100 ha saa 50 tonnia vuokratuloja ja sitte olis aikaa tehdä kaikkee muuta?? itellä 2000 luvulla rakennettua,paikkoja vähä enempi,omaa peltoa vähempi.
viimeset 2 v juotettu ja keräilty ternit itte,sitä ennen ostin VK kaikki..  jää kuitenki kaks teurastamon "välityspalkkiota"  joka vasikalta pois....  ja saa pienemmän tautipaineen..  ja juottamosta terveemmät ja paremmin kasvaneet vasikat..  mutta ei kehua voi,2007 vuoden jälkeen ollu aikamoista kipuilua.. en millää käsitä kuinka uusia n. 4000 eur kasvatuspaikkoja tehdään??? !! ja niitä on laskemas "arvostetut" asiantuntijat!!

Tee edullinen viileä ternikasvattamo, maksaa noin 400e/vasikkapaikka. ternin kasvatuksen kate on nyt noin 70e/eläin (kate3), jos korvaat 1 rehun omilla seoksilla niin tulee noin 40e lisää katetta.
työn hinnaksi saat 18e/h. Jos ostelet vasikat suoraan niin siinä on myöskin tilaa pienelle voitto siivulle. Alle 6kk ikäsille vasikoille on tulossa aika hyvä hyvinvointi tuki joten sillä kuolettaa hyvinkin kasvatuspaikan kustannuksen.
Itsellä kate tulee juuri tuosta ternien kasvatuksesta, isojen sonnien navetta maksaa investoineille nippa nappa 3% koron ja kuoletukset ja ihmistyön (navetta on mallia 84 ja "päivitetty 2 kertaa).
Tee edullisempi remontti.
Vaihtoehto2 PELLOT LUOMUUN JA LUOMUEMOLEHMIÄ, lehmät murskevilja / laakasiiloon jos sellainen on jo omasta takaa, tuommoista olen vähän itse hahmotellut. Navetta jäisi tosin tyhjäksi ja siihen ne kiinteät kulut, mutta ajetaanhan tehtaitakin alas ja puretaan jos ei niistä rahaa tule riittävästi.
Kyllä eläin bisneksessä suurin omaisuuserä pitäisi olla itse eläimet, niistähän se raha tulee.

100 ha saa 50 tonnia vuokratuloja ja sitte olis aikaa tehdä kaikkee muuta?? itellä 2000 luvulla rakennettua,paikkoja vähä enempi,omaa peltoa vähempi.
viimeset 2 v juotettu ja keräilty ternit itte,sitä ennen ostin VK kaikki..  jää kuitenki kaks teurastamon "välityspalkkiota"  joka vasikalta pois....  ja saa pienemmän tautipaineen..  ja juottamosta terveemmät ja paremmin kasvaneet vasikat..  mutta ei kehua voi,2007 vuoden jälkeen ollu aikamoista kipuilua.. en millää käsitä kuinka uusia n. 4000 eur kasvatuspaikkoja tehdään??? !! ja niitä on laskemas "arvostetut" asiantuntijat!!

Välikasvatettujen kanssa sai tosiaankin painia hengitys tulehdusten kanssa. Nyt omassa viileässä juottamossa ei sitä  ongelmaa ole ollut ja vasikat ovat olleet noin 20kg suurempia ja nupoja kuin vastaavat vk vasikat. Sorkkaterveys on ollut myös parempi.

Minkälainen remontti tuolla 200 keur on tarkoitus tehdä? Ritilät, karsinarakenteet, valaisimet ja lietesäiliö ny varmaan onkin tiensä päässä tuossa vaiheessa mutta ei noihin vielä saa menemään niin paljoa rahaa. 

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 03.01.15 - klo:14:57

Lainaus käyttäjältä: Turkka - 03.01.15 - klo:14:17

Lainaus käyttäjältä: kusti65 - 30.12.14 - klo:22:43

Lainaus käyttäjältä: MikkoSika - 30.12.14 - klo:21:14

Antaisi hieman perspektiiviä jos kertoisitte minkä verran eläinpaikkoja jää tyhjäksi.

Kasvatuspaikkoja jää tyhjäksi n 240. -90 luvulla rakennettuja, kasvattamot vaatisi täydellisen peruskorjauksen. Kustannusarvio 200t€++. Ei kyllä tällä kannattavuudella houkuta. Peltoa on suhteessa eläinpaikkoihin sen verran että paskanlevitys ja ostorehukustannus ei hirveästi rasita, mutta kuitenkaan ei jää viivan alle riittävästi. Jäähän sitä toki, mutta tehtyihin työtunteihin nähden ei ollenkaan sitä mitä pitäisi.

onko kustilla 50 vuotta ikää? Ja omaa peltoa  plus 100 ha? Jos on niin eikö kannata ottaa vain rennosti?

Jos ei löydy enää motivaatiota, niin mahdollisimman nopeasti sivuun ja jatkajalle mahdollisuus astua remmiin 
Viiskymppinen voi tehdä muutakin kuin odotella eläkepäätöstä ja elämä on silloin mielekkäämpää 

Ei oo kustilla ikää vielä 50, eikä ole motivaatio hukassa. Päinvastoin. Eläkeikään on vielä matkaa ja tulevat ratkaisut tehdään oman toimeentulon varaan.

Kaikki tässäkin ketjussa mainitut palikat on suunnilleen kohdillaan. Navetat on toimivat, aperuokinnalla. Omien rehujen laatuun on panostettu, päiväkasvut on kohdillaan. Peltoa on suhteessa eläinmäärään riittävästi. Velkaa ei ole suhteettomasti.

Ainut mikä ei ole kohdillaan on kannattavuus. Nyt kun navetoiden tekninen käyttöikä on tiensä päässä olen päätynyt pohtimaan vaihtoehtoja. Mitä muuta voisi reilulla sadalla hehtaarilla tehdä, jäisikö jollakin muulla tuotantosuunnalla viivan alle enemmän tai sama vähemmällä työllä. Miten pitkään tuon +200t€ remontin kuoletus kestäisi?

Tämä 240 kasvatuspaikkaa on siitä harmillinen että se vie päivästä niin suuren osan että ns. sivubisneksille ei ole tilaa. Ei edes muuhun maatalouteen liittyvään. Kuitenkin se on liian pieni että sillä hankkisi kahden ihmisen elannon. Pelto on tällä alueella niin älyttömissä hinnoissa että laajentaminen ei ole järkevien mahdollisuuksien rajoissa.

Naudanlihantuotanto oli hyvää hommaa vielä 2000 luvulle tultaessa. Sitten tuli hullunlehmäntauti joka romahdutti hinnat, sitten keksittiin kolmivaihekasvatus, missä ketjuun tuotiin lisää jakajia ja vasikan hinta nousi pilviin (ostajalle), sitten tuli 2007 viljan, lannoitteiden ja polttoaineen hurjat hinnan nousut, niihin ei lihan hinnassa ole koskaan saatu korvausta. Lihan hyvä hintakehityskin on taittunut alamäkeen.

Jos verrataan vuotta 2000 vuoteen 2014 on sonninpidon kate1 pudonnut puoleen. Siitä ei rakennus ja konekustannusten jälkeen enää jää pääoman korolle ja omalle työlle riittävää pottia.

Meikäläisen suurin ongelma on aina ollut se, että vihaan ilmaisen työn tekemistä. Olen aina pyrkinyt välttämään sitä ja aion pysyä linjassani jatkossakin. Tämä on ollut pakon sanelemaa, perhe on elätetty maan viljelyllä ja sonnin kasvatuksella. Rahaa ei ole tullut palkkatyöstä, ei metsästä, eikä sivuelinkeinoista. Taskulaskimessa on aina patterit ja sitä myös käytetään. Tätä toivoisin kaikilta viljelijöiltä. Niin kauan kun suostumme tekemään työtä puoli-ilmaiseksi, ei maatalouden kannattavuus tule paranemaan. Koskee ihan kaikkia tuotantosuuntia. Ja koskee myös kaikkia päätoimisia ja sivutoimisia viljelijöitä. Ansaintamielessä me kaikki kai tätä hommaa teemme??

Niin ja lopuksi; missä syy? Tuntematonta lainaten "Ei tässä mitään syyllisiä kaivata, Lahtista ja konekivääriä tässä kaivataan" Tällä mennään.

Virkistävää lukea välillä YRITTÄJÄN kirjotusta joka ei alennu tuleen makaamaan vaan määrää oman kohtalonsa... Mut Jos sulla on ritiläkasvattamo ootko pohtinu seuraavia asioita: vaikka appeettomuus (mikäli ei halpoja sivurehuja) voi tuottaa nykymaailmassa paremman katetuoton (apevermeet pois, 15000€ bobbarilla voi ruokkia eläimet 10 vuotta jonka jälkeen on mahdollista myydä pois se 7000€, polttoaine puolittuu, aika pienenee , sukkularuokkijalla jauhot niin voit rytmittää väkirehun (8-13kk ikäinen ei tarvii jauhoja nykyhinnoilla), pellot luomuun?, onko mahdollista tehostaa rehunkorjuuta (ennen kaikkea taloudellisesti)?, Onko mahdollista tehostaa yhteistoimintaa, tai urakointia (tarkoitan lähinnä vaihtotyötä)?, oletko laskenut katteen kolmella sr korjuulla keski D-arvo 69 säilönnällinen laatu hyvä, kasvu 540g eikä yhtään väkirehua (ja pellot luomussa mielellään kannattavuuden takia) (vasikkakustannus pienenee, työmäärä pienenee, työ selkeytyy. Viimeisen ehdotuksen edellytys on, että sr maksaa rehellisesti laskettuna vähemmän kuin vilja nykyisinkään, joten sr ketju pitäisi olla pakosti tosi hyvässä iskussa... Mutta tällä pohdinnalla halusin tuoda esille sen asian, että monesti tehokkaita tehostamisvaihtoehtoja on semmoiset, mitä ei välttämättä pysty lukemaan lehdistä Lisäksi mahdollisuuksia on monesti enemmän mitä aluksi luullaan...

Tosiaankin, apevaunu on mainettaan pahempi kapistus. Hankintahinnaltaan kallis, kallis ylläpitää ja vie paljon energiaa käytettäessä.
Siksi ko kone onkin ollut jo kuusenjuurella parivuotta.

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 03.01.15 - klo:14:57

Lainaus käyttäjältä: Turkka - 03.01.15 - klo:14:17

Lainaus käyttäjältä: kusti65 - 30.12.14 - klo:22:43

Lainaus käyttäjältä: MikkoSika - 30.12.14 - klo:21:14

Antaisi hieman perspektiiviä jos kertoisitte minkä verran eläinpaikkoja jää tyhjäksi.

Kasvatuspaikkoja jää tyhjäksi n 240. -90 luvulla rakennettuja, kasvattamot vaatisi täydellisen peruskorjauksen. Kustannusarvio 200t€++. Ei kyllä tällä kannattavuudella houkuta. Peltoa on suhteessa eläinpaikkoihin sen verran että paskanlevitys ja ostorehukustannus ei hirveästi rasita, mutta kuitenkaan ei jää viivan alle riittävästi. Jäähän sitä toki, mutta tehtyihin työtunteihin nähden ei ollenkaan sitä mitä pitäisi.

onko kustilla 50 vuotta ikää? Ja omaa peltoa  plus 100 ha? Jos on niin eikö kannata ottaa vain rennosti?

Jos ei löydy enää motivaatiota, niin mahdollisimman nopeasti sivuun ja jatkajalle mahdollisuus astua remmiin 
Viiskymppinen voi tehdä muutakin kuin odotella eläkepäätöstä ja elämä on silloin mielekkäämpää 

Ei oo kustilla ikää vielä 50, eikä ole motivaatio hukassa. Päinvastoin. Eläkeikään on vielä matkaa ja tulevat ratkaisut tehdään oman toimeentulon varaan.

Kaikki tässäkin ketjussa mainitut palikat on suunnilleen kohdillaan. Navetat on toimivat, aperuokinnalla. Omien rehujen laatuun on panostettu, päiväkasvut on kohdillaan. Peltoa on suhteessa eläinmäärään riittävästi. Velkaa ei ole suhteettomasti.

Ainut mikä ei ole kohdillaan on kannattavuus. Nyt kun navetoiden tekninen käyttöikä on tiensä päässä olen päätynyt pohtimaan vaihtoehtoja. Mitä muuta voisi reilulla sadalla hehtaarilla tehdä, jäisikö jollakin muulla tuotantosuunnalla viivan alle enemmän tai sama vähemmällä työllä. Miten pitkään tuon +200t€ remontin kuoletus kestäisi?

Tämä 240 kasvatuspaikkaa on siitä harmillinen että se vie päivästä niin suuren osan että ns. sivubisneksille ei ole tilaa. Ei edes muuhun maatalouteen liittyvään. Kuitenkin se on liian pieni että sillä hankkisi kahden ihmisen elannon. Pelto on tällä alueella niin älyttömissä hinnoissa että laajentaminen ei ole järkevien mahdollisuuksien rajoissa.

Naudanlihantuotanto oli hyvää hommaa vielä 2000 luvulle tultaessa. Sitten tuli hullunlehmäntauti joka romahdutti hinnat, sitten keksittiin kolmivaihekasvatus, missä ketjuun tuotiin lisää jakajia ja vasikan hinta nousi pilviin (ostajalle), sitten tuli 2007 viljan, lannoitteiden ja polttoaineen hurjat hinnan nousut, niihin ei lihan hinnassa ole koskaan saatu korvausta. Lihan hyvä hintakehityskin on taittunut alamäkeen.

Jos verrataan vuotta 2000 vuoteen 2014 on sonninpidon kate1 pudonnut puoleen. Siitä ei rakennus ja konekustannusten jälkeen enää jää pääoman korolle ja omalle työlle riittävää pottia.

Meikäläisen suurin ongelma on aina ollut se, että vihaan ilmaisen työn tekemistä. Olen aina pyrkinyt välttämään sitä ja aion pysyä linjassani jatkossakin. Tämä on ollut pakon sanelemaa, perhe on elätetty maan viljelyllä ja sonnin kasvatuksella. Rahaa ei ole tullut palkkatyöstä, ei metsästä, eikä sivuelinkeinoista. Taskulaskimessa on aina patterit ja sitä myös käytetään. Tätä toivoisin kaikilta viljelijöiltä. Niin kauan kun suostumme tekemään työtä puoli-ilmaiseksi, ei maatalouden kannattavuus tule paranemaan. Koskee ihan kaikkia tuotantosuuntia. Ja koskee myös kaikkia päätoimisia ja sivutoimisia viljelijöitä. Ansaintamielessä me kaikki kai tätä hommaa teemme??

Niin ja lopuksi; missä syy? Tuntematonta lainaten "Ei tässä mitään syyllisiä kaivata, Lahtista ja konekivääriä tässä kaivataan" Tällä mennään.

Hyvä ja asiallinen kirjoitus, oletko laskenut asiaa niinpäin, että jos ei loppukasvatus kannata, niin kannattaako emolehmien pito paremmin, siinähän tila menee helpommin esim. luomussa 
Myyt vasikat vaan eteenpäin, pelkkien lehmien kanssa rehukustannukset pienenee oleellisesti 

Myyt vasikat vaan eteenpäin, pelkkien lehmien kanssa rehukustannukset pienenee oleellisesti 

Ja melkoisen varmasti myös työtuntien lukumäärä, eli luultavasti laskennallisesti tekisit vähemmän ilmaista työtä.  Mutta mikä sitten ratkaisee € vai €/h?  Demolehmien kanssa sivubisneksetkin saattavat onnistua.

Lainaus

Myyt vasikat vaan eteenpäin, pelkkien lehmien kanssa rehukustannukset pienenee oleellisesti 

Ja melkoisen varmasti myös työtuntien lukumäärä, eli luultavasti laskennallisesti tekisit vähemmän ilmaista työtä.  Mutta mikä sitten ratkaisee € vai €/h?  Demolehmien kanssa sivubisneksetkin saattavat onnistua.

Korsirehua kuluu enemmän kuin sonneilla, en tiedä.. Mulla emon kuivaheinäpaalin paalaus tuo enemmän kustannuksia paalia kohti kuin helpon kostean säilörehun paalaus.
Toi työmääräkin on vähän suhteellinen juttu, sonneilla työmäärä pysyy suurinpiirtein vakiona, kun taas emoilla poikimakausi teettää aikalailla lisätyötä.. Käytössä olevan laitumen määrä ratkaisee pitkälti kesän työmäärää.
Luomuilussa emoilla eläimetkin voi laittaa luomuun, sonneilla se ei onnistu järkevästi.
Kaikki ei voi tuottaa vain vasikoita, jonkun täytyisi niitä kasvatellakkin..

Lainaus käyttäjältä: {o|o} - 04.01.15 - klo:13:49

Lainaus

Myyt vasikat vaan eteenpäin, pelkkien lehmien kanssa rehukustannukset pienenee oleellisesti 

Ja melkoisen varmasti myös työtuntien lukumäärä, eli luultavasti laskennallisesti tekisit vähemmän ilmaista työtä.  Mutta mikä sitten ratkaisee € vai €/h?  Demolehmien kanssa sivubisneksetkin saattavat onnistua.

Korsirehua kuluu enemmän kuin sonneilla, en tiedä.. Mulla emon kuivaheinäpaalin paalaus tuo enemmän kustannuksia paalia kohti kuin helpon kostean säilörehun paalaus.
Toi työmääräkin on vähän suhteellinen juttu, sonneilla työmäärä pysyy suurinpiirtein vakiona, kun taas emoilla poikimakausi teettää aikalailla lisätyötä.. Käytössä olevan laitumen määrä ratkaisee pitkälti kesän työmäärää.
Luomuilussa emoilla eläimetkin voi laittaa luomuun, sonneilla se ei onnistu järkevästi.
Kaikki ei voi tuottaa vain vasikoita, jonkun täytyisi niitä kasvatellakkin..

Demolehmillä kun ajoittaa poikimisen huhti-kesäkuun välille, niin ei tarvii pahemmin vasikoista huolehtia kuin vasta loka-joulukuulla. Silloin kun ylijäämä vasikat laitetaan välitykseen.

Mulla emon kuivaheinäpaalin paalaus tuo enemmän kustannuksia paalia kohti kuin helpon kostean säilörehun paalaus.

Vanha vitsi: vesi tulee hanasta ja kuiva-aine paalista   Mistä nuo lisäkustannukset?
D-arvon ei tarvitse olla 700 emoille, jolloin on mahdollista nostaa satotasoa.   

Mutta laiduntaminen on iso kysymys, se on kyllä totta.  Sillä on iso merkitys sekä työmäärään että rehukustannuksen.  Jos laitumet on hollilla ja niitä on riittävästi, voi sanoa hyvästit ruokintatyölle koko kesäksi ja muistella kaiholla apevaunusssa savuavaa satsia.

Parisenkymmentä vuotta sitten kun vielä touhuilin emojen kanssa niin yksi lehmä vei työ aikaa 35h/vuosi (vasikka vieroitukseen). Aika sisälsi koko työreperttuaarin mm lannanlevityksen ja kuivikkeiden paalaamisen, poikimisen valvomiset 2kuukautta joka 4:s tunti, eipä silloin ollut langattomia kameroitakaan. Mutta pöräpaalain oli toki jo silloin.

Lainaus

Mulla emon kuivaheinäpaalin paalaus tuo enemmän kustannuksia paalia kohti kuin helpon kostean säilörehun paalaus.

Vanha vitsi: vesi tulee hanasta ja kuiva-aine paalista   Mistä nuo lisäkustannukset?
D-arvon ei tarvitse olla 700 emoille, jolloin on mahdollista nostaa satotasoa.   

Mutta laiduntaminen on iso kysymys, se on kyllä totta.  Sillä on iso merkitys sekä työmäärään että rehukustannuksen.  Jos laitumet on hollilla ja niitä on riittävästi, voi sanoa hyvästit ruokintatyölle koko kesäksi ja muistella kaiholla apevaunusssa savuavaa satsia.

Kyllä, apevaunusta kun kuuluu aina se "pamaus" niin on loppupäiväksi ja seuraavaksi hommia tiedossa ja lompakko on lähes aina tonnin keveämpi.

Parisenkymmentä vuotta sitten kun vielä touhuilin emojen kanssa niin yksi lehmä vei työ aikaa 35h/vuosi (vasikka vieroitukseen). Aika sisälsi koko työreperttuaarin mm lannanlevityksen ja kuivikkeiden paalaamisen, poikimisen valvomiset 2kuukautta joka 4:s tunti, eipä silloin ollut langattomia kameroitakaan. Mutta pöräpaalain oli toki jo silloin.

Nykyään tuo 35h/eläin/vuosi on sopiva tavoite lypsylehmien kanssa (sisältäen vasikat ainakin sinne 6kk ikään)

edit: Ja sisältäen siis ainakin valtaosan karkearehun tuotantoon liittyvistä töistä, väkirehut jää tuon ulkopuolelle.

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 04.01.15 - klo:16:28

Parisenkymmentä vuotta sitten kun vielä touhuilin emojen kanssa niin yksi lehmä vei työ aikaa 35h/vuosi (vasikka vieroitukseen). Aika sisälsi koko työreperttuaarin mm lannanlevityksen ja kuivikkeiden paalaamisen, poikimisen valvomiset 2kuukautta joka 4:s tunti, eipä silloin ollut langattomia kameroitakaan. Mutta pöräpaalain oli toki jo silloin.

Nykyään tuo 35h/eläin/vuosi on sopiva tavoite lypsylehmien kanssa (sisältäen vasikat ainakin sinne 6kk ikään)

edit: Ja sisältäen siis ainakin valtaosan karkearehun tuotantoon liittyvistä töistä, väkirehut jää tuon ulkopuolelle.

Tavoitteita pitää aina olla 
Juu ei taitaisi vuoden tunnit riittää mulle tolla mitotuksella 
No siltikin tuntuu olevan aivan liikaa työtä, vaikken ihan 35 tuntia kuluta emoa kohti, koska se olisi sula mahdottomuus.
Niin se kuiva materiaali kuluttaa paalainta, polttoainetta ja aikaa paalia kohti säilörehua enemmän.
Kuivaan tottakai pyritään, ettei muovia yms kulu liikoja, mutta on itsepetosta laskea joku hömppäheinä- tai olkipaali kuluiltaan säilörehua halvemmaksi, riittoisampaa on tietty muttei kovin lihottavaa..