Onko kerääjäkasvi sama kuin aluskasvi, siis tulevalla ohjelmakaudella ?

Olen luullut kerääjäkasvin tarkoituksena olevan sitoa varsinaisen kasvin korjuun jälkeen peltoon mahdollisesti jääneet ravinteet talteen,
siis kylvetään vasta korjuun jälkeen tai juuri ennen korjuuta !

Toivottavasti asia selkee ennen kylvöjä.

Apila kerääjäkasvina kuulostaa oudolta.

Tuota green to greeniä on jotkut harrastaneet jonkun aikaa. Petrikin tais jonkun luomulinkin laittaa jossain vaiheessa.

Ei huono juttu ollenkaan. No, joillekin kasveille se nyt ei vaan sovi.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 13.01.15 - klo:14:46

nollaravinnetase ei vielä kerro, etteikö päästöjä olisi. Jos viljelytekniikka on muuten kohdallaan, niin maan kivennäisistä/humuksesta vapautuu tosi pitkällä puskurilla merkittäviä määriä ravinteita. Tuskin homma käsiin räjähtäisi, jos muutaman kilon saisit kasvuston avulla peltoon jäämään...

Niinpä, pitää vain jatkaa testailua muualla ja kattoa kuinka onnistuu. Hukkistakin torjuttavana paikoitellen, tuo oman haasteensa. Todennäköisesti kokeilen sekoittaa lajittelijalla säkittäessä jotain viljan sekaan, menee itsekseen ja riittävän syvään jotta jäisi "jalkoihin" syksyyn saakka. Sen verran paljon puin suojaviljoja, että se ei hotsita yhtään, timotei/nurminata on käytännössä aina haittana mikäli suojaviljaa.

Nytkin pelto on sängellä talven yli, siellä olisi kerääjäkasvi saanut tehdä töitä pitkään. Aikaisena syksynä olisi kova juttu kylvää raiheinää vaikka puimurin jäljiltä, ehtisi kovastikin kasvamaan ennen talvea. Naapurissa on ollut useita vuosia kesäperunan jäljiltä kerääjäkasvin kylvö, lajeina ollut ainakin raiheiniä sekä sinappia. Perunapellossa sitä siepattavaa riittääkin ja aikaa heinäkuulta saakka. Muutenhan pelto olisi todella arka eroosiolle. Tällä samalla haetaan humusta ja hieman juuria hillitsemään kevään pölymyrskyjä, jotka lähtöisin perunapelloilta.

Tietenkin jos onkin tarkoitus perustaa semmottinen läpipääsemätön nurmi, niin voip olla jo onkelmia puinnissa. Mut jos kylvää sellaisen "sopivan" kasvuston ja ruikkii pönkkää viljalle, niin ei kyl pitäisi olla onkelmia puinnissakaan. (Viljan kylvötiheydellä ja alle 10kg viherseos määrällä saa kyllä aluskasvoksen tottelemaan kasvuhaluja suojaviljassa.) (laittaa seokseen vielä apilaa matkaan, niin suop sellaisen nätin apilikon seuraavalle kesälle,jos jättää vln josta voip sitten puida ne kerääjäkasvin siemenet seuraaville kylvöille.)
Vaatii testailuja että löytää sopivat seos suhteet omiin tarpeisiin.

Muistanko oikein, joku kylvi nyt syksyllä papu heti ohran jäkeen, miten paljon se kasvoi?

Joskus muistaakseni tuo "ikivihreän" kanssa meni niin, että puinnin jälkeen viskattiin rairuoho kasvamaan. Aikaisilla puinnella tuo tietenkin onnistuu kasvamaan.

Joskus muistaakseni tuo "ikivihreän" kanssa meni niin, että puinnin jälkeen viskattiin rairuoho kasvamaan. Aikaisilla puinnella tuo tietenkin onnistuu kasvamaan.

Pari hyvää puintisyksyä takana, niin tuppaa unohtumaan, että kyllä sitä vielä tulevaisuudessa puidaan lokakuussakin, niin kuin on monena syksynä tehty, mahtaa silloin olla kerääjäkasveillakin pituutta ja mahtavasti märkää, huonosti kuivuvaa massaa siellä viljan seassa, mahtaa olla sit kiva puida, vai mitä?

Oo ikinä tullu timppa suojaviljan läpi jos oikeamäärä viljan siementä. Kuten petrin kirjoituksesta ilmeni aikainen kasvi aiksinen kylvö sikainen korjuu. Silloin on kerääjällä/aluskasvilla/typensitojalla suurin hyöty.

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 13.01.15 - klo:20:09

Joskus muistaakseni tuo "ikivihreän" kanssa meni niin, että puinnin jälkeen viskattiin rairuoho kasvamaan. Aikaisilla puinnella tuo tietenkin onnistuu kasvamaan.

Pari hyvää puintisyksyä takana, niin tuppaa unohtumaan, että kyllä sitä vielä tulevaisuudessa puidaan lokakuussakin, niin kuin on monena syksynä tehty, mahtaa silloin olla kerääjäkasveillakin pituutta ja mahtavasti märkää, huonosti kuivuvaa massaa siellä viljan seassa, mahtaa olla sit kiva puida, vai mitä?

 Juola on *ittumaista puitavaa elokuun alussakin...

Lainaus käyttäjältä: Petri - 13.01.15 - klo:14:46

Sen verran paljon puin suojaviljoja, että se ei hotsita yhtään, timotei/nurminata on käytännössä aina haittana mikäli suojaviljaa.

Käytänössä aika lailla joka syksy on puitu jotain suojaviljoja enkä mä niitten puintia pidä mitenkään sen ihmeellisempänä kuin viljan puintia muutenkaan.

Rehunurmeksi perustettu saattaa ollakin mutta nää kun kaikki siemennurmia niin siemenmäärät on pienempiä, lähempänä samaa tasoa kuin tässä tarkoitetuilla kerääjäkasveilla.
Tosi märkänäkin on puitu, ja joskus lakoista. Edes lokakuun puolivälissä puitu suojaviljana ollut härkäpapu ei tuottanut sen kummempaa tuskaa.

Tietty se voi kyllä johtua Puimuristakin. 

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 13.01.15 - klo:15:54

Lainaus käyttäjältä: Petri - 13.01.15 - klo:14:46

Sen verran paljon puin suojaviljoja, että se ei hotsita yhtään, timotei/nurminata on käytännössä aina haittana mikäli suojaviljaa.

Käytänössä aika lailla joka syksy on puitu jotain suojaviljoja enkä mä niitten puintia pidä mitenkään sen ihmeellisempänä kuin viljan puintia muutenkaan.

Rehunurmeksi perustettu saattaa ollakin mutta nää kun kaikki siemennurmia niin siemenmäärät on pienempiä, lähempänä samaa tasoa kuin tässä tarkoitetuilla kerääjäkasveilla.
Tosi märkänäkin on puitu, ja joskus lakoista. Edes lokakuun puolivälissä puitu suojaviljana ollut härkäpapu ei tuottanut sen kummempaa tuskaa.

Tietty se voi kyllä johtua Puimuristakin. 

Viime syksynäkin vidutti puida jotain suojaviljoja, vaikka oli aikainen puintiaika. Puinti aloitettava myöhemmin iltapäivällä, mielellään sillä superkelillä ettei heinä ole läpimärkää. Sitten jos lakoa, lauttaa pienimmästäkin sutista. Pahimmissa olosuhteissa teräruodon sormet, vaikka olisi kuinka tikissään, kerää heinää kuin lanan terä. Pari metriä ja terä totaalisen täynnä heinätuppoa. Pui siinä sitten kaikki talteen niistä heinän sekaan ränsistyneistä monitahoisista ohrista... Toissa syksynä oli yks 13ha:n lohko, jolla oli luovutettava kun kasvusto oli jäänyt heinän jalkoihin. Ei tullut jyviä kuin pari kolme tonnia hehtaarilta, joten yhtä tyhjän kanssa taistella puintia, kun pystyi ajamaan niittokoneella karholle ja paaliin

Tässä on kyllä isäntäkohtaisia eroja paljon, toisilla suojaviljat sopivan harvoja, samoin kuin heinäkin. Ei mitään ongelmaa, toisilla kummatkin kuin turkkia ja ehkä lakolaikkujakin, pehmeää multamaata, vettä sadellut sopivasti eikä kasvusto kuivaa koko syksynä ellei pääse puimaan elokuulla.

Nin, ja voihan se olla puimuristakin kiinni

Tässä on kyllä isäntäkohtaisia eroja paljon, toisilla suojaviljat sopivan harvoja, samoin kuin heinäkin. Ei mitään ongelmaa

Ravinteiden puute lienee ratkaisu, antaa kerääjäkasvin jakaa viljelykasvin kanssa vain sen 10 kiloa typpeä, ei ala klaassin terä painamaan.

-SS-

http://www.mmm.fi/attachments/mmm/lausuntopyynnot/kMZ8UP4SD/120115_asetusluonnos_VNA.pdf

http://www.mmm.fi/attachments/mmm/lausuntopyynnot/k97Xa6BLB/120115_asetusluonnos_MMMa.pdf

Noissa vähän lisää asiasta

Jos ymmärsin oikein, niin jos kylvää suojaviljakasvuston ja valitsee kerääjäkasvituet, niin sitä ei voi jatkaa seuraavana vuonna vln:na, jos ei kylvä uudestaan. Jos näin, niin aika järjetön systeemi, jos tässä kerta yritetään pelastaa Itämeri ja muupallo tällä vihertouhulla. Korjatkaa jos män pieleen. Pitänee yrittää lukea uudestaan yodavaarin laittamia linkkejä, kun on vähän virkeämpi. On muuten hyvää unilääkettä, kun lukee noita herrassatuja...

Tuo on ollut koko ajan noin. Nurmea ei voi perustaa kerääjäkasvipalkkiolla. On lopetettava viimeistään keväällä.
Nurmen siis voi perustaa suojaviljaan, mutta silloin ei voi hakea kerääjäkasvipalkkiota.

Hyvät linkit. Taas uusinta tietoa. Tosin vieläkin luonnoksia. 

tuntuu vaan typerältä kylvää jotain ns.kerääjäkasvia ensin viljan alle ja sitten jos haluaa laittaa vln, niin kylvä seuraavana keväänä uudelleen pelkkä vln kasvusto. Äkkiseltään tuntuu aika turhalta hommalta kylvää esim. Yhden kesän vln.
Jos menis kerääjästä vln:in suoraan ilman välikylvöjä, niin eihän siinäkään kuitenkaan tulisi päällekkäisiä tukia samalle vuodelle, mut maa pysyisi yhtäkyytiä vihriänä. Ymmärtääkseni tämä tässä kerääjäkasvi hommassa ideana. Mut eihän se tietenkään käy ku jussi saisi tuen tekemättä mitn kylvöjä. Kuitenkin nurmi melko erinäköistä esim. Juhannuksen aikaan, jos vertailee keväällä kylvettyä ja edellisen vuoden suojaviljasta lähtenyttä.

kyl tuolta saa sen käsityksen että 100 € tulee 54 € päälle. mut tosiaan toisin oli koulutuksessa ennen joulua sanottu. no on tässä nyt aikaa näitä laittaa vielä kuntoon..