Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: kusti65 - 30.12.14 - klo:19:34
-
Vuodesta 2007 alkanut pohdinta sonninkasvatuksen kannattavuuteen alkaa tulla päätökseen. Näillä näkymin viimeiset välikasvatetut vasikat tälle tilalle tulivat viime viikolla. Navetassa olevat kasvatetaan ja se on sitten siinä. Viimeiset teuraat lähtevät keväällä 2016. Surullista.
Hommaan on uskottu ja hommaan on panostettu. Mutta nyt on tultu siihen pisteeseen että tämä on tässä. Käteen ei jää kun työ ja paska.
Onko kohtalotovereita, kokemuksia, teenkö virheen? Vielä voin perua.
-
No tota.... emme voi tietää miksi koet epäonnistuneesi..
-
No tota.... emme voi tietää miksi koet epäonnistuneesi..
Mut justhan sano, että käteen ei jää kun paska. ???
-
Vuodesta 2007 alkanut pohdinta sonninkasvatuksen kannattavuuteen alkaa tulla päätökseen. Näillä näkymin viimeiset välikasvatetut vasikat tälle tilalle tulivat viime viikolla. Navetassa olevat kasvatetaan ja se on sitten siinä. Viimeiset teuraat lähtevät keväällä 2016. Surullista.
Hommaan on uskottu ja hommaan on panostettu. Mutta nyt on tultu siihen pisteeseen että tämä on tässä. Käteen ei jää kun työ ja paska.
Onko kohtalotovereita, kokemuksia, teenkö virheen? Vielä voin perua.
Sama täällä. Tosin mulla lähtee ilmeisesti enskuussa viimeset sonnit. Uusia en ottanu tänä vuonna enää ollenkaan, kun alko koko homma ottaa keväällä päähän reippaamman puoleisesti.
-
No tota.... emme voi tietää miksi koet epäonnistuneesi..
Mut justhan sano, että käteen ei jää kun paska. ???
No sit pitää ostaa talikko
-
Mitä jatkossa , ihan vaan mielenkiinnosta, joko kyllästyit kokonaan :(
-
Antaisi hieman perspektiiviä jos kertoisitte minkä verran eläinpaikkoja jää tyhjäksi.
-
Älkää masentako täälä vasta naapurikylällä avattiin ihka uusi mullikasvattamo :-\
-
Antaisi hieman perspektiiviä jos kertoisitte minkä verran eläinpaikkoja jää tyhjäksi.
Kasvatuspaikkoja jää tyhjäksi n 240. -90 luvulla rakennettuja, kasvattamot vaatisi täydellisen peruskorjauksen. Kustannusarvio 200t€++. Ei kyllä tällä kannattavuudella houkuta. Peltoa on suhteessa eläinpaikkoihin sen verran että paskanlevitys ja ostorehukustannus ei hirveästi rasita, mutta kuitenkaan ei jää viivan alle riittävästi. Jäähän sitä toki, mutta tehtyihin työtunteihin nähden ei ollenkaan sitä mitä pitäisi.
-
Kuulostaa ihan siltä että laskukoneessa on patteritkin jopa, ja ihan että omalle työllekkin olis suotavaa jäädä jotain palkkaakin, harvinainen viljelijä nykyaikana....
Mutta noin muutoin, jos se tuolta näyttää niin mitäpä sitä väkisin, varsinkaan perään kaihoilemaan. Maailmasta ei työ tekemällä lopu / tekijälle aina jotain löytyy ja jopa sellaista josta saa palkkaakin. Tyhjänkin saa pyytämättä joten en kyllä tosiaan sen kummemmin murehtisi vaan lopettaisin ihan hyvillä mielin.
-
Antaisi hieman perspektiiviä jos kertoisitte minkä verran eläinpaikkoja jää tyhjäksi.
Kasvatuspaikkoja jää tyhjäksi n 240. -90 luvulla rakennettuja, kasvattamot vaatisi täydellisen peruskorjauksen. Kustannusarvio 200t€++. Ei kyllä tällä kannattavuudella houkuta. Peltoa on suhteessa eläinpaikkoihin sen verran että paskanlevitys ja ostorehukustannus ei hirveästi rasita, mutta kuitenkaan ei jää viivan alle riittävästi. Jäähän sitä toki, mutta tehtyihin työtunteihin nähden ei ollenkaan sitä mitä pitäisi.
No tuollaisia 240 elukan halleja rakennetaan parhaillaan uusiakin, sellaisille peltoaloille että säilörehu just riittää itseltä :-\
-
Antaisi hieman perspektiiviä jos kertoisitte minkä verran eläinpaikkoja jää tyhjäksi.
Kasvatuspaikkoja jää tyhjäksi n 240. -90 luvulla rakennettuja, kasvattamot vaatisi täydellisen peruskorjauksen. Kustannusarvio 200t€++. Ei kyllä tällä kannattavuudella houkuta. Peltoa on suhteessa eläinpaikkoihin sen verran että paskanlevitys ja ostorehukustannus ei hirveästi rasita, mutta kuitenkaan ei jää viivan alle riittävästi. Jäähän sitä toki, mutta tehtyihin työtunteihin nähden ei ollenkaan sitä mitä pitäisi.
No tuollaisia 240 elukan halleja rakennetaan parhaillaan uusiakin, sellaisille peltoaloille että säilörehu just riittää itseltä :-\
600 000 liiterissäkin on tullut käytyä eikä peltoala riittänyt mihinkään, oli raivattua ja sopimusta päälle... alle 1000 jos saa elukkapaikan niin kannas kyllä vielä miettiä mikä siinä ei kannata...eihän se kannata ikinä kellekkään jos tuo ei kannata.... toki jos pitää saada 40 e tunti ja tunteja laskee sen 12/365 niin silloin joo...
-
Lyhyellä matematiikalla ja mittään tietämättä ???
Tuntuu että jollain tiloilla sonninpito on oikein kannattavaa, joillain ei taas ollenkaan.
Onko se ruokintaosaamisesta kiinni että eläimen saa kasvamaan nopeammin, jolloin todennäköisesti kannattavuus paranee, vai mistä? ???
Siitä luulisi isoimman kannattavuuseron tulevan, jos tilakoko ja rakennusten+koneiden ikä, peltoala sekä eläinrodut on suunnilleen samat kuin naapurissa. Ja toisella kannattaa ja toisella ei. "Tukiosaaminen" on tietty kanssa vaikuttava tekijä, useimmiten tärkeinkin mutta luulisi että kasvulla ja kasvuajoillakin on merkitystä.
-
Kyllähän soninpidon saa kannatavaksi, mutta se vaatii hyvän säilörehun, siihen jotain herneviljaa kaveriksi ja mahdolisimman pienen ostorehu laskun. Eikä sekaannu teurastamoitten välityseläinrahoituksiin.
Itsellä kusi sonnin pito kun ei ollut sitä hyvää säilörehua riitävästi minkä d-arvo olisi ollut yli 70! Eli sonnihomassa pätee samat perussäännöt kuin lypsykarjalla HYVÄ LAADUKAS YLI D-70 SÄILÖREHU ON HOMMAN PERUSTA!
No nyt sonnila onkin täynnä nuorkarjaa. ;D
-
Koittakaa jaksaa. Mitä me maidontuottajat teemme noille sonnivasikoille jos ei niitä haeta. Pikkuusinako Honkajoelle? Pitääkö maidontuottjien ruveta maksamaan siitä että joku noita sonnipoikia ottaa kasvatettavaksi. Maidontuottjillakin alkaa olla vaiketa.
-
Syntynyt kuolleena :/ ja koira syö. Helposti parin robon sonnipojat :o
-
Atria mainostaa halpaa avaimet-käteen-pakettia. Eläinpaikan hinta on reilu 2000€ Sivulauseessa mainitaan että pohjat pitäisi tehdä itse valmiiksi ja hinta sisältää vain hallin ja lietesäiliön. Rehuvarastot ja pihat päälle niin todellinen kustannus on reilusti yli 3000€. Investointitukia saa minkä saa mutta silti en osuuskuntafirmojen listahinnoilla saa laskettua toimintaa kannattavaksi alle 20v takaisinmaksuajalla.
-
Luuletteko te oikeasti että isot pojat kasvattavat listahinnalla?
-
Luuletteko te oikeasti että isot pojat kasvattavat listahinnalla?
Ei luulla
-
Luuletteko te oikeasti että isot pojat kasvattavat listahinnalla?
Ei luulla
Miten iso poika pitää olla, että on uskottava. Auttaako, jos lyö nyrkkiä pöytään ja osaa karjahdella kantavalla äänellä vakuuttavasti, niin jotta ostomiäs paskoo housuu?
-
Koittakaa jaksaa. Mitä me maidontuottajat teemme noille sonnivasikoille jos ei niitä haeta. Maidontuottjillakin alkaa olla vaiketa.
Tommosenkun hommaa, niin ei oo noita ongelmia. Ja sitten kun tekee vielä jutuun maastulliin kun kosteasilmäisiä sonnipoikia napsutellaan hengiltä. Niin kyllä alkaa tulla sympatiaa ja kriisitukea
(http://www.a-kauppa.fi/images/webkuvat/73_yleistarvikkeet/tainnutuspistooli.jpg)
-
Koittakaa jaksaa. Mitä me maidontuottajat teemme noille sonnivasikoille jos ei niitä haeta. Maidontuottjillakin alkaa olla vaiketa.
Tommosenkun hommaa, niin ei oo noita ongelmia. Ja sitten kun tekee vielä jutuun maastulliin kun kosteasilmäisiä sonnipoikia napsutellaan hengiltä. Niin kyllä alkaa tulla sympatiaa ja kriisitukea
Sonnipojan syyksi. Tuottajan osaamattomuus, laiskuus ja väärä ammatinvalinta.
-
Antaisi hieman perspektiiviä jos kertoisitte minkä verran eläinpaikkoja jää tyhjäksi.
Kasvatuspaikkoja jää tyhjäksi n 240. -90 luvulla rakennettuja, kasvattamot vaatisi täydellisen peruskorjauksen. Kustannusarvio 200t€++. Ei kyllä tällä kannattavuudella houkuta. Peltoa on suhteessa eläinpaikkoihin sen verran että paskanlevitys ja ostorehukustannus ei hirveästi rasita, mutta kuitenkaan ei jää viivan alle riittävästi. Jäähän sitä toki, mutta tehtyihin työtunteihin nähden ei ollenkaan sitä mitä pitäisi.
Eli oot tehnyt samat laskelmat mitkä mä tein jo lähes kymmenen vuotta sitten. Silloinkin oli jo tuntuma ettei hommasta jää kuin känsät, mikäli peltoala riittää ilman sonneja. Ja on riittänyt, yhtään isompaa tulosta tuskin olisi tullut sonneillakaan kun on saanut keskittyä siihen minkä osaa ja mistä tykkää. Kaikilla tuotannonaloilla voi tehdä hyvää tulosta, tosin tätähän ei saa sanoa ääneen :-X
Kun pinta-alaa on riittävästi kuten aloittajan tapauksessa, sitä miettii tarviiko niitä sonneja oikeasti että saa toimeentulon. Ilman sonneja voi tehdä muutakin kuin syljeskellä kattoon (siihenkin voi jäädä toki aikaa), sonnien kanssa homma voi olla toisin... Saa tehdä niitä töitä että saa sen rahan revittyä sieltä navetasta. Kukin tyylillään :)
-
Luuletteko te oikeasti että isot pojat kasvattavat listahinnalla?
Ei luulla
Miten iso poika pitää olla, että on uskottava. Auttaako, jos lyö nyrkkiä pöytään ja osaa karjahdella kantavalla äänellä vakuuttavasti, niin jotta ostomiäs paskoo housuu?
3-4 kertainen eläinmäärä Kusti65 tilanteeseen verrattuna ja laajennussuunnitelma vireillä.
-
Antaisi hieman perspektiiviä jos kertoisitte minkä verran eläinpaikkoja jää tyhjäksi.
Kasvatuspaikkoja jää tyhjäksi n 240. -90 luvulla rakennettuja, kasvattamot vaatisi täydellisen peruskorjauksen. Kustannusarvio 200t€++. Ei kyllä tällä kannattavuudella houkuta. Peltoa on suhteessa eläinpaikkoihin sen verran että paskanlevitys ja ostorehukustannus ei hirveästi rasita, mutta kuitenkaan ei jää viivan alle riittävästi. Jäähän sitä toki, mutta tehtyihin työtunteihin nähden ei ollenkaan sitä mitä pitäisi.
Eli oot tehnyt samat laskelmat mitkä mä tein jo lähes kymmenen vuotta sitten. Silloinkin oli jo tuntuma ettei hommasta jää kuin känsät, mikäli peltoala riittää ilman sonneja. Ja on riittänyt, yhtään isompaa tulosta tuskin olisi tullut sonneillakaan kun on saanut keskittyä siihen minkä osaa ja mistä tykkää. Kaikilla tuotannonaloilla voi tehdä hyvää tulosta, tosin tätähän ei saa sanoa ääneen :-X
Kun pinta-alaa on riittävästi kuten aloittajan tapauksessa, sitä miettii tarviiko niitä sonneja oikeasti että saa toimeentulon. Ilman sonneja voi tehdä muutakin kuin syljeskellä kattoon (siihenkin voi jäädä toki aikaa), sonnien kanssa homma voi olla toisin... Saa tehdä niitä töitä että saa sen rahan revittyä sieltä navetasta. Kukin tyylillään :)
Toimii varmaan alueilla joilla pelloilla saa kasvamaan muutakin kuin vitutuksen.. ::) Vai miltä kuulostaa 3-4 tonnin viljojen satotaso pelloilla, joista kolmannes vielä täysin tuettomia ja hajallaan pitkin kyliä...
Todella laajaperäinen emolehmätuotanto luomuna on vaan hyvältä kuulostava vaihtoehto velkanavetalle. Tuet tulee lisäksi varmasti, elukoiden kanssa taas kaikki voi mennä päin helvettiä. :-X
-
Isot pojat saa pihvilisän joka sonnista. ::)
-
Kyllähän soninpidon saa kannatavaksi, mutta se vaatii hyvän säilörehun, siihen jotain herneviljaa kaveriksi ja mahdolisimman pienen ostorehu laskun. Eikä sekaannu teurastamoitten välityseläinrahoituksiin.
Itsellä kusi sonnin pito kun ei ollut sitä hyvää säilörehua riitävästi minkä d-arvo olisi ollut yli 70! Eli sonnihomassa pätee samat perussäännöt kuin lypsykarjalla HYVÄ LAADUKAS YLI D-70 SÄILÖREHU ON HOMMAN PERUSTA!
No nyt sonnila onkin täynnä nuorkarjaa. ;D
Eli kannattavuus on osaamiskysymys tässäkin yritystoiminnassa.
-
Antaisi hieman perspektiiviä jos kertoisitte minkä verran eläinpaikkoja jää tyhjäksi.
Kasvatuspaikkoja jää tyhjäksi n 240. -90 luvulla rakennettuja, kasvattamot vaatisi täydellisen peruskorjauksen. Kustannusarvio 200t€++. Ei kyllä tällä kannattavuudella houkuta. Peltoa on suhteessa eläinpaikkoihin sen verran että paskanlevitys ja ostorehukustannus ei hirveästi rasita, mutta kuitenkaan ei jää viivan alle riittävästi. Jäähän sitä toki, mutta tehtyihin työtunteihin nähden ei ollenkaan sitä mitä pitäisi.
No tuollaisia 240 elukan halleja rakennetaan parhaillaan uusiakin, sellaisille peltoaloille että säilörehu just riittää itseltä :-\
600 000 liiterissäkin on tullut käytyä eikä peltoala riittänyt mihinkään, oli raivattua ja sopimusta päälle... alle 1000 jos saa elukkapaikan niin kannas kyllä vielä miettiä mikä siinä ei kannata...eihän se kannata ikinä kellekkään jos tuo ei kannata.... toki jos pitää saada 40 e tunti ja tunteja laskee sen 12/365 niin silloin joo...
Kerro toki minkälaisen helppohoitoisen elukkapaikan saa alle 1000e ?
-
Antaisi hieman perspektiiviä jos kertoisitte minkä verran eläinpaikkoja jää tyhjäksi.
Kasvatuspaikkoja jää tyhjäksi n 240. -90 luvulla rakennettuja, kasvattamot vaatisi täydellisen peruskorjauksen. Kustannusarvio 200t€++. Ei kyllä tällä kannattavuudella houkuta. Peltoa on suhteessa eläinpaikkoihin sen verran että paskanlevitys ja ostorehukustannus ei hirveästi rasita, mutta kuitenkaan ei jää viivan alle riittävästi. Jäähän sitä toki, mutta tehtyihin työtunteihin nähden ei ollenkaan sitä mitä pitäisi.
No tuollaisia 240 elukan halleja rakennetaan parhaillaan uusiakin, sellaisille peltoaloille että säilörehu just riittää itseltä :-\
600 000 liiterissäkin on tullut käytyä eikä peltoala riittänyt mihinkään, oli raivattua ja sopimusta päälle... alle 1000 jos saa elukkapaikan niin kannas kyllä vielä miettiä mikä siinä ei kannata...eihän se kannata ikinä kellekkään jos tuo ei kannata.... toki jos pitää saada 40 e tunti ja tunteja laskee sen 12/365 niin silloin joo...
Kerro toki minkälaisen helppohoitoisen elukkapaikan saa alle 1000e ?
Ei uutta toki millään, mutta jos aloittajan navetta 90 luvulta, eli maksettu jo kerran, niin aattelin ton rempan kustannuksen vaan suoraan elukkapaikan hinnaksi....
-
Tsemppiä aloittajalle... Arvostan kovasti asennetta, että uskallat lopettaa, jos et näe tilalla tilaa menestyä... Mielestäni (kaikella kunnioituksella kaikkien ratkaisuja kohtaan) maatalouden ongelma on nimenomaan se että meistä riittävän suuri joukko ei uskalla tai kykene tekemään (oikeita mutta vaikeita) ratkaisuja (esim. pellon hinta ja vuokra ovat meidän omaa syytämme, yhteistyöllä ja sopimisella tuotantokustannuksia voisi alentaa merkittävästi sekä mikäli liian huonosti kannattavat tilat lopettaisivat auttaisivat lopettajaa sekä jatkavia...) Tällä asialla en missään nimessä tarkoita sitä että lopettavat tilat olisivat automaattisesti kykenemättömämpiä, vaan eri maatilojen kannattavuuteen vaikuttaa 1001 asiaa jonka takia olisi tärkeää että olisimme riittävän rohkeita tekemään oikeita päätöksiä....
-
Jos mullinpito olisi ollut kannattavaa, olisi korvausinvestointia varten rahat tienattu jo edellisen rakennuksen aikaan.
Käsittääkseni niin ei ole ko tapauksessa käynyt.
Kuten olen jo aikaisemin todennut, ratkaisevaa on mullin pidossa on huono ry suhde ja järjettömän pitkä kasvatusaika.
Hinnoittelusta tiedän sen, että pistehintoja maksetaan edelleen, omakohtaistakin kokemusta on.
Itse ajattelin kuitenkin jatkaa lähelle eläkepäiviä, koskapa mitäpä sitä muutakaan enää keksisi. Riski sille että, kaukana edessä häämöttävän luopumisen aikana olisi paljon poiston alaista pääomaa on suuri.
Itse olen määritellyt kasvatuksen seuraavasti: yksi myytyeläin/vuosi / 1ha peltoa, sonnipaikan hinta ennen poistojen aloittamista max 1000e.
Mitä ei kotieläin rakennuksissa riittävästi huomioida, on tekninen kuluminen, 20 vuotta on yleensä aika missä jotain suurempaa korjausta pitää tehdä.
Jos kuitenkin miettii mullinkasvatusta, voi katetuoton laskea väärinpäin, silloin saa selville taseen suuruuden millä tuotanto pitää saada aikaan.
Teurastuksen ja myynnin voisi hoitaa itse silloin saisi koko ketjun omiin käsiin, eli mullitilalla avainosaaminen olisikin taitava ruhonkäsittely ja myynti.
-
Kyllähän soninpidon saa kannatavaksi, mutta se vaatii hyvän säilörehun, siihen jotain herneviljaa kaveriksi ja mahdolisimman pienen ostorehu laskun. Eikä sekaannu teurastamoitten välityseläinrahoituksiin.
Itsellä kusi sonnin pito kun ei ollut sitä hyvää säilörehua riitävästi minkä d-arvo olisi ollut yli 70! Eli sonnihomassa pätee samat perussäännöt kuin lypsykarjalla HYVÄ LAADUKAS YLI D-70 SÄILÖREHU ON HOMMAN PERUSTA!
No nyt sonnila onkin täynnä nuorkarjaa. ;D
Eli kannattavuus on osaamiskysymys tässäkin yritystoiminnassa.
Kyllä! Mutta tulipa nuorkarjatilat tehtyä samalla kun kokeili sonni hommaa.
-
Jos mullinpito olisi ollut kannattavaa, olisi korvausinvestointia varten rahat tienattu jo edellisen rakennuksen aikaan.
Käsittääkseni niin ei ole ko tapauksessa käynyt.
Kuten olen jo aikaisemin todennut, ratkaisevaa on mullin pidossa on huono ry suhde ja järjettömän pitkä kasvatusaika.
Hinnoittelusta tiedän sen, että pistehintoja maksetaan edelleen, omakohtaistakin kokemusta on.
Itse ajattelin kuitenkin jatkaa lähelle eläkepäiviä, koskapa mitäpä sitä muutakaan enää keksisi. Riski sille että, kaukana edessä häämöttävän luopumisen aikana olisi paljon poiston alaista pääomaa on suuri.
Itse olen määritellyt kasvatuksen seuraavasti: yksi myytyeläin/vuosi / 1ha peltoa, sonnipaikan hinta ennen poistojen aloittamista max 1000e.
Mitä ei kotieläin rakennuksissa riittävästi huomioida, on tekninen kuluminen, 20 vuotta on yleensä aika missä jotain suurempaa korjausta pitää tehdä.
Jos kuitenkin miettii mullinkasvatusta, voi katetuoton laskea väärinpäin, silloin saa selville taseen suuruuden millä tuotanto pitää saada aikaan.
Teurastuksen ja myynnin voisi hoitaa itse silloin saisi koko ketjun omiin käsiin, eli mullitilalla avainosaaminen olisikin taitava ruhonkäsittely ja myynti.
Maatalous on ainoa yritys muoto missä poisto ajat on pitkiä 10 vuotta tai pitempiä. Muussa yritystoiminnassa jos myyt hallin laitteineen, niin saat vähintään saman minkä sijoitit. Maataloudessa kukaan ei maksa navetasta täyttä hintaa.
-
Jos mullinpito olisi ollut kannattavaa, olisi korvausinvestointia varten rahat tienattu jo edellisen rakennuksen aikaan.
Käsittääkseni niin ei ole ko tapauksessa käynyt.
Kuten olen jo aikaisemin todennut, ratkaisevaa on mullin pidossa on huono ry suhde ja järjettömän pitkä kasvatusaika.
Hinnoittelusta tiedän sen, että pistehintoja maksetaan edelleen, omakohtaistakin kokemusta on.
Itse ajattelin kuitenkin jatkaa lähelle eläkepäiviä, koskapa mitäpä sitä muutakaan enää keksisi. Riski sille että, kaukana edessä häämöttävän luopumisen aikana olisi paljon poiston alaista pääomaa on suuri.
Itse olen määritellyt kasvatuksen seuraavasti: yksi myytyeläin/vuosi / 1ha peltoa, sonnipaikan hinta ennen poistojen aloittamista max 1000e.
Mitä ei kotieläin rakennuksissa riittävästi huomioida, on tekninen kuluminen, 20 vuotta on yleensä aika missä jotain suurempaa korjausta pitää tehdä.
Jos kuitenkin miettii mullinkasvatusta, voi katetuoton laskea väärinpäin, silloin saa selville taseen suuruuden millä tuotanto pitää saada aikaan.
Teurastuksen ja myynnin voisi hoitaa itse silloin saisi koko ketjun omiin käsiin, eli mullitilalla avainosaaminen olisikin taitava ruhonkäsittely ja myynti.
Maatalous on ainoa yritys muoto missä poisto ajat on pitkiä 10 vuotta tai pitempiä. Muussa yritystoiminnassa jos myyt hallin laitteineen, niin saat vähintään saman minkä sijoitit. Maataloudessa kukaan ei maksa navetasta täyttä hintaa.
hupaisan säälittävä mustavalkoinen kuva. Muu yrittäminen on muka helpompaa kuin tämä ristuksen tupajumitouhu!
Jätkät ei oikein ymmärrä yrittämisestä yhtään mitään 100 vuoden MTK-maito edunvalvonnan jälkeen. ;D ;D ;D
Ensinkään oikeassa yrittämisessä ei sitä hallia edes omisteta. Eikä se "teollisuuushalli" kepulandiassa kelirikkotien varressa ole mikään arvoa nostava kiinteistösijoitus.... halvalla menee jos joku huolii.
Marssijärjestys meneee yrittämisessä näin: ekana on yritysidea ja sitten taidot/osaaminen ja lopuksi tarvittava infra hankitaan vähiten pääomaa sitovalla tavalla, kun taas maajussittamisessa ekana laitetaan halli ja rivi konehia ja ideaa ei ole edes mtk:n käsikirjasta keretty opettelemaan ulkoa, saati että se olisi ymmärretty!
;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Kävitkö STTK:n kirjekurssin? ;D
-
Kanattaa ladata emulli https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/esittely/toimipaikat/ruukki/Tietopankki/Naudanlihantuotanto/
ja lukea asennusohje. Exceliä pitää hiukan säätää, ennen kuin lähtee toimimaan.
Mutta ehdottomasti tutustumisen arvoinen. MTT:n ja Savonian yhdessä tekemä erittäin monipuolinen laskuri, jolla voi laskea kaikkien sonninkasvatukseen liityvien tekijöiden vaikutuksen kannattavuuteen. Siis alimmalla rivillä on €. Siis rotua, ruokintaa, kasvatusaikaa, osto- ja myyntihintoja, kasvatuspaikan hintaa, ... voi muuttaa.
Vaattii oikeasti paneutumista, ei kannata edes yrittää ohimennen kahvitauolla ;)
-
Jos mullinpito olisi ollut kannattavaa, olisi korvausinvestointia varten rahat tienattu jo edellisen rakennuksen aikaan.
Käsittääkseni niin ei ole ko tapauksessa käynyt.
Kuten olen jo aikaisemin todennut, ratkaisevaa on mullin pidossa on huono ry suhde ja järjettömän pitkä kasvatusaika.
Hinnoittelusta tiedän sen, että pistehintoja maksetaan edelleen, omakohtaistakin kokemusta on.
Itse ajattelin kuitenkin jatkaa lähelle eläkepäiviä, koskapa mitäpä sitä muutakaan enää keksisi. Riski sille että, kaukana edessä häämöttävän luopumisen aikana olisi paljon poiston alaista pääomaa on suuri.
Itse olen määritellyt kasvatuksen seuraavasti: yksi myytyeläin/vuosi / 1ha peltoa, sonnipaikan hinta ennen poistojen aloittamista max 1000e.
Mitä ei kotieläin rakennuksissa riittävästi huomioida, on tekninen kuluminen, 20 vuotta on yleensä aika missä jotain suurempaa korjausta pitää tehdä.
Jos kuitenkin miettii mullinkasvatusta, voi katetuoton laskea väärinpäin, silloin saa selville taseen suuruuden millä tuotanto pitää saada aikaan.
Teurastuksen ja myynnin voisi hoitaa itse silloin saisi koko ketjun omiin käsiin, eli mullitilalla avainosaaminen olisikin taitava ruhonkäsittely ja myynti.
Maatalous on ainoa yritys muoto missä poisto ajat on pitkiä 10 vuotta tai pitempiä. Muussa yritystoiminnassa jos myyt hallin laitteineen, niin saat vähintään saman minkä sijoitit. Maataloudessa kukaan ei maksa navetasta täyttä hintaa.
hupaisan säälittävä mustavalkoinen kuva. Muu yrittäminen on muka helpompaa kuin tämä ristuksen tupajumitouhu!
Jätkät ei oikein ymmärrä yrittämisestä yhtään mitään 100 vuoden MTK-maito edunvalvonnan jälkeen. ;D ;D ;D
Ensinkään oikeassa yrittämisessä ei sitä hallia edes omisteta. Eikä se "teollisuuushalli" kepulandiassa kelirikkotien varressa ole mikään arvoa nostava kiinteistösijoitus.... halvalla menee jos joku huolii.
Marssijärjestys meneee yrittämisessä näin: ekana on yritysidea ja sitten taidot/osaaminen ja lopuksi tarvittava infra hankitaan vähiten pääomaa sitovalla tavalla, kun taas maajussittamisessa ekana laitetaan halli ja rivi konehia ja ideaa ei ole edes mtk:n käsikirjasta keretty opettelemaan ulkoa, saati että se olisi ymmärretty!
;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Kävitkö STTK:n kirjekurssin? ;D
En, mutta käy nyt edes sä, niin opit jotain uutta tuohon ainaiseen minäminäminä, maatalous, maatalous, maatalous ja MAITO vouhkaamiseen!
;D ;D ;D ;D
Missä minä tuolla sanan "MAITO" kirjoitin? :o
-
Kanattaa ladata emulli https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/esittely/toimipaikat/ruukki/Tietopankki/Naudanlihantuotanto/
ja lukea asennusohje. Exceliä pitää hiukan säätää, ennen kuin lähtee toimimaan.
Mutta ehdottomasti tutustumisen arvoinen. MTT:n ja Savonian yhdessä tekemä erittäin monipuolinen laskuri, jolla voi laskea kaikkien sonninkasvatukseen liityvien tekijöiden vaikutuksen kannattavuuteen. Siis alimmalla rivillä on €. Siis rotua, ruokintaa, kasvatusaikaa, osto- ja myyntihintoja, kasvatuspaikan hintaa, ... voi muuttaa.
Vaattii oikeasti paneutumista, ei kannata edes yrittää ohimennen kahvitauolla ;)
No niin sana savonia riittää jo kertomaan kaiken oleellisen.... taas joku esi esi esi esi selvitys tai kartoitushanke jne. tai jotain muuta uutta "ruutia"
;)
Turhan pikku näppärältä vaikutti...
Liian vaikeaa Kolloselle ;D ;D
-
[
[/quote]
Kerro toki minkälaisen helppohoitoisen elukkapaikan saa alle 1000e ?
[/quote]
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
No vaikka tällaasen;
https://www.youtube.com/watch?v=7FxiLcAm8qI
https://www.google.fi/search?hl=fi&site=imghp&tbm=isch&source=hp&biw=1093&bih=538&q=pampas&oq=pampas&gs_l=img.1.1.0l5j0i24l5.1565.2818.0.6508.6.6.0.0.0.0.358.788.2-2j1.3.0.msedr...0...1ac.1.60.img..3.3.780.UpUJdnbnlNk#hl=fi&tbm=isch&q=largest+feedlot+in+the+world&facrc=_&imgdii=_&imgrc=68_HXesjSJCOIM%253A%3BKVtWKXtqh-6C9M%3Bhttp%253A%252F%252Ffscomps.fotosearch.com%252Fcompc%252FGLW%252FGLW006%252Fgwz10157.jpg%3Bhttp%253A%252F%252Fwww.fotosearch.com%252FGLW006%252Fgwz10157%252F%3B450%3B322
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pampa
https://www.google.fi/search?hl=fi&site=imghp&tbm=isch&source=hp&biw=1093&bih=538&q=pampas&oq=pampas&gs_l=img.1.1.0l5j0i24l5.1565.2818.0.6508.6.6.0.0.0.0.358.788.2-2j1.3.0.msedr...0...1ac.1.60.img..3.3.780.UpUJdnbnlNk#facrc=_&imgdii=_&imgrc=yuHlaZBLxYh7SM%253A%3BUExY52snyZerGM%3Bhttp%253A%252F%252Fb.static.trunity.net%252Ffiles%252F209201_209300%252F209273%252Fthumbs%252Fcampus-de-tuyei-argentina_438x0_scale.jpg%3Bhttp%253A%252F%252Fwww.eoearth.org%252Farticle%252FHumid_Pampas%3B400%3B255
-
Jos mullinpito olisi ollut kannattavaa, olisi korvausinvestointia varten rahat tienattu jo edellisen rakennuksen aikaan.
Käsittääkseni niin ei ole ko tapauksessa käynyt.
Kuten olen jo aikaisemin todennut, ratkaisevaa on mullin pidossa on huono ry suhde ja järjettömän pitkä kasvatusaika.
Hinnoittelusta tiedän sen, että pistehintoja maksetaan edelleen, omakohtaistakin kokemusta on.
Itse ajattelin kuitenkin jatkaa lähelle eläkepäiviä, koskapa mitäpä sitä muutakaan enää keksisi. Riski sille että, kaukana edessä häämöttävän luopumisen aikana olisi paljon poiston alaista pääomaa on suuri.
Itse olen määritellyt kasvatuksen seuraavasti: yksi myytyeläin/vuosi / 1ha peltoa, sonnipaikan hinta ennen poistojen aloittamista max 1000e.
Mitä ei kotieläin rakennuksissa riittävästi huomioida, on tekninen kuluminen, 20 vuotta on yleensä aika missä jotain suurempaa korjausta pitää tehdä.
Jos kuitenkin miettii mullinkasvatusta, voi katetuoton laskea väärinpäin, silloin saa selville taseen suuruuden millä tuotanto pitää saada aikaan.
Teurastuksen ja myynnin voisi hoitaa itse silloin saisi koko ketjun omiin käsiin, eli mullitilalla avainosaaminen olisikin taitava ruhonkäsittely ja myynti.
Maatalous on ainoa yritys muoto missä poisto ajat on pitkiä 10 vuotta tai pitempiä. Muussa yritystoiminnassa jos myyt hallin laitteineen, niin saat vähintään saman minkä sijoitit. Maataloudessa kukaan ei maksa navetasta täyttä hintaa.
Matkailussa on sama juttu, mökin kuoletusaika on todella pitkä :o
-
Mitäs MTK on tehnyt naudanlihantuotannon turvaamiseksi?
Joo Mennyt helpoilla heitoilla eteenpäin! Maaseudussa on aina saanut kovat otsikot ja palstatilaa kun on puhunut sitä mitä enemmistö äänestäjäjistä eli jäähdyttelevä tuottajamassa haluaakin kuulla!
EI V*TTU yhtään ajatusta ja näkemystä edes 5 V päähän vaan pelkää kädestä suuhun sössötystä!
Tukibyrokratia muu hallinto byrokratia ja maksuvalmiuteen kuuluvat muutaman kk maksu siirrot. Siihen on otsikoita jämerillä mutta täysin turhilla puheilla revitty!
Ja sitten tuo lihan hinta juttelu..... voihan sitä vaatia joo.
Mutta täytyy olla aika epärehellinen jopa itselleenkin jos uskoo että hinta voi olla merkittävästi korkeampi kuin muualla maailmassa! Euro lisää hintaan heti aika moista kateetonta nuoleskelua!
Ja maaseudussa saa palstatillaa mannekiini tuottajien terapia päästöt joista jo amatöörikin huomaa että syy ongelmiin 80% on itse tuottajan huonossa käytöksessä ja asenteessa!
Vattuako tullaista turhaa läppää heittää maas menneisyydessä!
Hinta on ollut lähes EU:n keskitasolla mutta minustakin kyllä oikeutetut parempi hinta suomalaiselle lihalle odotukset on syytä pitää realistisina. POPULISMI ON HELPPOA KUN MTK:SSA ei joudu koskaan tilille puheistaan varsinkin kun puhuu mitä seniili enemmistö jäsenistä haluaakin kuulla.
Eli mitä jää jäljelle, kun järjestö munattomana toistelee vain 1990 luvun maataloustulo teesejä?
Se tilatason tekeminen.... tehostaminen ja ammattitaidolla tehty rakenne kehitys!
Mtk on tehnyt kaikkensa sen hidastamiseksi ja torppaamiseksi, kaiken maailman 1994 v SASsseja on jarruttamassa "pienen asia" puheineen kehitystä. Lopputulema on että sassit pysyy sasseina (katkerina yhä) ja kehitys etenee hitaasti ja saatanan kalliisti!
No koska mtk uskaltaa sanoa sen ääneen että jokaisesta maajussista ei ole jatkamaan tässä hommassa, nyt on menty leveällä rintamalla ja jokainen lasku-luku kirjoitus ja luetun ymmärrys taidoton on saanyt mtk eväät jatkaa sitä ristuksen kototaloasa. Vaikka punaisena paistavan niskapoimun paksuu jo kertoisi että edellytyksiä ei suurella todennäköisyydellä ole. 8)
No wau. siinä oli paatosta ja asennetta :)
Ainoo mikä jäi auki oli ne sun konstit parempaan kannattavuuteen noin niinku politiikassa ja edunvalvonnassa, mutta ennen kaikkea omassa tuotannossasi.
Voisitko avautua niistäkin, niin voisimme kaikki ehkä oppia jotain :)
-
No wau. siinä oli paatosta ja asennetta :)
Ainoo mikä jäi auki oli ne sun konstit parempaan kannattavuuteen noin niinku politiikassa ja edunvalvonnassa, mutta ennen kaikkea omassa tuotannossasi.
Voisitko avautua niistäkin, niin voisimme kaikki ehkä oppia jotain :)
Siinä oltaisiin jo pitkällä jos päästäisiin näihin keinoihin tilatasolla kiinni!
Se kun ei ole tasan masan joka sassille jakoa, niin eihän siihen päästä tällä mtk touhulla.
Täällä ainut tilatason menestys resepti on kuulemma. että KUN ON TARPEEKSI ISOO TILA niin saa myydyistä holstain vasikoista alacarte LIM- biffi-hinnaston mukaisen kärki hinnan läpi koko myynnin.
VOi toki olla näinkin, mutta onhan se nyt hölmö yrittäjä joka toitottaa neuvottelutuloksensa joka tupajumin tietoon. ;D Liikesalaisuus minusta normi yrittäjälle, mutta MTK tuottajalle jotain muuta.... ;D
Eli näistä kärkihintajutuista/HUHuISTa voi olla montaa mieltä.... mutta SUURIN osan on näiden pientupajumien ynnä muiden sassien märkiä päiväunia tai selityksia omalle kompuroivalle touhulle.
Sen kustannustehokkuuden näkee kyllä kun käy toimivan tilan markilla ja jututtaa Yrittäjiä. Kaikilla sitä ei kyllä todellakaan ole ja se onkin taito löytää ja soveltaa/kehittää eteenpäin.
Ei sitä täällä agrossa ole jaossa, se on palasina jossain. 8)
Tosta isosta koosta senverran, että eläinmäärän suhde muihin resursseihin kuten pelto, työvoima yms on kokoa tärkeämpi..
Harmillista hieman, että peltoalaa on alettu suitsia tilakokoon liittyvillä leikkauksilla, mutta on siinäkin puolensa kun nyt kannattaa pudottaa
kalleimmat ja kaukaisimmat lohkot pois 20 prosentin leikkauksen piiristä :)
-
Antaisi hieman perspektiiviä jos kertoisitte minkä verran eläinpaikkoja jää tyhjäksi.
Kasvatuspaikkoja jää tyhjäksi n 240. -90 luvulla rakennettuja, kasvattamot vaatisi täydellisen peruskorjauksen. Kustannusarvio 200t€++. Ei kyllä tällä kannattavuudella houkuta. Peltoa on suhteessa eläinpaikkoihin sen verran että paskanlevitys ja ostorehukustannus ei hirveästi rasita, mutta kuitenkaan ei jää viivan alle riittävästi. Jäähän sitä toki, mutta tehtyihin työtunteihin nähden ei ollenkaan sitä mitä pitäisi.
onko kustilla 50 vuotta ikää? Ja omaa peltoa plus 100 ha? Jos on niin eikö kannata ottaa vain rennosti?
-
Antaisi hieman perspektiiviä jos kertoisitte minkä verran eläinpaikkoja jää tyhjäksi.
Kasvatuspaikkoja jää tyhjäksi n 240. -90 luvulla rakennettuja, kasvattamot vaatisi täydellisen peruskorjauksen. Kustannusarvio 200t€++. Ei kyllä tällä kannattavuudella houkuta. Peltoa on suhteessa eläinpaikkoihin sen verran että paskanlevitys ja ostorehukustannus ei hirveästi rasita, mutta kuitenkaan ei jää viivan alle riittävästi. Jäähän sitä toki, mutta tehtyihin työtunteihin nähden ei ollenkaan sitä mitä pitäisi.
onko kustilla 50 vuotta ikää? Ja omaa peltoa plus 100 ha? Jos on niin eikö kannata ottaa vain rennosti?
Jos ei löydy enää motivaatiota, niin mahdollisimman nopeasti sivuun ja jatkajalle mahdollisuus astua remmiin :o
Viiskymppinen voi tehdä muutakin kuin odotella eläkepäätöstä ja elämä on silloin mielekkäämpää ;)
-
Antaisi hieman perspektiiviä jos kertoisitte minkä verran eläinpaikkoja jää tyhjäksi.
Kasvatuspaikkoja jää tyhjäksi n 240. -90 luvulla rakennettuja, kasvattamot vaatisi täydellisen peruskorjauksen. Kustannusarvio 200t€++. Ei kyllä tällä kannattavuudella houkuta. Peltoa on suhteessa eläinpaikkoihin sen verran että paskanlevitys ja ostorehukustannus ei hirveästi rasita, mutta kuitenkaan ei jää viivan alle riittävästi. Jäähän sitä toki, mutta tehtyihin työtunteihin nähden ei ollenkaan sitä mitä pitäisi.
onko kustilla 50 vuotta ikää? Ja omaa peltoa plus 100 ha? Jos on niin eikö kannata ottaa vain rennosti?
Jos ei löydy enää motivaatiota, niin mahdollisimman nopeasti sivuun ja jatkajalle mahdollisuus astua remmiin :o
Viiskymppinen voi tehdä muutakin kuin odotella eläkepäätöstä ja elämä on silloin mielekkäämpää ;)
Ei oo kustilla ikää vielä 50, eikä ole motivaatio hukassa. Päinvastoin. Eläkeikään on vielä matkaa ja tulevat ratkaisut tehdään oman toimeentulon varaan.
Kaikki tässäkin ketjussa mainitut palikat on suunnilleen kohdillaan. Navetat on toimivat, aperuokinnalla. Omien rehujen laatuun on panostettu, päiväkasvut on kohdillaan. Peltoa on suhteessa eläinmäärään riittävästi. Velkaa ei ole suhteettomasti.
Ainut mikä ei ole kohdillaan on kannattavuus. Nyt kun navetoiden tekninen käyttöikä on tiensä päässä olen päätynyt pohtimaan vaihtoehtoja. Mitä muuta voisi reilulla sadalla hehtaarilla tehdä, jäisikö jollakin muulla tuotantosuunnalla viivan alle enemmän tai sama vähemmällä työllä. Miten pitkään tuon +200t€ remontin kuoletus kestäisi?
Tämä 240 kasvatuspaikkaa on siitä harmillinen että se vie päivästä niin suuren osan että ns. sivubisneksille ei ole tilaa. Ei edes muuhun maatalouteen liittyvään. Kuitenkin se on liian pieni että sillä hankkisi kahden ihmisen elannon. Pelto on tällä alueella niin älyttömissä hinnoissa että laajentaminen ei ole järkevien mahdollisuuksien rajoissa.
Naudanlihantuotanto oli hyvää hommaa vielä 2000 luvulle tultaessa. Sitten tuli hullunlehmäntauti joka romahdutti hinnat, sitten keksittiin kolmivaihekasvatus, missä ketjuun tuotiin lisää jakajia ja vasikan hinta nousi pilviin (ostajalle), sitten tuli 2007 viljan, lannoitteiden ja polttoaineen hurjat hinnan nousut, niihin ei lihan hinnassa ole koskaan saatu korvausta. Lihan hyvä hintakehityskin on taittunut alamäkeen.
Jos verrataan vuotta 2000 vuoteen 2014 on sonninpidon kate1 pudonnut puoleen. Siitä ei rakennus ja konekustannusten jälkeen enää jää pääoman korolle ja omalle työlle riittävää pottia.
Meikäläisen suurin ongelma on aina ollut se, että vihaan ilmaisen työn tekemistä. Olen aina pyrkinyt välttämään sitä ja aion pysyä linjassani jatkossakin. Tämä on ollut pakon sanelemaa, perhe on elätetty maan viljelyllä ja sonnin kasvatuksella. Rahaa ei ole tullut palkkatyöstä, ei metsästä, eikä sivuelinkeinoista. Taskulaskimessa on aina patterit ja sitä myös käytetään. Tätä toivoisin kaikilta viljelijöiltä. Niin kauan kun suostumme tekemään työtä puoli-ilmaiseksi, ei maatalouden kannattavuus tule paranemaan. Koskee ihan kaikkia tuotantosuuntia. Ja koskee myös kaikkia päätoimisia ja sivutoimisia viljelijöitä. Ansaintamielessä me kaikki kai tätä hommaa teemme??
Niin ja lopuksi; missä syy? Tuntematonta lainaten "Ei tässä mitään syyllisiä kaivata, Lahtista ja konekivääriä tässä kaivataan" Tällä mennään.
-
Antaisi hieman perspektiiviä jos kertoisitte minkä verran eläinpaikkoja jää tyhjäksi.
Kasvatuspaikkoja jää tyhjäksi n 240. -90 luvulla rakennettuja, kasvattamot vaatisi täydellisen peruskorjauksen. Kustannusarvio 200t€++. Ei kyllä tällä kannattavuudella houkuta. Peltoa on suhteessa eläinpaikkoihin sen verran että paskanlevitys ja ostorehukustannus ei hirveästi rasita, mutta kuitenkaan ei jää viivan alle riittävästi. Jäähän sitä toki, mutta tehtyihin työtunteihin nähden ei ollenkaan sitä mitä pitäisi.
onko kustilla 50 vuotta ikää? Ja omaa peltoa plus 100 ha? Jos on niin eikö kannata ottaa vain rennosti?
Jos ei löydy enää motivaatiota, niin mahdollisimman nopeasti sivuun ja jatkajalle mahdollisuus astua remmiin :o
Viiskymppinen voi tehdä muutakin kuin odotella eläkepäätöstä ja elämä on silloin mielekkäämpää ;)
Ei oo kustilla ikää vielä 50, eikä ole motivaatio hukassa. Päinvastoin. Eläkeikään on vielä matkaa ja tulevat ratkaisut tehdään oman toimeentulon varaan.
Kaikki tässäkin ketjussa mainitut palikat on suunnilleen kohdillaan. Navetat on toimivat, aperuokinnalla. Omien rehujen laatuun on panostettu, päiväkasvut on kohdillaan. Peltoa on suhteessa eläinmäärään riittävästi. Velkaa ei ole suhteettomasti.
Ainut mikä ei ole kohdillaan on kannattavuus. Nyt kun navetoiden tekninen käyttöikä on tiensä päässä olen päätynyt pohtimaan vaihtoehtoja. Mitä muuta voisi reilulla sadalla hehtaarilla tehdä, jäisikö jollakin muulla tuotantosuunnalla viivan alle enemmän tai sama vähemmällä työllä. Miten pitkään tuon +200t€ remontin kuoletus kestäisi?
Tämä 240 kasvatuspaikkaa on siitä harmillinen että se vie päivästä niin suuren osan että ns. sivubisneksille ei ole tilaa. Ei edes muuhun maatalouteen liittyvään. Kuitenkin se on liian pieni että sillä hankkisi kahden ihmisen elannon. Pelto on tällä alueella niin älyttömissä hinnoissa että laajentaminen ei ole järkevien mahdollisuuksien rajoissa.
Naudanlihantuotanto oli hyvää hommaa vielä 2000 luvulle tultaessa. Sitten tuli hullunlehmäntauti joka romahdutti hinnat, sitten keksittiin kolmivaihekasvatus, missä ketjuun tuotiin lisää jakajia ja vasikan hinta nousi pilviin (ostajalle), sitten tuli 2007 viljan, lannoitteiden ja polttoaineen hurjat hinnan nousut, niihin ei lihan hinnassa ole koskaan saatu korvausta. Lihan hyvä hintakehityskin on taittunut alamäkeen.
Jos verrataan vuotta 2000 vuoteen 2014 on sonninpidon kate1 pudonnut puoleen. Siitä ei rakennus ja konekustannusten jälkeen enää jää pääoman korolle ja omalle työlle riittävää pottia.
Meikäläisen suurin ongelma on aina ollut se, että vihaan ilmaisen työn tekemistä. Olen aina pyrkinyt välttämään sitä ja aion pysyä linjassani jatkossakin. Tämä on ollut pakon sanelemaa, perhe on elätetty maan viljelyllä ja sonnin kasvatuksella. Rahaa ei ole tullut palkkatyöstä, ei metsästä, eikä sivuelinkeinoista. Taskulaskimessa on aina patterit ja sitä myös käytetään. Tätä toivoisin kaikilta viljelijöiltä. Niin kauan kun suostumme tekemään työtä puoli-ilmaiseksi, ei maatalouden kannattavuus tule paranemaan. Koskee ihan kaikkia tuotantosuuntia. Ja koskee myös kaikkia päätoimisia ja sivutoimisia viljelijöitä. Ansaintamielessä me kaikki kai tätä hommaa teemme??
Niin ja lopuksi; missä syy? Tuntematonta lainaten "Ei tässä mitään syyllisiä kaivata, Lahtista ja konekivääriä tässä kaivataan" Tällä mennään.
Kahden ihmisen työpaikka lukee tuolla tekstissä. Jos kahdelle pitää saada tienesti joo ei onnistu ei. Mutta yhdelle pitäs kyllä riittää ilman että töihin hukkuu. Mutta se suuri kysymys toki on että millä muullakaan tuotannolla sadalla hehtaarilla saa kahdelle tienestit. Ja jos vaihtaa tuotantosuuntaa todennäköisesti toi 200 te hukkuu silloinkin?
-
100 ha saa 50 tonnia vuokratuloja ja sitte olis aikaa tehdä kaikkee muuta?? itellä 2000 luvulla rakennettua,paikkoja vähä enempi,omaa peltoa vähempi.
viimeset 2 v juotettu ja keräilty ternit itte,sitä ennen ostin VK kaikki.. jää kuitenki kaks teurastamon "välityspalkkiota" joka vasikalta pois.... ja saa pienemmän tautipaineen.. ja juottamosta terveemmät ja paremmin kasvaneet vasikat.. mutta ei kehua voi,2007 vuoden jälkeen ollu aikamoista kipuilua.. en millää käsitä kuinka uusia n. 4000 eur kasvatuspaikkoja tehdään??? !! ja niitä on laskemas "arvostetut" asiantuntijat!!
-
Tee edullinen viileä ternikasvattamo, maksaa noin 400e/vasikkapaikka. ternin kasvatuksen kate on nyt noin 70e/eläin (kate3), jos korvaat 1 rehun omilla seoksilla niin tulee noin 40e lisää katetta.
työn hinnaksi saat 18e/h. Jos ostelet vasikat suoraan niin siinä on myöskin tilaa pienelle voitto siivulle. Alle 6kk ikäsille vasikoille on tulossa aika hyvä hyvinvointi tuki joten sillä kuolettaa hyvinkin kasvatuspaikan kustannuksen.
Itsellä kate tulee juuri tuosta ternien kasvatuksesta, isojen sonnien navetta maksaa investoineille nippa nappa 3% koron ja kuoletukset ja ihmistyön (navetta on mallia 84 ja "päivitetty 2 kertaa).
Tee edullisempi remontti.
Vaihtoehto2 PELLOT LUOMUUN JA LUOMUEMOLEHMIÄ, lehmät murskevilja / laakasiiloon jos sellainen on jo omasta takaa, tuommoista olen vähän itse hahmotellut. Navetta jäisi tosin tyhjäksi ja siihen ne kiinteät kulut, mutta ajetaanhan tehtaitakin alas ja puretaan jos ei niistä rahaa tule riittävästi.
Kyllä eläin bisneksessä suurin omaisuuserä pitäisi olla itse eläimet, niistähän se raha tulee.
-
100 ha saa 50 tonnia vuokratuloja ja sitte olis aikaa tehdä kaikkee muuta?? itellä 2000 luvulla rakennettua,paikkoja vähä enempi,omaa peltoa vähempi.
viimeset 2 v juotettu ja keräilty ternit itte,sitä ennen ostin VK kaikki.. jää kuitenki kaks teurastamon "välityspalkkiota" joka vasikalta pois.... ja saa pienemmän tautipaineen.. ja juottamosta terveemmät ja paremmin kasvaneet vasikat.. mutta ei kehua voi,2007 vuoden jälkeen ollu aikamoista kipuilua.. en millää käsitä kuinka uusia n. 4000 eur kasvatuspaikkoja tehdään??? !! ja niitä on laskemas "arvostetut" asiantuntijat!!
Välikasvatettujen kanssa sai tosiaankin painia hengitys tulehdusten kanssa. Nyt omassa viileässä juottamossa ei sitä ongelmaa ole ollut ja vasikat ovat olleet noin 20kg suurempia ja nupoja kuin vastaavat vk vasikat. Sorkkaterveys on ollut myös parempi.
-
Minkälainen remontti tuolla 200 keur on tarkoitus tehdä? Ritilät, karsinarakenteet, valaisimet ja lietesäiliö ny varmaan onkin tiensä päässä tuossa vaiheessa mutta ei noihin vielä saa menemään niin paljoa rahaa. ::)
-
Antaisi hieman perspektiiviä jos kertoisitte minkä verran eläinpaikkoja jää tyhjäksi.
Kasvatuspaikkoja jää tyhjäksi n 240. -90 luvulla rakennettuja, kasvattamot vaatisi täydellisen peruskorjauksen. Kustannusarvio 200t€++. Ei kyllä tällä kannattavuudella houkuta. Peltoa on suhteessa eläinpaikkoihin sen verran että paskanlevitys ja ostorehukustannus ei hirveästi rasita, mutta kuitenkaan ei jää viivan alle riittävästi. Jäähän sitä toki, mutta tehtyihin työtunteihin nähden ei ollenkaan sitä mitä pitäisi.
onko kustilla 50 vuotta ikää? Ja omaa peltoa plus 100 ha? Jos on niin eikö kannata ottaa vain rennosti?
Jos ei löydy enää motivaatiota, niin mahdollisimman nopeasti sivuun ja jatkajalle mahdollisuus astua remmiin :o
Viiskymppinen voi tehdä muutakin kuin odotella eläkepäätöstä ja elämä on silloin mielekkäämpää ;)
Ei oo kustilla ikää vielä 50, eikä ole motivaatio hukassa. Päinvastoin. Eläkeikään on vielä matkaa ja tulevat ratkaisut tehdään oman toimeentulon varaan.
Kaikki tässäkin ketjussa mainitut palikat on suunnilleen kohdillaan. Navetat on toimivat, aperuokinnalla. Omien rehujen laatuun on panostettu, päiväkasvut on kohdillaan. Peltoa on suhteessa eläinmäärään riittävästi. Velkaa ei ole suhteettomasti.
Ainut mikä ei ole kohdillaan on kannattavuus. Nyt kun navetoiden tekninen käyttöikä on tiensä päässä olen päätynyt pohtimaan vaihtoehtoja. Mitä muuta voisi reilulla sadalla hehtaarilla tehdä, jäisikö jollakin muulla tuotantosuunnalla viivan alle enemmän tai sama vähemmällä työllä. Miten pitkään tuon +200t€ remontin kuoletus kestäisi?
Tämä 240 kasvatuspaikkaa on siitä harmillinen että se vie päivästä niin suuren osan että ns. sivubisneksille ei ole tilaa. Ei edes muuhun maatalouteen liittyvään. Kuitenkin se on liian pieni että sillä hankkisi kahden ihmisen elannon. Pelto on tällä alueella niin älyttömissä hinnoissa että laajentaminen ei ole järkevien mahdollisuuksien rajoissa.
Naudanlihantuotanto oli hyvää hommaa vielä 2000 luvulle tultaessa. Sitten tuli hullunlehmäntauti joka romahdutti hinnat, sitten keksittiin kolmivaihekasvatus, missä ketjuun tuotiin lisää jakajia ja vasikan hinta nousi pilviin (ostajalle), sitten tuli 2007 viljan, lannoitteiden ja polttoaineen hurjat hinnan nousut, niihin ei lihan hinnassa ole koskaan saatu korvausta. Lihan hyvä hintakehityskin on taittunut alamäkeen.
Jos verrataan vuotta 2000 vuoteen 2014 on sonninpidon kate1 pudonnut puoleen. Siitä ei rakennus ja konekustannusten jälkeen enää jää pääoman korolle ja omalle työlle riittävää pottia.
Meikäläisen suurin ongelma on aina ollut se, että vihaan ilmaisen työn tekemistä. Olen aina pyrkinyt välttämään sitä ja aion pysyä linjassani jatkossakin. Tämä on ollut pakon sanelemaa, perhe on elätetty maan viljelyllä ja sonnin kasvatuksella. Rahaa ei ole tullut palkkatyöstä, ei metsästä, eikä sivuelinkeinoista. Taskulaskimessa on aina patterit ja sitä myös käytetään. Tätä toivoisin kaikilta viljelijöiltä. Niin kauan kun suostumme tekemään työtä puoli-ilmaiseksi, ei maatalouden kannattavuus tule paranemaan. Koskee ihan kaikkia tuotantosuuntia. Ja koskee myös kaikkia päätoimisia ja sivutoimisia viljelijöitä. Ansaintamielessä me kaikki kai tätä hommaa teemme??
Niin ja lopuksi; missä syy? Tuntematonta lainaten "Ei tässä mitään syyllisiä kaivata, Lahtista ja konekivääriä tässä kaivataan" Tällä mennään.
Virkistävää lukea välillä YRITTÄJÄN kirjotusta joka ei alennu tuleen makaamaan vaan määrää oman kohtalonsa... Mut Jos sulla on ritiläkasvattamo ootko pohtinu seuraavia asioita: vaikka appeettomuus (mikäli ei halpoja sivurehuja) voi tuottaa nykymaailmassa paremman katetuoton (apevermeet pois, 15000€ bobbarilla voi ruokkia eläimet 10 vuotta jonka jälkeen on mahdollista myydä pois se 7000€, polttoaine puolittuu, aika pienenee , sukkularuokkijalla jauhot niin voit rytmittää väkirehun (8-13kk ikäinen ei tarvii jauhoja nykyhinnoilla), pellot luomuun?, onko mahdollista tehostaa rehunkorjuuta (ennen kaikkea taloudellisesti)?, Onko mahdollista tehostaa yhteistoimintaa, tai urakointia (tarkoitan lähinnä vaihtotyötä)?, oletko laskenut katteen kolmella sr korjuulla keski D-arvo 69 säilönnällinen laatu hyvä, kasvu 540g eikä yhtään väkirehua (ja pellot luomussa mielellään kannattavuuden takia) (vasikkakustannus pienenee, työmäärä pienenee, työ selkeytyy. Viimeisen ehdotuksen edellytys on, että sr maksaa rehellisesti laskettuna vähemmän kuin vilja nykyisinkään, joten sr ketju pitäisi olla pakosti tosi hyvässä iskussa... Mutta tällä pohdinnalla halusin tuoda esille sen asian, että monesti tehokkaita tehostamisvaihtoehtoja on semmoiset, mitä ei välttämättä pysty lukemaan lehdistä ;) Lisäksi mahdollisuuksia on monesti enemmän mitä aluksi luullaan...
-
Tosiaankin, apevaunu on mainettaan pahempi kapistus. Hankintahinnaltaan kallis, kallis ylläpitää ja vie paljon energiaa käytettäessä.
Siksi ko kone onkin ollut jo kuusenjuurella parivuotta.
-
Antaisi hieman perspektiiviä jos kertoisitte minkä verran eläinpaikkoja jää tyhjäksi.
Kasvatuspaikkoja jää tyhjäksi n 240. -90 luvulla rakennettuja, kasvattamot vaatisi täydellisen peruskorjauksen. Kustannusarvio 200t€++. Ei kyllä tällä kannattavuudella houkuta. Peltoa on suhteessa eläinpaikkoihin sen verran että paskanlevitys ja ostorehukustannus ei hirveästi rasita, mutta kuitenkaan ei jää viivan alle riittävästi. Jäähän sitä toki, mutta tehtyihin työtunteihin nähden ei ollenkaan sitä mitä pitäisi.
onko kustilla 50 vuotta ikää? Ja omaa peltoa plus 100 ha? Jos on niin eikö kannata ottaa vain rennosti?
Jos ei löydy enää motivaatiota, niin mahdollisimman nopeasti sivuun ja jatkajalle mahdollisuus astua remmiin :o
Viiskymppinen voi tehdä muutakin kuin odotella eläkepäätöstä ja elämä on silloin mielekkäämpää ;)
Ei oo kustilla ikää vielä 50, eikä ole motivaatio hukassa. Päinvastoin. Eläkeikään on vielä matkaa ja tulevat ratkaisut tehdään oman toimeentulon varaan.
Kaikki tässäkin ketjussa mainitut palikat on suunnilleen kohdillaan. Navetat on toimivat, aperuokinnalla. Omien rehujen laatuun on panostettu, päiväkasvut on kohdillaan. Peltoa on suhteessa eläinmäärään riittävästi. Velkaa ei ole suhteettomasti.
Ainut mikä ei ole kohdillaan on kannattavuus. Nyt kun navetoiden tekninen käyttöikä on tiensä päässä olen päätynyt pohtimaan vaihtoehtoja. Mitä muuta voisi reilulla sadalla hehtaarilla tehdä, jäisikö jollakin muulla tuotantosuunnalla viivan alle enemmän tai sama vähemmällä työllä. Miten pitkään tuon +200t€ remontin kuoletus kestäisi?
Tämä 240 kasvatuspaikkaa on siitä harmillinen että se vie päivästä niin suuren osan että ns. sivubisneksille ei ole tilaa. Ei edes muuhun maatalouteen liittyvään. Kuitenkin se on liian pieni että sillä hankkisi kahden ihmisen elannon. Pelto on tällä alueella niin älyttömissä hinnoissa että laajentaminen ei ole järkevien mahdollisuuksien rajoissa.
Naudanlihantuotanto oli hyvää hommaa vielä 2000 luvulle tultaessa. Sitten tuli hullunlehmäntauti joka romahdutti hinnat, sitten keksittiin kolmivaihekasvatus, missä ketjuun tuotiin lisää jakajia ja vasikan hinta nousi pilviin (ostajalle), sitten tuli 2007 viljan, lannoitteiden ja polttoaineen hurjat hinnan nousut, niihin ei lihan hinnassa ole koskaan saatu korvausta. Lihan hyvä hintakehityskin on taittunut alamäkeen.
Jos verrataan vuotta 2000 vuoteen 2014 on sonninpidon kate1 pudonnut puoleen. Siitä ei rakennus ja konekustannusten jälkeen enää jää pääoman korolle ja omalle työlle riittävää pottia.
Meikäläisen suurin ongelma on aina ollut se, että vihaan ilmaisen työn tekemistä. Olen aina pyrkinyt välttämään sitä ja aion pysyä linjassani jatkossakin. Tämä on ollut pakon sanelemaa, perhe on elätetty maan viljelyllä ja sonnin kasvatuksella. Rahaa ei ole tullut palkkatyöstä, ei metsästä, eikä sivuelinkeinoista. Taskulaskimessa on aina patterit ja sitä myös käytetään. Tätä toivoisin kaikilta viljelijöiltä. Niin kauan kun suostumme tekemään työtä puoli-ilmaiseksi, ei maatalouden kannattavuus tule paranemaan. Koskee ihan kaikkia tuotantosuuntia. Ja koskee myös kaikkia päätoimisia ja sivutoimisia viljelijöitä. Ansaintamielessä me kaikki kai tätä hommaa teemme??
Niin ja lopuksi; missä syy? Tuntematonta lainaten "Ei tässä mitään syyllisiä kaivata, Lahtista ja konekivääriä tässä kaivataan" Tällä mennään.
Hyvä ja asiallinen kirjoitus, oletko laskenut asiaa niinpäin, että jos ei loppukasvatus kannata, niin kannattaako emolehmien pito paremmin, siinähän tila menee helpommin esim. luomussa 8)
Myyt vasikat vaan eteenpäin, pelkkien lehmien kanssa rehukustannukset pienenee oleellisesti ;)
-
Myyt vasikat vaan eteenpäin, pelkkien lehmien kanssa rehukustannukset pienenee oleellisesti ;)
Ja melkoisen varmasti myös työtuntien lukumäärä, eli luultavasti laskennallisesti tekisit vähemmän ilmaista työtä. Mutta mikä sitten ratkaisee € vai €/h? Demolehmien kanssa sivubisneksetkin saattavat onnistua.
-
Myyt vasikat vaan eteenpäin, pelkkien lehmien kanssa rehukustannukset pienenee oleellisesti ;)
Ja melkoisen varmasti myös työtuntien lukumäärä, eli luultavasti laskennallisesti tekisit vähemmän ilmaista työtä. Mutta mikä sitten ratkaisee € vai €/h? Demolehmien kanssa sivubisneksetkin saattavat onnistua.
Korsirehua kuluu enemmän kuin sonneilla, en tiedä.. Mulla emon kuivaheinäpaalin paalaus tuo enemmän kustannuksia paalia kohti kuin helpon kostean säilörehun paalaus.
Toi työmääräkin on vähän suhteellinen juttu, sonneilla työmäärä pysyy suurinpiirtein vakiona, kun taas emoilla poikimakausi teettää aikalailla lisätyötä.. Käytössä olevan laitumen määrä ratkaisee pitkälti kesän työmäärää.
Luomuilussa emoilla eläimetkin voi laittaa luomuun, sonneilla se ei onnistu järkevästi.
Kaikki ei voi tuottaa vain vasikoita, jonkun täytyisi niitä kasvatellakkin..
-
Myyt vasikat vaan eteenpäin, pelkkien lehmien kanssa rehukustannukset pienenee oleellisesti ;)
Ja melkoisen varmasti myös työtuntien lukumäärä, eli luultavasti laskennallisesti tekisit vähemmän ilmaista työtä. Mutta mikä sitten ratkaisee € vai €/h? Demolehmien kanssa sivubisneksetkin saattavat onnistua.
Korsirehua kuluu enemmän kuin sonneilla, en tiedä.. Mulla emon kuivaheinäpaalin paalaus tuo enemmän kustannuksia paalia kohti kuin helpon kostean säilörehun paalaus.
Toi työmääräkin on vähän suhteellinen juttu, sonneilla työmäärä pysyy suurinpiirtein vakiona, kun taas emoilla poikimakausi teettää aikalailla lisätyötä.. Käytössä olevan laitumen määrä ratkaisee pitkälti kesän työmäärää.
Luomuilussa emoilla eläimetkin voi laittaa luomuun, sonneilla se ei onnistu järkevästi.
Kaikki ei voi tuottaa vain vasikoita, jonkun täytyisi niitä kasvatellakkin..
Demolehmillä kun ajoittaa poikimisen huhti-kesäkuun välille, niin ei tarvii pahemmin vasikoista huolehtia kuin vasta loka-joulukuulla. Silloin kun ylijäämä vasikat laitetaan välitykseen.
-
Mulla emon kuivaheinäpaalin paalaus tuo enemmän kustannuksia paalia kohti kuin helpon kostean säilörehun paalaus.
Vanha vitsi: vesi tulee hanasta ja kuiva-aine paalista :) Mistä nuo lisäkustannukset?
D-arvon ei tarvitse olla 700 emoille, jolloin on mahdollista nostaa satotasoa.
Mutta laiduntaminen on iso kysymys, se on kyllä totta. Sillä on iso merkitys sekä työmäärään että rehukustannuksen. Jos laitumet on hollilla ja niitä on riittävästi, voi sanoa hyvästit ruokintatyölle koko kesäksi ja muistella kaiholla apevaunusssa savuavaa satsia.
-
Parisenkymmentä vuotta sitten kun vielä touhuilin emojen kanssa niin yksi lehmä vei työ aikaa 35h/vuosi (vasikka vieroitukseen). Aika sisälsi koko työreperttuaarin mm lannanlevityksen ja kuivikkeiden paalaamisen, poikimisen valvomiset 2kuukautta joka 4:s tunti, eipä silloin ollut langattomia kameroitakaan. Mutta pöräpaalain oli toki jo silloin.
-
Mulla emon kuivaheinäpaalin paalaus tuo enemmän kustannuksia paalia kohti kuin helpon kostean säilörehun paalaus.
Vanha vitsi: vesi tulee hanasta ja kuiva-aine paalista :) Mistä nuo lisäkustannukset?
D-arvon ei tarvitse olla 700 emoille, jolloin on mahdollista nostaa satotasoa.
Mutta laiduntaminen on iso kysymys, se on kyllä totta. Sillä on iso merkitys sekä työmäärään että rehukustannuksen. Jos laitumet on hollilla ja niitä on riittävästi, voi sanoa hyvästit ruokintatyölle koko kesäksi ja muistella kaiholla apevaunusssa savuavaa satsia.
Kyllä, apevaunusta kun kuuluu aina se "pamaus" niin on loppupäiväksi ja seuraavaksi hommia tiedossa ja lompakko on lähes aina tonnin keveämpi.
-
Parisenkymmentä vuotta sitten kun vielä touhuilin emojen kanssa niin yksi lehmä vei työ aikaa 35h/vuosi (vasikka vieroitukseen). Aika sisälsi koko työreperttuaarin mm lannanlevityksen ja kuivikkeiden paalaamisen, poikimisen valvomiset 2kuukautta joka 4:s tunti, eipä silloin ollut langattomia kameroitakaan. Mutta pöräpaalain oli toki jo silloin.
Nykyään tuo 35h/eläin/vuosi on sopiva tavoite lypsylehmien kanssa (sisältäen vasikat ainakin sinne 6kk ikään) ;)
edit: Ja sisältäen siis ainakin valtaosan karkearehun tuotantoon liittyvistä töistä, väkirehut jää tuon ulkopuolelle.
-
Parisenkymmentä vuotta sitten kun vielä touhuilin emojen kanssa niin yksi lehmä vei työ aikaa 35h/vuosi (vasikka vieroitukseen). Aika sisälsi koko työreperttuaarin mm lannanlevityksen ja kuivikkeiden paalaamisen, poikimisen valvomiset 2kuukautta joka 4:s tunti, eipä silloin ollut langattomia kameroitakaan. Mutta pöräpaalain oli toki jo silloin.
Nykyään tuo 35h/eläin/vuosi on sopiva tavoite lypsylehmien kanssa (sisältäen vasikat ainakin sinne 6kk ikään) ;)
edit: Ja sisältäen siis ainakin valtaosan karkearehun tuotantoon liittyvistä töistä, väkirehut jää tuon ulkopuolelle.
Tavoitteita pitää aina olla :)
Juu ei taitaisi vuoden tunnit riittää mulle tolla mitotuksella :o
No siltikin tuntuu olevan aivan liikaa työtä, vaikken ihan 35 tuntia kuluta emoa kohti, koska se olisi sula mahdottomuus.
Niin se kuiva materiaali kuluttaa paalainta, polttoainetta ja aikaa paalia kohti säilörehua enemmän.
Kuivaan tottakai pyritään, ettei muovia yms kulu liikoja, mutta on itsepetosta laskea joku hömppäheinä- tai olkipaali kuluiltaan säilörehua halvemmaksi, riittoisampaa on tietty muttei kovin lihottavaa..
-
Ei se lehmän pötsi osaa laskea paalien lukumääriä, se pelaa ihan muilla yksiköillä. Siksi kpl on ihan väärä lähtökohta laskelmille edes siihen paalaimen kulumiseen.
Rodulla on hiukan vaikutusta, mutta se lihottavuus ei ole emorehun tärkein ominaisuus :)
-
Ei se lehmän pötsi osaa laskea paalien lukumääriä, se pelaa ihan muilla yksiköillä. Siksi kpl on ihan väärä lähtökohta laskelmille edes siihen paalaimen kulumiseen.
Rodulla on hiukan vaikutusta, mutta se lihottavuus ei ole emorehun tärkein ominaisuus :)
Nää on taas niin tilakohtaisia juttuja.. Itellä ei ole laidunta käytännössä ollenkaan käytössä, kun toi reilu 10ha on lähinnä jaloittelualue tommosella porukalla.. Joten ei ole siis mitään mahdollisuutta antaa emojen laihtua talvikaudella, kun ei sitä pysty ottaan takaisin laitumelta halvalla, vaan se on sitä paalirehua kesät talvet 10 rullaa päivässä :(
Yhden kuntoluokan pudotus per emo säästää 200 rehuyksikköä ja yhden kuntoluokan lihotus taas kuluttaa 600 rehuyksikköä per emo, eli yhden kuntoluokan sahaus 100 emon karjassa vie jo rekkakuorman viljaa.. Emon kunto taas ratkaisee sonnivasikoiden prosenttiosuuden ja määrän ja se taas ratkaisee koko homman kannattavuuden ;)
Urakoinnissa kulut per paali on kuin kiveen hakattua, koska se on oikeastaan ainoa laskutusperuste näillä hoodeilla :(
-
Alkuperäiseen aiheeseen yhteenvetona.
Navetan puolella 1. vasikoiden alkukasvatus itselle 2. luopuminen aperuokinnasta.
Pelolla 1. Kaikki nurmelle 3 niiton korjuuseen 2. Luomuakin voi kokeilla. (apila ei pärjää jatkuvassa perättäin viljelyssä, niin kuin ei mikään muukaan kasvi).
Pieni remontti rakennuksiin. Onhan se sääli jos jää kiinteää omaisuutta vaille edes jonkinlaista tuottavaa käyttöä.
-
Alkuperäiseen aiheeseen yhteenvetona.
Navetan puolella 1. vasikoiden alkukasvatus itselle 2. luopuminen aperuokinnasta.
Pelolla 1. Kaikki nurmelle 3 niiton korjuuseen 2. Luomuakin voi kokeilla. (apila ei pärjää jatkuvassa perättäin viljelyssä, niin kuin ei mikään muukaan kasvi).
Pieni remontti rakennuksiin. Onhan se sääli jos jää kiinteää omaisuutta vaille edes jonkinlaista tuottavaa käyttöä.
Hyviä ohjeita, paitsi tuo luomuilu
-
[
Kerro toki minkälaisen helppohoitoisen elukkapaikan saa alle 1000e ?
[/quote]
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
No vaikka tällaasen;
https://www.youtube.com/watch?v=7FxiLcAm8qI
https://www.google.fi/search?hl=fi&site=imghp&tbm=isch&source=hp&biw=1093&bih=538&q=pampas&oq=pampas&gs_l=img.1.1.0l5j0i24l5.1565.2818.0.6508.6.6.0.0.0.0.358.788.2-2j1.3.0.msedr...0...1ac.1.60.img..3.3.780.UpUJdnbnlNk#hl=fi&tbm=isch&q=largest+feedlot+in+the+world&facrc=_&imgdii=_&imgrc=68_HXesjSJCOIM%253A%3BKVtWKXtqh-6C9M%3Bhttp%253A%252F%252Ffscomps.fotosearch.com%252Fcompc%252FGLW%252FGLW006%252Fgwz10157.jpg%3Bhttp%253A%252F%252Fwww.fotosearch.com%252FGLW006%252Fgwz10157%252F%3B450%3B322
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pampa
https://www.google.fi/search?hl=fi&site=imghp&tbm=isch&source=hp&biw=1093&bih=538&q=pampas&oq=pampas&gs_l=img.1.1.0l5j0i24l5.1565.2818.0.6508.6.6.0.0.0.0.358.788.2-2j1.3.0.msedr...0...1ac.1.60.img..3.3.780.UpUJdnbnlNk#facrc=_&imgdii=_&imgrc=yuHlaZBLxYh7SM%253A%3BUExY52snyZerGM%3Bhttp%253A%252F%252Fb.static.trunity.net%252Ffiles%252F209201_209300%252F209273%252Fthumbs%252Fcampus-de-tuyei-argentina_438x0_scale.jpg%3Bhttp%253A%252F%252Fwww.eoearth.org%252Farticle%252FHumid_Pampas%3B400%3B255
[/quote]
Mammut myllyn seinämät eivät ole enää kovin paksut, myönnettävä on. Aikaa on mennyt myöskin paljon rakennusnäpertelyn kanssa.
-
Alkuperäiseen aiheeseen yhteenvetona.
Navetan puolella 1. vasikoiden alkukasvatus itselle 2. luopuminen aperuokinnasta.
Pelolla 1. Kaikki nurmelle 3 niiton korjuuseen 2. Luomuakin voi kokeilla. (apila ei pärjää jatkuvassa perättäin viljelyssä, niin kuin ei mikään muukaan kasvi).
Pieni remontti rakennuksiin. Onhan se sääli jos jää kiinteää omaisuutta vaille edes jonkinlaista tuottavaa käyttöä.
Hyviä ohjeita, paitsi tuo luomuilu
Minun mielestä luomu sopii nimenomaan emolehmille, ei niinkään loppukasvatukseen tai maidontuotantoon 8)
-
-90-luvun puolivälissä suunniteltiin loppukasvatusnavettaa (160 paikkaa) ja olis sitten vanha lypsynavetta rempattu ternikasvattamoksi eli ternista teuraaksi samalla tilalla. Ei saanut hanke rahoitusta, kun oli muka liian iso. Lisäksi teurastamon edustaja piti outona tätä menetelmää. No nyt on näitä paljon parjattuja emoja. Kyllä mäkin ihmettelen tätä kolmivaihekasvatuksen järkevyyttä. Yksi siirto tulee eläimille lisää, mikä tuo kustannuksia, vaikka kuinka meno-paluu-kuormilla ajettais. Lisäksi yksi epäjatkuvuuskohta eläimen elämässä, joka lisää stressiä ja nostaa tautiriskiä. Jotenkin tuntuisi, että tuo ternivasikan ikäkään ei ole ihan paras mahdollinen siirtoa ajatellen, vaikka toisin perustellaankin. Lisäksi kokonaishävikki on liian suuri koko ketjussa ja sekin maksetaan kollektiivisesti.
-
Alkuperäiseen aiheeseen yhteenvetona.
Navetan puolella 1. vasikoiden alkukasvatus itselle 2. luopuminen aperuokinnasta.
Pelolla 1. Kaikki nurmelle 3 niiton korjuuseen 2. Luomuakin voi kokeilla. (apila ei pärjää jatkuvassa perättäin viljelyssä, niin kuin ei mikään muukaan kasvi).
Pieni remontti rakennuksiin. Onhan se sääli jos jää kiinteää omaisuutta vaille edes jonkinlaista tuottavaa käyttöä.
Hyviä ohjeita, paitsi tuo luomuilu
Syy?
-
Tutkin hieman asiaa.
Nautapuolella antaisi nyt hyvä tuloksen seuraava tuotanto, pellot luomuun ja luomuemolehmiä eläintiheydellä 0,5-0,35 ey /ha.
Jos ruutia riittäisi voisi pitää luomuruista ylijäämäpelolla. Jos olisi valmiiksi katettuja laakasiiloja niin lehmät sinne. Vasikat myyntiin vierotuksesta.
Erijuttu taasen on kuinka kauan jatkokasvattajat jaksavat maksaa 1000e sonnivasikasta, jos eivät saa "pistehintaa".
-
Jos laskee että sonninpito ei kannata edes olemassaolevassa sonnilassa, niin sitten kannattaa alkaa tuottaa vieroitettuja lihasonneja joista olettaa jatkossa saavansa tonnin / sonni?
Pettämätön logiikka 8)
(siis tiedostan että sama ihminen ei ole välttämätä näitä eri juttuja laskenut. Ja optimistikin mainitsi tämän ongelman. Kunhan totean kuten PP:kin teki, että ei se emopuoli niin hyvin tuettua ole että ne vasikat on sitten syksyllä reilu puolen vuoden ikäisinä varaa teurastaa tarpeettomina. Ja tarpeettomiahan ne ovat jos ei ole enää loppukasvattajia.)
-
Tutkin hieman asiaa.
Nautapuolella antaisi nyt hyvä tuloksen seuraava tuotanto, pellot luomuun ja luomuemolehmiä eläintiheydellä 0,5-0,35 ey /ha.
Jos ruutia riittäisi voisi pitää luomuruista ylijäämäpelolla. Jos olisi valmiiksi katettuja laakasiiloja niin lehmät sinne. Vasikat myyntiin vierotuksesta.
Erijuttu taasen on kuinka kauan jatkokasvattajat jaksavat maksaa 1000e sonnivasikasta, jos eivät saa "pistehintaa".
Taas tätä joutavaa paskaa >:(
-
Jos laskee että sonninpito ei kannata edes olemassaolevassa sonnilassa, niin sitten kannattaa alkaa tuottaa vieroitettuja lihasonneja joista olettaa jatkossa saavansa tonnin / sonni?
Pettämätön logiikka 8)
(siis tiedostan että sama ihminen ei ole välttämätä näitä eri juttuja laskenut. Ja optimistikin mainitsi tämän ongelman. Kunhan totean kuten PP:kin teki, että ei se emopuoli niin hyvin tuettua ole että ne vasikat on sitten syksyllä reilu puolen vuoden ikäisinä varaa teurastaa tarpeettomina. Ja tarpeettomiahan ne ovat jos ei ole enää loppukasvattajia.)
Koko ajan mennään sitä tilannetta kohti, jossa ei enää vasikoita tarvita :(
Yli tonnin hintaan ei enää pääse kuin raskaiden rotujen vasikoilla, hinnastomuutoksilla on leikattu 300 kilon ylittävää hintaa reilusti ja "yli-ikäisyydestäkin" rokotetaan euro päivältä
ja huonosta kasvusta vielä enemmän ;) Loson viimeisimmässä hinnastossa oli 5 senttiä pudotettu perushintaakin, kantakirjalisä poistui jo vuosi sitten ja e-merkkilisäkin muuttui e-merkkivähennykseksi..
No joka tapauksessa ne lypsikkien vasikat täytyy hoitaa jo ennen sitä tilannetta pulttipyssyllä..
-
Niin jostain syystä lopetin sonnin pidon 3 vuotta sitten. ;D
-
Niin jostain syystä lopetin sonnin pidon 3 vuotta sitten. ;D
Mä lopetin jo 2004 ;)
No just tuli tililappu 629 ruhokilosesta sonnista, mutta sitä ei kasvatettukaan teuraaksi..
Vannoo ei parane, ettei enää kasvattelis sonneja, mutta jos eivät enää vasikkana käy kaupaksi, niin sitten emoja pois ja kasvattelee sonnitki
teuraax ja myy lihat suoramyyntinä :)
-
Kyllä tuo luomu tuntuu olevan valtiovallan erityssuojeluksesta.
Yllä mainittu ristiriita tulee siitä että, tuotantoa revitään tukipolitiikan ja tehokkuusvaatimusten takia erisuuntiin.
Mutta nämä kaikkihan ovat niitä "tilakohtaisia juttuja".
-
Jostain syystä jotkut jopa aloittavat sonnin kasvatuksen tai laajentavat. Onko heillä erilainen laskin, yltiöoptimistinen luonne, paljon rahaa vai lepakoita tapulissa?
Itekin miettinyt josko kasvattais hiehoja enempi ite kuin että laittaisi välitykseen (sonnien kasvatusta en edes harkinnut). Mutta kun laskimen ottaa käteen ja alkaa naputella alkaa näyttämään jotenkin kummallisen pieniltä noi katteet tai pahimmillaan eteen pitkä miinus, varsinkin jos rakentais niille jotain vähänkään arvokkaampaa. Itellä laskimena 90-luvun casio (tai kaksikin), pessimistin ja realistin välimaastoon sijoittuva maailmankatsomus, vähän rahaa, mutta suurimman osan ajasta kaikki muumit laaksossa.
-
Kyllä tuo luomu tuntuu olevan valtiovallan erityssuojeluksesta.
Yllä mainittu ristiriita tulee siitä että, tuotantoa revitään tukipolitiikan ja tehokkuusvaatimusten takia erisuuntiin.
Mutta nämä kaikkihan ovat niitä "tilakohtaisia juttuja".
Luomu perustuu tukiin ja nähtiinhän tuo tukien pysyvyys tän hyvinvointituen kanssa. Viisivuotinen sitoumus katkaistiin kolmen vuoden jälkeen valtion taholta, kun ilmeisesti rahat loppu. Samaa pelkäisin luomun osalta, jos siihen hirveä ryntäys syntyisi. Tai sit juustohöylällä kaikilta luomutiloilta niistettäisiin tukea pois.
-
Jostain syystä jotkut jopa aloittavat sonnin kasvatuksen tai laajentavat. Onko heillä erilainen laskin, yltiöoptimistinen luonne, paljon rahaa vai lepakoita tapulissa?
Itekin miettinyt josko kasvattais hiehoja enempi ite kuin että laittaisi välitykseen (sonnien kasvatusta en edes harkinnut). Mutta kun laskimen ottaa käteen ja alkaa naputella alkaa näyttämään jotenkin kummallisen pieniltä noi katteet tai pahimmillaan eteen pitkä miinus, varsinkin jos rakentais niille jotain vähänkään arvokkaampaa. Itellä laskimena 90-luvun casio (tai kaksikin), pessimistin ja realistin välimaastoon sijoittuva maailmankatsomus, vähän rahaa, mutta suurimman osan ajasta kaikki muumit laaksossa.
Tulot on helppo laskea, mutta laittakaapa allekkainlaskuna nuo kulut nyt esim. Teurashiehosta: säilis, väkkäri, kivennäinen, kuivitus, eläinpääoma, traaktorityö yms. Niin nähdään mistä se kertyy?
-
Voi olla joo.
Uuden kasvattamon kanssa on kyllä kannattavuus aika tiukassa, lisäksi teurastamon neuvoja pyörittelee näppärästi numeroita.
Selvää on sekin että, kun iso kasvattamo on valmis niin siinä tuotanto sitten jatkuu pitkään.
Kerrankin erään teurastamon kaveri väitti että, sr on ilmasta, koska sille ei ole vaihtoehto käyttöä. Ja totesi loppuun "vain tosi ammattilaiset pärjäävät".
-
Jospa alkaisi lypsää lehmiä? 8)
-
Tutkin hieman asiaa.
Nautapuolella antaisi nyt hyvä tuloksen seuraava tuotanto, pellot luomuun ja luomuemolehmiä eläintiheydellä 0,5-0,35 ey /ha.
Jos ruutia riittäisi voisi pitää luomuruista ylijäämäpelolla. Jos olisi valmiiksi katettuja laakasiiloja niin lehmät sinne. Vasikat myyntiin vierotuksesta.
Erijuttu taasen on kuinka kauan jatkokasvattajat jaksavat maksaa 1000e sonnivasikasta, jos eivät saa "pistehintaa".
Tässä on vissi perä ;D ;D
-
Vuodesta 2007 alkanut pohdinta sonninkasvatuksen kannattavuuteen alkaa tulla päätökseen. Näillä näkymin viimeiset välikasvatetut vasikat tälle tilalle tulivat viime viikolla. Navetassa olevat kasvatetaan ja se on sitten siinä. Viimeiset teuraat lähtevät keväällä 2016. Surullista.
Hommaan on uskottu ja hommaan on panostettu. Mutta nyt on tultu siihen pisteeseen että tämä on tässä. Käteen ei jää kun työ ja paska.
Onko kohtalotovereita, kokemuksia, teenkö virheen? Vielä voin perua.
Kusti65 päätymässä samaan ratkaisuun kun minä 2012. Sen suurimman virheen olet jo tehnyt, kun lopetat vasta nyt. 2012 syksyllä lopetin vasikan oston, hiukan pienempään kasvattamoon kun aloittajalla. Ongelmat oli nähtävillä ja täysin samat kun ketjun aloittajan kuvaamat. Työtä on mutta ei rahaa.
2013 myytiin teuraita, mutta ei ostettu vasikoita. Rahaa tuli mutta sitä ei mennyt. Sijoitettiin tulevaan tuotantoon.
2014 vuosi elettiin ensimmäistä vuotta ilman teurastiliä. Sopeutuminen pienempään liikevaihtoon oli aluksi (henkisesti) hankalaa. Lihatiliä ei tullut, mutta takaraivossa oli kokoajan tunne että taustalla odottaa kymppitonnien rehu/vasikkalasku. Kesti pitkään tajuta että eihän niitä enää tule. Kannattavuus parani, ihan puimurilla korjattavilla kasveilla on menty, ruis, kumina, rypsi, ohra, kaura, lisäksi hevosenheinä. Ja se työmäärän ja stressin väheneminen......
Navetassa puljaamisen sijaan aikaa käytetään enemmän laskentaan ja suunnitteluun. Se tuottaa tulosta.
Hyvä aloitus kustilta, erityisesti jatkokommentit. Onko meidän pakko tehdä ilmaista työtä? Hattua nostan niille jotka naudanlihasta toimeentulonsa repivät. Ei ole helppo laji. Jotkut siinä varmasti pärjäävät, mutta liian kovan työn takana se on. Tsemppiä.
-
Vuodesta 2007 alkanut pohdinta sonninkasvatuksen kannattavuuteen alkaa tulla päätökseen. Näillä näkymin viimeiset välikasvatetut vasikat tälle tilalle tulivat viime viikolla. Navetassa olevat kasvatetaan ja se on sitten siinä. Viimeiset teuraat lähtevät keväällä 2016. Surullista.
Hommaan on uskottu ja hommaan on panostettu. Mutta nyt on tultu siihen pisteeseen että tämä on tässä. Käteen ei jää kun työ ja paska.
Onko kohtalotovereita, kokemuksia, teenkö virheen? Vielä voin perua.
Kusti65 päätymässä samaan ratkaisuun kun minä 2012. Sen suurimman virheen olet jo tehnyt, kun lopetat vasta nyt. 2012 syksyllä lopetin vasikan oston, hiukan pienempään kasvattamoon kun aloittajalla. Ongelmat oli nähtävillä ja täysin samat kun ketjun aloittajan kuvaamat. Työtä on mutta ei rahaa.
2013 myytiin teuraita, mutta ei ostettu vasikoita. Rahaa tuli mutta sitä ei mennyt. Sijoitettiin tulevaan tuotantoon.
2014 vuosi elettiin ensimmäistä vuotta ilman teurastiliä. Sopeutuminen pienempään liikevaihtoon oli aluksi (henkisesti) hankalaa. Lihatiliä ei tullut, mutta takaraivossa oli kokoajan tunne että taustalla odottaa kymppitonnien rehu/vasikkalasku. Kesti pitkään tajuta että eihän niitä enää tule. Kannattavuus parani, ihan puimurilla korjattavilla kasveilla on menty, ruis, kumina, rypsi, ohra, kaura, lisäksi hevosenheinä. Ja se työmäärän ja stressin väheneminen......
Navetassa puljaamisen sijaan aikaa käytetään enemmän laskentaan ja suunnitteluun. Se tuottaa tulosta.
Hyvä aloitus kustilta, erityisesti jatkokommentit. Onko meidän pakko tehdä ilmaista työtä? Hattua nostan niille jotka naudanlihasta toimeentulonsa repivät. Ei ole helppo laji. Jotkut siinä varmasti pärjäävät, mutta liian kovan työn takana se on. Tsemppiä.
Tuommoinen ajatus on joskus käynyt mielessä.
Laskin huvikseni paljon voi sonnipaikkaa kohden olla rakennuksissa kiinni , jos ottaa välikasvatettuja vasikoita. Tulokseksi sain 750-850e/sonnipaikka lantaloineen, apevaraston voisi mieltää kasvinviljelyn omaisuudeksi joten sitä ei oteta mukaan.
Muinoin sonninpidon ja etenkin emopuolella pärjäämisen edellytyksenä oli yleensä jo valmiiksi poistettu rakennuskanta, tämän totesi kyllä muuan teurastamon neuvojakin, mutta ajat ja matematiikka muuttuu.
Varsinkin emopuolella ne rakennetut emopalatsit pukkaavat hikeä niskaan kun niitä olen joskus käynyt töllistelemässä. Tosin kun sinne kaivaa lypsyasemalle montun, niin sitten taas pärjää.