 8 tonnin satoisalla vehnälajikkeella 12%, 6-7 tonnin satoisilla lajikkeilla 7%. eli 960 ja 500 kg. sadonalennus oli tällainen, huolimatta siitä, että vihermassa oli pientä, heinän kasvunopeus massalla laskettuna oli vapaastikasvaneeseen verrattuna vain 12%

Niin, luohokaan ei näytä juuri miltään, ei varjosta, ja suurimman osan aikaa on vehnän alla. Silti, puiman säiliössä näkee selvästi, mistä on kysymys. Mielestäni kyse ei ole typpivarojen riittävyydestä vaan jostakin heinäkasvin juurien kemiallisesta taistelusta viljakasvin juurien kanssa, samoin kuin rikkaruohoilla on todettu tapahtuneen.

//Picard, D. (Auteur de correspondance), Ghiloufi, M., Saulas, P., De Tourdonnet, S. (2010). Does undersowing winter wheat with a cover crop increase competition for resources and is it compatible with high yield?. Field Crops Research, 15 (1), 9-18. DOI : 10.1016/j.fcr.2009.09.017

-SS-

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1551
Vs: Kuka tietää kerääjäkasvit
Lyhyellä tähtäyksellä sadon alenemaa saatiin myös tässä tutkimuksessa.

http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BFB4ACB35-D059-4D14-8924-CD4D3B7A3D78%7D/72144

Pidemmällä aikavälillä kerääjäkasvit ovat jopa lisänneet satoa. Westervoldin raiheinää, jota tutkimuksen viimeisellä sivulla käytetään pidän kasvurytmiltään liian nopeana aluskasvikerääjäviljelyyn. Uskoisin Italianraiheinän toimivan paremmin. Sen hitaampi alkukehitys ei söisi niin paljon typpivaroja, ja totinen kerääminen alkaisi vasta puinnin jälkeen. Toki luulen, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Varmasti toisinaan tulee alenemia satoihin, toisinaan parannuksia. On harmi, että kotimainen maatalousalan tutkimus on pitkälle siirretty viljelijöiden kokeilujen varaan. Keskitettyä, pitkäjänteistä tieteellistä tutkimusta tehdään meillä ihan liian vähän.
Don Essex