Kuten totesin. Komen aikaiaen sääntö! Aikainen ohra, aikainen kylvö ja aikainen puinti. Siloin saa kerääjä/aluskasvista suurimman hyödyn. Ei se varmaan hyödytön muilakaan viljoilla ole mutta se hyöty on huomattavasti pienempi.

Minkähän siinä on ettei rehunurmen perustaminen käy aluskasviksi? Sekin kiinostas mitenkä sitä valvotaan?

Tota mää oon jankuttanu vuosikaudet, ei kyllä liity kerääjäkasveihin vaan muihin hyötyihin.

No ei se vilde pakkasessakaan kasva.

No ei se vilde pakkasessakaan kasva.

Kyl Anniina vaan räjähti kasvuun -10asteessa, silloin herran vuonna 2014 huhtikuussa.

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 11.01.15 - klo:14:16

juu olis ollu luonnolle aika paljon parempi alkaa maksaa esim. 60€/ha kun ottaa vastaan 5 m3 kanankakkaa. olis tämän meidänkin keskittymän (350 000 munivaa ja 150 000 nuorikkopaikkaa + lihasiipikarjaa muutamasatatuhatta nokkaa 10 km rinkin sisällä) lannat löytäneet paljon uusia osoitteita. ehkä mailta joissa arvot on vielä välttävä-tyydyttävä tasolla.

nyt monet jää ympistä pois ja loimijoen rantamaat saa sen 20 mottia vuodessa.

ymmärrän kyllä ettei tuollaiseen rahaa ole. tai vois olla mut sit se olis muualta pois. naapuri lobbas syystä tai toisesta aika paljon sen puolesta, että vambion/biowakan litku sais levitystuen mut saiko? en oo sitä lannanmultaustoimenpidettä tutkinu.

Satavarmaa, ilman tutkimuksiakin,  on se että kanan kakalla niin kuin muidenkin eläinten kuivalannalla on huiman paljon tehokkaampi maanparannusvaikutus kuin kerääjäkasvipiiperryksellä.

Kaiken lisäksi tämä kanankakka on jo olemassa ja siten käytettävissä heti tänä keväänä. Kerääjäkasvilla menee ensimmäinen kasvukausi "hukkaan".

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 11.01.15 - klo:14:38

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 11.01.15 - klo:14:16

juu olis ollu luonnolle aika paljon parempi alkaa maksaa esim. 60€/ha kun ottaa vastaan 5 m3 kanankakkaa. olis tämän meidänkin keskittymän (350 000 munivaa ja 150 000 nuorikkopaikkaa + lihasiipikarjaa muutamasatatuhatta nokkaa 10 km rinkin sisällä) lannat löytäneet paljon uusia osoitteita. ehkä mailta joissa arvot on vielä välttävä-tyydyttävä tasolla.

nyt monet jää ympistä pois ja loimijoen rantamaat saa sen 20 mottia vuodessa.

ymmärrän kyllä ettei tuollaiseen rahaa ole. tai vois olla mut sit se olis muualta pois. naapuri lobbas syystä tai toisesta aika paljon sen puolesta, että vambion/biowakan litku sais levitystuen mut saiko? en oo sitä lannanmultaustoimenpidettä tutkinu.

Satavarmaa, ilman tutkimuksiakin,  on se että kanan kakalla niin kuin muidenkin eläinten kuivalannalla on huiman paljon tehokkaampi maanparannusvaikutus kuin kerääjäkasvipiiperryksellä.

Kaiken lisäksi tämä kanankakka on jo olemassa ja siten käytettävissä heti tänä keväänä. Kerääjäkasvilla menee ensimmäinen kasvukausi "hukkaan".

Ja kanankakka se on 'pitkävaikutteista', jonninverran viljelyssä ennen EU-aikaa kanankakalla kyllästettyjä lohkoja, fosfori siis tyypillisesti alunperin luokassa Arveluttavan korkea. Nyt, 20 vuoden salpietarikuurin jälkeen fosforiluvut ovat viimeisimmän tutkimuksen mukaan 'enää' enimmäkseen luokassa Hyvä, joitakin näytteitä oli niukasti pudonnut jopa luokkaan Tyydyttävä.

Mites tuo kanojen ruokinta nykyään - tarjoillaanko niille kokoviljaa ts. onko kakassa kuinka paljon vierassiementä mukana?

Muistakaa että sitä kanan kakkaa sai silloin kultaisella 80  luvulla ajaa 10 sentin kerroksen. Lehmän lantaakin sai ajaa alinta piikkilankaa myöten.

Muistakaa että sitä kanan kakkaa sai silloin kultaisella 80  luvulla ajaa 10 sentin kerroksen. Lehmän lantaakin sai ajaa alinta piikkilankaa myöten.

Niin ja peesiin kaksoissuperfosfaattia tn/ha 😜

Kerääjäkasvistahan täällä on tullut oikea jättisadon avain ? Pittääpä mennä aukoon päätänsä paikalliselle ysitonnariviljelijälle, et jäi tonni saamata kun et piilottanu 5 cm pitkää valkoapilaa sinne viljanjuureen...

Jos valkoapilan kasvustokuiva-aine 20% raakavalkuaisella  on siinä 600-700 kg/ha niin silloin löytyisi se 20 kg typpeä, niinhän ? Kuulostaa melko rehevältä aluskasviksi ? Semmoiset viherlannoitusnurmet, niissähän on tonnikaupalla massaa. No, meikä viskookin ihan omalla luvalla aapilaat ja pohjille suursäkillinen Y2 paikkaansa !   

-SS-

Kerääjäkasvistahan täällä on tullut oikea jättisadon avain ? Pittääpä mennä aukoon päätänsä paikalliselle ysitonnariviljelijälle, et jäi tonni saamata kun et piilottanu 5 cm pitkää valkoapilaa sinne viljanjuureen...

Jos valkoapilan kasvustokuiva-aine 20% raakavalkuaisella  on siinä 600-700 kg/ha niin silloin löytyisi se 20 kg typpeä, niinhän ? Kuulostaa melko rehevältä aluskasviksi ? Semmoiset viherlannoitusnurmet, niissähän on tonnikaupalla massaa. No, meikä viskookin ihan omalla luvalla aapilaat ja pohjille suursäkillinen Y2 paikkaansa !   

-SS-

Eihän tuosta irtoa seuraava vuonna kuin 10 kg, oletuksena valkoapilalle melko tyypillinen 23-24 % rv. Se toinen 10 kg menee humukseen ja irtoaa seuraavien 5-15 vuoden kuluessa. Kun teet tätä 10 vuotta putkeen, onkin peltoon kumuloitunut jo sellainen pääoma, että se lisätonni on jo oikea suuruusluokka. Ei aluskasvi mikään instant-onnen lähde ole, mutta sellaiset ovat muutenkin aika vähissä tässä lajissa.

Muistelen opiskeluaikoina oltiin jossain Savon sydänmailla tupailta-tyyppisessä tilaisuudessa. Itsellä oli enemmän intoa kuin tietoa silloin ja ymmärsin vasta vuosia myöhemmin yhden eläkeikää lähestyvän viljelijän vuodatuksen apulannan huonontumisesta. Ennen riitti 300 kg/ha ohran lakoonnuttamiseen, nykyään ei enää 500 kiloakaan. Hän oli 15 vuotta aikaisemmin laittanut lehmät korkealaitaiseen  ja jatkanut viljatilana. Äijän vuodatus sopii hyvin teoriaan, mitä käytännön johtopäätöksiä muiden pitäisi tästä vetää, onkin mielenkiintoinen keskustelunaihe.

Petri

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 11.01.15 - klo:23:09

Kerääjäkasvistahan täällä on tullut oikea jättisadon avain ? Pittääpä mennä aukoon päätänsä paikalliselle ysitonnariviljelijälle, et jäi tonni saamata kun et piilottanu 5 cm pitkää valkoapilaa sinne viljanjuureen...

Jos valkoapilan kasvustokuiva-aine 20% raakavalkuaisella  on siinä 600-700 kg/ha niin silloin löytyisi se 20 kg typpeä, niinhän ? Kuulostaa melko rehevältä aluskasviksi ? Semmoiset viherlannoitusnurmet, niissähän on tonnikaupalla massaa. No, meikä viskookin ihan omalla luvalla aapilaat ja pohjille suursäkillinen Y2 paikkaansa !   

-SS-

Eihän tuosta irtoa seuraava vuonna kuin 10 kg, oletuksena valkoapilalle melko tyypillinen 23-24 % rv. Se toinen 10 kg menee humukseen ja irtoaa seuraavien 5-15 vuoden kuluessa. Kun teet tätä 10 vuotta putkeen, onkin peltoon kumuloitunut jo sellainen pääoma, että se lisätonni on jo oikea suuruusluokka. Ei aluskasvi mikään instant-onnen lähde ole, mutta sellaiset ovat muutenkin aika vähissä tässä lajissa.

Muistelen opiskeluaikoina oltiin jossain Savon sydänmailla tupailta-tyyppisessä tilaisuudessa. Itsellä oli enemmän intoa kuin tietoa silloin ja ymmärsin vasta vuosia myöhemmin yhden eläkeikää lähestyvän viljelijän vuodatuksen apulannan huonontumisesta. Ennen riitti 300 kg/ha ohran pakoon murtamiseen, nykyään ei enää 500 kiloakaan. Hän oli 15 vuotta aikaisemmin laittanut lehmät korkealaitaiseen  ja jatkanut viljatilana. Äijän vuodatus sopii hyvin teoriaan, mitä käytännön johtopäätöksiä muiden pitäisi tästä vetää, onkin mielenkiintoinen keskustelunaihe.

Petri

Sen "äijän vuodatus" ei välttämättä ole yleispätevä totuus. Lannoitteilla saa juuri sen saman kuin ennenkin, itsellä on sen verran pedanttinen kirjanpito, sekä lähes 10 v ravinnetaseita laskettu, osan aikaa toimenpiteenä. Tavan keinolannoiteviljelyssä luotettava sillä tavalla, että ravinteet mitä on tuotu, ovat juurikin mitattuja eivätkä sinne päin orgaanisista aineksista tulleita. Lopettaneen karjatilan synndrooma on tuo "viljojen taantuminen" ja "lannoitteiden huononeminen" - lässytys.

Maan rakenteen tuottaminen on ihan toimiva tuotantomuoto ja luomuna se on erittäin hyvin brändätty tapa. Luomusitoumusta en ehkä kuitenkaan uskalla tehdä, juuri heinä- ja vihernurmivaltaisen tuotantomuodon takia, lähialueella ei ole urakoitsijoita eikä lantakeskittymiä, ja oma koneketju on myyty jo aikoja sitten. Jotakin viljoa kaupasta rahdaten, enpä taida.

Erinomaisen hyvä vaihtoehto itselle on irtautua ympäristökorvauksesta. Yhteiskunnalle halvempi, ympäristölle järkevämpi ja itselle helpompi, kun toistaiseksi on työpanokselle ollut muitakin markkinoita kuin virkamieshallinnon dokumentointimoolokin ruokkiminen.  En varmaankaan tule lisäämään lannoitusta, vaan fosforin ja typen suhteen tasapainoa haetaan.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 11.01.15 - klo:23:09

Kerääjäkasvistahan täällä on tullut oikea jättisadon avain ? Pittääpä mennä aukoon päätänsä paikalliselle ysitonnariviljelijälle, et jäi tonni saamata kun et piilottanu 5 cm pitkää valkoapilaa sinne viljanjuureen...

Jos valkoapilan kasvustokuiva-aine 20% raakavalkuaisella  on siinä 600-700 kg/ha niin silloin löytyisi se 20 kg typpeä, niinhän ? Kuulostaa melko rehevältä aluskasviksi ? Semmoiset viherlannoitusnurmet, niissähän on tonnikaupalla massaa. No, meikä viskookin ihan omalla luvalla aapilaat ja pohjille suursäkillinen Y2 paikkaansa !   

-SS-

Eihän tuosta irtoa seuraava vuonna kuin 10 kg, oletuksena valkoapilalle melko tyypillinen 23-24 % rv. Se toinen 10 kg menee humukseen ja irtoaa seuraavien 5-15 vuoden kuluessa. Kun teet tätä 10 vuotta putkeen, onkin peltoon kumuloitunut jo sellainen pääoma, että se lisätonni on jo oikea suuruusluokka. Ei aluskasvi mikään instant-onnen lähde ole, mutta sellaiset ovat muutenkin aika vähissä tässä lajissa.

Muistelen opiskeluaikoina oltiin jossain Savon sydänmailla tupailta-tyyppisessä tilaisuudessa. Itsellä oli enemmän intoa kuin tietoa silloin ja ymmärsin vasta vuosia myöhemmin yhden eläkeikää lähestyvän viljelijän vuodatuksen apulannan huonontumisesta. Ennen riitti 300 kg/ha ohran lakoonnuttamiseen, nykyään ei enää 500 kiloakaan. Hän oli 15 vuotta aikaisemmin laittanut lehmät korkealaitaiseen  ja jatkanut viljatilana. Äijän vuodatus sopii hyvin teoriaan, mitä käytännön johtopäätöksiä muiden pitäisi tästä vetää, onkin mielenkiintoinen keskustelunaihe.

Petri

Lajikeitten kehittyminen selittää osan tuosta ainakin. Arra ohra aikanaan konttasi jo auton lavalla säkissä kun lietevaunun näki. Vildee ei meinannut saada nurin itkemälläkään.

Että jos laitetaan 300kg apupaskaa ja 60 mottia kakendaalia, niin alkaa kontaamaan kasvi kuin kasvi.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 12.01.15 - klo:07:04

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 11.01.15 - klo:23:09

Kerääjäkasvistahan täällä on tullut oikea jättisadon avain ? Pittääpä mennä aukoon päätänsä paikalliselle ysitonnariviljelijälle, et jäi tonni saamata kun et piilottanu 5 cm pitkää valkoapilaa sinne viljanjuureen...

Jos valkoapilan kasvustokuiva-aine 20% raakavalkuaisella  on siinä 600-700 kg/ha niin silloin löytyisi se 20 kg typpeä, niinhän ? Kuulostaa melko rehevältä aluskasviksi ? Semmoiset viherlannoitusnurmet, niissähän on tonnikaupalla massaa. No, meikä viskookin ihan omalla luvalla aapilaat ja pohjille suursäkillinen Y2 paikkaansa !   

-SS-

Eihän tuosta irtoa seuraava vuonna kuin 10 kg, oletuksena valkoapilalle melko tyypillinen 23-24 % rv. Se toinen 10 kg menee humukseen ja irtoaa seuraavien 5-15 vuoden kuluessa. Kun teet tätä 10 vuotta putkeen, onkin peltoon kumuloitunut jo sellainen pääoma, että se lisätonni on jo oikea suuruusluokka. Ei aluskasvi mikään instant-onnen lähde ole, mutta sellaiset ovat muutenkin aika vähissä tässä lajissa.

Muistelen opiskeluaikoina oltiin jossain Savon sydänmailla tupailta-tyyppisessä tilaisuudessa. Itsellä oli enemmän intoa kuin tietoa silloin ja ymmärsin vasta vuosia myöhemmin yhden eläkeikää lähestyvän viljelijän vuodatuksen apulannan huonontumisesta. Ennen riitti 300 kg/ha ohran pakoon murtamiseen, nykyään ei enää 500 kiloakaan. Hän oli 15 vuotta aikaisemmin laittanut lehmät korkealaitaiseen  ja jatkanut viljatilana. Äijän vuodatus sopii hyvin teoriaan, mitä käytännön johtopäätöksiä muiden pitäisi tästä vetää, onkin mielenkiintoinen keskustelunaihe.

Petri

Sen "äijän vuodatus" ei välttämättä ole yleispätevä totuus. Lannoitteilla saa juuri sen saman kuin ennenkin, itsellä on sen verran pedanttinen kirjanpito, sekä lähes 10 v ravinnetaseita laskettu, osan aikaa toimenpiteenä. Tavan keinolannoiteviljelyssä luotettava sillä tavalla, että ravinteet mitä on tuotu, ovat juurikin mitattuja eivätkä sinne päin orgaanisista aineksista tulleita. Lopettaneen karjatilan synndrooma on tuo "viljojen taantuminen" ja "lannoitteiden huononeminen" - lässytys.

Maan rakenteen tuottaminen on ihan toimiva tuotantomuoto ja luomuna se on erittäin hyvin brändätty tapa. Luomusitoumusta en ehkä kuitenkaan uskalla tehdä, juuri heinä- ja vihernurmivaltaisen tuotantomuodon takia, lähialueella ei ole urakoitsijoita eikä lantakeskittymiä, ja oma koneketju on myyty jo aikoja sitten. Jotakin viljoa kaupasta rahdaten, enpä taida.

Erinomaisen hyvä vaihtoehto itselle on irtautua ympäristökorvauksesta. Yhteiskunnalle halvempi, ympäristölle järkevämpi ja itselle helpompi, kun toistaiseksi on työpanokselle ollut muitakin markkinoita kuin virkamieshallinnon dokumentointimoolokin ruokkiminen.  En varmaankaan tule lisäämään lannoitusta, vaan fosforin ja typen suhteen tasapainoa haetaan.

-SS-

Naapurin kaveri on kyllä sanonut, että kun laitto karjan noin kymmenkunta vuotta sitten pois, niin nyt on alkanut näkymään, että lannoitepuolella tiettyjä ravinteita joutuu laittaa lisää säkistä, joka nyt selviö...

Mut kuten SS kirjoitti niin tollai se menee hyvin pitkälti.

Humus ehkä se pahin takapakki tietyillä mailla, jos oljetkin otetaan aina pakettin, niin humus alkaa vähenemään pitemmän aikavälin tarkastelussa plus jos vielä viljelyssä sellaisia kasveja, että joutuu muokkaamaan paljon ja syvältä. Tässä ehkä syy miksi kannattaa miettiä vihermassan tuottamista maahan, ainakin omalla kohdalla tässä yksi syy vln perustamiseen.

Maan hoidon filosofiasta ja käytännöstähän tässä on kyse. Oma, luomun läpitunkema lähtökohtani on rakentaa maahan "luontaista viljavuutta", kun taas SSlle maa on kasvualusta, jossa kaikki tarpeellinen tehdään ja tuodaan ulkoa. Eli minä annan kasvaa, SS kasvattaa. Jos hyväksytään suurempi riippuvuus ulkoisista painoksista, tuo SSn tapakin asettuu johonkin tasapainoon (ei siis mitään jatkuvaa alamäkeä) ja tuottaa elintarvikkeita kansalle. Kumpi sitten on parempi systeemi, riippuu mittareista ja tulosten tulkinnasta vähän isommassa yhteydessä.

Yksi, viljelijän arjessa merkittävä ja erittäin hyvin ymmärtämäni syy nostaa keskisormea tulevalle ympäristökorvaukselle ja aluskasveille on tämänhetkinen hallintobyrokratia. Kaverini luomuvihannesviljelijä  tuolla Länsipohjan puolella sanoutui kymmenen vuotta sitten irti kaikista tuista, " luomuvalvonta riittää minulle". Jos oma tuotantosuuntani (eläimet) ei olisi niin tuki riippuvainen (pankki asettaa vähän ehtoja...), niin houkutus olisi suuri. Jos oma kunnianhimo liittyy kg/ha -asteikkoon, pystyn ymmärtämään korvauksesta kieltäytymisen. Mutta vähän heikommin sen, että viljelyteknisten vaihtoehtojen pohdinta rajoitetaan erilaisten pussien ja purnukoiden valintaan ja käyttöön.

Petri

Maan hoidon filosofiasta ja käytännöstähän tässä on kyse. Oma, luomun läpitunkema lähtökohtani on rakentaa maahan "luontaista viljavuutta", kun taas SSlle maa on kasvualusta, jossa kaikki tarpeellinen tehdään ja tuodaan ulkoa. Eli minä annan kasvaa, SS kasvattaa. Jos hyväksytään suurempi riippuvuus ulkoisista painoksista, tuo SSn tapakin asettuu johonkin tasapainoon (ei siis mitään jatkuvaa alamäkeä) ja tuottaa elintarvikkeita kansalle. Kumpi sitten on parempi systeemi, riippuu mittareista ja tulosten tulkinnasta vähän isommassa yhteydessä.

Yksi, viljelijän arjessa merkittävä ja erittäin hyvin ymmärtämäni syy nostaa keskisormea tulevalle ympäristökorvaukselle ja aluskasveille on tämänhetkinen hallintobyrokratia. Kaverini luomuvihannesviljelijä  tuolla Länsipohjan puolella sanoutui kymmenen vuotta sitten irti kaikista tuista, " luomuvalvonta riittää minulle". Jos oma tuotantosuuntani (eläimet) ei olisi niin tuki riippuvainen (pankki asettaa vähän ehtoja...), niin houkutus olisi suuri. Jos oma kunnianhimo liittyy kg/ha -asteikkoon, pystyn ymmärtämään korvauksesta kieltäytymisen. Mutta vähän heikommin sen, että viljelyteknisten vaihtoehtojen pohdinta rajoitetaan erilaisten pussien ja purnukoiden valintaan ja käyttöön.

Petri

Paitsi typpiymppi. 

Tossa tänään tuli sellainen älli, et jos laittas valkoapilaa rapsin kaveriks, eli pääkasvina rapsi. Vetäis apilan pintakylvönä vähän myöhemmin.