Jos mullinpito olisi ollut kannattavaa, olisi korvausinvestointia varten rahat tienattu jo edellisen rakennuksen aikaan.
Käsittääkseni niin ei ole ko tapauksessa käynyt.
Kuten olen jo aikaisemin todennut, ratkaisevaa on mullin pidossa on huono ry suhde ja järjettömän pitkä kasvatusaika.
Hinnoittelusta tiedän sen, että pistehintoja maksetaan edelleen, omakohtaistakin kokemusta on.
Itse ajattelin kuitenkin jatkaa lähelle eläkepäiviä, koskapa mitäpä sitä muutakaan enää keksisi. Riski sille että, kaukana edessä häämöttävän luopumisen aikana olisi paljon poiston alaista pääomaa on suuri.
Itse olen määritellyt kasvatuksen seuraavasti: yksi myytyeläin/vuosi / 1ha peltoa, sonnipaikan hinta ennen  poistojen aloittamista max 1000e.
Mitä ei kotieläin rakennuksissa riittävästi huomioida, on tekninen kuluminen, 20 vuotta on yleensä aika missä jotain suurempaa korjausta pitää tehdä.
Jos kuitenkin miettii mullinkasvatusta, voi katetuoton laskea väärinpäin,  silloin saa selville taseen suuruuden millä tuotanto pitää saada aikaan.
Teurastuksen ja myynnin  voisi hoitaa itse silloin saisi koko ketjun omiin käsiin, eli mullitilalla avainosaaminen olisikin taitava ruhonkäsittely ja myynti.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 31.12.14 - klo:08:39

Kyllähän soninpidon saa kannatavaksi, mutta se vaatii hyvän säilörehun, siihen jotain herneviljaa kaveriksi ja mahdolisimman pienen ostorehu laskun. Eikä sekaannu teurastamoitten välityseläinrahoituksiin.

Itsellä kusi sonnin pito kun ei ollut sitä hyvää säilörehua riitävästi minkä d-arvo olisi ollut yli 70! Eli sonnihomassa pätee samat perussäännöt kuin lypsykarjalla HYVÄ LAADUKAS YLI D-70 SÄILÖREHU ON HOMMAN PERUSTA!

No nyt sonnila onkin täynnä nuorkarjaa.

Eli kannattavuus on osaamiskysymys tässäkin yritystoiminnassa.

Kyllä! Mutta tulipa nuorkarjatilat tehtyä samalla kun kokeili sonni hommaa.

Jos mullinpito olisi ollut kannattavaa, olisi korvausinvestointia varten rahat tienattu jo edellisen rakennuksen aikaan.
Käsittääkseni niin ei ole ko tapauksessa käynyt.
Kuten olen jo aikaisemin todennut, ratkaisevaa on mullin pidossa on huono ry suhde ja järjettömän pitkä kasvatusaika.
Hinnoittelusta tiedän sen, että pistehintoja maksetaan edelleen, omakohtaistakin kokemusta on.
Itse ajattelin kuitenkin jatkaa lähelle eläkepäiviä, koskapa mitäpä sitä muutakaan enää keksisi. Riski sille että, kaukana edessä häämöttävän luopumisen aikana olisi paljon poiston alaista pääomaa on suuri.
Itse olen määritellyt kasvatuksen seuraavasti: yksi myytyeläin/vuosi / 1ha peltoa, sonnipaikan hinta ennen  poistojen aloittamista max 1000e.
Mitä ei kotieläin rakennuksissa riittävästi huomioida, on tekninen kuluminen, 20 vuotta on yleensä aika missä jotain suurempaa korjausta pitää tehdä.
Jos kuitenkin miettii mullinkasvatusta, voi katetuoton laskea väärinpäin,  silloin saa selville taseen suuruuden millä tuotanto pitää saada aikaan.
Teurastuksen ja myynnin  voisi hoitaa itse silloin saisi koko ketjun omiin käsiin, eli mullitilalla avainosaaminen olisikin taitava ruhonkäsittely ja myynti.

Maatalous on ainoa yritys muoto missä poisto ajat on pitkiä 10 vuotta tai pitempiä. Muussa yritystoiminnassa jos myyt hallin laitteineen, niin saat vähintään saman minkä sijoitit. Maataloudessa kukaan ei maksa navetasta täyttä hintaa.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 01.01.15 - klo:09:26

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 01.01.15 - klo:08:21

Jos mullinpito olisi ollut kannattavaa, olisi korvausinvestointia varten rahat tienattu jo edellisen rakennuksen aikaan.
Käsittääkseni niin ei ole ko tapauksessa käynyt.
Kuten olen jo aikaisemin todennut, ratkaisevaa on mullin pidossa on huono ry suhde ja järjettömän pitkä kasvatusaika.
Hinnoittelusta tiedän sen, että pistehintoja maksetaan edelleen, omakohtaistakin kokemusta on.
Itse ajattelin kuitenkin jatkaa lähelle eläkepäiviä, koskapa mitäpä sitä muutakaan enää keksisi. Riski sille että, kaukana edessä häämöttävän luopumisen aikana olisi paljon poiston alaista pääomaa on suuri.
Itse olen määritellyt kasvatuksen seuraavasti: yksi myytyeläin/vuosi / 1ha peltoa, sonnipaikan hinta ennen  poistojen aloittamista max 1000e.
Mitä ei kotieläin rakennuksissa riittävästi huomioida, on tekninen kuluminen, 20 vuotta on yleensä aika missä jotain suurempaa korjausta pitää tehdä.
Jos kuitenkin miettii mullinkasvatusta, voi katetuoton laskea väärinpäin,  silloin saa selville taseen suuruuden millä tuotanto pitää saada aikaan.
Teurastuksen ja myynnin  voisi hoitaa itse silloin saisi koko ketjun omiin käsiin, eli mullitilalla avainosaaminen olisikin taitava ruhonkäsittely ja myynti.

Maatalous on ainoa yritys muoto missä poisto ajat on pitkiä 10 vuotta tai pitempiä. Muussa yritystoiminnassa jos myyt hallin laitteineen, niin saat vähintään saman minkä sijoitit. Maataloudessa kukaan ei maksa navetasta täyttä hintaa.

hupaisan säälittävä mustavalkoinen kuva. Muu yrittäminen on muka helpompaa kuin tämä ristuksen tupajumitouhu!

Jätkät ei oikein ymmärrä yrittämisestä yhtään mitään 100 vuoden MTK-maito edunvalvonnan jälkeen. 

Ensinkään oikeassa yrittämisessä ei sitä hallia edes omisteta. Eikä se "teollisuuushalli" kepulandiassa kelirikkotien varressa ole mikään arvoa nostava kiinteistösijoitus.... halvalla menee jos joku huolii.

Marssijärjestys meneee yrittämisessä näin: ekana on yritysidea ja sitten taidot/osaaminen ja lopuksi tarvittava infra hankitaan  vähiten pääomaa sitovalla tavalla, kun taas maajussittamisessa ekana laitetaan halli ja rivi konehia ja ideaa ei ole edes mtk:n käsikirjasta keretty opettelemaan ulkoa, saati että se olisi ymmärretty!

 

Kävitkö STTK:n kirjekurssin?

Kanattaa ladata emulli https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/esittely/toimipaikat/ruukki/Tietopankki/Naudanlihantuotanto/
ja lukea asennusohje.  Exceliä pitää hiukan säätää, ennen kuin lähtee toimimaan.

Mutta ehdottomasti tutustumisen arvoinen.  MTT:n ja Savonian yhdessä tekemä erittäin monipuolinen laskuri, jolla voi laskea kaikkien sonninkasvatukseen liityvien tekijöiden vaikutuksen kannattavuuteen.  Siis alimmalla rivillä on €.  Siis rotua, ruokintaa, kasvatusaikaa, osto- ja myyntihintoja, kasvatuspaikan hintaa, ...  voi muuttaa.

Vaattii oikeasti paneutumista, ei kannata edes yrittää ohimennen kahvitauolla 

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 01.01.15 - klo:10:51

Lainaus käyttäjältä: Kollonen J/T - 01.01.15 - klo:10:39

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 01.01.15 - klo:09:26

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 01.01.15 - klo:08:21

Jos mullinpito olisi ollut kannattavaa, olisi korvausinvestointia varten rahat tienattu jo edellisen rakennuksen aikaan.
Käsittääkseni niin ei ole ko tapauksessa käynyt.
Kuten olen jo aikaisemin todennut, ratkaisevaa on mullin pidossa on huono ry suhde ja järjettömän pitkä kasvatusaika.
Hinnoittelusta tiedän sen, että pistehintoja maksetaan edelleen, omakohtaistakin kokemusta on.
Itse ajattelin kuitenkin jatkaa lähelle eläkepäiviä, koskapa mitäpä sitä muutakaan enää keksisi. Riski sille että, kaukana edessä häämöttävän luopumisen aikana olisi paljon poiston alaista pääomaa on suuri.
Itse olen määritellyt kasvatuksen seuraavasti: yksi myytyeläin/vuosi / 1ha peltoa, sonnipaikan hinta ennen  poistojen aloittamista max 1000e.
Mitä ei kotieläin rakennuksissa riittävästi huomioida, on tekninen kuluminen, 20 vuotta on yleensä aika missä jotain suurempaa korjausta pitää tehdä.
Jos kuitenkin miettii mullinkasvatusta, voi katetuoton laskea väärinpäin,  silloin saa selville taseen suuruuden millä tuotanto pitää saada aikaan.
Teurastuksen ja myynnin  voisi hoitaa itse silloin saisi koko ketjun omiin käsiin, eli mullitilalla avainosaaminen olisikin taitava ruhonkäsittely ja myynti.

Maatalous on ainoa yritys muoto missä poisto ajat on pitkiä 10 vuotta tai pitempiä. Muussa yritystoiminnassa jos myyt hallin laitteineen, niin saat vähintään saman minkä sijoitit. Maataloudessa kukaan ei maksa navetasta täyttä hintaa.

hupaisan säälittävä mustavalkoinen kuva. Muu yrittäminen on muka helpompaa kuin tämä ristuksen tupajumitouhu!

Jätkät ei oikein ymmärrä yrittämisestä yhtään mitään 100 vuoden MTK-maito edunvalvonnan jälkeen. 

Ensinkään oikeassa yrittämisessä ei sitä hallia edes omisteta. Eikä se "teollisuuushalli" kepulandiassa kelirikkotien varressa ole mikään arvoa nostava kiinteistösijoitus.... halvalla menee jos joku huolii.

Marssijärjestys meneee yrittämisessä näin: ekana on yritysidea ja sitten taidot/osaaminen ja lopuksi tarvittava infra hankitaan  vähiten pääomaa sitovalla tavalla, kun taas maajussittamisessa ekana laitetaan halli ja rivi konehia ja ideaa ei ole edes mtk:n käsikirjasta keretty opettelemaan ulkoa, saati että se olisi ymmärretty!

 

Kävitkö STTK:n kirjekurssin?

En, mutta käy nyt edes sä, niin opit jotain uutta tuohon ainaiseen minäminäminä, maatalous, maatalous, maatalous ja MAITO vouhkaamiseen!

 

Missä minä tuolla sanan "MAITO" kirjoitin?

Lainaus käyttäjältä: {o|o} - 01.01.15 - klo:11:20

Kanattaa ladata emulli https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/esittely/toimipaikat/ruukki/Tietopankki/Naudanlihantuotanto/
ja lukea asennusohje.  Exceliä pitää hiukan säätää, ennen kuin lähtee toimimaan.

Mutta ehdottomasti tutustumisen arvoinen.  MTT:n ja Savonian yhdessä tekemä erittäin monipuolinen laskuri, jolla voi laskea kaikkien sonninkasvatukseen liityvien tekijöiden vaikutuksen kannattavuuteen.  Siis alimmalla rivillä on €.  Siis rotua, ruokintaa, kasvatusaikaa, osto- ja myyntihintoja, kasvatuspaikan hintaa, ...  voi muuttaa.

Vaattii oikeasti paneutumista, ei kannata edes yrittää ohimennen kahvitauolla 

No niin sana savonia riittää jo kertomaan kaiken oleellisen.... taas joku esi esi esi esi selvitys tai  kartoitushanke jne.  tai jotain muuta uutta "ruutia"

 

Turhan pikku näppärältä vaikutti...

Liian vaikeaa Kolloselle 

[


[/quote]

Kerro toki minkälaisen helppohoitoisen elukkapaikan saa alle 1000e ?
[/quote]
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
No vaikka tällaasen;
https://www.youtube.com/watch?v=7FxiLcAm8qI
https://www.google.fi/search?hl=fi&site=imghp&tbm=isch&source=hp&biw=1093&bih=538&q=pampas&oq=pampas&gs_l=img.1.1.0l5j0i24l5.1565.2818.0.6508.6.6.0.0.0.0.358.788.2-2j1.3.0.msedr...0...1ac.1.60.img..3.3.780.UpUJdnbnlNk#hl=fi&tbm=isch&q=largest+feedlot+in+the+world&facrc=_&imgdii=_&imgrc=68_HXesjSJCOIM%253A%3BKVtWKXtqh-6C9M%3Bhttp%253A%252F%252Ffscomps.fotosearch.com%252Fcompc%252FGLW%252FGLW006%252Fgwz10157.jpg%3Bhttp%253A%252F%252Fwww.fotosearch.com%252FGLW006%252Fgwz10157%252F%3B450%3B322
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pampa
https://www.google.fi/search?hl=fi&site=imghp&tbm=isch&source=hp&biw=1093&bih=538&q=pampas&oq=pampas&gs_l=img.1.1.0l5j0i24l5.1565.2818.0.6508.6.6.0.0.0.0.358.788.2-2j1.3.0.msedr...0...1ac.1.60.img..3.3.780.UpUJdnbnlNk#facrc=_&imgdii=_&imgrc=yuHlaZBLxYh7SM%253A%3BUExY52snyZerGM%3Bhttp%253A%252F%252Fb.static.trunity.net%252Ffiles%252F209201_209300%252F209273%252Fthumbs%252Fcampus-de-tuyei-argentina_438x0_scale.jpg%3Bhttp%253A%252F%252Fwww.eoearth.org%252Farticle%252FHumid_Pampas%3B400%3B255

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 01.01.15 - klo:08:21

Jos mullinpito olisi ollut kannattavaa, olisi korvausinvestointia varten rahat tienattu jo edellisen rakennuksen aikaan.
Käsittääkseni niin ei ole ko tapauksessa käynyt.
Kuten olen jo aikaisemin todennut, ratkaisevaa on mullin pidossa on huono ry suhde ja järjettömän pitkä kasvatusaika.
Hinnoittelusta tiedän sen, että pistehintoja maksetaan edelleen, omakohtaistakin kokemusta on.
Itse ajattelin kuitenkin jatkaa lähelle eläkepäiviä, koskapa mitäpä sitä muutakaan enää keksisi. Riski sille että, kaukana edessä häämöttävän luopumisen aikana olisi paljon poiston alaista pääomaa on suuri.
Itse olen määritellyt kasvatuksen seuraavasti: yksi myytyeläin/vuosi / 1ha peltoa, sonnipaikan hinta ennen  poistojen aloittamista max 1000e.
Mitä ei kotieläin rakennuksissa riittävästi huomioida, on tekninen kuluminen, 20 vuotta on yleensä aika missä jotain suurempaa korjausta pitää tehdä.
Jos kuitenkin miettii mullinkasvatusta, voi katetuoton laskea väärinpäin,  silloin saa selville taseen suuruuden millä tuotanto pitää saada aikaan.
Teurastuksen ja myynnin  voisi hoitaa itse silloin saisi koko ketjun omiin käsiin, eli mullitilalla avainosaaminen olisikin taitava ruhonkäsittely ja myynti.

Maatalous on ainoa yritys muoto missä poisto ajat on pitkiä 10 vuotta tai pitempiä. Muussa yritystoiminnassa jos myyt hallin laitteineen, niin saat vähintään saman minkä sijoitit. Maataloudessa kukaan ei maksa navetasta täyttä hintaa.

Matkailussa on sama juttu, mökin kuoletusaika on todella pitkä 

Mitäs MTK on tehnyt naudanlihantuotannon turvaamiseksi?

Joo Mennyt helpoilla heitoilla eteenpäin! Maaseudussa on aina saanut kovat otsikot ja palstatilaa kun on puhunut sitä mitä enemmistö äänestäjäjistä eli jäähdyttelevä tuottajamassa haluaakin kuulla!

EI V*TTU yhtään ajatusta ja näkemystä edes 5 V päähän vaan pelkää kädestä suuhun sössötystä!

Tukibyrokratia muu hallinto byrokratia ja maksuvalmiuteen kuuluvat muutaman kk maksu siirrot. Siihen on otsikoita jämerillä mutta täysin turhilla puheilla revitty!

Ja sitten tuo lihan hinta juttelu..... voihan sitä vaatia joo.

Mutta täytyy olla aika epärehellinen jopa itselleenkin jos uskoo että hinta voi olla merkittävästi korkeampi kuin muualla maailmassa! Euro lisää hintaan heti aika moista kateetonta nuoleskelua!

Ja maaseudussa saa palstatillaa mannekiini tuottajien terapia päästöt joista jo amatöörikin huomaa että syy ongelmiin 80% on itse tuottajan huonossa käytöksessä ja asenteessa!


Vattuako tullaista turhaa läppää heittää maas menneisyydessä!

Hinta on ollut lähes EU:n keskitasolla mutta minustakin kyllä oikeutetut parempi hinta suomalaiselle lihalle odotukset on syytä pitää realistisina. POPULISMI ON HELPPOA KUN MTK:SSA ei joudu koskaan tilille puheistaan varsinkin kun puhuu mitä seniili enemmistö jäsenistä haluaakin kuulla.

Eli mitä jää jäljelle, kun järjestö munattomana toistelee vain 1990 luvun maataloustulo teesejä?

Se tilatason tekeminen.... tehostaminen ja ammattitaidolla tehty rakenne kehitys!

Mtk on tehnyt kaikkensa sen hidastamiseksi ja torppaamiseksi, kaiken maailman 1994 v SASsseja on jarruttamassa "pienen asia" puheineen kehitystä. Lopputulema on että sassit pysyy sasseina (katkerina yhä) ja kehitys etenee hitaasti ja saatanan kalliisti!

No koska mtk uskaltaa sanoa sen ääneen että jokaisesta maajussista ei ole jatkamaan tässä hommassa, nyt on menty leveällä rintamalla ja jokainen lasku-luku kirjoitus ja luetun ymmärrys taidoton on saanyt mtk eväät jatkaa sitä ristuksen kototaloasa. Vaikka punaisena paistavan niskapoimun paksuu jo kertoisi että edellytyksiä ei suurella todennäköisyydellä ole. 

No wau. siinä oli paatosta ja asennetta 
Ainoo mikä jäi auki oli ne sun konstit parempaan kannattavuuteen noin niinku politiikassa ja edunvalvonnassa, mutta ennen kaikkea omassa tuotannossasi.
Voisitko avautua niistäkin, niin voisimme kaikki ehkä oppia jotain 

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 02.01.15 - klo:11:49

No wau. siinä oli paatosta ja asennetta 
Ainoo mikä jäi auki oli ne sun konstit parempaan kannattavuuteen noin niinku politiikassa ja edunvalvonnassa, mutta ennen kaikkea omassa tuotannossasi.
Voisitko avautua niistäkin, niin voisimme kaikki ehkä oppia jotain 

Siinä oltaisiin jo pitkällä jos päästäisiin näihin keinoihin tilatasolla kiinni!

Se kun ei ole tasan masan joka sassille jakoa, niin eihän siihen päästä tällä mtk touhulla.

Täällä ainut tilatason menestys resepti on kuulemma. että KUN ON TARPEEKSI ISOO TILA niin saa myydyistä holstain  vasikoista alacarte LIM- biffi-hinnaston mukaisen kärki hinnan läpi koko myynnin.

VOi toki olla näinkin, mutta onhan se nyt hölmö yrittäjä joka toitottaa neuvottelutuloksensa joka tupajumin tietoon.    Liikesalaisuus minusta normi yrittäjälle, mutta MTK tuottajalle jotain muuta.... 

Eli näistä kärkihintajutuista/HUHuISTa voi olla montaa mieltä.... mutta SUURIN osan on näiden pientupajumien ynnä muiden sassien märkiä päiväunia tai selityksia omalle kompuroivalle touhulle.

Sen kustannustehokkuuden näkee kyllä kun käy toimivan tilan markilla ja jututtaa Yrittäjiä. Kaikilla sitä ei kyllä todellakaan ole ja se onkin taito löytää ja soveltaa/kehittää eteenpäin.

Ei sitä täällä agrossa ole jaossa, se on palasina jossain. 

Tosta isosta koosta senverran, että eläinmäärän suhde muihin resursseihin kuten pelto, työvoima yms on kokoa tärkeämpi..
Harmillista hieman, että peltoalaa on alettu suitsia tilakokoon liittyvillä leikkauksilla, mutta on siinäkin puolensa kun nyt kannattaa pudottaa
kalleimmat ja kaukaisimmat lohkot pois 20 prosentin leikkauksen piiristä 

Lainaus käyttäjältä: MikkoSika - 30.12.14 - klo:21:14

Antaisi hieman perspektiiviä jos kertoisitte minkä verran eläinpaikkoja jää tyhjäksi.

Kasvatuspaikkoja jää tyhjäksi n 240. -90 luvulla rakennettuja, kasvattamot vaatisi täydellisen peruskorjauksen. Kustannusarvio 200t€++. Ei kyllä tällä kannattavuudella houkuta. Peltoa on suhteessa eläinpaikkoihin sen verran että paskanlevitys ja ostorehukustannus ei hirveästi rasita, mutta kuitenkaan ei jää viivan alle riittävästi. Jäähän sitä toki, mutta tehtyihin työtunteihin nähden ei ollenkaan sitä mitä pitäisi.

onko kustilla 50 vuotta ikää? Ja omaa peltoa  plus 100 ha? Jos on niin eikö kannata ottaa vain rennosti?

Lainaus käyttäjältä: kusti65 - 30.12.14 - klo:22:43

Lainaus käyttäjältä: MikkoSika - 30.12.14 - klo:21:14

Antaisi hieman perspektiiviä jos kertoisitte minkä verran eläinpaikkoja jää tyhjäksi.

Kasvatuspaikkoja jää tyhjäksi n 240. -90 luvulla rakennettuja, kasvattamot vaatisi täydellisen peruskorjauksen. Kustannusarvio 200t€++. Ei kyllä tällä kannattavuudella houkuta. Peltoa on suhteessa eläinpaikkoihin sen verran että paskanlevitys ja ostorehukustannus ei hirveästi rasita, mutta kuitenkaan ei jää viivan alle riittävästi. Jäähän sitä toki, mutta tehtyihin työtunteihin nähden ei ollenkaan sitä mitä pitäisi.

onko kustilla 50 vuotta ikää? Ja omaa peltoa  plus 100 ha? Jos on niin eikö kannata ottaa vain rennosti?

Jos ei löydy enää motivaatiota, niin mahdollisimman nopeasti sivuun ja jatkajalle mahdollisuus astua remmiin 
Viiskymppinen voi tehdä muutakin kuin odotella eläkepäätöstä ja elämä on silloin mielekkäämpää 

Lainaus käyttäjältä: Turkka - 03.01.15 - klo:14:17

Lainaus käyttäjältä: kusti65 - 30.12.14 - klo:22:43

Lainaus käyttäjältä: MikkoSika - 30.12.14 - klo:21:14

Antaisi hieman perspektiiviä jos kertoisitte minkä verran eläinpaikkoja jää tyhjäksi.

Kasvatuspaikkoja jää tyhjäksi n 240. -90 luvulla rakennettuja, kasvattamot vaatisi täydellisen peruskorjauksen. Kustannusarvio 200t€++. Ei kyllä tällä kannattavuudella houkuta. Peltoa on suhteessa eläinpaikkoihin sen verran että paskanlevitys ja ostorehukustannus ei hirveästi rasita, mutta kuitenkaan ei jää viivan alle riittävästi. Jäähän sitä toki, mutta tehtyihin työtunteihin nähden ei ollenkaan sitä mitä pitäisi.

onko kustilla 50 vuotta ikää? Ja omaa peltoa  plus 100 ha? Jos on niin eikö kannata ottaa vain rennosti?

Jos ei löydy enää motivaatiota, niin mahdollisimman nopeasti sivuun ja jatkajalle mahdollisuus astua remmiin 
Viiskymppinen voi tehdä muutakin kuin odotella eläkepäätöstä ja elämä on silloin mielekkäämpää 

Ei oo kustilla ikää vielä 50, eikä ole motivaatio hukassa. Päinvastoin. Eläkeikään on vielä matkaa ja tulevat ratkaisut tehdään oman toimeentulon varaan.

Kaikki tässäkin ketjussa mainitut palikat on suunnilleen kohdillaan. Navetat on toimivat, aperuokinnalla. Omien rehujen laatuun on panostettu, päiväkasvut on kohdillaan. Peltoa on suhteessa eläinmäärään riittävästi. Velkaa ei ole suhteettomasti.

Ainut mikä ei ole kohdillaan on kannattavuus. Nyt kun navetoiden tekninen käyttöikä on tiensä päässä olen päätynyt pohtimaan vaihtoehtoja. Mitä muuta voisi reilulla sadalla hehtaarilla tehdä, jäisikö jollakin muulla tuotantosuunnalla viivan alle enemmän tai sama vähemmällä työllä. Miten pitkään tuon +200t€ remontin kuoletus kestäisi?

Tämä 240 kasvatuspaikkaa on siitä harmillinen että se vie päivästä niin suuren osan että ns. sivubisneksille ei ole tilaa. Ei edes muuhun maatalouteen liittyvään. Kuitenkin se on liian pieni että sillä hankkisi kahden ihmisen elannon. Pelto on tällä alueella niin älyttömissä hinnoissa että laajentaminen ei ole järkevien mahdollisuuksien rajoissa.

Naudanlihantuotanto oli hyvää hommaa vielä 2000 luvulle tultaessa. Sitten tuli hullunlehmäntauti joka romahdutti hinnat, sitten keksittiin kolmivaihekasvatus, missä ketjuun tuotiin lisää jakajia ja vasikan hinta nousi pilviin (ostajalle), sitten tuli 2007 viljan, lannoitteiden ja polttoaineen hurjat hinnan nousut, niihin ei lihan hinnassa ole koskaan saatu korvausta. Lihan hyvä hintakehityskin on taittunut alamäkeen.

Jos verrataan vuotta 2000 vuoteen 2014 on sonninpidon kate1 pudonnut puoleen. Siitä ei rakennus ja konekustannusten jälkeen enää jää pääoman korolle ja omalle työlle riittävää pottia.

Meikäläisen suurin ongelma on aina ollut se, että vihaan ilmaisen työn tekemistä. Olen aina pyrkinyt välttämään sitä ja aion pysyä linjassani jatkossakin. Tämä on ollut pakon sanelemaa, perhe on elätetty maan viljelyllä ja sonnin kasvatuksella. Rahaa ei ole tullut palkkatyöstä, ei metsästä, eikä sivuelinkeinoista. Taskulaskimessa on aina patterit ja sitä myös käytetään. Tätä toivoisin kaikilta viljelijöiltä. Niin kauan kun suostumme tekemään työtä puoli-ilmaiseksi, ei maatalouden kannattavuus tule paranemaan. Koskee ihan kaikkia tuotantosuuntia. Ja koskee myös kaikkia päätoimisia ja sivutoimisia viljelijöitä. Ansaintamielessä me kaikki kai tätä hommaa teemme??

Niin ja lopuksi; missä syy? Tuntematonta lainaten "Ei tässä mitään syyllisiä kaivata, Lahtista ja konekivääriä tässä kaivataan" Tällä mennään.

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 03.01.15 - klo:14:57

Lainaus käyttäjältä: Turkka - 03.01.15 - klo:14:17

Lainaus käyttäjältä: kusti65 - 30.12.14 - klo:22:43

Lainaus käyttäjältä: MikkoSika - 30.12.14 - klo:21:14

Antaisi hieman perspektiiviä jos kertoisitte minkä verran eläinpaikkoja jää tyhjäksi.

Kasvatuspaikkoja jää tyhjäksi n 240. -90 luvulla rakennettuja, kasvattamot vaatisi täydellisen peruskorjauksen. Kustannusarvio 200t€++. Ei kyllä tällä kannattavuudella houkuta. Peltoa on suhteessa eläinpaikkoihin sen verran että paskanlevitys ja ostorehukustannus ei hirveästi rasita, mutta kuitenkaan ei jää viivan alle riittävästi. Jäähän sitä toki, mutta tehtyihin työtunteihin nähden ei ollenkaan sitä mitä pitäisi.

onko kustilla 50 vuotta ikää? Ja omaa peltoa  plus 100 ha? Jos on niin eikö kannata ottaa vain rennosti?

Jos ei löydy enää motivaatiota, niin mahdollisimman nopeasti sivuun ja jatkajalle mahdollisuus astua remmiin 
Viiskymppinen voi tehdä muutakin kuin odotella eläkepäätöstä ja elämä on silloin mielekkäämpää 

Ei oo kustilla ikää vielä 50, eikä ole motivaatio hukassa. Päinvastoin. Eläkeikään on vielä matkaa ja tulevat ratkaisut tehdään oman toimeentulon varaan.

Kaikki tässäkin ketjussa mainitut palikat on suunnilleen kohdillaan. Navetat on toimivat, aperuokinnalla. Omien rehujen laatuun on panostettu, päiväkasvut on kohdillaan. Peltoa on suhteessa eläinmäärään riittävästi. Velkaa ei ole suhteettomasti.

Ainut mikä ei ole kohdillaan on kannattavuus. Nyt kun navetoiden tekninen käyttöikä on tiensä päässä olen päätynyt pohtimaan vaihtoehtoja. Mitä muuta voisi reilulla sadalla hehtaarilla tehdä, jäisikö jollakin muulla tuotantosuunnalla viivan alle enemmän tai sama vähemmällä työllä. Miten pitkään tuon +200t€ remontin kuoletus kestäisi?

Tämä 240 kasvatuspaikkaa on siitä harmillinen että se vie päivästä niin suuren osan että ns. sivubisneksille ei ole tilaa. Ei edes muuhun maatalouteen liittyvään. Kuitenkin se on liian pieni että sillä hankkisi kahden ihmisen elannon. Pelto on tällä alueella niin älyttömissä hinnoissa että laajentaminen ei ole järkevien mahdollisuuksien rajoissa.

Naudanlihantuotanto oli hyvää hommaa vielä 2000 luvulle tultaessa. Sitten tuli hullunlehmäntauti joka romahdutti hinnat, sitten keksittiin kolmivaihekasvatus, missä ketjuun tuotiin lisää jakajia ja vasikan hinta nousi pilviin (ostajalle), sitten tuli 2007 viljan, lannoitteiden ja polttoaineen hurjat hinnan nousut, niihin ei lihan hinnassa ole koskaan saatu korvausta. Lihan hyvä hintakehityskin on taittunut alamäkeen.

Jos verrataan vuotta 2000 vuoteen 2014 on sonninpidon kate1 pudonnut puoleen. Siitä ei rakennus ja konekustannusten jälkeen enää jää pääoman korolle ja omalle työlle riittävää pottia.

Meikäläisen suurin ongelma on aina ollut se, että vihaan ilmaisen työn tekemistä. Olen aina pyrkinyt välttämään sitä ja aion pysyä linjassani jatkossakin. Tämä on ollut pakon sanelemaa, perhe on elätetty maan viljelyllä ja sonnin kasvatuksella. Rahaa ei ole tullut palkkatyöstä, ei metsästä, eikä sivuelinkeinoista. Taskulaskimessa on aina patterit ja sitä myös käytetään. Tätä toivoisin kaikilta viljelijöiltä. Niin kauan kun suostumme tekemään työtä puoli-ilmaiseksi, ei maatalouden kannattavuus tule paranemaan. Koskee ihan kaikkia tuotantosuuntia. Ja koskee myös kaikkia päätoimisia ja sivutoimisia viljelijöitä. Ansaintamielessä me kaikki kai tätä hommaa teemme??

Niin ja lopuksi; missä syy? Tuntematonta lainaten "Ei tässä mitään syyllisiä kaivata, Lahtista ja konekivääriä tässä kaivataan" Tällä mennään.

Kahden ihmisen työpaikka lukee tuolla tekstissä. Jos kahdelle pitää saada tienesti joo ei onnistu ei. Mutta yhdelle pitäs kyllä riittää ilman että töihin hukkuu. Mutta se suuri kysymys toki on että millä muullakaan tuotannolla sadalla hehtaarilla saa kahdelle tienestit. Ja jos vaihtaa tuotantosuuntaa todennäköisesti toi 200 te hukkuu silloinkin?