Nyt on moneen kertaan tullut kokeiltua umppareilla miten paljon silpun pituudella on merkitystä syöntikykyyn.  Samoilla paaleilla erittäin lyhyeksi apevaunussa silputtu eväs menee kolmanneksen nopeammin nopeammin kuin aika karkeaksi jätetty ape.  Umpinaisille ehkä vähän parempi kun eivät syökään niin paljoa.  Uskoisin tämän oman kokeen perusteella että liian pitkänä tarjoiltu rajoittaa lypsävänkin syöntiä. Kommenttia…

Oikeilla jäljillä. Sen lisäksi se silppu ei aiheuta ongelmia lietelannalla 
Mä kun pelleilen paaleilla niin kyl sen huomaa kun jää vähän liian pitkäksi.
Toinen mikä yllättävän paljon vaikuttaa syöntiaikaan on appeen märkyys, ainakin pers tuntumalta tuntuu et kostee maistuu selkeästi nopeammin (tosin ape ei ainakaan lajitu joten se voi olla syy..)

Faktaa.

Faktaa.

Paljo tämä rajoittaa minimissään tuotosta esim. paalirehu vs tarkkuussilputtu?

Lyhyt voi mennä nopeammin lehmästä läpi, eli rehua menee enemmän mutta maito ei kuitenkaan lisäänny. Liian kuivan appeen vesilisäyksellä moni on saanut maitoakin lisää.

mutta eikös lehmä märehtijänä hyödy pitemmästä heinästä koska siinä enemmän työtä, ainakin mitä oon jossain kuullu?

Aikoinaan kun vielä tehtiin paaleja sekä tarkkuussilppurilla siiloihin näkyi maitomäärässä selvästi milloin siilo on avattu..  Viime syksy oli sellaista tappelua kun paalit oli liian kuivia. Lehmät ei syöneet ja kuilut tukkeentui heinästä.    Tämän kesän rehut tuntus olevan sopevia kosteudeltaan.

Ensimmäinen tonni tuli tuotokseen lisää kun laitettiin navettaan kiskoruokkija, toinen tonni kun siirryttiin appeeseen ja tarkkuus-silputtuun ruokinnassa.

Lyhyt voi mennä nopeammin lehmästä läpi, eli rehua menee enemmän mutta maito ei kuitenkaan lisäänny. Liian kuivan appeen vesilisäyksellä moni on saanut maitoakin lisää.

Faktaa.

Mut nyt olikin kyse siitä, että syökö lehmä sitä enemmän. Ei siitä, mikä on tarpeeksi ja paljonko lehmän pitää syödä 

Ensimmäinen tonni tuli tuotokseen lisää kun laitettiin navettaan kiskoruokkija, toinen tonni kun siirryttiin appeeseen ja tarkkuus-silputtuun ruokinnassa.

Muuttujia on niin monia, että aina ei tiedä mistä mikäkin johtuu. Varmin konsti tiputtaa keskituotos kerta rysäyksellä on siirtyä rehutehtaan tuotteista "jätteen pakkaajien" rehuihin  Tai jos tuo vaihto on vielä tekemättä toisin päin, niin kiireen vilkkaan se tonni puolitoista sinne keskituotokseen lisää 

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 11.11.14 - klo:22:00

Faktaa.

Paljo tämä rajoittaa minimissään tuotosta esim. paalirehu vs tarkkuussilputtu?

ei välttämättä rajoita jos apesvaunu käytössä.

Lainaus käyttäjältä: Realisti - 11.11.14 - klo:22:27

Ensimmäinen tonni tuli tuotokseen lisää kun laitettiin navettaan kiskoruokkija, toinen tonni kun siirryttiin appeeseen ja tarkkuus-silputtuun ruokinnassa.

Muuttujia on niin monia, että aina ei tiedä mistä mikäkin johtuu. Varmin konsti tiputtaa keskituotos kerta rysäyksellä on siirtyä rehutehtaan tuotteista "jätteen pakkaajien" rehuihin  Tai jos tuo vaihto on vielä tekemättä toisin päin, niin kiireen vilkkaan se tonni puolitoista sinne keskituotokseen lisää 

Mitä tarkotat jätteen pakkaajilla? Rahtimylläriä? Vaihto on ollu kyllä mielesä rehutehtaan tuotteisiin....

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 12.11.14 - klo:08:25

Lainaus käyttäjältä: Realisti - 11.11.14 - klo:22:27

Ensimmäinen tonni tuli tuotokseen lisää kun laitettiin navettaan kiskoruokkija, toinen tonni kun siirryttiin appeeseen ja tarkkuus-silputtuun ruokinnassa.

Muuttujia on niin monia, että aina ei tiedä mistä mikäkin johtuu. Varmin konsti tiputtaa keskituotos kerta rysäyksellä on siirtyä rehutehtaan tuotteista "jätteen pakkaajien" rehuihin  Tai jos tuo vaihto on vielä tekemättä toisin päin, niin kiireen vilkkaan se tonni puolitoista sinne keskituotokseen lisää 

Mitä tarkotat jätteen pakkaajilla? Rahtimylläriä? Vaihto on ollu kyllä mielesä rehutehtaan tuotteisiin....

Nooh, hieman ronskisti tuon heitin  Rahtimylläreistä ei mulla ole kokemusta, mutta kahdesta eri rehutehtaasta, joiden komponentit osaksi ovat oman tai jonkun muun virman ensisijaisesti jalostamia "jätteitä". Sitäkään en voi todistaa johtuiko tuotoksen lasku tuosta, mutta enää en sitä riskiä ota  . Muuten en agrimarketin ovia paljon availe, mutta tulkoon nyt sitten rehulasku sieltä

No sitten seuraava kysymys... Aleneeko ruokinnan hyötysuhde sitten jos rehua on silputtu lyhyemmäksi? Pitkästä kuidusta (rakenteellisesta kuidusta) puhutaan aika paljon aperuokinnan yhteydessä, mutta ilmeisesti tämä on lähtöisin jenkeistä ym. maista missä ruokinnan pohjana on maissisäilis. Suomessa pitkästä kuidusta ei pitäis olla puute vaikka tehtäis rehu tarkkuussilppurilla. Eri asia sitten jos haluaa tehdä muusia apevaunussa perunarehua lisäämällä ja jauhaa satsia turhan kauan.

Kosteuden vaikutus on myös tullut huomattua syöntimääriä katsellessa ja laskennassa. Sitkeitä oli syöttää oikein kuivat paalit erillisruokinnassa... Yksi oleellinen asia on myös väkirehujakeiden "karkeusaste". Mulla on vilja jauhettu vasaramyllyllä ja rapsirouhe niin lajittumista ei tapahdu paljoakaan. Tuli kokeiltua myös valssimyllyllä jauhettua viljaa ja lajittuminen oli paljon selvempää. Kaikista pahiten lajittui yhden rehutehtaan viljanappuloita (oma vilja loppui) jotka ei sulaneet ollenkaan appeen sekaan

No sitten seuraava kysymys... Aleneeko ruokinnan hyötysuhde sitten jos rehua on silputtu lyhyemmäksi? Pitkästä kuidusta (rakenteellisesta kuidusta) puhutaan aika paljon aperuokinnan yhteydessä, mutta ilmeisesti tämä on lähtöisin jenkeistä ym. maista missä ruokinnan pohjana on maissisäilis. Suomessa pitkästä kuidusta ei pitäis olla puute vaikka tehtäis rehu tarkkuussilppurilla. Eri asia sitten jos haluaa tehdä muusia apevaunussa perunarehua lisäämällä ja jauhaa satsia turhan kauan.

Kosteuden vaikutus on myös tullut huomattua syöntimääriä katsellessa ja laskennassa. Sitkeitä oli syöttää oikein kuivat paalit erillisruokinnassa... Yksi oleellinen asia on myös väkirehujakeiden "karkeusaste". Mulla on vilja jauhettu vasaramyllyllä ja rapsirouhe niin lajittumista ei tapahdu paljoakaan. Tuli kokeiltua myös valssimyllyllä jauhettua viljaa ja lajittuminen oli paljon selvempää. Kaikista pahiten lajittui yhden rehutehtaan viljanappuloita (oma vilja loppui) jotka ei sulaneet ollenkaan appeen sekaan

Sullakos jauhoi myllyauto? Itte taas ajatellut just toisin päin lajittumisen jauhettaessa varastoon siiloon ja omilla romuilla. Toki viljakin vaikuttaa, enne vasaramyllyllä jauhettaessa oli aina seoksessa kauraa ja se oli siilossa välillä ihan kuorta. Ongelma väheni kun aloin jauhamaan loppuun ajetulla 70cm Murskalla Nyt kun on vain ohraa ( kiitos hukkakauralle) en osaa lajittumista huomata, edes siitä tankin pinnasta Olis pitänyt siirtyä ohraan jo 20v sitten