Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: totuuden torvi - 21.12.14 - klo:21:50
-
Mitä viljelysmaasta saa oikeasti mielestänne maksaa, jos satotaso on siinä 4500/5000 ohraa tai vehnää hehtaari? Viljan hinta tulee lähivuodet olemaan siinä 135/165 eken paikkeilla/ tonni, ei oikein saisi nousta ylemmäs koska sitten tullaan helposti 120 ekeen. Pelto on hiljattain salaojitettu.
-
Jos ostat omaksi, niin ostoksen kannattavuuteen vaikuttaa eniten se, miten pellon hinta kehittyy tulevaisuudessa. Eikä sekään vaikuta, jos et aio sitä koskaan myydä. Silloin kannattaa maksaa ihan niin paljon kuin on itellä rahaa.
Jos ostat yritykselle tai toisten rahoilla, on tietysti laskettava liiketalouden oppien mukaan. Karkeasti 20v vuokran verran kai pelto maksaa.
-
Kai se riippuu ihan siitä, millä hintaa teillä päin sitä peltoa saa vuokralle 8)
-
Mitä viljelysmaasta saa oikeasti mielestänne maksaa, jos satotaso on siinä 4500/5000 ohraa tai vehnää hehtaari? Viljan hinta tulee lähivuodet olemaan siinä 135/165 eken paikkeilla/ tonni, ei oikein saisi nousta ylemmäs koska sitten tullaan helposti 120 ekeen. Pelto on hiljattain salaojitettu.
Tuollakaan satotasolla ei vielä päästä plussalle, ainakaan näillä hinnoilla ja kustannustasolla.
Eli kysymys on paljonko haluat harrastuksesta maksaa ja vaimo on valmis rahoittamaan.
Jos aattelee 300 €/ha vuokraa ja 20 v 4 % sekä kunnossapitoa ja kalkituksia yms. niin siitä tulee 3000 €/ha. Mutta tällä hintaa ei saa kuin halveksivan hymyn myyjältä.
-
Liiketalouden oppien mukaan jos verotusta ei huomioida niin n.2000€/hehtaari ja jos verotus huomioidaan niin n.1000€/hehtaari.
Maatalous on ainoa sektori missä ei mitkään talouden lainalaisuudet ja liiketalouden opit päde!
Tuolla edella tulikin se jo todistettua. JOS ET AIO MYYDÄ SITÄ PELTOA, NIIN OSTOHINTA PITÄÄ KUOLETTAA PELLON TUOTOILLA. JOS TAAS AIOT MYYDÄ SEN 5 VUODEN PÄÄSTÄ, NIIN OSTOHINTAA EI TARVII KUOLETTAA PELLON TULOILLA!
-
Jos saa peltoa vuokralle ja saa sitä pitää niin kauan kuin silmä siintää, niin 400-500 eron hinnalla se on todella edullista verratuna näihin 12-13 k€:n hehtaarihintoihin. Niin ja pitää laskea kustannus verotuksen jälkeen, siinä yllättävän paljon häipyy tuosta vuokrahinnasta. Peltolaina lyhennykset sen sijaan eivät ole verovähennyskelposia. Aika harvat talot ovat vielä kaatuneet kallisiin pelto-ostoksiin, tiedä sitten, onko vesi ja leipä eväänä ::)
-
Liiketalouden oppien mukaan jos verotusta ei huomioida niin n.2000€/hehtaari ja jos verotus huomioidaan niin n.1000€/hehtaari.
Kuka nyt tuon enempää maksaisikaan :o
-
Liiketalouden oppien mukaan jos verotusta ei huomioida niin n.2000€/hehtaari ja jos verotus huomioidaan niin n.1000€/hehtaari.
Kuka nyt tuon enempää maksaisikaan :o
Oliko teidän tila aika pohjoisessa?
-
Juu laskukoneella aika pitkälle selviää. Tietyt muuttujat huomioiden. Täälläpäin on tietääkseni jotakin n. 4.5-6k/ha salaojitettu pelto. Vaikutusta silläkin onko eilen vai 10v sitten ojitettu.
Ite maksaisin varmaan 6k jos ois 20ha yhessä palassa tuossa omien maiden vieressä / sisällä puoliksi tms.
Jos on 2 ha jossain metän sisässä erikseen, vaikka sinänsä hyvää peltoa niin 3.5k/ha vois tarjota. Ehkä. Riippuu miten kaukana.
On mielestäni niin tapauskohtaista. En ymmärrä näitä +10k hintoja, tosin jos ne on jotakin 50-100ha palstoja omien maiden vieressä ja kovalla uskolla omaa tilaa kehitetään jne. niin... Kai siitä kysynnän ja tarjonnan, kilpailun mukaan "voi joutua" maksamaan sen, onko järkeä jos ihan vain summia kattoo, ei ehkä. Mutta onko sekään aina koko totuus.
Itse tosin en tuon 6 tonnin yli kyllä lähe maksamaan edes tästä vierestä. En vain näe siinä mahdollisuuksia, ei oo niin paljoa löysää rahaa jota kiinni laittaa. Ja ihan niin kova himo ei ole maata omistaa.
(btw. se kiinteistöverokin maalle tulee ihan just...) Jos kohtuu vuokralla saa, se ehkä paras.
"Jouduin" tuosta 4ha ostamaan vuokramaita pari v sitten, ihan oman ikkunan alla salaojissa ja ihan jees peltoa, omat pellot käytännössä ympärillä. Pakko sanoa että jos niistä ois kisa tullut niin ois kyllä varmaan joutunut maksamaan melkein mitä vain... Tää oli naapuri, myyjä vaan onneks sen verran järjissään että tarjos suurinpiirtein alueen mukaisella hinnalla ekana minulle ja sen hyväksyin. 4.5k/ha oli hinta.
Ei siis kisaa oikeastaan ollenkaan, tosin näiden muutamien lähiaktiivien kanssa hyvät välit ja "sanaton sopimus" että kovin raivolla ei toisten ikkunan alta/maiden sisältä niin väkisin olla ostamassakaan vaikka mahdollisuus olis. Aika nätisti on vuorallekin jakaantuneet että jokaisella lyhvät matkat ja melkein kaikki suht samoissa kasoissa. Järjetöntä sekin tilkkutäkkien viljely ja tienpäällä turha rallaus.
-
Minun tarjous on nykyään 6000€ avo-ojitettu 8000 € salaojitettu . Tämä on hieno tapa kieltäytyä tarjouksessta. Ei loukkaa tarjoaa. Tietenkin tuossakin hintatasossa on puolet liikaa. On edelleen sellaisia jotka maksaa yli 10000€ vain sillä hintasolla saa jos saa
-
Liiketalouden oppien mukaan jos verotusta ei huomioida niin n.2000€/hehtaari ja jos verotus huomioidaan niin n.1000€/hehtaari.
Kuka nyt tuon enempää maksaisikaan :o
Oliko teidän tila aika pohjoisessa?
On. Kunnan keskiarvo tuellisesta pellosta, jos tonttikauppoja ei oteta huomioon, on 1800€/ha ;D
Tosin kauppoja on vähän ja ne tehdään yleensä jostain pikkuisista ja paskoista suopelloista. Vuokraus on yleisin muoto näillä seuduilla. Meillä vuokrat on välillä 0-200€/ha.
-
Liiketalouden oppien mukaan jos verotusta ei huomioida niin n.2000€/hehtaari ja jos verotus huomioidaan niin n.1000€/hehtaari.
Kuka nyt tuon enempää maksaisikaan :o
Oliko teidän tila aika pohjoisessa?
On. Kunnan keskiarvo tuellisesta pellosta, jos tonttikauppoja ei oteta huomioon, on 1800€/ha ;D
Tosin kauppoja on vähän ja ne tehdään yleensä jostain pikkuisista ja paskoista suopelloista. Vuokraus on yleisin muoto näillä seuduilla. Meillä vuokrat on välillä 0-200€/ha.
Jännästi nuo vuokrat noin kovia vaikka myyntihinnat maltillisia. Täällä n. samat vuokrat, mutta myynnit
tosiaan siellä 5.5 kait kerkiarvolta.
Pahin mikä hintoja nostaa, on tämä tietämättömien myyjien vilkuilu toteutuneiden/keskihintojen listaan ja pelkästään sen mukaan myyminen.
Jos kunnassa normaali järkihinta ois 4.5k/ha. Sillä tehään 5 kauppaa vuodessa, sitten se yks kauppa jossa sattuu olemaan iso hyvä palsta ja kova kilpailu, huudattavat hinnat johonkin 8-10k/ha.
Sitten se perikunta tms. tietämätön kattoo listasta että kappas, viime vuonna keskiarvolta 7k/ha toteutuneet kaupat. Ja vaikka myy sitä pienempää "huonoa" palstaa niin koita siinä sitten selittää..
"ei muttakun täällä on tällä keskihinnallat toteutuneet kaupat.. tämän hintaista peltoa siis" Ja sen jälkeen mennään sillä, kunnes taas tulee joku överikauppa ja taas pomppaa.
Kärjistetty esim. mutta väitän että monella paikalla, pienemmillä varsinkin se noin menee. Kun ei oikein enää tiedetä asioista käytännössä, ei käsitetä että paikka, koko, kunto ym. kaikki mahdollinen vaikuttaa, tuijotetaan vaan summia jotka voi olla vääristyneet ihan yhden ison kaupan / kunnon palstan tms. mukaan.
-
Kotipuolessa sika/perunaukot maksavat 17000-20000€/ha, joten kai se hinta on jotain tuota luokkaa ???
-
Kotipuolessa sika/perunaukot maksavat 17000-20000€/ha, joten kai se hinta on jotain tuota luokkaa ???
Mää myisin hehtaarin-pari vuodessa pois, jos tuollaisia hintoja...
-
Liiketalouden oppien mukaan jos verotusta ei huomioida niin n.2000€/hehtaari ja jos verotus huomioidaan niin n.1000€/hehtaari.
Kuka nyt tuon enempää maksaisikaan :o
Oliko teidän tila aika pohjoisessa?
On. Kunnan keskiarvo tuellisesta pellosta, jos tonttikauppoja ei oteta huomioon, on 1800€/ha ;D
Tosin kauppoja on vähän ja ne tehdään yleensä jostain pikkuisista ja paskoista suopelloista. Vuokraus on yleisin muoto näillä seuduilla. Meillä vuokrat on välillä 0-200€/ha.
Jännästi nuo vuokrat noin kovia vaikka myyntihinnat maltillisia. Täällä n. samat vuokrat, mutta myynnit
tosiaan siellä 5.5 kait kerkiarvolta.
Pahin mikä hintoja nostaa, on tämä tietämättömien myyjien vilkuilu toteutuneiden/keskihintojen listaan ja pelkästään sen mukaan myyminen.
Jos kunnassa normaali järkihinta ois 4.5k/ha. Sillä tehään 5 kauppaa vuodessa, sitten se yks kauppa jossa sattuu olemaan iso hyvä palsta ja kova kilpailu, huudattavat hinnat johonkin 8-10k/ha.
Sitten se perikunta tms. tietämätön kattoo listasta että kappas, viime vuonna keskiarvolta 7k/ha toteutuneet kaupat. Ja vaikka myy sitä pienempää "huonoa" palstaa niin koita siinä sitten selittää..
"ei muttakun täällä on tällä keskihinnallat toteutuneet kaupat.. tämän hintaista peltoa siis" Ja sen jälkeen mennään sillä, kunnes taas tulee joku överikauppa ja taas pomppaa.
Kärjistetty esim. mutta väitän että monella paikalla, pienemmillä varsinkin se noin menee. Kun ei oikein enää tiedetä asioista käytännössä, ei käsitetä että paikka, koko, kunto ym. kaikki mahdollinen vaikuttaa, tuijotetaan vaan summia jotka voi olla vääristyneet ihan yhden ison kaupan / kunnon palstan tms. mukaan.
50€/ha maksetaan aina, ihan jo siksi ettei sitten tule riitoja kun sukulaiset saa selville että ilmaiseksi olisi vuokrattu. Noi 0€ on sitten niitä joissa aurataan tietä tai annetaan pari paalia poroille tmv.
Useamman hehtaarin kivennäismaita vuokraaville voi maksaa jo enemmän ihan jo peltojen laadun takia.
Ostaminen tällä seudulla on aika vaikeaa, silloin tällöin joltain kaupunkilaisperijältä tulee myyntitarjouksia suht kohtuullisin hinnoin.
Eräs peltokauppa olisi ollut 10v sitten kalliimpi kuin millä se tänä vuonna tehtiin tuon mainitsemasi keskiarvojen tuijotuksen vuoksi ::)
-
Kotipuolessa sika/perunaukot maksavat 17000-20000€/ha, joten kai se hinta on jotain tuota luokkaa ???
Mää myisin hehtaarin-pari vuodessa pois, jos tuollaisia hintoja...
Ei siinä kyl paljon tienaa kun ne pitää ensin ostaa samalla hinnalla :D
-
http://loimaa.tjhosting.com/2009/kokous/201410299-21.HTM
Jaaha. Halpaa oli klasin alla.... ;D
-
Liiketalouden oppien mukaan jos verotusta ei huomioida niin n.2000€/hehtaari ja jos verotus huomioidaan niin n.1000€/hehtaari.
Maatalous on ainoa sektori missä ei mitkään talouden lainalaisuudet ja liiketalouden opit päde!
Tuolla edella tulikin se jo todistettua. JOS ET AIO MYYDÄ SITÄ PELTOA, NIIN OSTOHINTA PITÄÄ KUOLETTAA PELLON TUOTOILLA. JOS TAAS AIOT MYYDÄ SEN 5 VUODEN PÄÄSTÄ, NIIN OSTOHINTAA EI TARVII KUOLETTAA PELLON TULOILLA!
Periaatteessa asia on silloin niin, että jos tarkoitus on myöhemmin myydä pellot, niin ostohinnalla ei silloin ole merkitystä :o
-
Liiketalouden oppien mukaan jos verotusta ei huomioida niin n.2000€/hehtaari ja jos verotus huomioidaan niin n.1000€/hehtaari.
Kuka nyt tuon enempää maksaisikaan :o
Oliko teidän tila aika pohjoisessa?
Tais tarkoittaa niitä huippuvuokria ::)
Tää on ihan naurettavaa keskustelua kun pelto on ainoa kustannustekijä viljelyssä, missä sijainti määrittää hinnan täysin. Jossain hevonjeerassa tonnilla saa ostaa peltoa, toisaalla saa kertoa vähintään kahdellakymmenenllä. Tuo em. laskelma vuokranhinta x20 ei toteudu kalliin pellon alueilla, kukaan ei maksa niin hirveitä vuokria mitä tuolla kaavalla tulisi. Jostain syystä vuokrien hinnat pysähtyy tukien suuruuden nurkille :-X Kummatkin summat on järjettömiä. Mutta, peltoa ei tule kuin kerran myyntiin, vuokrakisaan voi päästä jossakin vaiheessa vaikka eka kiekalla myöhästyisikin...
-
Ja nyt vielä tämä tukioikeus pelleily.Naapuri säikähtyi,jotta maanomistajan tukioikeus häipyy ja senvuoksi pellonarvo romahtaa.Päätti laittaa peltonsa myyntiin ja kun rajalla oli niin ostin.Senverta tuli kalliiks ,et varmaan kolkyt vuotta saapi viljellä,jos sittenkään sitä saapi maksettuu näillä viljan hinnoilla.Mut onnex markkinataloudessa hinnat vaihtelee.
-
>onnex markkinataloudessa hinnat vaihtelee.
Mutta miten tuo liittyy Suomen maatalouteen?
-
>onnex markkinataloudessa hinnat vaihtelee.
Mutta miten tuo liittyy Suomen maatalouteen?
Miten Suomen maatalouteen liittyy bisnes ylipäätään? Ollaan maauskovaisia tapaviljelijöitä.
-
Markkinataloudessa hinnat vaihtelee.Oharan hintakin saia nousta takas parinvuoden takaseen 200 ekeen per tonni.
-
Ja nyt vielä tämä tukioikeus pelleily.Naapuri säikähtyi,jotta maanomistajan tukioikeus häipyy ja senvuoksi pellonarvo romahtaa.Päätti laittaa peltonsa myyntiin ja kun rajalla oli niin ostin.Senverta tuli kalliiks ,et varmaan kolkyt vuotta saapi viljellä,jos sittenkään sitä saapi maksettuu näillä viljan hinnoilla.Mut onnex markkinataloudessa hinnat vaihtelee.
Eihän sitä viljan hinnalla tarvii maksaa kuin korko, jos pelto on lainarahalla ostettu. Lyhennykset voi maksaa ihan omalla rahalla, koska omaksi se pelto lopulta jää, eikä se käytössä kulu.
Pellon hinta tuntuu hyvin merkitykselliseltä asialta ostohetkellä, mutta ajan myötä, vuosikymmenien päästä, hinnan merkitys katoaa, ja olennaista on vain, tuliko pelto ostettua vai ei.
Jos pellon haluaa ostaa, mutta se tuntuu liian kalliilta, on tietysti vaihtoehtona sijoittaa rahat johonkin muuhun. Mutta mikä sijoituskohde on sellainen, että ne rahat riittää sen pellon ostoon siinä vaiheessa, kun se tulee seuraavan kerran myyntiin?
-
Ja nyt vielä tämä tukioikeus pelleily.Naapuri säikähtyi,jotta maanomistajan tukioikeus häipyy ja senvuoksi pellonarvo romahtaa.Päätti laittaa peltonsa myyntiin ja kun rajalla oli niin ostin.Senverta tuli kalliiks ,et varmaan kolkyt vuotta saapi viljellä,jos sittenkään sitä saapi maksettuu näillä viljan hinnoilla.Mut onnex markkinataloudessa hinnat vaihtelee.
Eihän sitä viljan hinnalla tarvii maksaa kuin korko, jos pelto on lainarahalla ostettu. Lyhennykset voi maksaa ihan omalla rahalla, koska omaksi se pelto lopulta jää, eikä se käytössä kulu.
Pellon hinta tuntuu hyvin merkitykselliseltä asialta ostohetkellä, mutta ajan myötä, vuosikymmenien päästä, hinnan merkitys katoaa, ja olennaista on vain, tuliko pelto ostettua vai ei.
Jos pellon haluaa ostaa, mutta se tuntuu liian kalliilta, on tietysti vaihtoehtona sijoittaa rahat johonkin muuhun. Mutta mikä sijoituskohde on sellainen, että ne rahat riittää sen pellon ostoon siinä vaiheessa, kun se tulee seuraavan kerran myyntiin?
Keskimäärin kai pelto vaihtaa omistajaa pari kertaa vuosisadassa, näin olen joskus kuullut sanottavan. Voi olla kun sen pellon kerran päästää näpeistään, mahdollisuus sille, että se tulisi vielä omalla kohdalla ostettavaksi on pieni. Parempaakin tuottoa saa, kun mitä pelto antaa. Mikää muu, ei kuitenkaan anna sitä tunnetta, kun onnistuneet peltokaupat.
-
Mikää muu, ei kuitenkaan anna sitä tunnetta, kun onnistuneet peltokaupat.
Kyllä se sama homma on mettän kanssa, tulee fiilis, että nyt tuli tehtyä jotain hyvin lopullista... :D
-
Ja nyt vielä tämä tukioikeus pelleily.Naapuri säikähtyi,jotta maanomistajan tukioikeus häipyy ja senvuoksi pellonarvo romahtaa.Päätti laittaa peltonsa myyntiin ja kun rajalla oli niin ostin.Senverta tuli kalliiks ,et varmaan kolkyt vuotta saapi viljellä,jos sittenkään sitä saapi maksettuu näillä viljan hinnoilla.Mut onnex markkinataloudessa hinnat vaihtelee.
Eihän sitä viljan hinnalla tarvii maksaa kuin korko, jos pelto on lainarahalla ostettu. Lyhennykset voi maksaa ihan omalla rahalla, koska omaksi se pelto lopulta jää, eikä se käytössä kulu.
Pellon hinta tuntuu hyvin merkitykselliseltä asialta ostohetkellä, mutta ajan myötä, vuosikymmenien päästä, hinnan merkitys katoaa, ja olennaista on vain, tuliko pelto ostettua vai ei.
Jos pellon haluaa ostaa, mutta se tuntuu liian kalliilta, on tietysti vaihtoehtona sijoittaa rahat johonkin muuhun. Mutta mikä sijoituskohde on sellainen, että ne rahat riittää sen pellon ostoon siinä vaiheessa, kun se tulee seuraavan kerran myyntiin?
Keskimäärin kai pelto vaihtaa omistajaa pari kertaa vuosisadassa, näin olen joskus kuullut sanottavan. Voi olla kun sen pellon kerran päästää näpeistään, mahdollisuus sille, että se tulisi vielä omalla kohdalla ostettavaksi on pieni. Parempaakin tuottoa saa, kun mitä pelto antaa. Mikää muu, ei kuitenkaan anna sitä tunnetta, kun onnistuneet peltokaupat.
Nii, voitti. Mutta silti on ehkä pahin häviäjä ja järjettömin mitä ihan läheltä löytyy.. ;D
Jotenkin verrattavissa netissä kiertävään lauseeseen; Fighting on the internet is like running in the special Olympics... Even if you win, you are still retarded
Mitäs jos tuosta tekis agroSKN.net version?
Fighting on land/fields with 20k/ha prices is like running in the special Olympics... Even if you win, you are still retarded
-
Pitää muistaa että 20k€ on vielä halpa hinta peltohehtaarista. Kaliforniassakin pelto maksaa yli 100k€/ha ja vuokrat ovat tuhansia euroja /ha :)
-
Pitää muistaa että 20k€ on vielä halpa hinta peltohehtaarista. Kaliforniassakin pelto maksaa yli 100k€/ha ja vuokrat ovat tuhansia euroja /ha :)
Miten sais yhteyden Kaliforniaan ?
-
Pitää muistaa että 20k€ on vielä halpa hinta peltohehtaarista. Kaliforniassakin pelto maksaa yli 100k€/ha ja vuokrat ovat tuhansia euroja /ha :)
Miten sais yhteyden Kaliforniaan ?
Meinasikko sijoittaa peltoon 8)
-
Pitää muistaa että 20k€ on vielä halpa hinta peltohehtaarista. Kaliforniassakin pelto maksaa yli 100k€/ha ja vuokrat ovat tuhansia euroja /ha :)
Miten sais yhteyden Kaliforniaan ?
Meinasikko sijoittaa peltoon 8)
Ainaskin lähi-tapiola vuokrausta kannattaa, pellon ostelun rahoittaminen jumissa, tanskassa kolmessa vuodessa pellonhinta puolittunut, saksan puoleisella ranskan reunalla keskihinta kuus tonnia.
-
Ainaskin lähi-tapiola vuokrausta kannattaa, pellon ostelun rahoittaminen jumissa, tanskassa kolmessa vuodessa pellonhinta puolittunut, saksan puoleisella ranskan reunalla keskihinta kuus tonnia.
Se on noita MTK etuja varmaan? Menisit oikeaan pankkiin... ::)
-
Pitää muistaa että 20k€ on vielä halpa hinta peltohehtaarista. Kaliforniassakin pelto maksaa yli 100k€/ha ja vuokrat ovat tuhansia euroja /ha :)
Niin, onhan se "halpaa" verraten noin, mutta miksi verrata noin? Toiselle puolelle palloa ihan eri systeemeihin. Ja muutenkin, ne tulot on.. ?
Vaikea uskoa että tällä tulotasolla jota täällä saadaan, makseltaisiin tuollaisia summia. Tai sitten en ymmärrä jotain muuta.. Jostainhan se raha sen maksamiseen on tultava, jossei se pelto itse sitä pysty tuottamaan, sitten jostain muualta. Ja onko se sitten järkevää uittaa se raha muualta, jos pointti sen maanostoon ja omistamiseen on sen tuottava viljely?
Itse ajattelen asiaa niin, että teen tätä työtä, viljelen maata työkseni ja elääkseni. Toki satunnaisia muita hommia, mutta ajatuksena ja tavoitteena että tämä maksaa ittensä ja tuottaa palkkaa. Ja tällä tavalla kun asiaa katsoo, pellon hinta määräytyy järkevään/järjettömään ihan sillä, että maksaako se tuotollaan ittensä jossain tolkun ajassa.
Jos ei maksa, jos on rahaa ku roope ankalla laittaa maahan, mennään tähän Walhroos osastoon, eli rahaa on/tulee muualta niin julmetusti että on varaa ostaa esim. maata, välittämättä siitä mitä se maksaa suhteessa tuottoon. Menee ns. harrastuksenkin suuntaan. Ja toki elvistelyyn että minullapa on.
Mutta näin tosiaan sen mukaan että koittaa elannon saada, on kyse kylmästä matematiikasta. Minun kannikoita ei lämmitä, että toinen tai kolmas isäntä minun jälkeen vasta sais palkkaa pellosta jonka
minä ostan. Tokihan joku joskus ajastaan saa, vaikka minä maksasin 100k per hehtaari, minulle ei vaan siitä ehdi palkkaa tulla.
Miksi siis maksaa jostain, jota alunperin tulon takia haluais/"tarvitsee" niin paljon, että sitä tuloa ei ole saatavissa?
Toki jos ja kun on vaikka 100 ha tila joka jollain tapaa tuottaa, on varaa ostaa vaikka pari ha melkein mihin hintaan tahansa jostain oman maan nurkasta tai keskeltä, mutta jos mennään ihan sivuun ja vaikkapa 30ha tila ostais 25-45ha maata, niin ei niillä edellisten tuotoilla voi ostaa tolkuttoman hintaisesti tuota uutta maata, jos se ei koskaan omana aikana itteään ees saa maksettua. Silloinhan se ei tuota.
Jos se raha on varaa käyttää johonkin, miksei siis käytä sellaiseen joka tuottaa? vrt. ylihintaiseen maahan josta ei ehdi tuottoa saada.
Kaksi täysin eri asiaa: Varaa ostaa maata tolkuttomilla hinnoilla / tuottavan maan/toiminnan lisäys.
Jos toiminnasta X saa 100000 rahaa, miksi sen hankkimiseen laittaisi 140000 rahaa? Minulle pellon omistus, tai sen suuri määrä vaikka vuokraamisella ei ole itsetarkoitus. Tuottavuutta ja matematiikkaa en vain pysty omasta näkökulmasta ja toiminnasta johtuen sivuuttamaan.
Tunneasiat erikseen. Karjatilat joiltakin osin erikseen (kun tietyissä tilanteissa eläinmäärä sidottuna ha:hin --> "pakko" saada peltoa) jne. ihan tälläinen kahujen viljelijä etelästä joutuu vaan katselemaan asiaa toiselta kantilta.
Myöskin perustelu "peltoa on saatavilla vain sen kerran" on tavallaan oikeassa, mutta sekin kompastuu siihen että mitä sillä tekee tuloksenteon näkökannalta, jossei itseänsä edes maksa takaisin..
Peltoa kyllä ostan ja vuokraan, kun hinta on sopiva. Jos ja kun monta kertaa jään ilman, ei haittaa yhtään eo. syistä.
Toki, kysyntä ja tarjonta hoitaa. Ketään ei pakoteta, jos myyjä ja ostaja on tyytyväisiä, hinta vaikka tuo 20k per ha niin mikäs siinä sitten, antaa mennä vaan :) Minä sitte "köyhänä" ja tulosta haluavana joudun vaan tyytymään kattelemaan vierestä ku tämä ventillä ruovittaa tohkeissaan menemään sillä saamallaan maalla, se sopii minulle kyllä :)
-
Pitää olla paljon entistä, jos meinaa noilla hinnoilla ostaa lisää 8) :( ;)
-
Mie en vaan vieläkään ymmärrä, miksi pellon pitäisi itsensä maksaa? Jos ostan kilon kultaa, en oleta maksavani ostosta sen "tuotolla", vaan rahat saan takaisin vasta, kun sen myyn. Jos taas ostan tuulivoimalan, silloin ymmärrän, että sen pitää tuottaa hankintahintansa ja romutusarvon erotuksen verran rahaa.
Mutta siinä on vissi ero, haluaako pellon nähdä sijoituksena vai tuotantopanoksena. Koska käytetty pelto ei ole halvempaa kuin uusi pelto, ei pellon hinnalla ja tuotolla tarvitse välttämättä olla yhteyttä muuten kuin vuokrahinnan kautta.
-
Mie en vaan vieläkään ymmärrä, miksi pellon pitäisi itsensä maksaa? Jos ostan kilon kultaa, en oleta maksavani ostosta sen "tuotolla", vaan rahat saan takaisin vasta, kun sen myyn. Jos taas ostan tuulivoimalan, silloin ymmärrän, että sen pitää tuottaa hankintahintansa ja romutusarvon erotuksen verran rahaa.
Mutta siinä on vissi ero, haluaako pellon nähdä sijoituksena vai tuotantopanoksena. Koska käytetty pelto ei ole halvempaa kuin uusi pelto, ei pellon hinnalla ja tuotolla tarvitse välttämättä olla yhteyttä muuten kuin vuokrahinnan kautta.
Jostakin sen rahan on kuitenkin tultava jolla pelto maksetaan. On myöskin hyvä muistaa että joka menee ylös saattaa myöskin tulla alas.
-
Jos joku on pyhitetyn maanviljelys-ammatin suostunut itselleen ottamaan, yhteiskunnan pitää tälle pakkolunastaa soveliaita maa-alueita palkan tienaamista ajatellen. Tähän jumalalliseen kansanpalvelustoimintaan suostuneen ei pidä joutua maksamaan lisämaasta mitään.
Tämän viestin olen ollut huomaavinani joidenkin rakennemuutoksen hitautta ja varsinkin kalleutta harmitelleen mielipiteistä, tuolla kylillä, siis. Ja varsinkin Wahlroosit ja muut rahamiehet elikkä autokauppiaat ja hissifirmojen pitäjät olisi kuulemma tarvinnut lainsäädännöllä estää kyseiseen virka-ammattiin astumasta.
Onko tämmöinen maareformi viranomaisten suunnitelmissa, en tiedä, mutta kyllähän se maan arvoa nopeasti laskisi.
-SS-
-
Mie en vaan vieläkään ymmärrä, miksi pellon pitäisi itsensä maksaa? Jos ostan kilon kultaa, en oleta maksavani ostosta sen "tuotolla", vaan rahat saan takaisin vasta, kun sen myyn. Jos taas ostan tuulivoimalan, silloin ymmärrän, että sen pitää tuottaa hankintahintansa ja romutusarvon erotuksen verran rahaa.
Mutta siinä on vissi ero, haluaako pellon nähdä sijoituksena vai tuotantopanoksena. Koska käytetty pelto ei ole halvempaa kuin uusi pelto, ei pellon hinnalla ja tuotolla tarvitse välttämättä olla yhteyttä muuten kuin vuokrahinnan kautta.
Jostakin sen rahan on kuitenkin tultava jolla pelto maksetaan. On myöskin hyvä muistaa että joka menee ylös saattaa myöskin tulla alas.
Ja moniko niitä ostamiaan peltoja on oikeasti myymässä? Ostokannalla olevat (aktiivi)tilat yleensä tarvitsevat niitä hamaan tappiin saakka, ellei jotain odottamatonta elämänmuutosta tapahdu.
-
Olen yrittänyt pitää kulut (erityisesti koneet) kurissa ja tuottopuolen korkeana. En ole pelännyt veronmaksua, pyrkinyt vain pitämään ansiotulon tasaisena. Perheellä on kohtuullinen elintaso. Säästyneellä rahalla voi sitten ostaa peltoa. :D
-
Mie en vaan vieläkään ymmärrä, miksi pellon pitäisi itsensä maksaa? Jos ostan kilon kultaa, en oleta maksavani ostosta sen "tuotolla", vaan rahat saan takaisin vasta, kun sen myyn. Jos taas ostan tuulivoimalan, silloin ymmärrän, että sen pitää tuottaa hankintahintansa ja romutusarvon erotuksen verran rahaa.
Mutta siinä on vissi ero, haluaako pellon nähdä sijoituksena vai tuotantopanoksena. Koska käytetty pelto ei ole halvempaa kuin uusi pelto, ei pellon hinnalla ja tuotolla tarvitse välttämättä olla yhteyttä muuten kuin vuokrahinnan kautta.
Olet oikeassa, näin se nimittäin on 8)
Ainakin niin kauan kun hinnat jatkaa nousuaan :(
-
Jos joku on pyhitetyn maanviljelys-ammatin suostunut itselleen ottamaan, yhteiskunnan pitää tälle pakkolunastaa soveliaita maa-alueita palkan tienaamista ajatellen. Tähän jumalalliseen kansanpalvelustoimintaan suostuneen ei pidä joutua maksamaan lisämaasta mitään.
Tämän viestin olen ollut huomaavinani joidenkin rakennemuutoksen hitautta ja varsinkin kalleutta harmitelleen mielipiteistä, tuolla kylillä, siis. Ja varsinkin Wahlroosit ja muut rahamiehet elikkä autokauppiaat ja hissifirmojen pitäjät olisi kuulemma tarvinnut lainsäädännöllä estää kyseiseen virka-ammattiin astumasta.
Onko tämmöinen maareformi viranomaisten suunnitelmissa, en tiedä, mutta kyllähän se maan arvoa nopeasti laskisi.
-SS-
Maareformia ei tule enää ikinä, Suomi on nykyään osa läntistä talousjärjestelmää ja siellä ei tämmöisiä reformeja ole koskaan harrastettu, se ei vaan kuulu siellä periaatteisiin 8)
Maan arvon laskeminen luo nipun ongelmia, joita kukaan ei halua :o
Vakuusarvot nollaantuu, jos on oletettavissa että arvot alenee, jolloin maatalouden lainottaminen menee mahdottomaksi, tästä seuraa kierre, jossa maan arvo laskee entisestään, kun kukaan toimiva maajussi ei saa lainaa mistään, koska ei ole vakuuksia ja lopulta meillä on pankkikriisi käsissä, eli kukaan ei halua tämmöistä kehitystä :o
-
Maareformia ei tule enää ikinä, Suomi on nykyään osa läntistä talousjärjestelmää ja siellä ei tämmöisiä reformeja ole koskaan harrastettu
Tulee, sinä päivänä kun länsimainen yhteiskuntajärjestelmä romahtaa. Nallelta ja vastaavilta lähtee pää harteilta ja maat alta, ken elää ni se näkee mitä on touhu sen jälkeen.
-
Maareformia ei tule enää ikinä, Suomi on nykyään osa läntistä talousjärjestelmää ja siellä ei tämmöisiä reformeja ole koskaan harrastettu, se ei vaan kuulu siellä periaatteisiin 8)
Duoda duoda.
Näitähän on tyhty jo useita itsenäisyydenkin aikana. Ja vähän aikaisemminkin tehty (Laukon torppari häädöt). Torpparivapautus, Lex Kallio, Siirtolaisten asutustoiminta.
Pienempiä;
laki tiheissä asumusryhmissä olevien vuokra-alueiden lunastamisesta (120/1936)
laki eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta maalaiskunnissa (361/ 1958)
laki vuokra-alueiden järjestelystä kaupungeissa ja eri kuntana olevissa kauppaloissa (218/1962)
asutuslaki 1936,
maankäyttölaki 1958,
maatilalaki 1977
maaseutuelinkeinolaki 1990.
Vuoden 1978 maapaketti
Ja esim. nyt vuoden vaihteessa päätyvä verovapaus kuntien maanhankinnoissa.
Tilusjärjestelyt ja niiden "vapaaehtoisuus". Eli jos olet alueella sun lohkoja voidaan siirrellä halusit tai et.
Ja eräänlaista maareformia on tämä eri tuotantosuuntien tukierot. Jos tätä peilaa tuohon maareformin ajatukseen
"Maareformeilla pyritään poistamaan yhteiskunnassa havaittuja taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia tai estämään niiden syntyminen".
Ja on tää tuleva investointitukien tukikelpoisuus vaade aika lähellä maareformia. "Tukikelpoisten maatilojen koko kasvaa uudessa maaseutuohjelmassa. Etenkin viljatilojen voi olla vaikea täyttää 17 000 eurosta 25 000 euroon nousevaa yrittäjätulovaatimusta." Vieläkun huomioidaan mitä tähän yrittäjätuloon hyväksytään.
Tää pudottaa huomattavan osan viljatiloista pois tukikelpoisuuden alta. No näin varmistetaan rakennekehitys.
-
Maareformia ei tule enää ikinä, Suomi on nykyään osa läntistä talousjärjestelmää ja siellä ei tämmöisiä reformeja ole koskaan harrastettu, se ei vaan kuulu siellä periaatteisiin 8)
Duoda duoda.
Näitähän on tyhty jo useita itsenäisyydenkin aikana. Ja vähän aikaisemminkin tehty (Laukon torppari häädöt). Torpparivapautus, Lex Kallio, Siirtolaisten asutustoiminta.
Pienempiä;
laki tiheissä asumusryhmissä olevien vuokra-alueiden lunastamisesta (120/1936)
laki eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta maalaiskunnissa (361/ 1958)
laki vuokra-alueiden järjestelystä kaupungeissa ja eri kuntana olevissa kauppaloissa (218/1962)
asutuslaki 1936,
maankäyttölaki 1958,
maatilalaki 1977
maaseutuelinkeinolaki 1990.
Vuoden 1978 maapaketti
Ja esim. nyt vuoden vaihteessa päätyvä verovapaus kuntien maanhankinnoissa.
Tilusjärjestelyt ja niiden "vapaaehtoisuus". Eli jos olet alueella sun lohkoja voidaan siirrellä halusit tai et.
Ja eräänlaista maareformia on tämä eri tuotantosuuntien tukierot. Jos tätä peilaa tuohon maareformin ajatukseen
"Maareformeilla pyritään poistamaan yhteiskunnassa havaittuja taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia tai estämään niiden syntyminen".
Juuri nimenomaan 1970-luvulla oli merkittävä tahtotila siihen, että isot kartanot ja maatalouden ulkopuoliset rahamiehet suljettiin pois lainoituksista ja maanhankintaluvista, sekä pienet tilat, eli ns. "hävitettävät tilat" tarjottiin kasvaville ns. valituille perheviljelmille lisämaaksi, siihen tarkoitukseen räätälöitiin semi-sosialistinen "Laki oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata 26.5.1978/391" . Kun lakia ajatuksella lukee, voi todeta, että onpa mulkerot lainvalmistelijat olleet, ja miten porvarilliseksikin katsottu Keskustapuolue haksahti tuommoiseen, tohtori, maatalousministeri Johannes Virolaisen johdolla. Vai oliko sitten edusaajia asiassa kuitenkin eniten näillä kehittyvillä rakennemuutosviljelmillä.
12. pykälän mukainen "ennakkolupa" oli se asiakirja, joka taskussaan kellokkaat kävivät vanhojenisäntien tuvissa ilmoittamassa, että "muille ei sitten tulla ostolupaa myöntämään".
-SS-
-
Kun lakia ajatuksella lukee, voi todeta, että onpa mulkerot lainvalmistelijat olleet, ja miten porvarilliseksikin katsottu Keskustapuolue haksahti tuommoiseen, tohtori, maatalousministeri Johannes Virolaisen johdolla. Vai oliko sitten edusaajia asiassa kuitenkin eniten näillä kehittyvillä rakennemuutosviljelmillä.
12. pykälän mukainen "ennakkolupa" oli se asiakirja, joka taskussaan kellokkaat kävivät vanhojenisäntien tuvissa ilmoittamassa, että "muille ei sitten tulla ostolupaa myöntämään".
-SS-
Luvan saamista helpotti tai oikeastaa sen mahdollisti oikeanvärinen jäsenkirja ja aktiivinen toiminta oikean värisessä puolueessa. Jos oli väärä jäsenkirja, ei toivoakaan luvan saamiseksi, vaikka pelto olisi ollut lasin alla rajanaapurina.
Väliin on ihmetelty toimintaa esim. Ceaușescun Romaniassa, miten tämä oli mahdollista? Tämmönen poliittinen korruptio henkilökohtaisen hyödyn saavuttamiseksi. Ei siitä nyt niin pitkä ole tähänkään 70-lukuunkaan täällä Suomessa. Muutaman vuoden päästä ihmetellään näitä tukieroja.
-
Luvan saamista helpotti tai oikeastaa sen mahdollisti oikeanvärinen jäsenkirja ja aktiivinen toiminta oikean värisessä puolueessa. Jos oli väärä jäsenkirja, ei toivoakaan luvan saamiseksi, vaikka pelto olisi ollut lasin alla rajanaapurina.
Sitä ihmettelen, mikä oli 1970-luvulla jäsenkirjayhteiskunnan perusta ? Oliko se muodikas vasemmistolainen aktivismi, suurten ikäluokkien kasvu politiikkaan, vai mikä ? Puhuttiin jäsenkirjaviroista, käsitän niiden lähinnä olevan suuria ikäluokkia varten räätälöityjä julkisen puolen hallintovirkoja, joiden määrä varsinkin kunnallisella puolella suureni hyvinkin. Aikanaan keskenkasvuisena ns. yksityiselle puolelle työllistyessäni, ei puoluekantaa juurikaan kysytty, jos ei nyt sitten ammattiliittoon ryhtymistä hiukan painostettiin, mutta ei kovinkaan voimakkaasti; tuotekehityksen puolella ehkä ajattelivat, että ei se ropellipää ymmärrä kuitenkaan luokkataistelun periaatteita, miettii vaan tuolla jotakin elektroniikkaa...
Maatalouden osalta ei jäsenkirjakulttuurista välttämättä voi puhua, koska maataloushallinto, neuvonta ja koko ns. neliapilakulttuuri oli valmiiksi voimakkaasti yhden tietyn puolueen mandaatille asetettu, koulutusta unohtamatta. Viikin tiedekuntaakin sanottiin rumasti "Kepusiittolaksi". Katkera ilmaus, kyllä. Mutta silloin kun maatalouspolitiikkaa ja joidenkin pikkukuntien käytännössä yksipuoluepolitiikkaa alettiin yhdistämään, kyllä siellä yksityinen etu saattoi sanella asioita, ehkäpä lopullista jäsenkirjaa kyselemättäkin.
-SS-
-
Sitä ihmettelen, mikä oli 1970-luvulla jäsenkirjayhteiskunnan perusta ?
Maatalouden osalta ei jäsenkirjakulttuurista välttämättä voi puhua, koska maataloushallinto, neuvonta ja koko ns. neliapilakulttuuri oli valmiiksi voimakkaasti yhden tietyn puolueen mandaatille asetettu, koulutusta unohtamatta. Viikin tiedekuntaakin sanottiin rumasti "Kepusiittolaksi". Katkera ilmaus, kyllä. Mutta silloin kun maatalouspolitiikkaa ja joidenkin pikkukuntien käytännössä yksipuoluepolitiikkaa alettiin yhdistämään, kyllä siellä yksityinen etu saattoi sanella asioita, ehkäpä lopullista jäsenkirjaa kyselemättäkin.
-SS-
Jos on elänyt tuon aikakauden vääränvärinen jäsenkirja taskussa. Voi olla eri mieltä. Oli se sen verta järkyttävää. Ainakin näissä kunnallisissa toimissa,
Pahinta oli, että noista toimista ei voinut valittaa. Tai siis voi, mutta se ei johtanut mihinkään. Koska Jäsenkirjan haltijat olivat päättämässä myös valituksista.
-
Sitä ihmettelen, mikä oli 1970-luvulla jäsenkirjayhteiskunnan perusta ?
Maatalouden osalta ei jäsenkirjakulttuurista välttämättä voi puhua, koska maataloushallinto, neuvonta ja koko ns. neliapilakulttuuri oli valmiiksi voimakkaasti yhden tietyn puolueen mandaatille asetettu, koulutusta unohtamatta. Viikin tiedekuntaakin sanottiin rumasti "Kepusiittolaksi". Katkera ilmaus, kyllä. Mutta silloin kun maatalouspolitiikkaa ja joidenkin pikkukuntien käytännössä yksipuoluepolitiikkaa alettiin yhdistämään, kyllä siellä yksityinen etu saattoi sanella asioita, ehkäpä lopullista jäsenkirjaa kyselemättäkin.
-SS-
Jos on elänyt tuon aikakauden vääränvärinen jäsenkirja taskussa. Voi olla eri mieltä. Oli se sen verta järkyttävää. Ainakin näissä kunnallisissa toimissa,
Pahinta oli, että noista toimista ei voinut valittaa. Tai siis voi, mutta se ei johtanut mihinkään. Koska Jäsenkirjan haltijat olivat päättämässä myös valituksista.
Juuripa tuota sivumerkityksenä aavistelin.
Siis sitoutumatonkin oli maataloushallinnon
näkökulmasta ulkopuolinen, pienen kunnan
maatalouslautakunnan silmissä nyt ainakin.
Ja tietenkin oli kuvassa mukana ajan henki; kerrottiin, jos
minkäänlainen "syrjäyttäminen" tapahtui, niin kyseessä
olivat "yleiset syyt".
http://fi.wikipedia.org/wiki/Juhannuspommi
-SS-
-
Vois todeta, että viljelyn aloittamisen ajankohta osui kaikilta osin nappiin. Aikaisemmin ja nyt myöhemmin se olis ollut paljon vaikeampaa. Onnex on vapaus yrittää, thanks🎆
-
Näissä pellonhitatilastoissa käytetään keskiarvon sijaan mediaanihintaa. Mediaani on aineiston keskimmäinen havainto, eri kuin keskiarvo.
Esim. 1000, 2000, 3000, 6000, 12000. Keskiarvo 4800 ja mediaani 3000.
-
Näissä pellonhitatilastoissa käytetään keskiarvon sijaan mediaanihintaa. Mediaani on aineiston keskimmäinen havainto, eri kuin keskiarvo.
Esim. 1000, 2000, 3000, 6000, 12000. Keskiarvo 4800 ja mediaani 3000.
Juuri näin ja mediaani kertoo keski´vertokauppahinnan keskiarvoa paljon paremmin, kun ne huippuhinnat ja toisaalta liki lahjoitukset jää pois tilastoista. Eikös lähisukulaisten väliset kaupat ja kaupat joissa metsää tai rakennuksia mukana jää vielä pois tilastoista, eli keskimäärin pellosta suomessa ei makseta viittä tonnia hehtaarilta todellisuudessa ;)
-
Näissä pellonhitatilastoissa käytetään keskiarvon sijaan mediaanihintaa. Mediaani on aineiston keskimmäinen havainto, eri kuin keskiarvo.
Esim. 1000, 2000, 3000, 6000, 12000. Keskiarvo 4800 ja mediaani 3000.
Juuri näin ja mediaani kertoo keski´vertokauppahinnan keskiarvoa paljon paremmin, kun ne huippuhinnat ja toisaalta liki lahjoitukset jää pois tilastoista. Eikös lähisukulaisten väliset kaupat ja kaupat joissa metsää tai rakennuksia mukana jää vielä pois tilastoista, eli keskimäärin pellosta suomessa ei makseta viittä tonnia hehtaarilta todellisuudessa ;)
Sukupolvenvaihdoksista ei ole tilastoa, eikä sen tiedon pidä joutua yleiseen tietoisuuteen. Onhan verotusarvosuuruusluokalla maakauppojen teko vähemmän jatkajaa kuormittava kuin ns. käyvillä hinnoilla makselu. Se seuraava vaihe, lisämaiden keräily markkinahinnoilla, onkin kriittinen piste, siinä voi nuori viljelijä kovastikin joutua kustannuskriisiin, jos ei tajua lähtötilanteensa olevan ns. markkinoiden ulkopuolella.
-SS-
-
Näissä pellonhitatilastoissa käytetään keskiarvon sijaan mediaanihintaa. Mediaani on aineiston keskimmäinen havainto, eri kuin keskiarvo.
Esim. 1000, 2000, 3000, 6000, 12000. Keskiarvo 4800 ja mediaani 3000.
Juuri näin ja mediaani kertoo keski´vertokauppahinnan keskiarvoa paljon paremmin, kun ne huippuhinnat ja toisaalta liki lahjoitukset jää pois tilastoista. Eikös lähisukulaisten väliset kaupat ja kaupat joissa metsää tai rakennuksia mukana jää vielä pois tilastoista, eli keskimäärin pellosta suomessa ei makseta viittä tonnia hehtaarilta todellisuudessa ;)
Sukupolvenvaihdoksista ei ole tilastoa, eikä sen tiedon pidä joutua yleiseen tietoisuuteen. Onhan verotusarvosuuruusluokalla maakauppojen teko vähemmän jatkajaa kuormittava kuin ns. käyvillä hinnoilla makselu. Se seuraava vaihe, lisämaiden keräily markkinahinnoilla, onkin kriittinen piste, siinä voi nuori viljelijä kovastikin joutua kustannuskriisiin, jos ei tajua lähtötilanteensa olevan ns. markkinoiden ulkopuolella.
-SS-
Joo, 200 tonnia lainaa maatilakaupasta jossa tullut peltoa 50ha ja vanha talo ym. Siihen päälle vapailta markkinoilta huonokuntoista peltoa 20ha, lainaa lisää 250 tonnia. Vielä on se vanha talo, peltoa 70ha joista ainakin 20ha kunnostettavana. Siinä voi tulla hiki, kun pitäisi kotia rakentaa ja peltoja kunnostaa eikä meinaa rahat riittää vanhojen velkojen maksuunkaan.
Tässä yhtälössähän on toimivaa se, että näitä vähän heikon laskutaidon osaavia löytyy aina uusia ja uusia, ja kierre on jatkuva. Nuo jotenkin keplottelevat läpi viljelijäuransa, ja saavat velkansa anteeksi eläkkeelle päästyään kun myyvät kaiken pois. Kukaan ei pääse pärjäämään kun koko kustannuskriisi on itseaiheutettua :-X
-
Joo, 200 tonnia lainaa maatilakaupasta jossa tullut peltoa 50ha ja vanha talo ym. Siihen päälle vapailta markkinoilta huonokuntoista peltoa 20ha, lainaa lisää 250 tonnia. Vielä on se vanha talo, peltoa 70ha joista ainakin 20ha kunnostettavana. Siinä voi tulla hiki, kun pitäisi kotia rakentaa ja peltoja kunnostaa eikä meinaa rahat riittää vanhojen velkojen maksuunkaan.
Tässä yhtälössähän on toimivaa se, että näitä vähän heikon laskutaidon osaavia löytyy aina uusia ja uusia, ja kierre on jatkuva. Nuo jotenkin keplottelevat läpi viljelijäuransa, ja saavat velkansa anteeksi eläkkeelle päästyään kun myyvät kaiken pois. Kukaan ei pääse pärjäämään kun koko kustannuskriisi on itseaiheutettua :-X
Näinhän se ikävä kyllä menee, mutta kun tohon lisää sen 100ha edullista vuokramaata, niin saa ne velatkin maksuun.
Ps Taas eilen tarjottiin yhden pikkutilan maita vuokralle, oli vissiin nähnyt ku sen naapuritilan peltoja kuokittiin syksyllä, kaivuri on sellainen vuokrapeltomagneetti ;)
-
Näissä pellonhitatilastoissa käytetään keskiarvon sijaan mediaanihintaa. Mediaani on aineiston keskimmäinen havainto, eri kuin keskiarvo.
Esim. 1000, 2000, 3000, 6000, 12000. Keskiarvo 4800 ja mediaani 3000.
Juuri näin ja mediaani kertoo keski´vertokauppahinnan keskiarvoa paljon paremmin, kun ne huippuhinnat ja toisaalta liki lahjoitukset jää pois tilastoista. Eikös lähisukulaisten väliset kaupat ja kaupat joissa metsää tai rakennuksia mukana jää vielä pois tilastoista, eli keskimäärin pellosta suomessa ei makseta viittä tonnia hehtaarilta todellisuudessa ;)
Tämä hyvä tieto, en tiennyt. Noissa kun mitä paikallisestikin joskus julkaisevat hinnastot joita nää perikunnat ja muut (monesti) tietämättömät sitten käyttää, sanotaan jotenkin karkeasti että keskihinnat.. siitä kai sitten vaan tulee käsitys että ka.
-
Joo, 200 tonnia lainaa maatilakaupasta jossa tullut peltoa 50ha ja vanha talo ym. Siihen päälle vapailta markkinoilta huonokuntoista peltoa 20ha, lainaa lisää 250 tonnia. Vielä on se vanha talo, peltoa 70ha joista ainakin 20ha kunnostettavana. Siinä voi tulla hiki, kun pitäisi kotia rakentaa ja peltoja kunnostaa eikä meinaa rahat riittää vanhojen velkojen maksuunkaan.
Tässä yhtälössähän on toimivaa se, että näitä vähän heikon laskutaidon osaavia löytyy aina uusia ja uusia, ja kierre on jatkuva. Nuo jotenkin keplottelevat läpi viljelijäuransa, ja saavat velkansa anteeksi eläkkeelle päästyään kun myyvät kaiken pois. Kukaan ei pääse pärjäämään kun koko kustannuskriisi on itseaiheutettua :-X
Näinhän se ikävä kyllä menee, mutta kun tohon lisää sen 100ha edullista vuokramaata, niin saa ne velatkin maksuun.
Ps Taas eilen tarjottiin yhden pikkutilan maita vuokralle, oli vissiin nähnyt ku sen naapuritilan peltoja kuokittiin syksyllä, kaivuri on sellainen vuokrapeltomagneetti ;)
Täällei kaivuri oo vuokrapeltomagneetti, siihen tarttee rahaa. Kun maksaa 500 ekeä vuokraa hehtaarilta, tekee kolmen vuoden sopparin ja salaojittaa pellot säätösalaojiin 8m:n ojavälillä... Niin on kovilla tarjouskilpailussa, mikäli maanomistaja aikoo myydä nuo pellot jatkossa jollekin muulle :-X :-X
Oon hiukka kateellinen, että peltoja tosiaan tarjotaan vuokralle ja niitä voi jollakin olla satoja hehtaareja inhmilliseen hintaan. Täällä taitaa olla suurimmillaan vuokramaata sadan hehtaarin nurkilla ja omaa sitten enemmän, eikä ne pellot varmasti ole halpoja. Alueellisesti tosi vähän peltoa tarjolla, kysyntä ylittää tarjonnan moninkertaisesti. Toisaalta, hommahan on silloin hallussa kun pelloille kysynyntää ja löytyy kavereita aktiiveistakin eikä pelkästään lopettaneista viljelijöistä :)
Vaikka saisin omat pellot myymällä miljoonana ja kahden väliiin, miksi myisin kun tykkään tätä tehdä. Näin ajattelee aika moni :)
-
Joo, 200 tonnia lainaa maatilakaupasta jossa tullut peltoa 50ha ja vanha talo ym. Siihen päälle vapailta markkinoilta huonokuntoista peltoa 20ha, lainaa lisää 250 tonnia. Vielä on se vanha talo, peltoa 70ha joista ainakin 20ha kunnostettavana. Siinä voi tulla hiki, kun pitäisi kotia rakentaa ja peltoja kunnostaa eikä meinaa rahat riittää vanhojen velkojen maksuunkaan.
Tässä yhtälössähän on toimivaa se, että näitä vähän heikon laskutaidon osaavia löytyy aina uusia ja uusia, ja kierre on jatkuva. Nuo jotenkin keplottelevat läpi viljelijäuransa, ja saavat velkansa anteeksi eläkkeelle päästyään kun myyvät kaiken pois. Kukaan ei pääse pärjäämään kun koko kustannuskriisi on itseaiheutettua :-X
Näinhän se ikävä kyllä menee, mutta kun tohon lisää sen 100ha edullista vuokramaata, niin saa ne velatkin maksuun.
Ps Taas eilen tarjottiin yhden pikkutilan maita vuokralle, oli vissiin nähnyt ku sen naapuritilan peltoja kuokittiin syksyllä, kaivuri on sellainen vuokrapeltomagneetti ;)
Täällei kaivuri oo vuokrapeltomagneetti, siihen tarttee rahaa. Kun maksaa 500 ekeä vuokraa hehtaarilta, tekee kolmen vuoden sopparin ja salaojittaa pellot säätösalaojiin 8m:n ojavälillä... Niin on kovilla tarjouskilpailussa, mikäli maanomistaja aikoo myydä nuo pellot jatkossa jollekin muulle :-X :-X
Oon hiukka kateellinen, että peltoja tosiaan tarjotaan vuokralle ja niitä voi jollakin olla satoja hehtaareja inhmilliseen hintaan. Täällä taitaa olla suurimmillaan vuokramaata sadan hehtaarin nurkilla ja omaa sitten enemmän, eikä ne pellot varmasti ole halpoja. Alueellisesti tosi vähän peltoa tarjolla, kysyntä ylittää tarjonnan moninkertaisesti. Toisaalta, hommahan on silloin hallussa kun pelloille kysynyntää ja löytyy kavereita aktiiveistakin eikä pelkästään lopettaneista viljelijöistä :)
Vaikka saisin omat pellot myymällä miljoonana ja kahden väliiin, miksi myisin kun tykkään tätä tehdä. Näin ajattelee aika moni :)
miten sen viljelyn saa kannattamaan, jos maksaa 500 vuokraa ja ei oo lehmiä, sikoja tjsp? saat sen kuitenkin vissiin kannattamaan. avaisitko vähän?
-
Joo, 200 tonnia lainaa maatilakaupasta jossa tullut peltoa 50ha ja vanha talo ym. Siihen päälle vapailta markkinoilta huonokuntoista peltoa 20ha, lainaa lisää 250 tonnia. Vielä on se vanha talo, peltoa 70ha joista ainakin 20ha kunnostettavana. Siinä voi tulla hiki, kun pitäisi kotia rakentaa ja peltoja kunnostaa eikä meinaa rahat riittää vanhojen velkojen maksuunkaan.
Tässä yhtälössähän on toimivaa se, että näitä vähän heikon laskutaidon osaavia löytyy aina uusia ja uusia, ja kierre on jatkuva. Nuo jotenkin keplottelevat läpi viljelijäuransa, ja saavat velkansa anteeksi eläkkeelle päästyään kun myyvät kaiken pois. Kukaan ei pääse pärjäämään kun koko kustannuskriisi on itseaiheutettua :-X
Näinhän se ikävä kyllä menee, mutta kun tohon lisää sen 100ha edullista vuokramaata, niin saa ne velatkin maksuun.
Ps Taas eilen tarjottiin yhden pikkutilan maita vuokralle, oli vissiin nähnyt ku sen naapuritilan peltoja kuokittiin syksyllä, kaivuri on sellainen vuokrapeltomagneetti ;)
Täällei kaivuri oo vuokrapeltomagneetti, siihen tarttee rahaa. Kun maksaa 500 ekeä vuokraa hehtaarilta, tekee kolmen vuoden sopparin ja salaojittaa pellot säätösalaojiin 8m:n ojavälillä... Niin on kovilla tarjouskilpailussa, mikäli maanomistaja aikoo myydä nuo pellot jatkossa jollekin muulle :-X :-X
Oon hiukka kateellinen, että peltoja tosiaan tarjotaan vuokralle ja niitä voi jollakin olla satoja hehtaareja inhmilliseen hintaan. Täällä taitaa olla suurimmillaan vuokramaata sadan hehtaarin nurkilla ja omaa sitten enemmän, eikä ne pellot varmasti ole halpoja. Alueellisesti tosi vähän peltoa tarjolla, kysyntä ylittää tarjonnan moninkertaisesti. Toisaalta, hommahan on silloin hallussa kun pelloille kysynyntää ja löytyy kavereita aktiiveistakin eikä pelkästään lopettaneista viljelijöistä :)
Vaikka saisin omat pellot myymällä miljoonana ja kahden väliiin, miksi myisin kun tykkään tätä tehdä. Näin ajattelee aika moni :)
Mulla luultavasti enempi peltoa kuin sulla, mutta nitään miljoonaa tai kahta ei tarttis haaveilla myyden noista tilkuista :-[
No mutta ei se ole tyhmä joka pyytää..
-
Joo, 200 tonnia lainaa maatilakaupasta jossa tullut peltoa 50ha ja vanha talo ym. Siihen päälle vapailta markkinoilta huonokuntoista peltoa 20ha, lainaa lisää 250 tonnia. Vielä on se vanha talo, peltoa 70ha joista ainakin 20ha kunnostettavana. Siinä voi tulla hiki, kun pitäisi kotia rakentaa ja peltoja kunnostaa eikä meinaa rahat riittää vanhojen velkojen maksuunkaan.
Tässä yhtälössähän on toimivaa se, että näitä vähän heikon laskutaidon osaavia löytyy aina uusia ja uusia, ja kierre on jatkuva. Nuo jotenkin keplottelevat läpi viljelijäuransa, ja saavat velkansa anteeksi eläkkeelle päästyään kun myyvät kaiken pois. Kukaan ei pääse pärjäämään kun koko kustannuskriisi on itseaiheutettua :-X
Näinhän se ikävä kyllä menee, mutta kun tohon lisää sen 100ha edullista vuokramaata, niin saa ne velatkin maksuun.
Ps Taas eilen tarjottiin yhden pikkutilan maita vuokralle, oli vissiin nähnyt ku sen naapuritilan peltoja kuokittiin syksyllä, kaivuri on sellainen vuokrapeltomagneetti ;)
Täällei kaivuri oo vuokrapeltomagneetti, siihen tarttee rahaa. Kun maksaa 500 ekeä vuokraa hehtaarilta, tekee kolmen vuoden sopparin ja salaojittaa pellot säätösalaojiin 8m:n ojavälillä... Niin on kovilla tarjouskilpailussa, mikäli maanomistaja aikoo myydä nuo pellot jatkossa jollekin muulle :-X :-X
Oon hiukka kateellinen, että peltoja tosiaan tarjotaan vuokralle ja niitä voi jollakin olla satoja hehtaareja inhmilliseen hintaan. Täällä taitaa olla suurimmillaan vuokramaata sadan hehtaarin nurkilla ja omaa sitten enemmän, eikä ne pellot varmasti ole halpoja. Alueellisesti tosi vähän peltoa tarjolla, kysyntä ylittää tarjonnan moninkertaisesti. Toisaalta, hommahan on silloin hallussa kun pelloille kysynyntää ja löytyy kavereita aktiiveistakin eikä pelkästään lopettaneista viljelijöistä :)
Vaikka saisin omat pellot myymällä miljoonana ja kahden väliiin, miksi myisin kun tykkään tätä tehdä. Näin ajattelee aika moni :)
miten sen viljelyn saa kannattamaan, jos maksaa 500 vuokraa ja ei oo lehmiä, sikoja tjsp? saat sen kuitenkin vissiin kannattamaan. avaisitko vähän?
Peruna. Nyt on toki tiukempaa, muttei se tarkoita etteikö nytkin osa tee tulosta. KUN hehtaarilta tulee perunaa pyöreä 50tn, hyvänä vuonna enemmän ja huonona ehkä vähemmän, on ihan sama onko pellon vuokra 350€ vai 500€. Tärkeintä että sitä perunaa tulee, se on laadukasta ja homma käy tehokkaasti kaikissa viljelytoimissa. Viljalla tai jollakin muulla kasvilla voi olla vähän vaikeaa jos kate satasia, eikä tonneja :)
-
niin tonninhan se kunnon perunamaan vuokra on vakkusuomessa eikä 500.
-
Tässä yhtälössähän on toimivaa se, että näitä vähän heikon laskutaidon osaavia löytyy aina uusia ja uusia, ja kierre on jatkuva. Nuo jotenkin keplottelevat läpi viljelijäuransa, ja saavat velkansa anteeksi eläkkeelle päästyään kun myyvät kaiken pois.
Tilanteen kiteytti jo 1980-luvulla eräs myöhemmin erittäin näkyvällä paikalla suomalaisessa maataloudessa ollut maatalousharjoittelijalleen: "Maanviljelijä elää köyhänä ja kuolee rikkaana."