Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Ekologinen ala  (Luettu 20826 kertaa)

Lypsybotti

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 896
Vs: Ekologinen ala
Mites tuo kierto?
Siis voiko ekologinen ala olla samalla lohkolla täältä ikuisuuteen, kuten vanhat pakkokesannot?
Kun jossain oli, että EFA-ala piti kiertää lohkolta toiselle? Vai oliko se väärä tulkinta?

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18249
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Ekologinen ala
Mites tuo kierto?
Siis voiko ekologinen ala olla samalla lohkolla täältä ikuisuuteen, kuten vanhat pakkokesannot?
Kun jossain oli, että EFA-ala piti kiertää lohkolta toiselle? Vai oliko se väärä tulkinta?

Nii aika vähän sai koulutustilaisuudessa vastauksia tuostakaan asiasta.

16.2.2015 viimeinen ohje Mavin sivuilla on ainoastaan:

"Ekologiseksi alaksi voit ilmoittaa kesantoalaa, typensitojakasvien aloja (herneet, pavut, lupiinit alaskanlupiinia ja komealupiinia lukuun ottamatta, virnat, soijapavut, mesikät, mailaset ja apilat sekä edellä mainittujen kasvien seokset), lyhytkiertoisen energiapuun aloja (haapa ja paju) tai täydentävien ehtojen mukaisia suojeltuja maisemapiirteitä."

Sitten asetusluonnoksessa kummittelee lause, jota ei oikein varmalla voi sanoa, mitä se tarkoittaa:

"Viljelijä saa ilmoittaa kunkin alan vain yhteen kertaan ekologiseksi alaksi vuosittain."

Tulisiko jollekin mieleen ilmoittaa jokin ala samana vuonna kahteen kertaan ekologiseksi alaksi ?
Eipä ehkä. Olisiko tämä sitten niin, että seuraavana vuonna ei voi sama lohko olla uudestaan ?
Monivuotinen nurmi voi siis olla paikassansa, mutta sen EFA - lohkon sen päältä on pompittava
vuoden päästä eri paikkaan ? Olisiko tämä varautumista siihen, ettei ihan valmiiksi
sadontuottokyvyttömiä peltoja EFAllistettaisi vaan siihen joutuisi laittamaan myäs
viljavampia lohkoja vuorollaan, tämä työntäisi tikarin suoraan tehoviljelijän
sydämeen.

Mutta toteuttaisi EU:n tavoitteen tosiasiallisesta tuotannonrajoittamisesta ?

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18249
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Ekologinen ala
Löytyi 24.02.2015 muokattu dokumentti:

http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Documents/Viherrytt%C3%A4mistuki.pdf

Siinä on tarkennettu tuota "yhteen kertaan" - lausetta.

"Saat ilmoittaa kunkin alan ekologiseksi alaksi vain yhteen kertaan vuosittain.
Esimerkiksi efa-kesannolla sijaitsevaa täydentävien ehtojen mukaista
maisemapiirrettä ei voi ilmoittaa, koska se sisältyy jo lohkon alaan."


Eli tulkitsen tämän siten, että hernettä sekä pajua kasvava
maisemapiirre - kesanto voidaan ilmoittaa vain yhtenä näistä neljästä
kerrallaan, jos jollekin pölhölle vaikka tulisi mieleen alkaa kertoa niitä
keskenään !
  ::).   Tässä tulee kyllä laitteenvalmistajan Murphyn laki mieleen:
"Tee käyttöohje, jonka idioottikin ymmärtää, niin voit olla varma, että muut kuin
idiootit eivät sitä ymmärrä."

Eli en menisi enää vannomaan sitä, että tuota EFA pakkokesantoa tarvitsee kierrättää.
Ja hyvähän se olisi. Nyt vaan keräämään ojan- ja metsänreunat tarkasti. Vuotta 2016
ajatellen, niin kylväskelee sen nurmen sinne kaikessa rauhassa ensi vuodeksi.
(vain 4 vuotta kas tulee täyteen silloin, vaikka ei kait sillä EFAlla ole tässä pysyvän
nurmen kysymyksessä merkitystä)

Kannattaa lukea tuo dokumentti siinä on huomattavasti tarkempia
määrityksiä pysyvän nurmen synnystä kuin aikaisemmissa.

-SS-

Pasi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2348
Vs: Ekologinen ala
Meneekö viherkesannon ( eli kerroin 1 ) ja typenkerääjien  ( kerroin 0.7) välinen raja jossakin siemenprosentissa ?
Koska nyt olisi tarkoitus laittaa virnapohjainen kasvusto, mitä muita kuin niitä sallittuja saa laittaa seokseen , kuten
"herneet, pavut, lupiinit (ei Alaskan eikä komealupiini), virnat, soijapavut, mesikät, mailaset, apilat sekä näiden kasvien seokset."

Eli ei voi lantrata siementä esim. raiheinällä ? Tai jos laittaa yksivuotisen viherkesannon, ei voi
laittaa joukkoon typenkerääjiä kuin jonkun maksimiprosentin ? Esimerkiksi pohjavesialueilla on mainittu
että kesannossa ei saa olla yli 20% typensitojia. Mutta 100% typensitoja EFA n sallittu ? Mites sitten
kun ennen vanhaan kun oli se (uudempi) pakkokesanto, siinä seoksessa raja kulki max 40% typenkerääjiä

Pihkura kun on jo aikaa noista, menee hyvin äkkiä helpomman kautta, jättää virnapussit vajaan ja avokesannoi
hinkka-hinkka-menetelmällä, ja siihen sitten ruis syksyllä. Kyllä kasvaa.

Nämä myöhäisemmät EFA alat varmaan menevät helpommalla suojakasvinurmella tai sitten 
kylvää sen heinänsiemenen syksyllä.

-SS-

Ainakin nuo pakkokesainnointiajan siemenprosentit kannattaa unohtaa heti...

Tuon sinun edellä linkittämän dokumentin perustellaa on ihan mahdolista, että EFA alalla voi olla 100% typensitojia kun EFA-alaksi ei ilmoita kesantoa vaan korjattavia satokasveja, esim. kylvää härkäpapua puhtaana kasvustona ja pui sen pois. Kesannon siemensäännöt sitten kesannointisääntöjen mukaan. Luononhoitopeltojen sääntöihin näitä hallinnon mielestä varsinaisia kesantoja ei saa sotkea. Pohjavesialueen viherkesannon typensitojaprosentit saattavat löytyä täydentävien ehtojen kesantosäännöistä.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18249
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Ekologinen ala
Nyt alkaa hiukan aprikoiduttamaan tämä. Onkohan se kerroin 0.7 VAIN silloin kun näitä
mainittuja typensitojia on tasan 100%. Korjatahan tätä EFA alaa ei tarvinnut ?
Mut se aikaisin lopetus rukiin alta, sekin on vähän niinkö hämärästi mainittu.

Mutta jos vaikka puolet heiniä ja toinen puoli virnaa -
apilaa, kyse on viherkesannosta ja kerroin 1  ?

Se on tässä riski, että jos valvonnassa löytyy puoliksi viherkesantokasveja
ja puoliksi typensitojakasveja, ei kelpaa EFA:ksi kummallakaan tavalla ja sanktioidaan
laiminlyöntinä tai jonakin muuna rikoksena. Ja menee viherryttäminen erseelleen.

Eli saivartelun aste määrittelee, onko EFA tai ei ? Täytyy ottaa täysin uusiksi
tuo ajatelma: Eli tekee ihan normi tuetonta 1v. viherlannoituskasvustoa noilla
varatuilla siemenillä. Hankkii halvinta mahdollista timotei tms heinänsiementä,
tekee pikakesannon ja kylvää EFA viherkesannon juhannuksen jälkeen.
Kesäkuun lopussa. Sitten  glyfosaatti elokuun alussa, hybridiruis elokuun puolivälissä.

Onko tässä edes mitään järkeä. Pelottaa vaan jos valvonta saivartelee avokesannon
tarpeellisuudesta ? Pitäisikö ne pujopuskat kiertää äkeellä, et näkisi mikä
kasvusto olisi ilman äestämistä ? Sitten tulee tuo pohjavesisäännös, jota ei ole
vielä tähän uuteen systeemiin vahvistettu. Ennenhän ei saanut sänkikesantoa jättää
pohjavesialueella ilman perusteltua syytä. Laiskuus ei ollut syy, muistaakseni.

Viherkesannon niitosta väiteltiin jo 2010 Murtolan sivuilla. Eli saako niittää jo
heinäkuussa vai ei ? Ei tullut asiafoorumillakaan valmista. Niittoajankohtia
ei ole määritelty tarkkaan, eli kaikkiin näihin ei-viljelyn muotoihin on piilotettu
valvontariski.

No voi kehvelin kehvelin kehveli. Juuri tän takia vilja - puimuri - vältti kasvinviljely
oli nin paljon helpompaa. Paitsi nyt tämän EFA - homman takia, johon ei huomannut
varautua viime kesän suojakasvinurmilla.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18249
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Ekologinen ala
Joo kun seurasi vuodesta 1995 viher- ja pakkokesantojen ohjekirjojen
historiaa sekä finleksistä vanhoja asetuksia, alkaa tulla kuva
siitä, mitä tarkoitetaan milläkin nurmella. Hallintoviskaalihan tekee
vanhalle prujulle kaikkki uudet, ei se niin aikaansaapa ole, että
joka 5. vuosi suunnittelisi ihan uudestaan

Menee kyyl nyt uusiksi tuo EFA. Rikkaruohot ja juolis tunkee
päälle, teki mitä tahansa, jos mullokselle yrittää jotain timotin
hipsua. Ja hukkisrekisterissä vielä. Sillä voisi  perustella
avokesannointia. Ja pääsisi vaikka syysrapsia sitten koittamaan.

EDIT: Se, mitä tässä arvuuttelen, voi tuntua joistakin täysin turhalta.
On huomioitava, että nurmella ei ole meikäläiselle muuta käyttöä
kuin täyttämään EFA velvoitetta. LHP, viherlannoitus, suojavyöhyke
riistapelto lintupelto monivuotinen ympäristönurmi, maisemapelto, ja
suojakaista,  niistä ei tule mitään tukea, koska ei ole ympäristö-
sitoumuksessa mukana. Ei kyllä ikäväkään tule, koska silloin joskus
kesantopalkkioaikana oli heinäkoneistus vielä talossa, siementä löytyi
ja muutenkin karjatalous vielä leijui nurkissa. Nyt 15 v myöhemmin,
on paljon etäisempää aloittaa ei-viljely.

Puolalainen lieriöniittokone nyt sentään kiiltelee tuolla metsässä.
Sain halvalla. En tiedä, toimiiko edes. No hydrauliikkanosto toimii.
Sitten pitäisikin olla joku hakkuriterämurskain. Mistäs semmoisia tähän
hätään saisi. No Varsta voisi mennä purkuun ja kasaukseen, ja peltimiehellä
teetetään kunnon heittosiipi, nykyisen vanerisen itetehyn näköisen tilalle.
Se on vaan aika turaamista kun pikkuvaihteella menee pikkusiivu kerrallaan
sitä kesantomaata, heinä ylettyy traktorin aalopinpäähän.

-SS-

Viimeksi muokattu: 03.03.15 - klo:21:11 kirjoittanut -SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18249
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Ekologinen ala
Viherkesannon ehtoja tuossa 1991 velvoitekesannosta asti olen vertaillut. Nähdäkseni viherkesannoksi
voidaan katsoa aika laajasti sellainen viherpeite, joka peittää maan ja jota pidetään rikkaruohottomana.

Niittoja aikanaan suositeltiin tehtäväksi jopa useamman kertaa kesässä, ja se näkyy vieläkin olevan
mahdollinen ehtojen mukaan. Typensitojakasvin osuudesta ei sanota muuta kuin juurikin pohjavesialueella
ei saisi olla yli 20%. Eli virnat ja apilat käyvät viherkesantoon hyvinkin. Tuo kertoimen määritys tuo ainoan
riskin, sillä tavalla, että  jos laittaisi tarkasti 5%, voitaisiin valvonnassa väittää, että tuo menee
typensitojakasvin puolelle, pitäisikin  olla 7.14% ! Siksi varmistus kannattaa tehdä niin, että kylvää
sitä mielestään optimaalista seosta 7.14% ja that's it.

Eli lantraan raiheinällä.

-SS-

Husokki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2537
  • Mikä sielä pistää vastaan, köyhyyskö?
Vs: Ekologinen ala
Milläs seoksella tommonen viherkesanto kuuluu perustaa? Tai mitä siinä saa olla ja mitä ei? Noinniiku lyhyesti ja ytimekkäästi.
Käteinen ratkasee

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18249
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Ekologinen ala
Milläs seoksella tommonen viherkesanto kuuluu perustaa? Tai mitä siinä saa olla ja mitä ei? Noinniiku lyhyesti ja ytimekkäästi.

Siitä ei ole selvää sanaa. Vuonna 2000 voimassa olleiden ns. horisontaalipäätösten mukaan viherkesantokasvit olivat viljellyt nurmikasvit , kuitenkin niin, ettei yksilajisen kasvuston siemensatoa saanut korjata. Lisäksi oli määräys, että typensitojakasvien osuus sai olla maksimissaan 40% , eli apiloita, virnoja, sinimailasta ja vuohenhernettä, mesikkää tai vastaavaa. Erikseen säädetään uusissa nähtävästi jo voimassa olevissa yleisissä ehdoissa, että pohjavesialueella saa olla enintään 20% tätä kyseistä typensitojakasvia. Eli ainoa asia, joka tiedetään, että normi nurmikasvit, ja seassa saa olla ainakin vähän - tai vain vähän, katsantokannasta riippuen - typensitojaa.

Nyt tämä ekologinen ala sinällään voi olla siis jotakin muutakin kuin (viher)kesantoa, joka oli vaihtoehto 1.  Eli näkisin, että jos hallinto käyttää vanhoja prujuja perusteena, niin viherkesanto kasvilajina tuodaan vanhoista säännöksistä, sitten on se ekologisen alan erikseen mainittu kasvikokoelma eli vaihtoehto 2 oli "typensitojakasvit", . Näen tämän joko 100% typensitojakasvin alana, tai sitten yli 40% osuutena, jolloin kerroin on 0.7, eli pitää olla isompi ala. Kuitenkin, ihmetyttää, miksi ekologinen ala voisi olla pohjavesialueella 100% typensitojaa vaikka viherkesanto saisi olla vain 20% typensitojaa . Huomaatteko ristiridan, mutta tämä siis vain pohjavesialueella. Vaihtoehto 3 olisi haapa ja paju, nopeakiertoisena, mutta kerroin oli jotain 0.3. Sitten vaihtoehtona 4 oli jotain maisemapiirteitä. Varmaan jotain taideteoksia tai hevosharavia tai pyramideja, temppeleitä.

En siis osaa sanoa pitävää sääntöä, itse ajattelin yksivuotista ruisvirnan ja italian raiheinän ja jonkin kolmannen lajin muodostamaa seosta, niin että virnaa 40% muita 60%, sitten perustaisi tänä vuonna oikeaan suojaviljaan tavanomaisen timottinurmen tai jotain. Mutta sen nyt näkee sitten. Ainakin sen ainoan jääneen pikkuflisun sänkikesantoa ajattelin jättää, koska se on nyt melko puhdas rikkaruohoista. Eli sänkikesanto ja avokesanto oli vaihtoehdossa 1 mukana, tietyin rajoittein, muistattehan.

Erikseen 1990-luvulla, velvoite- tai sopimuskesannolla sai olla
puna-apila
koiranheinä
nurminata
englannin raiheinä
italian raiheinä
westerwoldin raiheinä
timotei
niittynurmikka
nurmirölli
punanata

Muut sallitut, rajoitetuin sadonkorjuuoikeuksin

valkoapila
koiranheinä
hunajakukka
mehiläiskasvit
pellava
auringonkukka
viljatattari
maustekasvit
yrtit

Erityisesti kiellettyjä, mutta riistapeltona rajoitetusti sallittuja:
kevätviljat
syysviljat
kevätrypsi
kevätrapsi
palkoviljat
juurikasvit
juurikasvit
peruna
vihannekset

Mutta siis nämä 1990 - luvun kesannot olivat vähän eri juttu mutta nuo ehdot
ovat itselle tutummat. Tässä on siis muistettava hallinnon laiskuus kehittää
oikeasti mitään uutta, vaan parsitaan vanhaa. Siksi vanhatkin säännökset
antavat jotakin osviittaa, missä ollaan menossa.

Pyydän anteeksi, jos näyttää sekavalta, juurikin kun itse käsittelen asiaa vain
sen ekologisen alan kannalta, jonka muotona viherkesanto oli vain yksi
monista vaihtoehdoista.

-SS-

Viimeksi muokattu: 10.03.15 - klo:22:05 kirjoittanut -SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18249
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Ekologinen ala
Näyttäisi siltä, että ekologisen alan typenkerääjä kertoimella 0.7 muodostuu vain silloin kun kasvatetaan 100% typenkerääjiä, ei yhtään vähempää. Eli puhdaskasvusto. Tällöin pienikin heinä- tai jonkun muun kasvuston osuus tekee siitä viherkesannon, kertoimella 1. On vain muistettava, että pohjavesialueella ei saa olla seoksessa enempää kuin 20% typenkerääjiä, esim. apilaa.

Niitä uusia täydentäviä ehtoja odotellaan tarkemman kesanto-ohjeistuksen saamiseksi, oletus kuitenkin oli hallinnon kouluttajilla, että tietenkin kaikki laittavat härkäpapua ? On se kumma, kun koko ajan oletetaan jotakin minun puolestani ?

Tuo typenkerääjä itse asiassa on EU:n valkuaiskasviprojektin ajatus, eli perustavoite oli , että  papu ja herne puhdaskasvustona ja valkuaiskasvipalkkiolla varustettuna olisi EFA-alan se kysytyin käyttö. Niin se varmaan tulee olemaankin. Väittivät koulutuksessa vielä, että ravinteiden tasapainoinen käyttö-korvaus tulisi EFA-alalle. Joopa joo. Ehkäpä tulee, ehkäpä ei.

Nii, EDIT:

Eli se oli ihme ero tuossa EFA kesannossa ja EFA typensitojassa: Kummatkin sai kylvää 30.6. mennessä. Kummatkin sai ruiskuttaa glyfosaatilla 15.7 alkaen. Mutta vain typensitoja-EFAN sai muokata ja kylvääkin 15.7. alkaen. EFA kesannon sai muokata ja kylvää vasta 16.8. alkaen. Eli tällä on lähinnä merkitystä syysrapsin kylvöjen osalta. Rukiilla ei ongelmaa.

-SS-

Viimeksi muokattu: 13.03.15 - klo:10:24 kirjoittanut -SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18249
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Ekologinen ala
Viherlannoitusnurmen ja viherkesannon eroa valotettiin Maaseutumedian kysy-vastaa-palstalla.

VIHERLANNOITUSNURMI:
– viherlannoitusnurmi ei ole pysyvän nurmen kasvi
– peltoalasta 100 % voi olla viherlannoitusnurmella
– viherlannoitusnurmi saa samat tuet/korvaukset kuin rehunurmikin (muissa lohkotoimenpiteissä on eroa) pl kasvipeitteisyys+RTK ?-SS- huom.
– siemenseoksessa oltava vähintään 20 % typensitojakasvia
– voi olla samalla lohkolla kolme vuotta peräkkäin
– viime vuoden viherlannoituslohkon voi ilmoittaa viherlannoitusnurmeksi ja se voi olla edelleen kolme vuotta
– lohkolta saa korjata sadon
– voi päättää ennen syysviljan tai -öljykasvin kylvöä, muuten voi päättää 1.9. alkaen kasvinsuojeluaineilla, muokata saa 1.10 alkaen
VIHERKESANTO:
viherkesanto on pysyvän nurmen kasvi
– kesannolle maksetaan perustuki, viherryttämistuki, nuoren viljelijän tuki sekä luonnonhaittakorvaus
– jos kesantoalaa on yhteensä yli 25 % peltoalasta, ylimenevälle alalle ei makseta luonnonhaittakorvausta
– jos kesantoa ja luonnonhoitopeltoa on yhteensä yli 25 % peltoalasta, ylimenevälle alalle ei makseta luonnonhaittakorvausta
– ei ole rajoitusta siemenillä paitsi pohjavesialueella, jossa typensitojakasveja saa olla enintään 20 %
– saa päättää 1.9 alkaen muokkaamalla tai kasvinsuojeluaineilla tai 15.7. alkaen, jos kylvetään syyskylvöinen kasvi
– saa korjata satoa kasvukauden aikana
– vaikeissa rikkakasvitapauksissa voi käyttää kasvinsuojeluaineita kasvukauden aikana
– ei ole niittopakkoa, mutta rikkakasveja torjuttava esim. niittämällä
 Jos viherkesanto ilmoitetaan viherryttämisen ekologiseksi alaksi (Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa tai Ahvenanmaalla)
– kesannon saa päättää 15.8. alkaen jos kylvetään syyskylvöisiä kasveja
– sadon saa hyödyntää 15.8. alkaen

Nyt sitten on semmoinen tieto, että EFA - viherkesanto vaikka siinä on nurmikasvia, ei ole pysyvän nurmen alaa. Mutta jokainen ylimenevä aari on.

-SS-

jass04

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8
Vs: Ekologinen ala
Mitäs te kylvätte ekologiselle alalle? Ollut aina härkäpapua, mutta tänä vuonna ajattelin, jos kokeilisi hernettä tai puna-apilaa, kumpaa suosittelette?

seegeri

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1261
Vs: Ekologinen ala
Taidan jättää sänkikesännolle, ja tehdä lisää salaojia lohkolle.

Pasimycin

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 101
Vs: Ekologinen ala
Ilmoitin 2020 ekologiseen alaan viherkesantoa. Se ei sitten enää kelvannutkaan kohdentamisalueen kasvipeitteisyysalaan. Tämä selvisi nyt kun posti toi viime vuoden tukipäätöksiä.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8003
Vs: Ekologinen ala
Kasvipeitteisyysprosenttia sen ekologisen alan viherkesannon  pitäisi täyttää, mutta siltä alalta ei taida saada rahaa kasvipeitteisyydestä.
Mystinen kesälaatumies