Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Pellon hinta?  (Luettu 26542 kertaa)

Ärrpää

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7328
Vs: Pellon hinta?
Pitää muistaa että 20k€ on vielä halpa hinta peltohehtaarista. Kaliforniassakin pelto maksaa yli 100k€/ha ja vuokrat ovat tuhansia euroja /ha :)
Miten sais yhteyden Kaliforniaan ?

Meinasikko sijoittaa peltoon  8)

 Ainaskin lähi-tapiola vuokrausta kannattaa, pellon ostelun rahoittaminen jumissa, tanskassa kolmessa vuodessa pellonhinta puolittunut, saksan puoleisella ranskan reunalla keskihinta kuus tonnia.
Ihan perus...nykyäänhän naiset osaa tehdä sisällään uusia ihmisiä...

Naturalis

  • Vieras
Vs: Pellon hinta?
Ainaskin lähi-tapiola vuokrausta kannattaa, pellon ostelun rahoittaminen jumissa, tanskassa kolmessa vuodessa pellonhinta puolittunut, saksan puoleisella ranskan reunalla keskihinta kuus tonnia.

Se on noita MTK etuja varmaan? Menisit oikeaan pankkiin...  ::)

maataistelija

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 279
Vs: Pellon hinta?
Pitää muistaa että 20k€ on vielä halpa hinta peltohehtaarista. Kaliforniassakin pelto maksaa yli 100k€/ha ja vuokrat ovat tuhansia euroja /ha :)


Niin, onhan se "halpaa" verraten noin, mutta miksi verrata noin? Toiselle puolelle palloa ihan eri systeemeihin. Ja muutenkin, ne tulot on.. ?

Vaikea uskoa että tällä tulotasolla jota täällä saadaan, makseltaisiin tuollaisia summia. Tai sitten en ymmärrä jotain muuta.. Jostainhan se raha sen maksamiseen on tultava, jossei se pelto itse sitä pysty tuottamaan, sitten jostain muualta. Ja onko se sitten järkevää uittaa se raha muualta, jos pointti sen maanostoon ja omistamiseen on sen tuottava viljely?

Itse ajattelen asiaa niin, että teen tätä työtä, viljelen maata työkseni ja elääkseni. Toki satunnaisia muita hommia, mutta ajatuksena ja tavoitteena että tämä maksaa ittensä ja tuottaa palkkaa. Ja tällä tavalla kun asiaa katsoo, pellon hinta määräytyy järkevään/järjettömään ihan sillä, että maksaako se tuotollaan ittensä jossain tolkun ajassa.

Jos ei maksa, jos on rahaa ku roope ankalla laittaa maahan, mennään tähän Walhroos osastoon, eli rahaa on/tulee muualta niin julmetusti että on varaa ostaa esim. maata, välittämättä siitä mitä se maksaa suhteessa tuottoon. Menee ns. harrastuksenkin suuntaan. Ja toki elvistelyyn että minullapa on.

Mutta näin tosiaan sen mukaan että koittaa elannon saada, on kyse kylmästä matematiikasta. Minun kannikoita ei lämmitä, että toinen tai kolmas isäntä minun jälkeen vasta sais palkkaa pellosta jonka
minä ostan. Tokihan joku joskus ajastaan saa, vaikka minä maksasin 100k per hehtaari, minulle ei vaan siitä ehdi palkkaa tulla.

Miksi siis maksaa jostain, jota alunperin tulon takia haluais/"tarvitsee" niin paljon, että sitä tuloa ei ole saatavissa? 
Toki jos ja kun on vaikka 100 ha tila joka jollain tapaa tuottaa, on varaa ostaa vaikka pari ha melkein mihin hintaan tahansa jostain oman maan nurkasta tai keskeltä, mutta jos mennään ihan sivuun ja vaikkapa 30ha tila ostais 25-45ha maata, niin ei niillä edellisten tuotoilla voi ostaa tolkuttoman hintaisesti tuota uutta maata, jos se ei koskaan omana aikana itteään ees saa maksettua. Silloinhan se ei tuota.
Jos se raha on varaa käyttää johonkin, miksei siis käytä sellaiseen joka tuottaa? vrt. ylihintaiseen maahan josta ei ehdi tuottoa saada.

Kaksi täysin eri asiaa: Varaa ostaa maata tolkuttomilla hinnoilla / tuottavan maan/toiminnan lisäys.

Jos toiminnasta X saa 100000 rahaa, miksi sen hankkimiseen laittaisi 140000 rahaa?  Minulle pellon omistus, tai sen suuri määrä vaikka vuokraamisella ei ole itsetarkoitus. Tuottavuutta ja matematiikkaa en vain pysty omasta näkökulmasta ja toiminnasta johtuen sivuuttamaan.

Tunneasiat erikseen. Karjatilat joiltakin osin erikseen (kun tietyissä tilanteissa eläinmäärä sidottuna ha:hin --> "pakko" saada peltoa) jne. ihan tälläinen kahujen viljelijä etelästä joutuu vaan katselemaan asiaa toiselta kantilta.
Myöskin perustelu "peltoa on saatavilla vain sen kerran" on tavallaan oikeassa, mutta sekin kompastuu siihen että mitä sillä tekee tuloksenteon näkökannalta, jossei itseänsä edes maksa takaisin..

Peltoa kyllä ostan ja vuokraan, kun hinta on sopiva. Jos ja kun monta kertaa jään ilman, ei haittaa yhtään eo. syistä.
Toki, kysyntä ja tarjonta hoitaa. Ketään ei pakoteta, jos myyjä ja ostaja on tyytyväisiä, hinta vaikka tuo 20k per ha niin mikäs siinä sitten, antaa mennä vaan  :) Minä sitte "köyhänä" ja tulosta haluavana joudun vaan tyytymään kattelemaan vierestä ku tämä ventillä ruovittaa tohkeissaan menemään sillä saamallaan maalla, se sopii minulle kyllä  :)

Herpertti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 13078
Vs: Pellon hinta?
Pitää olla paljon entistä, jos meinaa noilla hinnoilla ostaa lisää  8) :( ;)
Hyvää yötä, sano mummo kun silmä puhkes

shavia

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 250
Vs: Pellon hinta?
Mie en vaan vieläkään ymmärrä, miksi pellon pitäisi itsensä maksaa? Jos ostan kilon kultaa, en oleta maksavani ostosta sen "tuotolla", vaan rahat saan takaisin vasta, kun sen myyn. Jos taas ostan tuulivoimalan, silloin ymmärrän, että sen pitää tuottaa hankintahintansa ja romutusarvon erotuksen verran rahaa.

Mutta siinä on vissi ero, haluaako pellon nähdä sijoituksena vai tuotantopanoksena. Koska käytetty pelto ei ole halvempaa kuin uusi pelto, ei pellon hinnalla ja tuotolla tarvitse välttämättä olla yhteyttä muuten kuin vuokrahinnan kautta.

bdr-529

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7460
Vs: Pellon hinta?
Mie en vaan vieläkään ymmärrä, miksi pellon pitäisi itsensä maksaa? Jos ostan kilon kultaa, en oleta maksavani ostosta sen "tuotolla", vaan rahat saan takaisin vasta, kun sen myyn. Jos taas ostan tuulivoimalan, silloin ymmärrän, että sen pitää tuottaa hankintahintansa ja romutusarvon erotuksen verran rahaa.

Mutta siinä on vissi ero, haluaako pellon nähdä sijoituksena vai tuotantopanoksena. Koska käytetty pelto ei ole halvempaa kuin uusi pelto, ei pellon hinnalla ja tuotolla tarvitse välttämättä olla yhteyttä muuten kuin vuokrahinnan kautta.

 Jostakin sen rahan on kuitenkin tultava jolla pelto maksetaan. On myöskin hyvä muistaa että joka menee ylös saattaa myöskin tulla alas.
Mielipiteeni on voinut muuttua, mutta ei se tosiasia, että olen oikeassa.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19963
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Pellon hinta?
Jos joku on pyhitetyn maanviljelys-ammatin suostunut itselleen ottamaan, yhteiskunnan pitää tälle pakkolunastaa soveliaita maa-alueita palkan tienaamista ajatellen. Tähän jumalalliseen kansanpalvelustoimintaan suostuneen ei pidä joutua maksamaan lisämaasta mitään.

Tämän viestin olen ollut huomaavinani joidenkin rakennemuutoksen hitautta ja varsinkin kalleutta harmitelleen mielipiteistä, tuolla kylillä, siis. Ja varsinkin Wahlroosit ja muut rahamiehet elikkä autokauppiaat ja hissifirmojen pitäjät olisi kuulemma tarvinnut lainsäädännöllä estää kyseiseen virka-ammattiin astumasta.

Onko tämmöinen maareformi viranomaisten suunnitelmissa, en tiedä, mutta kyllähän se maan arvoa nopeasti laskisi.

-SS-

junttieinari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4698
  • Savo savolaisille!
Vs: Pellon hinta?
Mie en vaan vieläkään ymmärrä, miksi pellon pitäisi itsensä maksaa? Jos ostan kilon kultaa, en oleta maksavani ostosta sen "tuotolla", vaan rahat saan takaisin vasta, kun sen myyn. Jos taas ostan tuulivoimalan, silloin ymmärrän, että sen pitää tuottaa hankintahintansa ja romutusarvon erotuksen verran rahaa.

Mutta siinä on vissi ero, haluaako pellon nähdä sijoituksena vai tuotantopanoksena. Koska käytetty pelto ei ole halvempaa kuin uusi pelto, ei pellon hinnalla ja tuotolla tarvitse välttämättä olla yhteyttä muuten kuin vuokrahinnan kautta.

 Jostakin sen rahan on kuitenkin tultava jolla pelto maksetaan. On myöskin hyvä muistaa että joka menee ylös saattaa myöskin tulla alas.

Ja moniko niitä ostamiaan peltoja on oikeasti myymässä? Ostokannalla olevat (aktiivi)tilat  yleensä tarvitsevat niitä hamaan tappiin saakka, ellei jotain odottamatonta elämänmuutosta tapahdu.
"Jos fundamentalistien kanssa pystyisi keskustelemaan järkevästi, ei maailmassa olisi fundamentalisteja."
                                                       -Tuomas Holopainen-

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8361
Vs: Pellon hinta?
Olen yrittänyt pitää kulut (erityisesti koneet) kurissa ja tuottopuolen korkeana. En ole pelännyt veronmaksua, pyrkinyt vain pitämään ansiotulon tasaisena. Perheellä on kohtuullinen elintaso. Säästyneellä rahalla voi sitten ostaa peltoa.  :D
Mystinen kesälaatumies

Herpertti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 13078
Vs: Pellon hinta?
Mie en vaan vieläkään ymmärrä, miksi pellon pitäisi itsensä maksaa? Jos ostan kilon kultaa, en oleta maksavani ostosta sen "tuotolla", vaan rahat saan takaisin vasta, kun sen myyn. Jos taas ostan tuulivoimalan, silloin ymmärrän, että sen pitää tuottaa hankintahintansa ja romutusarvon erotuksen verran rahaa.

Mutta siinä on vissi ero, haluaako pellon nähdä sijoituksena vai tuotantopanoksena. Koska käytetty pelto ei ole halvempaa kuin uusi pelto, ei pellon hinnalla ja tuotolla tarvitse välttämättä olla yhteyttä muuten kuin vuokrahinnan kautta.

Olet oikeassa, näin se nimittäin on  8)
Ainakin niin kauan kun hinnat jatkaa nousuaan  :(
Hyvää yötä, sano mummo kun silmä puhkes

Herpertti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 13078
Vs: Pellon hinta?
Jos joku on pyhitetyn maanviljelys-ammatin suostunut itselleen ottamaan, yhteiskunnan pitää tälle pakkolunastaa soveliaita maa-alueita palkan tienaamista ajatellen. Tähän jumalalliseen kansanpalvelustoimintaan suostuneen ei pidä joutua maksamaan lisämaasta mitään.

Tämän viestin olen ollut huomaavinani joidenkin rakennemuutoksen hitautta ja varsinkin kalleutta harmitelleen mielipiteistä, tuolla kylillä, siis. Ja varsinkin Wahlroosit ja muut rahamiehet elikkä autokauppiaat ja hissifirmojen pitäjät olisi kuulemma tarvinnut lainsäädännöllä estää kyseiseen virka-ammattiin astumasta.

Onko tämmöinen maareformi viranomaisten suunnitelmissa, en tiedä, mutta kyllähän se maan arvoa nopeasti laskisi.

-SS-

Maareformia ei tule enää ikinä, Suomi on nykyään osa läntistä talousjärjestelmää ja siellä ei tämmöisiä reformeja ole koskaan harrastettu, se ei vaan kuulu siellä periaatteisiin  8)
Maan arvon laskeminen luo nipun ongelmia, joita kukaan ei halua  :o
Vakuusarvot nollaantuu, jos on oletettavissa että arvot alenee, jolloin maatalouden lainottaminen menee mahdottomaksi, tästä seuraa kierre, jossa maan arvo laskee entisestään, kun kukaan toimiva maajussi ei saa lainaa mistään, koska ei ole vakuuksia ja lopulta meillä on pankkikriisi käsissä, eli kukaan ei halua tämmöistä kehitystä  :o
Hyvää yötä, sano mummo kun silmä puhkes

ht

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2527
  • Etelä-Karjala
Vs: Pellon hinta?

Maareformia ei tule enää ikinä, Suomi on nykyään osa läntistä talousjärjestelmää ja siellä ei tämmöisiä reformeja ole koskaan harrastettu

Tulee, sinä päivänä kun länsimainen yhteiskuntajärjestelmä romahtaa. Nallelta ja vastaavilta lähtee pää harteilta ja maat alta, ken elää ni se näkee mitä on touhu sen jälkeen.
-ei kun nappi huuleen ja rinta rottingilla kohti uusia pettymyksiä...

Yodavaari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1471
Vs: Pellon hinta?

Maareformia ei tule enää ikinä, Suomi on nykyään osa läntistä talousjärjestelmää ja siellä ei tämmöisiä reformeja ole koskaan harrastettu, se ei vaan kuulu siellä periaatteisiin  8)


Duoda duoda.

Näitähän on tyhty jo useita itsenäisyydenkin aikana.  Ja vähän aikaisemminkin tehty (Laukon torppari häädöt). Torpparivapautus, Lex Kallio, Siirtolaisten asutustoiminta.

Pienempiä;
laki tiheissä asumusryhmissä olevien vuokra-alueiden lunastamisesta (120/1936)
laki eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta maalaiskunnissa (361/ 1958)
laki vuokra-alueiden järjestelystä kaupungeissa ja eri kuntana olevissa kauppaloissa (218/1962)
asutuslaki 1936,
maankäyttölaki 1958,
maatilalaki 1977
maaseutuelinkeinolaki 1990.
Vuoden 1978 maapaketti

Ja esim. nyt vuoden vaihteessa päätyvä verovapaus kuntien maanhankinnoissa.
Tilusjärjestelyt ja niiden "vapaaehtoisuus". Eli jos olet alueella sun lohkoja voidaan siirrellä halusit tai et.

Ja eräänlaista maareformia on tämä eri tuotantosuuntien tukierot. Jos tätä peilaa tuohon maareformin ajatukseen
"Maareformeilla pyritään poistamaan yhteiskunnassa havaittuja taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia tai estämään niiden syntyminen".

Ja on tää tuleva investointitukien tukikelpoisuus vaade aika lähellä maareformia. "Tukikelpoisten maatilojen koko kasvaa uudessa maaseutuohjelmassa. Etenkin viljatilojen voi olla vaikea täyttää 17 000 eurosta 25 000 euroon nousevaa yrittäjätulovaatimusta." Vieläkun huomioidaan mitä tähän yrittäjätuloon hyväksytään.

Tää pudottaa huomattavan osan viljatiloista pois tukikelpoisuuden alta. No näin varmistetaan rakennekehitys.

Viimeksi muokattu: 31.12.14 - klo:14:28 kirjoittanut Yodavaari

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19963
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Pellon hinta?

Maareformia ei tule enää ikinä, Suomi on nykyään osa läntistä talousjärjestelmää ja siellä ei tämmöisiä reformeja ole koskaan harrastettu, se ei vaan kuulu siellä periaatteisiin  8)


Duoda duoda.

Näitähän on tyhty jo useita itsenäisyydenkin aikana.  Ja vähän aikaisemminkin tehty (Laukon torppari häädöt). Torpparivapautus, Lex Kallio, Siirtolaisten asutustoiminta.

Pienempiä;
laki tiheissä asumusryhmissä olevien vuokra-alueiden lunastamisesta (120/1936)
laki eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta maalaiskunnissa (361/ 1958)
laki vuokra-alueiden järjestelystä kaupungeissa ja eri kuntana olevissa kauppaloissa (218/1962)
asutuslaki 1936,
maankäyttölaki 1958,
maatilalaki 1977
maaseutuelinkeinolaki 1990.
Vuoden 1978 maapaketti

Ja esim. nyt vuoden vaihteessa päätyvä verovapaus kuntien maanhankinnoissa.
Tilusjärjestelyt ja niiden "vapaaehtoisuus". Eli jos olet alueella sun lohkoja voidaan siirrellä halusit tai et.

Ja eräänlaista maareformia on tämä eri tuotantosuuntien tukierot. Jos tätä peilaa tuohon maareformin ajatukseen
"Maareformeilla pyritään poistamaan yhteiskunnassa havaittuja taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia tai estämään niiden syntyminen".

Juuri nimenomaan 1970-luvulla oli merkittävä tahtotila siihen, että isot kartanot ja maatalouden ulkopuoliset rahamiehet suljettiin pois lainoituksista ja maanhankintaluvista, sekä pienet tilat, eli ns. "hävitettävät tilat" tarjottiin kasvaville ns. valituille perheviljelmille lisämaaksi, siihen tarkoitukseen räätälöitiin semi-sosialistinen "Laki oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata 26.5.1978/391" . Kun lakia ajatuksella lukee, voi todeta, että onpa mulkerot lainvalmistelijat olleet, ja miten porvarilliseksikin katsottu Keskustapuolue haksahti tuommoiseen, tohtori, maatalousministeri Johannes Virolaisen johdolla. Vai oliko sitten edusaajia asiassa kuitenkin eniten näillä kehittyvillä rakennemuutosviljelmillä.

12. pykälän mukainen "ennakkolupa" oli se asiakirja, joka taskussaan kellokkaat kävivät vanhojenisäntien tuvissa ilmoittamassa, että "muille ei sitten tulla ostolupaa myöntämään".

-SS-

Yodavaari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1471
Vs: Pellon hinta?
Kun lakia ajatuksella lukee, voi todeta, että onpa mulkerot lainvalmistelijat olleet, ja miten porvarilliseksikin katsottu Keskustapuolue haksahti tuommoiseen, tohtori, maatalousministeri Johannes Virolaisen johdolla. Vai oliko sitten edusaajia asiassa kuitenkin eniten näillä kehittyvillä rakennemuutosviljelmillä.

12. pykälän mukainen "ennakkolupa" oli se asiakirja, joka taskussaan kellokkaat kävivät vanhojenisäntien tuvissa ilmoittamassa, että "muille ei sitten tulla ostolupaa myöntämään".

-SS-
Luvan saamista helpotti tai oikeastaa sen mahdollisti oikeanvärinen jäsenkirja ja aktiivinen toiminta oikean värisessä puolueessa. Jos oli väärä jäsenkirja, ei toivoakaan luvan saamiseksi, vaikka pelto olisi ollut lasin alla rajanaapurina.

Väliin on ihmetelty toimintaa esim. Ceaușescun Romaniassa, miten tämä oli mahdollista? Tämmönen poliittinen korruptio  henkilökohtaisen hyödyn saavuttamiseksi. Ei siitä nyt niin pitkä ole tähänkään 70-lukuunkaan täällä Suomessa. Muutaman vuoden päästä ihmetellään näitä tukieroja.