Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: apilas - 24.11.14 - klo:17:23
-
Yli 150ha osalta leikkaantuu lfa tuet terve menoa 8)
-
kyl tippuu tuet isoilta kotieläintiloilta raakasti. täälläkin muutamia niitä ku 700 €/ha vuokrannu peltoa lisää ku sen verta suurinpiirtein tukea saaneet. nyt putoo 300 ha:n jälkeen 55 €/ha luonnonhaittakorvauksesta pois.
muut tukipudotukset satasen luokkaa ja ymppiin mukaan meneminen todella haastavaa monella tiukempien fosforirajoitusten takia. siitä kun vielä jää pois ni yli 200 €/ha voi tippua jollain tuet. jos sulla on vaikka 500 ha peltua ni se tekis 100 000 eskobaaria.
-
Kotieläintiloilla on sentään tuloja elukoista, mutta entäs nämä tuhannen hehtaarin viljatilat. Tekee kivasti hallaa, ei voi muuta sanoa.
-
Kotieläintiloilla on sentään tuloja elukoista, mutta entäs nämä tuhannen hehtaarin viljatilat. Tekee kivasti hallaa, ei voi muuta sanoa.
Menopuoli on ja pikkasen isompi :-X :-X
-
Onhan tuo 150ha melko alhainen raja jos mietitään että asutaan syrjäkylillä missä emäntä ei tee muuta hommaa kun vähän äestelee ja ajaa jättipuimuria sadonkorjuuaikaan. Siihen pari lasta niin pitäisi elättää 4 henkeä noilla tuloilla ja vielä kehittää liiketoimintaa kun sitä omaakaan peltoa ei yleensä paljoa ole. Itse olisi lyönyt rajan edes 200 ha kohdalle.
Ei sillä että tuo 150ha raja itsellä tässä ylittyisi :(
-
Onhan tuo 150ha melko alhainen raja jos mietitään että asutaan syrjäkylillä missä emäntä ei tee muuta hommaa kun vähän äestelee ja ajaa jättipuimuria sadonkorjuuaikaan. Siihen pari lasta niin pitäisi elättää 4 henkeä noilla tuloilla ja vielä kehittää liiketoimintaa kun sitä omaakaan peltoa ei yleensä paljoa ole. Itse olisi lyönyt rajan edes 200 ha kohdalle.
Ei sillä että tuo 150ha raja itsellä tässä ylittyisi :(
Eksää muka viel olekkaan top 1000ssa? ;D
-
Kotieläintiloilla on sentään tuloja elukoista, mutta entäs nämä tuhannen hehtaarin viljatilat. Tekee kivasti hallaa, ei voi muuta sanoa.
viljapaikkojen helppo jakaa monelle eri tiltulle. ja muutenkin siellä 20 % lfa -tuesta on yli kympin vähemmän.
kotieläintilatkin voi sen tehdä, mutta eläimien jakaminen monelle eri tiltulle tuskin onnistuu jolloin se osa hehtaareista putoaa 60 € korotuksen piiristä pois ja sitä lukua jakohomma on turha.
tämä rajan kiertäminen me todetaan sitten seuraavasta KM:n listasta.
-
Onhan tuo 150ha melko alhainen raja jos mietitään että asutaan syrjäkylillä missä emäntä ei tee muuta hommaa kun vähän äestelee ja ajaa jättipuimuria sadonkorjuuaikaan. Siihen pari lasta niin pitäisi elättää 4 henkeä noilla tuloilla ja vielä kehittää liiketoimintaa kun sitä omaakaan peltoa ei yleensä paljoa ole.
Pitäisikö homman jatkua noin ja valtion maksaa, vai pitäiskö kenties yrittää itse tehdä asialle jotain? Paha dilemma... :o
-
Onhan tuo 150ha melko alhainen raja jos mietitään että asutaan syrjäkylillä missä emäntä ei tee muuta hommaa kun vähän äestelee ja ajaa jättipuimuria sadonkorjuuaikaan. Siihen pari lasta niin pitäisi elättää 4 henkeä noilla tuloilla ja vielä kehittää liiketoimintaa kun sitä omaakaan peltoa ei yleensä paljoa ole.
Pitäisikö homman jatkua noin ja valtion maksaa, vai pitäiskö kenties yrittää itse tehdä asialle jotain? Paha dilemma... :o
Tässä kohtaa kuuluu kysyä mikä on "perheviljelmä"?
-
Onhan tuo 150ha melko alhainen raja jos mietitään että asutaan syrjäkylillä missä emäntä ei tee muuta hommaa kun vähän äestelee ja ajaa jättipuimuria sadonkorjuuaikaan. Siihen pari lasta niin pitäisi elättää 4 henkeä noilla tuloilla ja vielä kehittää liiketoimintaa kun sitä omaakaan peltoa ei yleensä paljoa ole.
Pitäisikö homman jatkua noin ja valtion maksaa, vai pitäiskö kenties yrittää itse tehdä asialle jotain? Paha dilemma... :o
Tässä kohtaa kuuluu kysyä mikä on "perheviljelmä"?
Akka duunissa ja ukko Agrossa... ;D
-
Onhan tuo 150ha melko alhainen raja jos mietitään että asutaan syrjäkylillä missä emäntä ei tee muuta hommaa kun vähän äestelee ja ajaa jättipuimuria sadonkorjuuaikaan. Siihen pari lasta niin pitäisi elättää 4 henkeä noilla tuloilla ja vielä kehittää liiketoimintaa kun sitä omaakaan peltoa ei yleensä paljoa ole.
Pitäisikö homman jatkua noin ja valtion maksaa, vai pitäiskö kenties yrittää itse tehdä asialle jotain? Paha dilemma... :o
Tässä kohtaa kuuluu kysyä mikä on "perheviljelmä"?
Perhevilelmä on määritelmänä perverssi, on vain maatiloja. Ei ole väliä miten tai millä volyymilla sitä pyörittää
-
Onhan tuo 150ha melko alhainen raja jos mietitään että asutaan syrjäkylillä missä emäntä ei tee muuta hommaa kun vähän äestelee ja ajaa jättipuimuria sadonkorjuuaikaan. Siihen pari lasta niin pitäisi elättää 4 henkeä noilla tuloilla ja vielä kehittää liiketoimintaa kun sitä omaakaan peltoa ei yleensä paljoa ole.
Pitäisikö homman jatkua noin ja valtion maksaa, vai pitäiskö kenties yrittää itse tehdä asialle jotain? Paha dilemma... :o
Tässä kohtaa kuuluu kysyä mikä on "perheviljelmä"?
Akka duunissa ja ukko Agrossa... ;D
Kyl Jounilla on helppoa.... ;D
-
Onhan tuo 150ha melko alhainen raja jos mietitään että asutaan syrjäkylillä missä emäntä ei tee muuta hommaa kun vähän äestelee ja ajaa jättipuimuria sadonkorjuuaikaan. Siihen pari lasta niin pitäisi elättää 4 henkeä noilla tuloilla ja vielä kehittää liiketoimintaa kun sitä omaakaan peltoa ei yleensä paljoa ole.
Pitäisikö homman jatkua noin ja valtion maksaa, vai pitäiskö kenties yrittää itse tehdä asialle jotain? Paha dilemma... :o
Tässä kohtaa kuuluu kysyä mikä on "perheviljelmä"?
Perhevilelmä on määritelmänä perverssi, on vain maatiloja. Ei ole väliä miten tai millä volyymilla sitä pyörittää
;D
-
Onhan tuo 150ha melko alhainen raja jos mietitään että asutaan syrjäkylillä missä emäntä ei tee muuta hommaa kun vähän äestelee ja ajaa jättipuimuria sadonkorjuuaikaan. Siihen pari lasta niin pitäisi elättää 4 henkeä noilla tuloilla ja vielä kehittää liiketoimintaa kun sitä omaakaan peltoa ei yleensä paljoa ole.
Pitäisikö homman jatkua noin ja valtion maksaa, vai pitäiskö kenties yrittää itse tehdä asialle jotain? Paha dilemma... :o
Tässä kohtaa kuuluu kysyä mikä on "perheviljelmä"?
Akka duunissa ja ukko Agrossa... ;D
Akka sekä Ukko duunissa. Tila huonompituloisen nimissä ja se pienemmän tilan kone ky hurrauttamassa viljat poikkeen muutamassa tunnissa. samoten ku käy keväällä kylvämässä.
Tullee yli 150ha tilasta osaaika viljelijy tila jos nuo edellä olevat lukemat pitää paikkansa.
-
Pitäisikö homman jatkua noin ja valtion maksaa, vai pitäiskö kenties yrittää itse tehdä asialle jotain? Paha dilemma... :o
Ei jumankaut, johan mä olen ihmeelliseen alaan pääni työntänyt. Ensin käsketään laajentamaan tilaa satoihin hehtaareihin ja sitten kun muutamat isot tilat saavuttavat kohtuullisen kannattavuusrahan niin leikkuri iskee. Joku 500 ha viljatila menettäisi tuossa 200 x 43€ ja 150 x 22€. 11900€ Melkonen summa sillä jos vuokramaista saisi riivittyä 200€/ha katteen itselleen niin 11900€ leikkaus tarkoittaisi 59,5 ha hehtaarin tulojen nollautumista.
Mutta koska LFA leikkaus ei koske minua niin ei jaksa murehtia siitä. Vaarallisinta siinä on kuitenkin se että seuraavalla kaudella leikkausprosentit voivat olla 20% ja 40% kun tälle tielle nyt lähdettiin.
Itseasiassa koin valaistumisen tampereen konemessuilla kun katselin yli 100 000€ kylvökoneita ja kasvinsuojeluruiskuja. Päätin että en moiseen hullutukseen lähre, koitan pärjätä niin halvoilla koneilla kuin mahdollista ja ulosmittaan kaiken rahan ulos ja sijoitan sen mieluummin Pattayalle johon muuten lähden viikon päästä 8)
-
Pitäisikö homman jatkua noin ja valtion maksaa, vai pitäiskö kenties yrittää itse tehdä asialle jotain? Paha dilemma... :o
Ei jumankaut, johan mä olen ihmeelliseen alaan pääni työntänyt. Ensin käsketään laajentamaan tilaa satoihin hehtaareihin ja sitten kun muutamat isot tilat saavuttavat kohtuullisen kannattavuusrahan niin leikkuri iskee. Joku 500 ha viljatila menettäisi tuossa 200 x 43€ ja 150 x 22€. 11900€ Melkonen summa sillä jos vuokramaista saisi riivittyä 200€/ha katteen itselleen niin 11900€ leikkaus tarkoittaisi 59,5 ha hehtaarin tulojen nollautumista.
Mutta koska LFA leikkaus ei koske minua niin ei jaksa murehtia siitä. Vaarallisinta siinä on kuitenkin se että seuraavalla kaudella leikkausprosentit voivat olla 20% ja 40% kun tälle tielle nyt lähdettiin.
Itseasiassa koin valaistumisen tampereen konemessuilla kun katselin yli 100 000€ kylvökoneita ja kasvinsuojeluruiskuja. Päätin että en moiseen hullutukseen lähre, koitan pärjätä niin halvoilla koneilla kuin mahdollista ja ulosmittaan kaiken rahan ulos ja sijoitan sen mieluummin Pattayalle johon muuten lähden viikon päästä 8)
Lue ja sisäistä kohta jonka lainasin.
Mä en missään nimessä kannata mitään leikkureita, mutta en myös sitä, että tilan automaattisesti pitäisi elättää koko perhe.
-
Tarinoita lukiessa tuntuu et koko vuodesta 1995---> maatalous on pelkästään tukien varassa? :o
-
Pitäisikö homman jatkua noin ja valtion maksaa, vai pitäiskö kenties yrittää itse tehdä asialle jotain? Paha dilemma... :o
Ei jumankaut, johan mä olen ihmeelliseen alaan pääni työntänyt. Ensin käsketään laajentamaan tilaa satoihin hehtaareihin ja sitten kun muutamat isot tilat saavuttavat kohtuullisen kannattavuusrahan niin leikkuri iskee. Joku 500 ha viljatila menettäisi tuossa 200 x 43€ ja 150 x 22€. 11900€ Melkonen summa sillä jos vuokramaista saisi riivittyä 200€/ha katteen itselleen niin 11900€ leikkaus tarkoittaisi 59,5 ha hehtaarin tulojen nollautumista.
Mutta koska LFA leikkaus ei koske minua niin ei jaksa murehtia siitä. Vaarallisinta siinä on kuitenkin se että seuraavalla kaudella leikkausprosentit voivat olla 20% ja 40% kun tälle tielle nyt lähdettiin.
Itseasiassa koin valaistumisen tampereen konemessuilla kun katselin yli 100 000€ kylvökoneita ja kasvinsuojeluruiskuja. Päätin että en moiseen hullutukseen lähre, koitan pärjätä niin halvoilla koneilla kuin mahdollista ja ulosmittaan kaiken rahan ulos ja sijoitan sen mieluummin Pattayalle johon muuten lähden viikon päästä 8)
Viime luvussa olet ajatellut fiksusti.
-
Pitäisikö homman jatkua noin ja valtion maksaa, vai pitäiskö kenties yrittää itse tehdä asialle jotain? Paha dilemma... :o
Ei jumankaut, johan mä olen ihmeelliseen alaan pääni työntänyt. Ensin käsketään laajentamaan tilaa satoihin hehtaareihin ja sitten kun muutamat isot tilat saavuttavat kohtuullisen kannattavuusrahan niin leikkuri iskee. Joku 500 ha viljatila menettäisi tuossa 200 x 43€ ja 150 x 22€. 11900€ Melkonen summa sillä jos vuokramaista saisi riivittyä 200€/ha katteen itselleen niin 11900€ leikkaus tarkoittaisi 59,5 ha hehtaarin tulojen nollautumista.
Mutta koska LFA leikkaus ei koske minua niin ei jaksa murehtia siitä. Vaarallisinta siinä on kuitenkin se että seuraavalla kaudella leikkausprosentit voivat olla 20% ja 40% kun tälle tielle nyt lähdettiin.
Itseasiassa koin valaistumisen tampereen konemessuilla kun katselin yli 100 000€ kylvökoneita ja kasvinsuojeluruiskuja. Päätin että en moiseen hullutukseen lähre, koitan pärjätä niin halvoilla koneilla kuin mahdollista ja ulosmittaan kaiken rahan ulos ja sijoitan sen mieluummin Pattayalle johon muuten lähden viikon päästä 8)
Viime luvussa olet ajatellut fiksusti.
LadyBouLandia halvempaa on olla agrossa ja juoda olutta. ;D ;D
-
Pitäisikö homman jatkua noin ja valtion maksaa, vai pitäiskö kenties yrittää itse tehdä asialle jotain? Paha dilemma... :o
Ei jumankaut, johan mä olen ihmeelliseen alaan pääni työntänyt. Ensin käsketään laajentamaan tilaa satoihin hehtaareihin ja sitten kun muutamat isot tilat saavuttavat kohtuullisen kannattavuusrahan niin leikkuri iskee. Joku 500 ha viljatila menettäisi tuossa 200 x 43€ ja 150 x 22€. 11900€ Melkonen summa sillä jos vuokramaista saisi riivittyä 200€/ha katteen itselleen niin 11900€ leikkaus tarkoittaisi 59,5 ha hehtaarin tulojen nollautumista.
Mutta koska LFA leikkaus ei koske minua niin ei jaksa murehtia siitä. Vaarallisinta siinä on kuitenkin se että seuraavalla kaudella leikkausprosentit voivat olla 20% ja 40% kun tälle tielle nyt lähdettiin.
Itseasiassa koin valaistumisen tampereen konemessuilla kun katselin yli 100 000€ kylvökoneita ja kasvinsuojeluruiskuja. Päätin että en moiseen hullutukseen lähre, koitan pärjätä niin halvoilla koneilla kuin mahdollista ja ulosmittaan kaiken rahan ulos ja sijoitan sen mieluummin Pattayalle johon muuten lähden viikon päästä 8)
älä sinne mee kulllias tahrimaan. ja sullahan on kuvassakin hytillinen puimuri, halvempiakin siis on. punasia vaareja esim. saa hytittöminä loimaalta yhdestä kylästä kymmenkunta ku on valmis maksamaan museoarvosta.
-
Pitäisikö homman jatkua noin ja valtion maksaa, vai pitäiskö kenties yrittää itse tehdä asialle jotain? Paha dilemma... :o
Ei jumankaut, johan mä olen ihmeelliseen alaan pääni työntänyt. Ensin käsketään laajentamaan tilaa satoihin hehtaareihin ja sitten kun muutamat isot tilat saavuttavat kohtuullisen kannattavuusrahan niin leikkuri iskee. Joku 500 ha viljatila menettäisi tuossa 200 x 43€ ja 150 x 22€. 11900€ Melkonen summa sillä jos vuokramaista saisi riivittyä 200€/ha katteen itselleen niin 11900€ leikkaus tarkoittaisi 59,5 ha hehtaarin tulojen nollautumista.
Mutta koska LFA leikkaus ei koske minua niin ei jaksa murehtia siitä. Vaarallisinta siinä on kuitenkin se että seuraavalla kaudella leikkausprosentit voivat olla 20% ja 40% kun tälle tielle nyt lähdettiin.
Itseasiassa koin valaistumisen tampereen konemessuilla kun katselin yli 100 000€ kylvökoneita ja kasvinsuojeluruiskuja. Päätin että en moiseen hullutukseen lähre, koitan pärjätä niin halvoilla koneilla kuin mahdollista ja ulosmittaan kaiken rahan ulos ja sijoitan sen mieluummin Pattayalle johon muuten lähden viikon päästä 8)
älä sinne mee kulllias tahrimaan. ja sullahan on kuvassakin hytillinen puimuri, halvempiakin siis on. punasia vaareja esim. saa hytittöminä loimaalta yhdestä kylästä kymmenkunta ku on valmis maksamaan museoarvosta.
;D
-
Ehkäpä jossain vaiheessa alkaa realisoitua se tosiasia, että tilan laajentaminen siten, että maksetaan lisäpellosta joka vuosi hiukan entistä enemmän, ei ole kestävä tie. Entäpä jos tukiratkaisu olisikin ollut niin hyvä että olisi tullut pyöreä satanen ekstraa entisten lisäksi, mihin tämä satanen olisi kovan peltokilpailun alueilla Etelä-Suomessa ja länsirannikolla käytetty?
-
Kenties oman ja perheen hyvinvoinnin kehittämiseen. Jokunen lati olisi mennyt myös hyväntekeväisyyteen, kuten uuden lastensairaalan keräykseen. Myös talo olisi saanut uuden maalipinnan ja emäntä uuden pesukoneen....
:) :)
-
Tarinoita lukiessa tuntuu et koko vuodesta 1995---> maatalous on pelkästään tukien varassa? :o
valitettavasti joissain tapauksissa pitää paikkansa..
ite oon ainakin :-[
-
Kyllä taas niin rankaistaan niitä jotka laittavat tilansa eu-kokoiseksi >:( >:( >:(
Kait ne nyt lisää niille eläkelääsille jokka saa nyt jatkaa viljelyä 10ha tilkuillansa hautahan saakka.
Halooo mihinkä kaikki viimeenenkin järki on karonnu >:( >:( >:( >:(
-
Ahneilla on paskainen loppu. :D
-
Ahneilla on paskainen loppu. :D
Jos tää koko homma onkin juutalaisten salaliitto? :o
Yllytetään velkaantumaan helvetisti ja sit viedään iso pala pois tuloista ja 70% talotolloista tekee huppistakeikan. Pankit menee vararikkoon sen myötä kun pellon vakuusarvo 10000eurosta putookin 2000euroon. Eu ja maakohtaset hallitukset onkin täynnä juutalaisten kätyreitä. :o
Sit tulee isokuokkanen uimalakkipää ja ostaa kaiken pois ja perustaa oman hyvinvointivaltakunnan.
Ape hoi, ootko miettiny?? :o :o
-
Ahneilla on paskainen loppu. :D
Jos tää koko homma onkin juutalaisten salaliitto? :o
Yllytetään velkaantumaan helvetisti ja sit viedään iso pala pois tuloista ja 70% talotolloista tekee huppistakeikan. Pankit menee vararikkoon sen myötä kun pellon vakuusarvo 10000eurosta putookin 2000euroon. Eu ja maakohtaset hallitukset onkin täynnä juutalaisten kätyreitä. :o
Sit tulee isokuokkanen uimalakkipää ja ostaa kaiken pois ja perustaa oman hyvinvointivaltakunnan.
Ape hoi, ootko miettiny?? :o :o
Eikös ne puuuuttinin miehet oo jo alakanu täältä maita ostelemahan ;)
-
Ahneilla on paskainen loppu. :D
Jos tää koko homma onkin juutalaisten salaliitto? :o
Yllytetään velkaantumaan helvetisti ja sit viedään iso pala pois tuloista ja 70% talotolloista tekee huppistakeikan. Pankit menee vararikkoon sen myötä kun pellon vakuusarvo 10000eurosta putookin 2000euroon. Eu ja maakohtaset hallitukset onkin täynnä juutalaisten kätyreitä. :o
Sit tulee isokuokkanen uimalakkipää ja ostaa kaiken pois ja perustaa oman hyvinvointivaltakunnan.
Ape hoi, ootko miettiny?? :o :o
Eikös ne puuuuttinin miehet oo jo alakanu täältä maita ostelemahan ;)
No tämän asianhaaran tuntee Enkelimies SAS paljon paremmin.
-
No tää nyt oli arvattavissa, että isoista tiloista aletaan pikkuhiljaa karsimaan tukeja, oikeen tai väärin. Toki jos ylipäätään viljelyllä elantoa hankitaan, niin pitäshän sitä tulostakin tulla isommalla enemmän.
-
No tää nyt oli arvattavissa, että isoista tiloista aletaan pikkuhiljaa karsimaan tukeja, oikeen tai väärin. Toki jos ylipäätään viljelyllä elantoa hankitaan, niin pitäshän sitä tulostakin tulla isommalla enemmän.
paskat tarvii;D
ainoa mihin iso"tila" on oikeutettu on uudempi kalusto ja rakennukset...ja ilo puuhailla tässä "omassa" ympäristössään pankin palkkarenkinä.
ja kaiken pitää olla kiinnitetty, myös emäntä kettingillä ;D
-
No tää nyt oli arvattavissa, että isoista tiloista aletaan pikkuhiljaa karsimaan tukeja, oikeen tai väärin. Toki jos ylipäätään viljelyllä elantoa hankitaan, niin pitäshän sitä tulostakin tulla isommalla enemmän.
paskat tarvii;D
ainoa mihin iso"tila" on oikeutettu on uudempi kalusto ja rakennukset...ja ilo puuhailla tässä "omassa" ympäristössään pankin palkkarenkinä.
ja kaiken pitää olla kiinnitetty, myös emäntä kettingillä ;D
Samoin silpoydinherneen poimijat.
-
lfa hommissa plantaasitiloilla 8)
(http://www.agrartechnik-im-einsatz.de/resources/pictures/777417.jpg)
-
Tonnikin lisää mitävaanviljaa, niin taas homma toimii. Ehkä tukipolitiikan touhu onkin pakottaa viljelijät panostamaan viljelyyn ja peltoon. :o
-
Tonnikin lisää mitävaanviljaa, niin taas homma toimii. Ehkä tukipolitiikan touhu onkin pakottaa viljelijät panostamaan viljelyyn ja peltoon. :o
Panostaminen tarkoittaa sitten luopumista ympäristökorvauksista ja muistakin tukimuodoista, jotka
edellyttävät ravinnerajoissa pysymistä. Vai tarkoittaako panostaminen sitä, että kuuden
tonnin sadon 14% leipävehnää voi saada toistuvasti 150 kg:lla lannoitustyppeä, viiden tonnin sijasta ?
Siinä pitää jo saada kasvikemialliset laskentakaavat uusiksi, jos tarkistaa jyviin, olkiin ja juuristoon sitoutuvan
typen määrät laskemalla.
-SS-
-
Kotieläintiloilla on sentään tuloja elukoista, mutta entäs nämä tuhannen hehtaarin viljatilat. Tekee kivasti hallaa, ei voi muuta sanoa.
Nyt ihmettelen.
Jos lehtikirjoitusten mukaan 1000-1500 ha viljatilat tuovat viidenneksen muita edullisemmin lannoitus- ja kasvinsuojelupanoksensa, saavat 50 €/tonni parempaa viljan hintaa, viemällä esim. Suomenlahden yli, lisäksi jos sadan hehtaarin viljelijä ostaa 100 k€ Valtran, ostaa 1500 ha:n viljelijä sitä halvemman telatraktorin suoraan ulkomailta, vähän käytettynä. Tai rumpupuimurin. Tai jättikylvökoneen. Tai tai. Että traktorin osto maksaa sadan hehtaarin tilalla tonnin/ha, 1500 ha:n tilalla sataviiskymppiä/ha . ? Miten se LFA nyt olisikaan merkittävä osa kokonaisuudesta, muuten kuin valmiiksi heikon kannattavuuden tilalla ?
Tosiasia on, että työssäkäyvät pienviljelijät ovat tehneet tappiota koko EU-ajan. Ihan sama, onko se tappio jollakin pikkutilalla 500 € vai 1000 € tai 5000 €. Nämä myös ostavat maatalouskaupoista ja paikallisilta toimijoilta vähäiset ostoksensa. Sitten on top1000 yläpään tilat. Heille jää rahaa muutenkin jo pelkästä viljelystä, ainakin vähän per hehtaari, niin kuin olisikin tarkoitus.
Eniten toimeentulotuen omaista tukea tarvinneekin keskikokoinen tila, jolla on ison tilan kulut, mutta pienen tilan tulot.
-SS-
-
Kotieläintiloilla on sentään tuloja elukoista, mutta entäs nämä tuhannen hehtaarin viljatilat. Tekee kivasti hallaa, ei voi muuta sanoa.
Menopuoli on ja pikkasen isompi :-X :-X
Jounin ei kannata tähän ketjuun osallistua
-
Kotieläintiloilla on sentään tuloja elukoista, mutta entäs nämä tuhannen hehtaarin viljatilat. Tekee kivasti hallaa, ei voi muuta sanoa.
Nyt ihmettelen.
Jos lehtikirjoitusten mukaan 1000-1500 ha viljatilat tuovat viidenneksen muita edullisemmin lannoitus- ja kasvinsuojelupanoksensa, saavat 50 €/tonni parempaa viljan hintaa, viemällä esim. Suomenlahden yli, lisäksi jos sadan hehtaarin viljelijä ostaa 100 k€ Valtran, ostaa 1500 ha:n viljelijä sitä halvemman telatraktorin suoraan ulkomailta, vähän käytettynä. Tai rumpupuimurin. Tai jättikylvökoneen. Tai tai. Että traktorin osto maksaa sadan hehtaarin tilalla tonnin/ha, 1500 ha:n tilalla sataviiskymppiä/ha . ? Miten se LFA nyt olisikaan merkittävä osa kokonaisuudesta, muuten kuin valmiiksi heikon kannattavuuden tilalla ?
Tosiasia on, että työssäkäyvät pienviljelijät ovat tehneet tappiota koko EU-ajan. Ihan sama, onko se tappio jollakin pikkutilalla 500 € vai 1000 € tai 5000 €. Nämä myös ostavat maatalouskaupoista ja paikallisilta toimijoilta vähäiset ostoksensa. Sitten on top1000 yläpään tilat. Heille jää rahaa muutenkin jo pelkästä viljelystä, ainakin vähän per hehtaari, niin kuin olisikin tarkoitus.
Eniten toimeentulotuen omaista tukea tarvinneekin keskikokoinen tila, jolla on ison tilan kulut, mutta pienen tilan tulot.
-SS-
Isolla tilalla tulee palkkakuluja ei vain yhdestä vaan esim. neljästä rengistä, joille joutuu maksamaan palkkaa ihan oman tilan töistä, ei esim. urakoinnista muille. Näistä sinällään pikku koneinvestoinneista kertyy myös mukava summa, kun traktoreita pitää olla useampia ja tietty se telamörkö. Viljan kuivaus ja varastointikapasiteetti on myös jatkuvan investointirumban alla, ei ole edullista sekään. Kaiken kruunaa kilpailu siitä kuka on suurin. Se vaatii maan ostoja ja vuokrausta. Suositulla viljelyalueella maa ei missään muodossa ole edullista. Toisessa ketjussa Herpertti kyllä selvitteli, että vuokraaminen ei ole kustannus ensinkään, mutta täyttä roskaahan tuo on. Maan hinnalla on aina merkitystä.
Lehdissä voidaan satuilla mitä hyvänsä, mutta ei suuren viljatilan pyörittäminen mikään kultakaivos ole. Kotieläintila on sitten asia erikseen.
-
Ei tässä suurten rankaisemisessa mitään erikoista ole. Tälläisella päätöksellä valmisellaan EU,n maataloutta tuettomaan viljelyyn pikkuhiljaa. Kuuluisa rakenne muutos jatkuu edelleen. ;)
Yksi suurista rakenne muutoksista meillä oli 95 ja se on nyt suurinpiirtein syöty ja uutta pukkaa.
-
Kotieläintiloilla on sentään tuloja elukoista, mutta entäs nämä tuhannen hehtaarin viljatilat. Tekee kivasti hallaa, ei voi muuta sanoa.
Menopuoli on ja pikkasen isompi :-X :-X
Jounin ei kannata tähän ketjuun osallistua
Entäs Heikki?
-
Kotieläintiloilla on sentään tuloja elukoista, mutta entäs nämä tuhannen hehtaarin viljatilat. Tekee kivasti hallaa, ei voi muuta sanoa.
Nyt ihmettelen.
Jos lehtikirjoitusten mukaan 1000-1500 ha viljatilat tuovat viidenneksen muita edullisemmin lannoitus- ja kasvinsuojelupanoksensa, saavat 50 €/tonni parempaa viljan hintaa, viemällä esim. Suomenlahden yli, lisäksi jos sadan hehtaarin viljelijä ostaa 100 k€ Valtran, ostaa 1500 ha:n viljelijä sitä halvemman telatraktorin suoraan ulkomailta, vähän käytettynä. Tai rumpupuimurin. Tai jättikylvökoneen. Tai tai. Että traktorin osto maksaa sadan hehtaarin tilalla tonnin/ha, 1500 ha:n tilalla sataviiskymppiä/ha . ? Miten se LFA nyt olisikaan merkittävä osa kokonaisuudesta, muuten kuin valmiiksi heikon kannattavuuden tilalla ?
Tosiasia on, että työssäkäyvät pienviljelijät ovat tehneet tappiota koko EU-ajan. Ihan sama, onko se tappio jollakin pikkutilalla 500 € vai 1000 € tai 5000 €. Nämä myös ostavat maatalouskaupoista ja paikallisilta toimijoilta vähäiset ostoksensa. Sitten on top1000 yläpään tilat. Heille jää rahaa muutenkin jo pelkästä viljelystä, ainakin vähän per hehtaari, niin kuin olisikin tarkoitus.
Eniten toimeentulotuen omaista tukea tarvinneekin keskikokoinen tila, jolla on ison tilan kulut, mutta pienen tilan tulot.
-SS-
Isolla tilalla tulee palkkakuluja ei vain yhdestä vaan esim. neljästä rengistä, joille joutuu maksamaan palkkaa ihan oman tilan töistä, ei esim. urakoinnista muille. Näistä sinällään pikku koneinvestoinneista kertyy myös mukava summa, kun traktoreita pitää olla useampia ja tietty se telamörkö. Viljan kuivaus ja varastointikapasiteetti on myös jatkuvan investointirumban alla, ei ole edullista sekään. Kaiken kruunaa kilpailu siitä kuka on suurin. Se vaatii maan ostoja ja vuokrausta. Suositulla viljelyalueella maa ei missään muodossa ole edullista. Toisessa ketjussa Herpertti kyllä selvitteli, että vuokraaminen ei ole kustannus ensinkään, mutta täyttä roskaahan tuo on. Maan hinnalla on aina merkitystä.
Lehdissä voidaan satuilla mitä hyvänsä, mutta ei suuren viljatilan pyörittäminen mikään kultakaivos ole. Kotieläintila on sitten asia erikseen.
On se sinällään Herbertti oikeassa että jos ostat 10000€/hehtaari peltoa, niin sinä maksat siitä 10000€ veron! Kun Vuokraat, niin se 500€/hehtaari lappu on verovähennyskelpoinen suoraan ja laskee sitä kautta progressiota mitä ostaminen ei tee. Ostaminen nostaa korkeintaan progressiota kun maan hankinta pienentää nettovarallisuutta jos se tehdään laina rahalla.
-
Niin kuin tiemies tuossa jo totesikin,niin pikkuhiljaa ollaan menossa kohti tuetonta maataloutta,tukia nakerretaan pala sieltä,toinen täältä,niin sanotusti tehdään pehmeää laskua kohti tuettomuutta.
-
Ei tässä suurten rankaisemisessa mitään erikoista ole. Tälläisella päätöksellä valmisellaan EU,n maataloutta tuettomaan viljelyyn pikkuhiljaa. Kuuluisa rakenne muutos jatkuu edelleen. ;)
Yksi suurista rakenne muutoksista meillä oli 95 ja se on nyt suurinpiirtein syöty ja uutta pukkaa.
Mitä syömistä on rakennemuutoksessa?
Eikös tässä ole kyse tukijärjestelmien murroksesta eikä rakennemuutoksesta?
Olen mieltänyt rakennemuutoksen ikään kuin koneellistumisen ja alkutuotteiden hinnoittelun jatkeena. Työvoiman suhde eläinlukuun tai viljeltäviin hehtaareihin muuttuu ja samalla toimijoiden määrä muuttuu. Viimeaikoina tapahtuneessa rakennemuutoksessa yksikkökoot on kasvaneet paskojen tilipussien myötä, koneellistumisen avustuksella.
Rakenne muutos taas on sitä, kun teet vaikkapa tasakattoiseen omakotitaloon harjakaton.
Jos rakennemuutosta haluttaisiin vahvistaa, niin tukileikkaukset voisi suorittaa esim seuraavasti:
Alle 25ha -> -40%
25-50ha ->-30%
50-75ha ->-20%
75-100ha-> -10%
100-150ha ->-5%
:-[ :-[ :-[
-
Jos rakennemuutosta haluttaisiin vahvistaa, niin tukileikkaukset voisi suorittaa esim seuraavasti:
Alle 25ha -> -40%
25-50ha ->-30%
50-75ha ->-20%
75-100ha-> -10%
100-150ha ->-5%
:-[ :-[ :-[
Mutta näinhän se on jo aloitustuessa, monessa investointituessa jne.
Tehokkaampaa on maatalousmaan tietynlainen konfiskaatio
rakennemuutoksen avuksi, jos luopuja ei ymmärrä luopua riittävän
aikaisin tai oikean henkilön hyväksi.
Lähellä tätä oltiin jo silloin ennen EU:ta kun maatalousmaan
hankkiminen tuli vahvasti luvanvaraiseksi, ja ostoluvan ehtona
oli tietynlainen kelpoisuus.
Toinen epäonnistunut yritys saada keppiä rakennemuutokselle oli
tukioikeuksien jako irralleen maasta, mutta se yritys vesittyi
suomalaiskansalliseen vastustukseen.
-SS-
-
Kotieläintiloilla on sentään tuloja elukoista, mutta entäs nämä tuhannen hehtaarin viljatilat. Tekee kivasti hallaa, ei voi muuta sanoa.
Nyt ihmettelen.
Jos lehtikirjoitusten mukaan 1000-1500 ha viljatilat tuovat viidenneksen muita edullisemmin lannoitus- ja kasvinsuojelupanoksensa, saavat 50 €/tonni parempaa viljan hintaa, viemällä esim. Suomenlahden yli, lisäksi jos sadan hehtaarin viljelijä ostaa 100 k€ Valtran, ostaa 1500 ha:n viljelijä sitä halvemman telatraktorin suoraan ulkomailta, vähän käytettynä. Tai rumpupuimurin. Tai jättikylvökoneen. Tai tai. Että traktorin osto maksaa sadan hehtaarin tilalla tonnin/ha, 1500 ha:n tilalla sataviiskymppiä/ha . ? Miten se LFA nyt olisikaan merkittävä osa kokonaisuudesta, muuten kuin valmiiksi heikon kannattavuuden tilalla ?
Tosiasia on, että työssäkäyvät pienviljelijät ovat tehneet tappiota koko EU-ajan. Ihan sama, onko se tappio jollakin pikkutilalla 500 € vai 1000 € tai 5000 €. Nämä myös ostavat maatalouskaupoista ja paikallisilta toimijoilta vähäiset ostoksensa. Sitten on top1000 yläpään tilat. Heille jää rahaa muutenkin jo pelkästä viljelystä, ainakin vähän per hehtaari, niin kuin olisikin tarkoitus.
Eniten toimeentulotuen omaista tukea tarvinneekin keskikokoinen tila, jolla on ison tilan kulut, mutta pienen tilan tulot.
-SS-
Isolla tilalla tulee palkkakuluja ei vain yhdestä vaan esim. neljästä rengistä, joille joutuu maksamaan palkkaa ihan oman tilan töistä, ei esim. urakoinnista muille. Näistä sinällään pikku koneinvestoinneista kertyy myös mukava summa, kun traktoreita pitää olla useampia ja tietty se telamörkö. Viljan kuivaus ja varastointikapasiteetti on myös jatkuvan investointirumban alla, ei ole edullista sekään. Kaiken kruunaa kilpailu siitä kuka on suurin. Se vaatii maan ostoja ja vuokrausta. Suositulla viljelyalueella maa ei missään muodossa ole edullista. Toisessa ketjussa Herpertti kyllä selvitteli, että vuokraaminen ei ole kustannus ensinkään, mutta täyttä roskaahan tuo on. Maan hinnalla on aina merkitystä.
Lehdissä voidaan satuilla mitä hyvänsä, mutta ei suuren viljatilan pyörittäminen mikään kultakaivos ole. Kotieläintila on sitten asia erikseen.
On se sinällään Herbertti oikeassa että jos ostat 10000€/hehtaari peltoa, niin sinä maksat siitä 10000€ veron! Kun Vuokraat, niin se 500€/hehtaari lappu on verovähennyskelpoinen suoraan ja laskee sitä kautta progressiota mitä ostaminen ei tee. Ostaminen nostaa korkeintaan progressiota kun maan hankinta pienentää nettovarallisuutta jos se tehdään laina rahalla.
Kumpi on tuottavampaa? Verovähennyksen hyöty ei ole yhtä yksiselitteinen maatalouspuolella versus metsäpuoli. Riippuu tulotasosta kuinka iso hyöty verovähennyksellä saadaan. Vuokrauskauden huono puoli on, että pahimmassa tapauksessa sinulle koituva tuotto on loppuunajetut koneet. Oman pellon voi jopa realisoida, jos taloustilanne ajautuu retuperälle. Hommalla saattaa jopa tienata jotain... ::)
-
Tonnikin lisää mitävaanviljaa, niin taas homma toimii. Ehkä tukipolitiikan touhu onkin pakottaa viljelijät panostamaan viljelyyn ja peltoon. :o
Panostaminen tarkoittaa sitten luopumista ympäristökorvauksista ja muistakin tukimuodoista, jotka
edellyttävät ravinnerajoissa pysymistä. Vai tarkoittaako panostaminen sitä, että kuuden
tonnin sadon 14% leipävehnää voi saada toistuvasti 150 kg:lla lannoitustyppeä, viiden tonnin sijasta ?
Siinä pitää jo saada kasvikemialliset laskentakaavat uusiksi, jos tarkistaa jyviin, olkiin ja juuristoon sitoutuvan
typen määrät laskemalla.
-SS-
Panostaminen ei ole suoraan verrannollinen lannoitteen lisäämiseen. Toki typpiraja on haitallinen etenkin vehnälle. Toisaalta, kyllä se nitraattidirektiivikin toppaa viimeistään typettämisen ilman ympäristökorvaukseen littymistäkin.
Tai sitten homma jatkuu vain "paperilla oikein" periaatteella, josta ei ole hyötyä kenellekään. Paitsi ite jussille. ???
-
Kotieläintiloilla on sentään tuloja elukoista, mutta entäs nämä tuhannen hehtaarin viljatilat. Tekee kivasti hallaa, ei voi muuta sanoa.
Nyt ihmettelen.
Jos lehtikirjoitusten mukaan 1000-1500 ha viljatilat tuovat viidenneksen muita edullisemmin lannoitus- ja kasvinsuojelupanoksensa, saavat 50 €/tonni parempaa viljan hintaa, viemällä esim. Suomenlahden yli, lisäksi jos sadan hehtaarin viljelijä ostaa 100 k€ Valtran, ostaa 1500 ha:n viljelijä sitä halvemman telatraktorin suoraan ulkomailta, vähän käytettynä. Tai rumpupuimurin. Tai jättikylvökoneen. Tai tai. Että traktorin osto maksaa sadan hehtaarin tilalla tonnin/ha, 1500 ha:n tilalla sataviiskymppiä/ha . ? Miten se LFA nyt olisikaan merkittävä osa kokonaisuudesta, muuten kuin valmiiksi heikon kannattavuuden tilalla ?
Tosiasia on, että työssäkäyvät pienviljelijät ovat tehneet tappiota koko EU-ajan. Ihan sama, onko se tappio jollakin pikkutilalla 500 € vai 1000 € tai 5000 €. Nämä myös ostavat maatalouskaupoista ja paikallisilta toimijoilta vähäiset ostoksensa. Sitten on top1000 yläpään tilat. Heille jää rahaa muutenkin jo pelkästä viljelystä, ainakin vähän per hehtaari, niin kuin olisikin tarkoitus.
Eniten toimeentulotuen omaista tukea tarvinneekin keskikokoinen tila, jolla on ison tilan kulut, mutta pienen tilan tulot.
-SS-
Isolla tilalla tulee palkkakuluja ei vain yhdestä vaan esim. neljästä rengistä, joille joutuu maksamaan palkkaa ihan oman tilan töistä, ei esim. urakoinnista muille. Näistä sinällään pikku koneinvestoinneista kertyy myös mukava summa, kun traktoreita pitää olla useampia ja tietty se telamörkö. Viljan kuivaus ja varastointikapasiteetti on myös jatkuvan investointirumban alla, ei ole edullista sekään. Kaiken kruunaa kilpailu siitä kuka on suurin. Se vaatii maan ostoja ja vuokrausta. Suositulla viljelyalueella maa ei missään muodossa ole edullista. Toisessa ketjussa Herpertti kyllä selvitteli, että vuokraaminen ei ole kustannus ensinkään, mutta täyttä roskaahan tuo on. Maan hinnalla on aina merkitystä.
Lehdissä voidaan satuilla mitä hyvänsä, mutta ei suuren viljatilan pyörittäminen mikään kultakaivos ole. Kotieläintila on sitten asia erikseen.
On se sinällään Herbertti oikeassa että jos ostat 10000€/hehtaari peltoa, niin sinä maksat siitä 10000€ veron! Kun Vuokraat, niin se 500€/hehtaari lappu on verovähennyskelpoinen suoraan ja laskee sitä kautta progressiota mitä ostaminen ei tee. Ostaminen nostaa korkeintaan progressiota kun maan hankinta pienentää nettovarallisuutta jos se tehdään laina rahalla.
Kumpi on tuottavampaa? Verovähennyksen hyöty ei ole yhtä yksiselitteinen maatalouspuolella versus metsäpuoli. Riippuu tulotasosta kuinka iso hyöty verovähennyksellä saadaan. Vuokrauskauden huono puoli on, että pahimmassa tapauksessa sinulle koituva tuotto on loppuunajetut koneet. Oman pellon voi jopa realisoida, jos taloustilanne ajautuu retuperälle. Hommalla saattaa jopa tienata jotain... ::)
Ne loppuun ajetut koneet voi realisoida kuusankoskelle ilman veroseuraamusta. Pellon realisoinista pamahtaa aina myyntivoitosta vero.
-
Ei tässä suurten rankaisemisessa mitään erikoista ole. Tälläisella päätöksellä valmisellaan EU,n maataloutta tuettomaan viljelyyn pikkuhiljaa. Kuuluisa rakenne muutos jatkuu edelleen. ;)
Yksi suurista rakenne muutoksista meillä oli 95 ja se on nyt suurinpiirtein syöty ja uutta pukkaa.
Mitä syömistä on rakennemuutoksessa?
Eikös tässä ole kyse tukijärjestelmien murroksesta eikä rakennemuutoksesta?
Olen mieltänyt rakennemuutoksen ikään kuin koneellistumisen ja alkutuotteiden hinnoittelun jatkeena. Työvoiman suhde eläinlukuun tai viljeltäviin hehtaareihin muuttuu ja samalla toimijoiden määrä muuttuu. Viimeaikoina tapahtuneessa rakennemuutoksessa yksikkökoot on kasvaneet paskojen tilipussien myötä, koneellistumisen avustuksella.
Rakenne muutos taas on sitä, kun teet vaikkapa tasakattoiseen omakotitaloon harjakaton.
Jos rakennemuutosta haluttaisiin vahvistaa, niin tukileikkaukset voisi suorittaa esim seuraavasti:
Alle 25ha -> -40%
25-50ha ->-30%
50-75ha ->-20%
75-100ha-> -10%
100-150ha ->-5%
:-[ :-[ :-[
Rakenne muutoksella haetaan tehokkaampaa tuotantoa, kannattavuutta, josta seuraa parempi kilpailukyky ja kestop alalla oleviin muutoksiin. Jos yritys ei ole jatkuvasti hereillä ja seuraa missä mennään ja mitä pitää kehittää, Eli on ns, pysähtyneisyyden tilassa, niin se silloin syö aiemmin rakennemuutoksella saamaansa etua muihin kilpailijoihin nähden.
Eu ohjaa maatalouden rakennemuutosta tukien avulla sen on varma tosi.
Eu mielestäni näillä tuen kiristämisillä isoilta tiloilta on hakemassa uutta suuntaa, jos isot tilat jotka haluaa jatkaa ja saavat toiminnan kannattamaan paljon pienemmillä tuilla, sen jälkeen normaali kehittyminen tiputtaa pienemmät kelkasta pois.
Jos nyt tekisimme tuon prosentti kaavan mukaa niin isot tilat eivät ehkä kehittäisi toimintaansa alempaan tukitasoon jolla tulla toimeen tuettomassa viljelyssä, koska pienempien tilojen tuet siirtyisivät heille. Osa taas ei edes älyäisi tehdä niin, eli tukien määrällä ohjaillaan tilantalouden kehittymistä. (Tässä vain ne joilla on hyvät visiot ja innovatiiviset tavat tulevat pärjäämään) rakennemuutos vois olla liian raju jos isot eivät pärjäisikään ja pienetkin häipys.
Siinä vaiheessa kun olemme tuettomassa viljelyssä niin alle 150 ha tilat on jo häipyneet ei siihen mitään prosentti sanktioita tarvita, koska yksinkertaiseti ne ei kannata taloudellisesti. Politiikot eivät halua radikaaleja rakennemuutoksia tehdä, vaikka varmasti mieli tekisi, siitä vois syntyä toisenlainen myllerrys.
Tämä kaikki siitä yksinkertaisesta syystä kun EU,lla ei riitä rahat nykykokoiseen maatalouden tukemiseen tulevaisuudessa.
-
Ei tässä suurten rankaisemisessa mitään erikoista ole. Tälläisella päätöksellä valmisellaan EU,n maataloutta tuettomaan viljelyyn pikkuhiljaa. Kuuluisa rakenne muutos jatkuu edelleen. ;)
Yksi suurista rakenne muutoksista meillä oli 95 ja se on nyt suurinpiirtein syöty ja uutta pukkaa.
Mitä syömistä on rakennemuutoksessa?
Eikös tässä ole kyse tukijärjestelmien murroksesta eikä rakennemuutoksesta?
Olen mieltänyt rakennemuutoksen ikään kuin koneellistumisen ja alkutuotteiden hinnoittelun jatkeena. Työvoiman suhde eläinlukuun tai viljeltäviin hehtaareihin muuttuu ja samalla toimijoiden määrä muuttuu. Viimeaikoina tapahtuneessa rakennemuutoksessa yksikkökoot on kasvaneet paskojen tilipussien myötä, koneellistumisen avustuksella.
Rakenne muutos taas on sitä, kun teet vaikkapa tasakattoiseen omakotitaloon harjakaton.
Jos rakennemuutosta haluttaisiin vahvistaa, niin tukileikkaukset voisi suorittaa esim seuraavasti:
Alle 25ha -> -40%
25-50ha ->-30%
50-75ha ->-20%
75-100ha-> -10%
100-150ha ->-5%
:-[ :-[ :-[
Rakenne muutoksella haetaan tehokkaampaa tuotantoa, kannattavuutta, josta seuraa parempi kilpailukyky ja kestop alalla oleviin muutoksiin. Jos yritys ei ole jatkuvasti hereillä ja seuraa missä mennään ja mitä pitää kehittää, Eli on ns, pysähtyneisyyden tilassa, niin se silloin syö aiemmin rakennemuutoksella saamaansa etua muihin kilpailijoihin nähden.
Eu ohjaa maatalouden rakennemuutosta tukien avulla sen on varma tosi.
Eu mielestäni näillä tuen kiristämisillä isoilta tiloilta on hakemassa uutta suuntaa, jos isot tilat jotka haluaa jatkaa ja saavat toiminnan kannattamaan paljon pienemmillä tuilla, sen jälkeen normaali kehittyminen tiputtaa pienemmät kelkasta pois.
Jos nyt tekisimme tuon prosentti kaavan mukaa niin isot tilat eivät ehkä kehittäisi toimintaansa alempaan tukitasoon jolla tulla toimeen tuettomassa viljelyssä, koska pienempien tilojen tuet siirtyisivät heille. Osa taas ei edes älyäisi tehdä niin, eli tukien määrällä ohjaillaan tilantalouden kehittymistä. (Tässä vain ne joilla on hyvät visiot ja innovatiiviset tavat tulevat pärjäämään) rakennemuutos vois olla liian raju jos isot eivät pärjäisikään ja pienetkin häipys.
Siinä vaiheessa kun olemme tuettomassa viljelyssä niin alle 150 ha tilat on jo häipyneet ei siihen mitään prosentti sanktioita tarvita, koska yksinkertaiseti ne ei kannata taloudellisesti. Politiikot eivät halua radikaaleja rakennemuutoksia tehdä, vaikka varmasti mieli tekisi, siitä vois syntyä toisenlainen myllerrys.
Tämä kaikki siitä yksinkertaisesta syystä kun EU,lla ei riitä rahat nykykokoiseen maatalouden tukemiseen tulevaisuudessa.
erimieltä varmaan saa olla??
ite en tohon 150ha peltoalaan ylety,mutta mutta..
voin kyllä helposti lähteä lyömään kirjanpidon auki ja vertaamaan jos jollain 150ha:N viljelijällä löytyy mielenkiintoa..
aika usein näyttää ulospäin siltä et tollaset "isommat tilat" kilpavarustelee ittensä ulos..
on tietenkin täältä omasta lintukodosta helppo antaa kannattavuus vinkkiä.
kyl se varmaa kirpasee sellasta isäntää joka on laittanut uudehkon puimurin ja kuivurin uudet traktorit ja niitten perään uudet maataistelu-aseet,perustellu perheelleen ja itselleen että kyllä kannattaa viljaa viljellä.
maakiimassa ja uuden kaluston tuottaman ostokrapulan vallassa, se on sitte "pakko" laittaa lisää maata ja silloinhan perusteluksi riittää et ku on noi kamppeet jolla pystyy isommankin tilan hoitamaan..
no sitte se v,ttumainen homma joka tästä seuraa..ei anna luonto periksi myöntää itselle ja perheelle ettei kannata tai joo kannattaa mut ei tää homma leipää tuo pöytään ja rakkaan emännän palkalla hoidetaan
arki.
toi ison tilakoon ihannointi ja siihen yllyttäminen on tehnyt aika pahasti hallaa,
ja nimenomaan viljan hintaan, konekauppaan sekä muuhun viljelijälle myytävään hinnoitteluun.
tuskin tulee kipuraja koskaan vastaan.
ei taitaisi olla mikään ogelma jonkun pienen sivutoimisenviljatilan,joka hoitaa viljelyksen vanhoilla kuoletetuilla koneilla laittaa pellot vuodeksi "pakettiin"..
mutta tuskin se murhan-kokoinen-eturiviviljelijä jättää keväällä kovinkaan helposti kylvökonetta suuliin oli viljan hinta mikä tahansa!
siinäpä oikein salaliitto ja viljan ostajat tietää tämän ja myöskään tuotantopanosten myyjät ei ole tästä kuviosta
tiedottomia...
-
Kotieläintiloilla on sentään tuloja elukoista, mutta entäs nämä tuhannen hehtaarin viljatilat. Tekee kivasti hallaa, ei voi muuta sanoa.
Nyt ihmettelen.
Jos lehtikirjoitusten mukaan 1000-1500 ha viljatilat tuovat viidenneksen muita edullisemmin lannoitus- ja kasvinsuojelupanoksensa, saavat 50 €/tonni parempaa viljan hintaa, viemällä esim. Suomenlahden yli, lisäksi jos sadan hehtaarin viljelijä ostaa 100 k€ Valtran, ostaa 1500 ha:n viljelijä sitä halvemman telatraktorin suoraan ulkomailta, vähän käytettynä. Tai rumpupuimurin. Tai jättikylvökoneen. Tai tai. Että traktorin osto maksaa sadan hehtaarin tilalla tonnin/ha, 1500 ha:n tilalla sataviiskymppiä/ha . ? Miten se LFA nyt olisikaan merkittävä osa kokonaisuudesta, muuten kuin valmiiksi heikon kannattavuuden tilalla ?
Tosiasia on, että työssäkäyvät pienviljelijät ovat tehneet tappiota koko EU-ajan. Ihan sama, onko se tappio jollakin pikkutilalla 500 € vai 1000 € tai 5000 €. Nämä myös ostavat maatalouskaupoista ja paikallisilta toimijoilta vähäiset ostoksensa. Sitten on top1000 yläpään tilat. Heille jää rahaa muutenkin jo pelkästä viljelystä, ainakin vähän per hehtaari, niin kuin olisikin tarkoitus.
Eniten toimeentulotuen omaista tukea tarvinneekin keskikokoinen tila, jolla on ison tilan kulut, mutta pienen tilan tulot.
-SS-
Isolla tilalla tulee palkkakuluja ei vain yhdestä vaan esim. neljästä rengistä, joille joutuu maksamaan palkkaa ihan oman tilan töistä, ei esim. urakoinnista muille. Näistä sinällään pikku koneinvestoinneista kertyy myös mukava summa, kun traktoreita pitää olla useampia ja tietty se telamörkö. Viljan kuivaus ja varastointikapasiteetti on myös jatkuvan investointirumban alla, ei ole edullista sekään. Kaiken kruunaa kilpailu siitä kuka on suurin. Se vaatii maan ostoja ja vuokrausta. Suositulla viljelyalueella maa ei missään muodossa ole edullista. Toisessa ketjussa Herpertti kyllä selvitteli, että vuokraaminen ei ole kustannus ensinkään, mutta täyttä roskaahan tuo on. Maan hinnalla on aina merkitystä.
Lehdissä voidaan satuilla mitä hyvänsä, mutta ei suuren viljatilan pyörittäminen mikään kultakaivos ole. Kotieläintila on sitten asia erikseen.
On se sinällään Herbertti oikeassa että jos ostat 10000€/hehtaari peltoa, niin sinä maksat siitä 10000€ veron! Kun Vuokraat, niin se 500€/hehtaari lappu on verovähennyskelpoinen suoraan ja laskee sitä kautta progressiota mitä ostaminen ei tee. Ostaminen nostaa korkeintaan progressiota kun maan hankinta pienentää nettovarallisuutta jos se tehdään laina rahalla.
Kumpi on tuottavampaa? Verovähennyksen hyöty ei ole yhtä yksiselitteinen maatalouspuolella versus metsäpuoli. Riippuu tulotasosta kuinka iso hyöty verovähennyksellä saadaan. Vuokrauskauden huono puoli on, että pahimmassa tapauksessa sinulle koituva tuotto on loppuunajetut koneet. Oman pellon voi jopa realisoida, jos taloustilanne ajautuu retuperälle. Hommalla saattaa jopa tienata jotain... ::)
Vaikee sulla on sitä 16000€/ha peltoa ostaa olemattomilla ansiotuloilla.
-
Ei tässä suurten rankaisemisessa mitään erikoista ole. Tälläisella päätöksellä valmisellaan EU,n maataloutta tuettomaan viljelyyn pikkuhiljaa. Kuuluisa rakenne muutos jatkuu edelleen. ;)
Yksi suurista rakenne muutoksista meillä oli 95 ja se on nyt suurinpiirtein syöty ja uutta pukkaa.
Mitä syömistä on rakennemuutoksessa?
Eikös tässä ole kyse tukijärjestelmien murroksesta eikä rakennemuutoksesta?
Olen mieltänyt rakennemuutoksen ikään kuin koneellistumisen ja alkutuotteiden hinnoittelun jatkeena. Työvoiman suhde eläinlukuun tai viljeltäviin hehtaareihin muuttuu ja samalla toimijoiden määrä muuttuu. Viimeaikoina tapahtuneessa rakennemuutoksessa yksikkökoot on kasvaneet paskojen tilipussien myötä, koneellistumisen avustuksella.
Rakenne muutos taas on sitä, kun teet vaikkapa tasakattoiseen omakotitaloon harjakaton.
Jos rakennemuutosta haluttaisiin vahvistaa, niin tukileikkaukset voisi suorittaa esim seuraavasti:
Alle 25ha -> -40%
25-50ha ->-30%
50-75ha ->-20%
75-100ha-> -10%
100-150ha ->-5%
:-[ :-[ :-[
Rakenne muutoksella haetaan tehokkaampaa tuotantoa, kannattavuutta, josta seuraa parempi kilpailukyky ja kestop alalla oleviin muutoksiin. Jos yritys ei ole jatkuvasti hereillä ja seuraa missä mennään ja mitä pitää kehittää, Eli on ns, pysähtyneisyyden tilassa, niin se silloin syö aiemmin rakennemuutoksella saamaansa etua muihin kilpailijoihin nähden.
Eu ohjaa maatalouden rakennemuutosta tukien avulla sen on varma tosi.
Eu mielestäni näillä tuen kiristämisillä isoilta tiloilta on hakemassa uutta suuntaa, jos isot tilat jotka haluaa jatkaa ja saavat toiminnan kannattamaan paljon pienemmillä tuilla, sen jälkeen normaali kehittyminen tiputtaa pienemmät kelkasta pois.
Jos nyt tekisimme tuon prosentti kaavan mukaa niin isot tilat eivät ehkä kehittäisi toimintaansa alempaan tukitasoon jolla tulla toimeen tuettomassa viljelyssä, koska pienempien tilojen tuet siirtyisivät heille. Osa taas ei edes älyäisi tehdä niin, eli tukien määrällä ohjaillaan tilantalouden kehittymistä. (Tässä vain ne joilla on hyvät visiot ja innovatiiviset tavat tulevat pärjäämään) rakennemuutos vois olla liian raju jos isot eivät pärjäisikään ja pienetkin häipys.
Siinä vaiheessa kun olemme tuettomassa viljelyssä niin alle 150 ha tilat on jo häipyneet ei siihen mitään prosentti sanktioita tarvita, koska yksinkertaiseti ne ei kannata taloudellisesti. Politiikot eivät halua radikaaleja rakennemuutoksia tehdä, vaikka varmasti mieli tekisi, siitä vois syntyä toisenlainen myllerrys.
Tämä kaikki siitä yksinkertaisesta syystä kun EU,lla ei riitä rahat nykykokoiseen maatalouden tukemiseen tulevaisuudessa.
erimieltä varmaan saa olla??
ite en tohon 150ha peltoalaan ylety,mutta mutta..
voin kyllä helposti lähteä lyömään kirjanpidon auki ja vertaamaan jos jollain 150ha:N viljelijällä löytyy mielenkiintoa..
aika usein näyttää ulospäin siltä et tollaset "isommat tilat" kilpavarustelee ittensä ulos..
on tietenkin täältä omasta lintukodosta helppo antaa kannattavuus vinkkiä.
kyl se varmaa kirpasee sellasta isäntää joka on laittanut uudehkon puimurin ja kuivurin uudet traktorit ja niitten perään uudet maataistelu-aseet,perustellu perheelleen ja itselleen että kyllä kannattaa viljaa viljellä.
maakiimassa ja uuden kaluston tuottaman ostokrapulan vallassa, se on sitte "pakko" laittaa lisää maata ja silloinhan perusteluksi riittää et ku on noi kamppeet jolla pystyy isommankin tilan hoitamaan..
no sitte se v,ttumainen homma joka tästä seuraa..ei anna luonto periksi myöntää itselle ja perheelle ettei kannata tai joo kannattaa mut ei tää homma leipää tuo pöytään ja rakkaan emännän palkalla hoidetaan
arki.
toi ison tilakoon ihannointi ja siihen yllyttäminen on tehnyt aika pahasti hallaa,
ja nimenomaan viljan hintaan, konekauppaan sekä muuhun viljelijälle myytävään hinnoitteluun.
tuskin tulee kipuraja koskaan vastaan.
ei taitaisi olla mikään ogelma jonkun pienen sivutoimisenviljatilan,joka hoitaa viljelyksen vanhoilla kuoletetuilla koneilla laittaa pellot vuodeksi "pakettiin"..
mutta tuskin se murhan-kokoinen-eturiviviljelijä jättää keväällä kovinkaan helposti kylvökonetta suuliin oli viljan hinta mikä tahansa!
siinäpä oikein salaliitto ja viljan ostajat tietää tämän ja myöskään tuotantopanosten myyjät ei ole tästä kuviosta
tiedottomia...
Ei välttämättä huono näkemys aiheesta. Yksi ongelma koneistuksen kanssa on ainakin omalla kohdalla, että kaikki ne kamppeet mitä olisi tarvinnut tai tarvitsee, on yleensä juuri niitä sen hetken suosituimpia kamppeita. Niitä ei sitten löydä käytettynä kuin uuden hinnalla. Jos pystyy jotenkin tämän kiertämään niin on aika hyvässä mallissa hommat. Nettikone on konekaupoista melkeinpä parhaasta päästä... ;D :D
Viljan hinta on sellainen, että en kerta kaikkiaan jaksa uskoa kotimaan toimien vaikuttavan siihen pätkän vertaa. Jos ulkomailta kannattaa tuoda halvemmalla, niin sitten tehdään niin. Ainoa millä voi pelata on oma varastotila, sillä saa lisää peliaikaa myyntiin.
Kaikista olennaisin asia on kuitenkin se, että pellosta pitää lähteä jyvää irti. Jos ollaan lähellä jotain koko maan keskiarvoa, niin hälytyskellojen pitää soida. Vesi ei saa seisoa pellolla, peehoot minimi 6,5, viljelykierto mahdollisimman laaja. Perusasiat laitettava kuntoon, ne ei näy konehallissa vaan kuivurin siilossa. Huonollakin hinnalla isosta sadosta kertyy kummasti euroja tilille.
-
Itte en ole tähän kilpavarusteluun lähtenyt, kun uutta mäkkäriä näillä pinta-aloilla en sellaiseksi koe(varsinkin kun taisi olla jo kuudes yhdistelmäpaalain peräkkäin ja tässäkin on jo 7000 paalia mittarissa). Traktoreissa on 4-9000 tuntia kaikissa ja niiden yhteisarvolla ei uutta Teenelosta saisi. Niimpä pystynkin nyt tässä uudenlaisessa "rakennemuutostilanteessa" pudottelemaan kaikki yli 20 kilsan päässä olevat ja kaikki yli 300 hehtaarivuokralla olevat pellot pois ja ottaen ostotyövoiman tarpeen ja muiden kulujen sekä vuokrien vaikutuksen taitaa tulos pudota vain hyvin vähän vaikka tiputan 100-200ha pois
-
No tää nyt oli arvattavissa, että isoista tiloista aletaan pikkuhiljaa karsimaan tukeja, oikeen tai väärin. Toki jos ylipäätään viljelyllä elantoa hankitaan, niin pitäshän sitä tulostakin tulla isommalla enemmän.
paskat tarvii;D
ainoa mihin iso"tila" on oikeutettu on uudempi kalusto ja rakennukset...ja ilo puuhailla tässä "omassa" ympäristössään pankin palkkarenkinä.
ja kaiken pitää olla kiinnitetty, myös emäntä kettingillä ;D
+ että myös tulevalla sukupolvella on mahdollisuus siihen "iloon puuhailla tässä "omassa" ympäristössään pankin palkkarenkinä."
Minä en ole ainakaan vielä kuullut, että joku maataloudella rikastumaan olisi päässyt vaan ennemminkin on kyse sukupolvien mittaisesta perinteestä niin kauan kuin kirstun pohjalta löytyy rahaa tai järki nousee päähän.
-
TOP 200:ssa on monta tilaa, jotka eivät ole sukupolvien ketjussa kasvatettuja perintötiloja.
Ovat uskaliaita muualta yhteiskunnasta tulleita 1. tai 2. sukupolven viljelijöitä,
eivätkä kaikki todellakaan pörssirikkaita tai autokauppiaita.
Tuntuu siltä, että sellaiset ennen aikaan kylän isot talot ovat
varovaisuudessaan putoamassa jopa TOP 1000:sta ulos ?
Onko niillä alle 150 ha:n tiloilla
nyt syytä onnitella itseään kauaskatseisuudestaan,
kun ei LFA:ta vähennetä ?
-SS-
-
Tota, meni vähän ohi, mut onko tää nyt se, että yli 150000€ tukia leikataan 5%. Vai onko isoille tiloille vielä jotain muuta tulossa?
-
150 ha ylittävistä hehtaareista maksetaan 90 % lfa:sta, 300 hehtaarin ylittävistä hehtaareista enää 80 %
-
Ok.Selkis. Mahtaako vielä olla voimassa se maksudegressio joka tiputti 5% yli 150000€ tuista. Että tuo voi tulla vielä mukaan .
-
Ok.Selkis. Mahtaako vielä olla voimassa se maksudegressio joka tiputti 5% yli 150000€ tuista. Että tuo voi tulla vielä mukaan .
On se juu, tosin vaan suorista tuista, joten koskee tosi harvoja.
Sitä en tiedä jatkuuko budjettikurileikkaus vielä ensivuonnakin?