No tää nyt oli arvattavissa, että isoista tiloista aletaan pikkuhiljaa karsimaan tukeja, oikeen tai väärin. Toki jos ylipäätään viljelyllä elantoa hankitaan, niin pitäshän sitä tulostakin tulla isommalla enemmän.

paskat tarvii;D
ainoa mihin iso"tila" on oikeutettu on uudempi kalusto ja rakennukset...ja ilo puuhailla tässä "omassa" ympäristössään pankin palkkarenkinä.
ja kaiken pitää olla kiinnitetty, myös emäntä kettingillä 

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä - 24.11.14 - klo:21:24

No tää nyt oli arvattavissa, että isoista tiloista aletaan pikkuhiljaa karsimaan tukeja, oikeen tai väärin. Toki jos ylipäätään viljelyllä elantoa hankitaan, niin pitäshän sitä tulostakin tulla isommalla enemmän.

paskat tarvii;D
ainoa mihin iso"tila" on oikeutettu on uudempi kalusto ja rakennukset...ja ilo puuhailla tässä "omassa" ympäristössään pankin palkkarenkinä.
ja kaiken pitää olla kiinnitetty, myös emäntä kettingillä 

 Samoin silpoydinherneen poimijat.

lfa hommissa plantaasitiloilla 

Tonnikin lisää mitävaanviljaa, niin taas homma toimii. Ehkä tukipolitiikan touhu onkin pakottaa viljelijät panostamaan viljelyyn ja peltoon. 

Tonnikin lisää mitävaanviljaa, niin taas homma toimii. Ehkä tukipolitiikan touhu onkin pakottaa viljelijät panostamaan viljelyyn ja peltoon. 

Panostaminen tarkoittaa sitten luopumista ympäristökorvauksista ja muistakin tukimuodoista, jotka
edellyttävät ravinnerajoissa pysymistä.  Vai tarkoittaako panostaminen sitä, että kuuden
tonnin sadon 14% leipävehnää voi saada toistuvasti 150 kg:lla lannoitustyppeä, viiden tonnin sijasta ?

Siinä pitää jo saada kasvikemialliset laskentakaavat uusiksi, jos tarkistaa jyviin, olkiin ja juuristoon sitoutuvan
typen määrät laskemalla.

-SS-

Kotieläintiloilla on sentään tuloja elukoista, mutta entäs nämä tuhannen hehtaarin viljatilat. Tekee kivasti hallaa, ei voi muuta sanoa.

Nyt ihmettelen.

Jos lehtikirjoitusten mukaan 1000-1500 ha viljatilat tuovat viidenneksen muita edullisemmin lannoitus- ja kasvinsuojelupanoksensa, saavat 50 €/tonni parempaa viljan hintaa, viemällä esim. Suomenlahden yli, lisäksi jos sadan hehtaarin viljelijä ostaa 100 k€ Valtran, ostaa 1500 ha:n viljelijä sitä halvemman telatraktorin suoraan ulkomailta, vähän käytettynä. Tai rumpupuimurin. Tai jättikylvökoneen. Tai tai. Että traktorin osto maksaa sadan hehtaarin tilalla tonnin/ha, 1500 ha:n tilalla sataviiskymppiä/ha . ? Miten se LFA nyt olisikaan merkittävä osa kokonaisuudesta, muuten kuin valmiiksi heikon kannattavuuden tilalla ?

Tosiasia on, että työssäkäyvät pienviljelijät ovat tehneet tappiota koko EU-ajan. Ihan sama, onko se tappio jollakin pikkutilalla 500 € vai 1000 € tai 5000 €. Nämä myös ostavat maatalouskaupoista ja paikallisilta toimijoilta vähäiset ostoksensa. Sitten on top1000 yläpään tilat. Heille jää rahaa muutenkin jo pelkästä viljelystä, ainakin vähän per hehtaari, niin kuin olisikin tarkoitus.

Eniten toimeentulotuen omaista tukea tarvinneekin keskikokoinen tila, jolla on ison tilan kulut,  mutta pienen tilan tulot.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 24.11.14 - klo:17:53

Kotieläintiloilla on sentään tuloja elukoista, mutta entäs nämä tuhannen hehtaarin viljatilat. Tekee kivasti hallaa, ei voi muuta sanoa.

Menopuoli on ja pikkasen isompi

Jounin ei kannata tähän ketjuun osallistua

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 24.11.14 - klo:17:53

Kotieläintiloilla on sentään tuloja elukoista, mutta entäs nämä tuhannen hehtaarin viljatilat. Tekee kivasti hallaa, ei voi muuta sanoa.

Nyt ihmettelen.

Jos lehtikirjoitusten mukaan 1000-1500 ha viljatilat tuovat viidenneksen muita edullisemmin lannoitus- ja kasvinsuojelupanoksensa, saavat 50 €/tonni parempaa viljan hintaa, viemällä esim. Suomenlahden yli, lisäksi jos sadan hehtaarin viljelijä ostaa 100 k€ Valtran, ostaa 1500 ha:n viljelijä sitä halvemman telatraktorin suoraan ulkomailta, vähän käytettynä. Tai rumpupuimurin. Tai jättikylvökoneen. Tai tai. Että traktorin osto maksaa sadan hehtaarin tilalla tonnin/ha, 1500 ha:n tilalla sataviiskymppiä/ha . ? Miten se LFA nyt olisikaan merkittävä osa kokonaisuudesta, muuten kuin valmiiksi heikon kannattavuuden tilalla ?

Tosiasia on, että työssäkäyvät pienviljelijät ovat tehneet tappiota koko EU-ajan. Ihan sama, onko se tappio jollakin pikkutilalla 500 € vai 1000 € tai 5000 €. Nämä myös ostavat maatalouskaupoista ja paikallisilta toimijoilta vähäiset ostoksensa. Sitten on top1000 yläpään tilat. Heille jää rahaa muutenkin jo pelkästä viljelystä, ainakin vähän per hehtaari, niin kuin olisikin tarkoitus.

Eniten toimeentulotuen omaista tukea tarvinneekin keskikokoinen tila, jolla on ison tilan kulut,  mutta pienen tilan tulot.

-SS-

Isolla tilalla tulee palkkakuluja ei vain yhdestä vaan esim. neljästä rengistä, joille joutuu maksamaan palkkaa ihan oman tilan töistä, ei esim. urakoinnista muille. Näistä sinällään pikku koneinvestoinneista kertyy myös mukava summa, kun traktoreita pitää olla useampia ja tietty se telamörkö. Viljan kuivaus ja varastointikapasiteetti on myös jatkuvan investointirumban alla, ei ole edullista sekään. Kaiken kruunaa kilpailu siitä kuka on suurin. Se vaatii maan ostoja ja vuokrausta. Suositulla viljelyalueella maa ei missään muodossa ole edullista. Toisessa ketjussa Herpertti kyllä selvitteli, että vuokraaminen ei ole kustannus ensinkään, mutta täyttä roskaahan tuo on. Maan hinnalla on aina merkitystä.

Lehdissä voidaan satuilla mitä hyvänsä, mutta ei suuren viljatilan pyörittäminen mikään kultakaivos ole. Kotieläintila on sitten asia erikseen.

Ei tässä suurten rankaisemisessa mitään erikoista ole. Tälläisella päätöksellä valmisellaan EU,n maataloutta tuettomaan viljelyyn pikkuhiljaa. Kuuluisa rakenne muutos jatkuu edelleen.
Yksi suurista rakenne muutoksista meillä oli 95 ja se on nyt suurinpiirtein syöty ja uutta pukkaa.

Lainaus käyttäjältä: ana111 - 24.11.14 - klo:17:58

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 24.11.14 - klo:17:53

Kotieläintiloilla on sentään tuloja elukoista, mutta entäs nämä tuhannen hehtaarin viljatilat. Tekee kivasti hallaa, ei voi muuta sanoa.

Menopuoli on ja pikkasen isompi

Jounin ei kannata tähän ketjuun osallistua

Entäs Heikki?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 25.11.14 - klo:06:35

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 24.11.14 - klo:17:53

Kotieläintiloilla on sentään tuloja elukoista, mutta entäs nämä tuhannen hehtaarin viljatilat. Tekee kivasti hallaa, ei voi muuta sanoa.

Nyt ihmettelen.

Jos lehtikirjoitusten mukaan 1000-1500 ha viljatilat tuovat viidenneksen muita edullisemmin lannoitus- ja kasvinsuojelupanoksensa, saavat 50 €/tonni parempaa viljan hintaa, viemällä esim. Suomenlahden yli, lisäksi jos sadan hehtaarin viljelijä ostaa 100 k€ Valtran, ostaa 1500 ha:n viljelijä sitä halvemman telatraktorin suoraan ulkomailta, vähän käytettynä. Tai rumpupuimurin. Tai jättikylvökoneen. Tai tai. Että traktorin osto maksaa sadan hehtaarin tilalla tonnin/ha, 1500 ha:n tilalla sataviiskymppiä/ha . ? Miten se LFA nyt olisikaan merkittävä osa kokonaisuudesta, muuten kuin valmiiksi heikon kannattavuuden tilalla ?

Tosiasia on, että työssäkäyvät pienviljelijät ovat tehneet tappiota koko EU-ajan. Ihan sama, onko se tappio jollakin pikkutilalla 500 € vai 1000 € tai 5000 €. Nämä myös ostavat maatalouskaupoista ja paikallisilta toimijoilta vähäiset ostoksensa. Sitten on top1000 yläpään tilat. Heille jää rahaa muutenkin jo pelkästä viljelystä, ainakin vähän per hehtaari, niin kuin olisikin tarkoitus.

Eniten toimeentulotuen omaista tukea tarvinneekin keskikokoinen tila, jolla on ison tilan kulut,  mutta pienen tilan tulot.

-SS-

Isolla tilalla tulee palkkakuluja ei vain yhdestä vaan esim. neljästä rengistä, joille joutuu maksamaan palkkaa ihan oman tilan töistä, ei esim. urakoinnista muille. Näistä sinällään pikku koneinvestoinneista kertyy myös mukava summa, kun traktoreita pitää olla useampia ja tietty se telamörkö. Viljan kuivaus ja varastointikapasiteetti on myös jatkuvan investointirumban alla, ei ole edullista sekään. Kaiken kruunaa kilpailu siitä kuka on suurin. Se vaatii maan ostoja ja vuokrausta. Suositulla viljelyalueella maa ei missään muodossa ole edullista. Toisessa ketjussa Herpertti kyllä selvitteli, että vuokraaminen ei ole kustannus ensinkään, mutta täyttä roskaahan tuo on. Maan hinnalla on aina merkitystä.

Lehdissä voidaan satuilla mitä hyvänsä, mutta ei suuren viljatilan pyörittäminen mikään kultakaivos ole. Kotieläintila on sitten asia erikseen.

On se sinällään Herbertti oikeassa että jos ostat 10000€/hehtaari peltoa, niin sinä maksat siitä 10000€ veron! Kun Vuokraat, niin se 500€/hehtaari lappu on verovähennyskelpoinen suoraan ja laskee sitä kautta progressiota mitä ostaminen ei tee. Ostaminen nostaa korkeintaan progressiota kun maan hankinta pienentää nettovarallisuutta jos se tehdään laina rahalla.

Niin kuin tiemies tuossa jo totesikin,niin pikkuhiljaa ollaan menossa kohti tuetonta maataloutta,tukia nakerretaan pala sieltä,toinen täältä,niin sanotusti tehdään pehmeää laskua kohti tuettomuutta.

Ei tässä suurten rankaisemisessa mitään erikoista ole. Tälläisella päätöksellä valmisellaan EU,n maataloutta tuettomaan viljelyyn pikkuhiljaa. Kuuluisa rakenne muutos jatkuu edelleen.
Yksi suurista rakenne muutoksista meillä oli 95 ja se on nyt suurinpiirtein syöty ja uutta pukkaa.

Mitä syömistä on rakennemuutoksessa?

Eikös tässä ole kyse tukijärjestelmien murroksesta eikä rakennemuutoksesta?

Olen mieltänyt rakennemuutoksen ikään kuin koneellistumisen ja alkutuotteiden hinnoittelun jatkeena. Työvoiman suhde eläinlukuun tai viljeltäviin hehtaareihin muuttuu ja samalla toimijoiden määrä muuttuu. Viimeaikoina tapahtuneessa rakennemuutoksessa yksikkökoot on kasvaneet paskojen tilipussien myötä, koneellistumisen avustuksella.

Rakenne muutos taas on sitä, kun teet vaikkapa tasakattoiseen omakotitaloon harjakaton.


Jos rakennemuutosta haluttaisiin vahvistaa, niin tukileikkaukset voisi suorittaa esim seuraavasti:

Alle 25ha -> -40%
25-50ha ->-30%
50-75ha ->-20%
75-100ha-> -10%
100-150ha ->-5%

 

Jos rakennemuutosta haluttaisiin vahvistaa, niin tukileikkaukset voisi suorittaa esim seuraavasti:

Alle 25ha -> -40%
25-50ha ->-30%
50-75ha ->-20%
75-100ha-> -10%
100-150ha ->-5%

 

Mutta näinhän se on jo aloitustuessa, monessa investointituessa jne.
Tehokkaampaa on maatalousmaan tietynlainen konfiskaatio
rakennemuutoksen avuksi, jos luopuja ei ymmärrä luopua riittävän
aikaisin tai oikean henkilön hyväksi.

Lähellä tätä oltiin jo silloin ennen EU:ta kun maatalousmaan
hankkiminen tuli vahvasti luvanvaraiseksi, ja ostoluvan ehtona
oli tietynlainen kelpoisuus.

Toinen epäonnistunut yritys saada keppiä rakennemuutokselle oli
tukioikeuksien jako irralleen maasta, mutta se yritys vesittyi
suomalaiskansalliseen vastustukseen.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 25.11.14 - klo:07:19

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 25.11.14 - klo:06:35

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 24.11.14 - klo:17:53

Kotieläintiloilla on sentään tuloja elukoista, mutta entäs nämä tuhannen hehtaarin viljatilat. Tekee kivasti hallaa, ei voi muuta sanoa.

Nyt ihmettelen.

Jos lehtikirjoitusten mukaan 1000-1500 ha viljatilat tuovat viidenneksen muita edullisemmin lannoitus- ja kasvinsuojelupanoksensa, saavat 50 €/tonni parempaa viljan hintaa, viemällä esim. Suomenlahden yli, lisäksi jos sadan hehtaarin viljelijä ostaa 100 k€ Valtran, ostaa 1500 ha:n viljelijä sitä halvemman telatraktorin suoraan ulkomailta, vähän käytettynä. Tai rumpupuimurin. Tai jättikylvökoneen. Tai tai. Että traktorin osto maksaa sadan hehtaarin tilalla tonnin/ha, 1500 ha:n tilalla sataviiskymppiä/ha . ? Miten se LFA nyt olisikaan merkittävä osa kokonaisuudesta, muuten kuin valmiiksi heikon kannattavuuden tilalla ?

Tosiasia on, että työssäkäyvät pienviljelijät ovat tehneet tappiota koko EU-ajan. Ihan sama, onko se tappio jollakin pikkutilalla 500 € vai 1000 € tai 5000 €. Nämä myös ostavat maatalouskaupoista ja paikallisilta toimijoilta vähäiset ostoksensa. Sitten on top1000 yläpään tilat. Heille jää rahaa muutenkin jo pelkästä viljelystä, ainakin vähän per hehtaari, niin kuin olisikin tarkoitus.

Eniten toimeentulotuen omaista tukea tarvinneekin keskikokoinen tila, jolla on ison tilan kulut,  mutta pienen tilan tulot.

-SS-

Isolla tilalla tulee palkkakuluja ei vain yhdestä vaan esim. neljästä rengistä, joille joutuu maksamaan palkkaa ihan oman tilan töistä, ei esim. urakoinnista muille. Näistä sinällään pikku koneinvestoinneista kertyy myös mukava summa, kun traktoreita pitää olla useampia ja tietty se telamörkö. Viljan kuivaus ja varastointikapasiteetti on myös jatkuvan investointirumban alla, ei ole edullista sekään. Kaiken kruunaa kilpailu siitä kuka on suurin. Se vaatii maan ostoja ja vuokrausta. Suositulla viljelyalueella maa ei missään muodossa ole edullista. Toisessa ketjussa Herpertti kyllä selvitteli, että vuokraaminen ei ole kustannus ensinkään, mutta täyttä roskaahan tuo on. Maan hinnalla on aina merkitystä.

Lehdissä voidaan satuilla mitä hyvänsä, mutta ei suuren viljatilan pyörittäminen mikään kultakaivos ole. Kotieläintila on sitten asia erikseen.

On se sinällään Herbertti oikeassa että jos ostat 10000€/hehtaari peltoa, niin sinä maksat siitä 10000€ veron! Kun Vuokraat, niin se 500€/hehtaari lappu on verovähennyskelpoinen suoraan ja laskee sitä kautta progressiota mitä ostaminen ei tee. Ostaminen nostaa korkeintaan progressiota kun maan hankinta pienentää nettovarallisuutta jos se tehdään laina rahalla.

Kumpi on tuottavampaa? Verovähennyksen hyöty ei ole yhtä yksiselitteinen maatalouspuolella versus metsäpuoli. Riippuu tulotasosta kuinka iso hyöty verovähennyksellä saadaan. Vuokrauskauden huono puoli on, että pahimmassa tapauksessa sinulle koituva tuotto on loppuunajetut koneet. Oman pellon voi jopa realisoida, jos taloustilanne ajautuu retuperälle. Hommalla saattaa jopa tienata jotain...