Jostain syystä jotkut jopa aloittavat sonnin kasvatuksen tai laajentavat. Onko heillä erilainen laskin, yltiöoptimistinen luonne, paljon rahaa vai lepakoita tapulissa?

Itekin miettinyt josko kasvattais hiehoja enempi ite kuin että laittaisi välitykseen (sonnien kasvatusta en edes harkinnut). Mutta kun laskimen ottaa käteen ja alkaa naputella alkaa näyttämään jotenkin kummallisen pieniltä noi katteet tai pahimmillaan eteen pitkä miinus, varsinkin jos rakentais niille jotain vähänkään arvokkaampaa. Itellä laskimena 90-luvun casio (tai kaksikin), pessimistin ja realistin välimaastoon sijoittuva maailmankatsomus, vähän rahaa, mutta suurimman osan ajasta kaikki muumit laaksossa.

Kyllä tuo luomu tuntuu olevan valtiovallan erityssuojeluksesta.
Yllä mainittu ristiriita tulee siitä että, tuotantoa revitään tukipolitiikan ja tehokkuusvaatimusten takia erisuuntiin.
Mutta nämä kaikkihan ovat niitä "tilakohtaisia juttuja".

Luomu perustuu tukiin ja nähtiinhän tuo tukien pysyvyys tän hyvinvointituen kanssa. Viisivuotinen sitoumus katkaistiin kolmen vuoden jälkeen valtion taholta, kun ilmeisesti rahat loppu. Samaa pelkäisin luomun osalta, jos siihen hirveä ryntäys syntyisi. Tai sit juustohöylällä kaikilta luomutiloilta niistettäisiin tukea pois.

Jostain syystä jotkut jopa aloittavat sonnin kasvatuksen tai laajentavat. Onko heillä erilainen laskin, yltiöoptimistinen luonne, paljon rahaa vai lepakoita tapulissa?

Itekin miettinyt josko kasvattais hiehoja enempi ite kuin että laittaisi välitykseen (sonnien kasvatusta en edes harkinnut). Mutta kun laskimen ottaa käteen ja alkaa naputella alkaa näyttämään jotenkin kummallisen pieniltä noi katteet tai pahimmillaan eteen pitkä miinus, varsinkin jos rakentais niille jotain vähänkään arvokkaampaa. Itellä laskimena 90-luvun casio (tai kaksikin), pessimistin ja realistin välimaastoon sijoittuva maailmankatsomus, vähän rahaa, mutta suurimman osan ajasta kaikki muumit laaksossa.

Tulot on helppo laskea, mutta laittakaapa allekkainlaskuna nuo kulut nyt esim. Teurashiehosta: säilis, väkkäri, kivennäinen, kuivitus, eläinpääoma, traaktorityö yms. Niin nähdään mistä se kertyy?

Voi olla joo.
Uuden kasvattamon kanssa on kyllä kannattavuus aika tiukassa, lisäksi teurastamon neuvoja pyörittelee näppärästi numeroita.
Selvää on sekin että, kun iso kasvattamo on valmis niin siinä tuotanto sitten jatkuu pitkään.
Kerrankin erään teurastamon kaveri väitti että, sr on ilmasta, koska sille ei ole vaihtoehto käyttöä. Ja totesi loppuun "vain tosi ammattilaiset pärjäävät".

Jospa alkaisi lypsää lehmiä?

Tutkin hieman asiaa.
Nautapuolella antaisi nyt hyvä tuloksen seuraava tuotanto, pellot luomuun ja luomuemolehmiä eläintiheydellä 0,5-0,35 ey /ha.
Jos ruutia riittäisi voisi pitää luomuruista ylijäämäpelolla. Jos olisi valmiiksi katettuja laakasiiloja niin lehmät sinne. Vasikat myyntiin vierotuksesta.
Erijuttu taasen on kuinka kauan jatkokasvattajat jaksavat maksaa 1000e sonnivasikasta, jos eivät saa "pistehintaa".

Tässä on vissi perä 

Vuodesta 2007 alkanut pohdinta sonninkasvatuksen kannattavuuteen alkaa tulla päätökseen. Näillä näkymin viimeiset välikasvatetut vasikat tälle tilalle tulivat viime viikolla. Navetassa olevat kasvatetaan ja se on sitten siinä. Viimeiset teuraat lähtevät keväällä 2016. Surullista.

Hommaan on uskottu ja hommaan on panostettu. Mutta nyt on tultu siihen pisteeseen että tämä on tässä. Käteen ei jää kun työ ja paska.

Onko kohtalotovereita, kokemuksia, teenkö virheen? Vielä voin perua.

Kusti65 päätymässä samaan ratkaisuun kun minä 2012. Sen suurimman virheen olet jo tehnyt, kun lopetat vasta nyt. 2012 syksyllä lopetin vasikan oston, hiukan pienempään kasvattamoon kun aloittajalla. Ongelmat oli nähtävillä ja täysin samat kun ketjun aloittajan kuvaamat. Työtä on mutta ei rahaa.

2013 myytiin teuraita, mutta ei ostettu vasikoita. Rahaa tuli mutta sitä ei mennyt. Sijoitettiin tulevaan tuotantoon.

2014 vuosi elettiin ensimmäistä vuotta ilman teurastiliä. Sopeutuminen pienempään liikevaihtoon oli aluksi (henkisesti) hankalaa. Lihatiliä ei tullut, mutta takaraivossa oli kokoajan tunne että taustalla odottaa kymppitonnien rehu/vasikkalasku. Kesti pitkään tajuta että eihän niitä enää tule. Kannattavuus parani, ihan puimurilla korjattavilla kasveilla on menty, ruis, kumina, rypsi, ohra, kaura, lisäksi hevosenheinä. Ja se työmäärän ja stressin väheneminen......

Navetassa puljaamisen sijaan aikaa käytetään enemmän laskentaan ja suunnitteluun. Se tuottaa tulosta.

Hyvä aloitus kustilta, erityisesti jatkokommentit. Onko meidän pakko tehdä ilmaista työtä? Hattua nostan niille jotka naudanlihasta toimeentulonsa repivät. Ei ole helppo laji. Jotkut siinä varmasti pärjäävät, mutta liian kovan työn takana se on. Tsemppiä.

Lainaus käyttäjältä: kusti65 - 30.12.14 - klo:19:34

Vuodesta 2007 alkanut pohdinta sonninkasvatuksen kannattavuuteen alkaa tulla päätökseen. Näillä näkymin viimeiset välikasvatetut vasikat tälle tilalle tulivat viime viikolla. Navetassa olevat kasvatetaan ja se on sitten siinä. Viimeiset teuraat lähtevät keväällä 2016. Surullista.

Hommaan on uskottu ja hommaan on panostettu. Mutta nyt on tultu siihen pisteeseen että tämä on tässä. Käteen ei jää kun työ ja paska.

Onko kohtalotovereita, kokemuksia, teenkö virheen? Vielä voin perua.

Kusti65 päätymässä samaan ratkaisuun kun minä 2012. Sen suurimman virheen olet jo tehnyt, kun lopetat vasta nyt. 2012 syksyllä lopetin vasikan oston, hiukan pienempään kasvattamoon kun aloittajalla. Ongelmat oli nähtävillä ja täysin samat kun ketjun aloittajan kuvaamat. Työtä on mutta ei rahaa.

2013 myytiin teuraita, mutta ei ostettu vasikoita. Rahaa tuli mutta sitä ei mennyt. Sijoitettiin tulevaan tuotantoon.

2014 vuosi elettiin ensimmäistä vuotta ilman teurastiliä. Sopeutuminen pienempään liikevaihtoon oli aluksi (henkisesti) hankalaa. Lihatiliä ei tullut, mutta takaraivossa oli kokoajan tunne että taustalla odottaa kymppitonnien rehu/vasikkalasku. Kesti pitkään tajuta että eihän niitä enää tule. Kannattavuus parani, ihan puimurilla korjattavilla kasveilla on menty, ruis, kumina, rypsi, ohra, kaura, lisäksi hevosenheinä. Ja se työmäärän ja stressin väheneminen......

Navetassa puljaamisen sijaan aikaa käytetään enemmän laskentaan ja suunnitteluun. Se tuottaa tulosta.

Hyvä aloitus kustilta, erityisesti jatkokommentit. Onko meidän pakko tehdä ilmaista työtä? Hattua nostan niille jotka naudanlihasta toimeentulonsa repivät. Ei ole helppo laji. Jotkut siinä varmasti pärjäävät, mutta liian kovan työn takana se on. Tsemppiä.

Tuommoinen ajatus on joskus käynyt mielessä.
Laskin huvikseni paljon voi sonnipaikkaa kohden olla rakennuksissa kiinni , jos ottaa välikasvatettuja vasikoita. Tulokseksi sain 750-850e/sonnipaikka lantaloineen, apevaraston voisi mieltää kasvinviljelyn omaisuudeksi joten sitä ei oteta mukaan.
Muinoin sonninpidon ja etenkin emopuolella pärjäämisen edellytyksenä oli yleensä jo valmiiksi poistettu rakennuskanta, tämän totesi kyllä muuan teurastamon neuvojakin, mutta ajat ja matematiikka muuttuu.
Varsinkin emopuolella ne rakennetut emopalatsit pukkaavat hikeä niskaan kun niitä olen joskus käynyt töllistelemässä. Tosin kun sinne kaivaa lypsyasemalle montun, niin sitten taas pärjää.