Varmaan jotain tieteellisesti todennettuja muutoksia ravinteiden käyttäytymisessä on voitu havaita, mutta tuskin kerääjäkasvipelleilyllä 4 tonnaripeltoa muutetaan kasitonnaripelloksi, ja sillähän sitä on ainoastaan väliä, kyllä viljelijälle motovaatiotekijänä näihin toimenpiteisiin se oma tilipussi on ykkössijalla, ei joku itämeren pelastamispelleily.
Itse en pitäisi kerääjäkasveja pelleilynä, vaan yhtenä viljelytekniikan osa-alueena. Kyllä sitä aikanaan vastustettiin nelivetoa traktoriin ja yli 3 kk varastokapasiteettia lietelannallekin...
Ei varmaan tuplata pellon kasvukykyä, mutta lisätään viljelyvarmuutta (se humuspitoisuus) ja pienennetään ravinnepäästöjä. En muista tarkkoja lukuja lukuja (pitäisi kaivella kirjahyllyä), mutta jos Raimo Kauppilan (aikanaan Yliopiston Kasvinviljelytieteen laitoksen assistentti, nyttemmin Yaran Kotkaniemen pomo) aikanaan tekemää 10-vuotista seurantaa uskoo, niin suoran ravinnevaikutuksen lisäksi myös mururakenne ja veden imeytymiskyky paranivat selkeästi. Viljelykiertohan oli sellainen "monipuolinen " ohra-vehnä vuorovuosin, ohran alla oli aluskasvi, vehnän ei.
Lyhyellä tähtäimellä edes salaojia ei kannata huuhdella tai öljyjä vaihtaa moottoriin. Peltomaan kasvukunnon ylläpito vaatii katelaskelmia pidemmältä ajalta, se on totta. Toiset laskee niin, toiset ei.
Petri