• Tavallinen aihe

Aihe Kouvolaan olkipohjainen II-sukupolven etanolitehdas  (Luettu 54251 kertaa)

Lassukka

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 107


Niin... Kouvola sijoitus paikkana väärä. esim kouvolasta pohjoiseen ja koilliseen päin ei ole kuin korpea, kansallispuisto,ja armeijan alueita. esim Mikkelikin kuuluisi tuon 150km säteen sisään ja täällähän olkea onkin. on ;D ;D Parempi paikka Elimäki tai ruotsinpyhtää tai Helsinginin suuntaan tai järkiään sitten varsinais-suomeen. Ennemmin biokaasulaitoksia viljelijöiden perustamana osakeyhtiö pohjalla.Oljet, rehupaalit ja naudan ja sianliete sinne. Rehu ja olki parantaa lieteen biokaasua arvoa siinä määrein että tuotanto voi olla kannattavaa kunhan laitoksen sijoitus on optimaalinen kaasun monipuolisen käytön kannalta. Ongelmana tuossa on tasainen materiaali laitoksiin.
Mielenkiinnolla seuraan kun Mikkelin läheisyyteen on tulossa kaksi kaasutus laitosta Yksi  metsä-Sairilaan ja toisen luvat haussa maanvilj osakeyhtiö perustaiseen laitokseen. Ongelman tuossa on laitosten syrjäinen sijainti käyttäjiin.

Mikkelin lisäksi myös suuret vilja-alueet ovat mukana, kute suursaimaa, päijänne ja pala suomenlahtea. Myös venäjän männiköt osuu reilulla palalla mukaan.
Ja mikä tärkeintä, nämä 60 viljahehtaariani on mukana, jippii, rikastuminen odottaa. 8)

roadman

  • Vieras
Lassukka
Tulokas
*
Viestejä: 39
Karma: +4/-1
[kehu] [moiti]
Profiili  Yksityisviesti (paikalla)

Vs: Kouvolaan olkipohjainen II-sukupolven etanolitehdas
« Vastaus #30 : tänään kello 11:55 »
Lainaus
Lainaus käyttäjältä: roadman - 24.12.14 - klo:09:50


Niin... Kouvola sijoitus paikkana väärä. esim kouvolasta pohjoiseen ja koilliseen päin ei ole kuin korpea, kansallispuisto,ja armeijan alueita. esim Mikkelikin kuuluisi tuon 150km säteen sisään ja täällähän olkea onkin. on ;D ;D Parempi paikka Elimäki tai ruotsinpyhtää tai Helsinginin suuntaan tai järkiään sitten varsinais-suomeen. Ennemmin biokaasulaitoksia viljelijöiden perustamana osakeyhtiö pohjalla.Oljet, rehupaalit ja naudan ja sianliete sinne. Rehu ja olki parantaa lieteen biokaasua arvoa siinä määrein että tuotanto voi olla kannattavaa kunhan laitoksen sijoitus on optimaalinen kaasun monipuolisen käytön kannalta. Ongelmana tuossa on tasainen materiaali laitoksiin.
Mielenkiinnolla seuraan kun Mikkelin läheisyyteen on tulossa kaksi kaasutus laitosta Yksi  metsä-Sairilaan ja toisen luvat haussa maanvilj osakeyhtiö perustaiseen laitokseen. Ongelman tuossa on laitosten syrjäinen sijainti käyttäjiin.
Lassukan teksti.
Mikkelin lisäksi myös suuret vilja-alueet ovat mukana, kute suursaimaa, päijänne ja pala suomenlahtea. Myös venäjän männiköt osuu reilulla palalla mukaan.
Ja mikä tärkeintä, nämä 60 viljahehtaariani on mukana, jippii, rikastuminen odottaa. 8)

Tuli tosta saimaasta ja vilja-aitasta mieleen yks tapaus ajalta jolloin talvet oli talvia ja saimaa kunnon jäässä. Oli kerran Puumalan kupeessa rallin pikataival saimaan jäällä ja yö ajona, niin yks pohjanmaan kaksikko siunailemaan pikataipaleen maalissa, ett ompas täälläkin isoja peltoja kun koko pikataival oli pellolla. Kyll siinä savolainen taasen hymyili vienoa hymyänsä kun sitä ihmettelyä kuunteli.  ;D ;D

T170

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 604
Kouvolassa tutkivat tuota bioetanolin valmistusta puusta. Tehdas olisi ollut erittäin kannatava, jopa niin kannattava ettei sille myönnetty valtion tukea. Erään rahoittajan ehtona oli että tuki pitää myöntää. Epäilen että tuolla rahoittajalla oli kytköksiä metsäteolisuuteen, olisihan raaka-aine kilpaillut selluteolisuuden kuitu puusta.

Mun mielestä tässä oli kyse siitä, että UPM ei myynyt tehdasaluetta etanolin valmistukseen, jos sitä tehtiin puusta. Heillä kun on oma laitos tekeillä/ valmis Lappeenrannassa.



Eikös LPR:ssa tehdä biodieseliä?
uliza Tambovskaja, 12
Gebäude C, Office 53
192007 Sankt - Petersburg
Russia

Lassukka

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 107
Ei vielä. Hanke myöhästyy ja uutta aikarajaa ei ilmoitettu vaan valmistuu kun valmistuu.

T170

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 604
Joo mutta kun prosessi käynnistetään niin tuloksena pitäisi olla dieseliä eikä etanolia.
uliza Tambovskaja, 12
Gebäude C, Office 53
192007 Sankt - Petersburg
Russia

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16972
  • YTK:FI
Joo mutta kun prosessi käynnistetään niin tuloksena pitäisi olla dieseliä eikä etanolia.

Tuloksena on bensiiniä, dieseliä ja ynm. polttoaineita tarvittaessa. Tuolla konstilla saadaan puhtaampaa polttoainetta kuin raakaöljystä saadaan jalostettua. Ainoa miinuspuoli on kustannus. Muistaakseni raakaöljyn pitäisi maksaa 100$ barrelilta että tuo kannattaa. Saksalaiset sodan aikaan tuottivat tuolla keinoin osan polttoaineestaan. Siinä nimittäin puuta palaa melko rutkasti että saadaan 1kg polttoainetta aikaan. Muistaakseni 1000kg puuta=1kg dieseliä/bensiiniä. ;D
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

T170

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 604


    Pörssitiedotteet
    Sijoittajauutiset
    Lehdistötiedotteet
    Tuoteuutiset
    Paikallisuutiset
    Arkisto

UPM rakentaa maailman ensimmäisen puupohjaista biodieseliä valmistavan biojalostamon

(UPM, Helsinki, 1.2.2012 klo 10.00) – UPM rakentaa raakamäntyöljystä biopolttoaineita valmistavan biojalostamon Lappeenrantaan. Teollisen mittakaavan investointi on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Biojalostamo tuottaa vuosittain noin 100 000 tonnia pitkälle jalostettua toisen sukupolven biodieseliä liikennekäyttöön
uliza Tambovskaja, 12
Gebäude C, Office 53
192007 Sankt - Petersburg
Russia

junttieinari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4330
  • Savo savolaisille!
"Jos fundamentalistien kanssa pystyisi keskustelemaan järkevästi, ei maailmassa olisi fundamentalisteja."
                                                       -Tuomas Holopainen-

c.c.less

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1052
  • Agronjetin ryhityskehmä
Joko on käynyt olkijobbari tarjouksen tekemässä?

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kouvolan-sanomat-etanolitehdas-haalii-olkisopimuksia-1.94126

Sijoittajat ovat fiksuja, olki on hankala hankittava kun sitä tarvitaan valtavasti.

Ympyrän säde 150 km= ala 7 milj. ha, mutta kun merelle on 30 km ja itärajalle 50 km, jää isäbnmaata reviirille 5 milj. ha, siitä pois sisävedet (Kymenlaakso 8%, Etelä-Karjala 22%, PÄijät-Häme 18%, Uusimaa 6%) 15%, jää 4,25 milj. ha, sitä peltoa (19%/13%/18%/22%) 19% eli 800 000 ha ja siitä viljalla 60% eli 484 000 ha ja jos 60% viljelijöistä tarkoittaisi 60% vilja-alasta, korjuureviirillä olisi 290 000 ha sopimuspeltoa. Tavoite oli 330 000 tonnia, eli rohkean tonnin hehtaarisadolla tulisi. Eikö noilla main ole savikkoja? Olkisato on realistisesti 1,5 - 2 tonnia/ha.

Suuri kysymys on korjuun ja varastoinnin onnistumis-%? Jos oljesta maksettaisiin kunnolla, sitä voitaisiin varastoida ylivuotiseksi. Viljelytöitä ei suunnitella ja tehdä tämän sivutuotteen ehdoilla. Juolavehnäruiskutukset, muokkaukset ja (syys)kylvöt ajavat oljenkorjuun edelle SUomen lyhyen ja epävakaisen kasvukauden loppupuolella. Myöskään maan rakennetta ei vaaranneta märkinä syksyinä korjuun vuoksi, ellei hinta ole korkea.

Jotain tapahtui, emmekä ole varmoja mitä.

Tupajumi

  • Vieras
Joko on käynyt olkijobbari tarjouksen tekemässä?

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kouvolan-sanomat-etanolitehdas-haalii-olkisopimuksia-1.94126

Sijoittajat ovat fiksuja, olki on hankala hankittava kun sitä tarvitaan valtavasti.

Ympyrän säde 150 km= ala 7 milj. ha, mutta kun merelle on 30 km ja itärajalle 50 km, jää isäbnmaata reviirille 5 milj. ha, siitä pois sisävedet (Kymenlaakso 8%, Etelä-Karjala 22%, PÄijät-Häme 18%, Uusimaa 6%) 15%, jää 4,25 milj. ha, sitä peltoa (19%/13%/18%/22%) 19% eli 800 000 ha ja siitä viljalla 60% eli 484 000 ha ja jos 60% viljelijöistä tarkoittaisi 60% vilja-alasta, korjuureviirillä olisi 290 000 ha sopimuspeltoa. Tavoite oli 330 000 tonnia, eli rohkean tonnin hehtaarisadolla tulisi. Eikö noilla main ole savikkoja? Olkisato on realistisesti 1,5 - 2 tonnia/ha.

Suuri kysymys on korjuun ja varastoinnin onnistumis-%? Jos oljesta maksettaisiin kunnolla, sitä voitaisiin varastoida ylivuotiseksi. Viljelytöitä ei suunnitella ja tehdä tämän sivutuotteen ehdoilla. Juolavehnäruiskutukset, muokkaukset ja (syys)kylvöt ajavat oljenkorjuun edelle SUomen lyhyen ja epävakaisen kasvukauden loppupuolella. Myöskään maan rakennetta ei vaaranneta märkinä syksyinä korjuun vuoksi, ellei hinta ole korkea.

Olkien korjuusta on työteknisiä hyötyjä, sitä ei sovi unohtaa, syksyn juolaruiskutusten onnistumis-% kasvaa, kun oljet on korjattu pois juolavehnien päältä, syysviljojen suorakylvöllekin on hyvä, kun oljet on korjattu. Tietysti parhaat oljenkorjuukelit on yleensä elokuussa, aikaisista ohrista ei olkea kovin paljon kerry, rukiista tietysti kertyy, mutta pinta-alat tunnetusti siinä vähäisiä, syysvehnästä jo enemmän ja aikaisista kauroista myös kertyy olkea jo enemmän. Kuitenkin kun katselee noita lajiketaulukoita, niin nykylajikkeet on enimmäkseen aika lyhytkortisiksi jalostettu.  Amaretto ja Steinar, jotka itsellä on viljelyssä, ovat tosin pitkäkortisia lajikkeita, niistä olkea kertyy mukavasti kuivanakin kesänä. Mut aikoinaan joku aikainen ohra, olisko ollu Arra, niin kuivan kesän seurauksena, heinäkuun lopulla puituna, tuli siitä pyöröpaaleja 5 kpl hehtaarilta. ;D

Tupajumi

  • Vieras
Mikähän sen oljen kosteus% pitää prosessin onnistumiseksi olla? Sekin on aika oleellinen tieto.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15435
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Joko on käynyt olkijobbari tarjouksen tekemässä?

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kouvolan-sanomat-etanolitehdas-haalii-olkisopimuksia-1.94126

Sijoittajat ovat fiksuja, olki on hankala hankittava kun sitä tarvitaan valtavasti.

Ympyrän säde 150 km= ala 7 milj. ha, mutta kun merelle on 30 km ja itärajalle 50 km, jää isäbnmaata reviirille 5 milj. ha, siitä pois sisävedet (Kymenlaakso 8%, Etelä-Karjala 22%, PÄijät-Häme 18%, Uusimaa 6%) 15%, jää 4,25 milj. ha, sitä peltoa (19%/13%/18%/22%) 19% eli 800 000 ha ja siitä viljalla 60% eli 484 000 ha ja jos 60% viljelijöistä tarkoittaisi 60% vilja-alasta, korjuureviirillä olisi 290 000 ha sopimuspeltoa. Tavoite oli 330 000 tonnia, eli rohkean tonnin hehtaarisadolla tulisi. Eikö noilla main ole savikkoja? Olkisato on realistisesti 1,5 - 2 tonnia/ha.

Suuri kysymys on korjuun ja varastoinnin onnistumis-%? Jos oljesta maksettaisiin kunnolla, sitä voitaisiin varastoida ylivuotiseksi. Viljelytöitä ei suunnitella ja tehdä tämän sivutuotteen ehdoilla. Juolavehnäruiskutukset, muokkaukset ja (syys)kylvöt ajavat oljenkorjuun edelle SUomen lyhyen ja epävakaisen kasvukauden loppupuolella. Myöskään maan rakennetta ei vaaranneta märkinä syksyinä korjuun vuoksi, ellei hinta ole korkea.

Olkien korjuusta on työteknisiä hyötyjä, sitä ei sovi unohtaa, syksyn juolaruiskutusten onnistumis-% kasvaa, kun oljet on korjattu pois juolavehnien päältä, syysviljojen suorakylvöllekin on hyvä, kun oljet on korjattu. Tietysti parhaat oljenkorjuukelit on yleensä elokuussa, aikaisista ohrista ei olkea kovin paljon kerry, rukiista tietysti kertyy, mutta pinta-alat tunnetusti siinä vähäisiä, syysvehnästä jo enemmän ja aikaisista kauroista myös kertyy olkea jo enemmän. Kuitenkin kun katselee noita lajiketaulukoita, niin nykylajikkeet on enimmäkseen aika lyhytkortisiksi jalostettu.  Amaretto ja Steinar, jotka itsellä on viljelyssä, ovat tosin pitkäkortisia lajikkeita, niistä olkea kertyy mukavasti kuivanakin kesänä. Mut aikoinaan joku aikainen ohra, olisko ollu Arra, niin kuivan kesän seurauksena, heinäkuun lopulla puituna, tuli siitä pyöröpaaleja 5 kpl hehtaarilta. ;D

Kerääjäkasvin täysimääräinen hyödyntäminen voi olla piristysruiske oljen tarjontaan. (typen)kerääjäkasveilla typpisato saattaa kehittyä paljon paremmaksi, kuin jos ne saavat kasvaa ilman olkipatjan varjostusta.

Toinen kannattavuustekijä on typpilannoitusrajojen laskeminen. Oljen hajoaminen vaatii paljon typpeä, jopa enemmän kuin sisältämänsä typpi, joten satotasojen nousun pyrkimyksessä, vähenevän lannoitusmahdollisuuden tilanteessa, oljen poistaminen voi tarjota ulospääsyn ongelmaan. Oljesta helposti tulee ongelmajäte, vilja-alueilla, siksi tällainen biomassateollisuus on aina tervetullutta.

Korkeafosforisilla mailla, olkien korjaaminen vaikuttaa noin 2-3 kg fosforin poistumaan, sekin on etu. Kaliumvarojen riittävyyteen voi olkien korjaamisella olla vaikutusta, mutta olkien kalium on myös helpomin huuhtoutuvaa kuin varastokalium.

-SS-

Agronautti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1297

Tupajumi

  • Vieras
Kelpaisko tuolle tehtaalle kuiva heinä? Tai tuore... Sehän ratkaisisi tuon suojavyöhykeheinän sijoitusongelman ainakin meille, jotka asutaan kohtuullisen matkan päässä tehtaasta.

sorjone

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1437
  • Karjala takaisin.
  Ei se mikään kultakaivos ole, max etäisyys Kouvolasta 100km ja paalin ostohinta muutama euro.  Ei aiheuta jatkotoimenpiteitä.
FIXIT