Mitäs noilla Ekologisilla nurmilla voi kasvaa. Niitähän on kai tulossa erillaisia, eli palkokasvissa riittänee pienempi ala kun nurmella.  Entä jos on kyseessä heinänurmi jonka ilmoittaa, niin lannoittaa ei varmaan saa, mutta saako korjata sadon? Ovatko kuten kesannot ennen vanhaan vai millai?
Entä onko jatkossa myös luonnonhoitopeltoja vai poistuvatko ne.

Palkokasvilla isompi ala ja sen ilmeisesti saa korjata aikaisemmin. (nurmi) kesannon saa korjata vasta 15.8. alkaen.
LHP edelleen mahdollinen, mutta ei täytä ekologista alaa.

Tuli vielä mieleen nuo yli 5vuotiaat nurmet, jotka pitää ilmoittaa pysyviksi nurmiksi. Jos on lohko on ollut neljä vuotta nurmena ja ilmoittaa sen ekologiseksi alaksi (siis kesannoksi) niin voiko sen ottaa myöhemmin viljan viljelyyn vaikka se olisi ollut esim 6 vuotta nurmena (siis 4 vuotta säilörehuna ja 2v kesantona)

Mä jäin sellaiseen käsitykseen, että se ratkaisi millä koodilla se on ilmoitettu. Eli jos ollut nurmikoodilla 5v peräkkäin niin pysyvä nurmi.

Aivan, mutta jos on ollut nurmena 4v peräkkäin ja nyt ilmoittaa ekologiseksi alaksi, niin ymmärtääkseni se katsotaan eri kasvksi, vaikka sama nurmi jatkuu (tosin ilman lannoitusta). Sama juttu lienee myös, jos ilmoittaa luonnonhoitopelloksi, ja tällöin voi satoa korjata lannoittamatta. Luonnonhoitopellon lopetus vaan on sitten aikanaan hankalampaa.
Maaseudun kirjoituksesta jäi tosin sellainen kuva, että 2015 on ratkaiseva, ja pitempäänkin nurmella ollut voidaan kylvää esim viljalle 2015.

Saksalaisesimerkissä mainittiin, että kun on ollut 5v, niin on pysyvä nurmi. Suomessa taas on tähän mennessä mainittu, että nurmi pitää uudistaa vähintään viiden vuoden välein. Siis aivan kaksi erillaista tulkintaa, koska meillä on nurmi voinut olla nurmena 5v ja kuudentena vuonna muuna.

Mä oon vähän skeptinen tähän uuteen "ekologiseen alaan ja pysyvään nurmeen!" Hyvin herkästi lasketaan seuraavassa tukiuudistuksessa pysyvän nurmen tukia sillä perusteella "kun eihän niistä ole kulujakaan!"

Joo pointti onkin siinä, että miten välttää pysyvän nurmen . Ekologisen alan tai luonnonhoitopellon ei pitäisi olla sitä.

Luomusoppari.

Ja jos sen nurmen oikeasti uusii kerran viiteen vuoteen, niin vähän kauraa/ohraa suojakasviksi ja ilmoittaa viljana. Noin yleisellä tasolla, siis. Tässä tapauksessa on samanlaista oikeusmurhan luonnetta kuin viitevuosiin perustuvissa kiintö/oikeusjaoissa, historiallisesta oikeudesta lfa-ympäristökorvauksiin jne.

Petri

Ja jos sen nurmen oikeasti uusii kerran viiteen vuoteen, niin vähän kauraa/ohraa suojakasviksi ja ilmoittaa viljana. Noin yleisellä tasolla, siis. Tässä tapauksessa on samanlaista oikeusmurhan luonnetta kuin viitevuosiin perustuvissa kiintö/oikeusjaoissa, historiallisesta oikeudesta lfa-ympäristökorvauksiin jne.

Petri

No noinhan mä oikeastaan olenkin uusinut kaikki laitumeni, mutta tieto siitä ohrasta / kaurasta ei ole välittynyt lohkokirjanpitoa pidemmälle. Tukihakemuksissa ilmoitettu monivuotisina nurmina, koska se oli kuulemma ihan sama kumpana ilmoitti. "Ei vaikutusta tukiin, vain tilastollisiin tarkoituksiin" Itte pidin noissa pääkasvina nurmea, niin ilmoitinkin nurmena. Ensimmäisen puhdistusniiton jälkeen olis ollut vaikeampi perustella niiden olevan vilja peltoja. 

Tässä pysyvien nurmien asiassa kosketaan omistusoikeuteen ja siihen että omaisuuttaan saa käyttää haluamallaan tavalla.

Muistaako kukaan miten paljon tuota ekologista alaa saa olla. siis minimi 5%, mutta paljonko maksimi. saako sen lisäksi olla vielä luonnonhoitopeltoa?

Ainai pysyvissä nurmissa ei ole ylärajaa.

Mutta näissä kysymissäni on yläraja. Niitä pysyviä nyt ei missään nimessä haluta

Meneekö viherkesannon ( eli kerroin 1 ) ja typenkerääjien  ( kerroin 0.7) välinen raja jossakin siemenprosentissa ?
Koska nyt olisi tarkoitus laittaa virnapohjainen kasvusto, mitä muita kuin niitä sallittuja saa laittaa seokseen , kuten
"herneet, pavut, lupiinit (ei Alaskan eikä komealupiini), virnat, soijapavut, mesikät, mailaset, apilat sekä näiden kasvien seokset."

Eli ei voi lantrata siementä esim. raiheinällä ? Tai jos laittaa yksivuotisen viherkesannon, ei voi
laittaa joukkoon typenkerääjiä kuin jonkun maksimiprosentin ? Esimerkiksi pohjavesialueilla on mainittu
että kesannossa ei saa olla yli 20% typensitojia. Mutta 100% typensitoja EFA n sallittu ? Mites sitten
kun ennen vanhaan kun oli se (uudempi) pakkokesanto, siinä seoksessa raja kulki max 40% typenkerääjiä

Pihkura kun on jo aikaa noista, menee hyvin äkkiä helpomman kautta, jättää virnapussit vajaan ja avokesannoi
hinkka-hinkka-menetelmällä, ja siihen sitten ruis syksyllä. Kyllä kasvaa.

Nämä myöhäisemmät EFA alat varmaan menevät helpommalla suojakasvinurmella tai sitten 
kylvää sen heinänsiemenen syksyllä.

-SS-